Nominaalit ja verbaalit

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nominaalit ja verbaalit"

Transkriptio

1 SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi pikkusanaluokka Rissanen (1998): nominaali verbaali- eropelun tarkennus Jantunen (2008), Takkinen (2008): verbaalien/ verbien uudelleenluokipelu Jantunen (2010): kokonaisesitys SVK:n pääsanaluokista (nominaali ja verbaali; SVK:ssa ei Filosofinen perusta Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognixiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumapomuuden ja liikkeen eropelu) Kaikissa kielissä on yksiköitä, jotka viipaavat olioihin, ja yksiköitä, jotka sanovat jotain olioiden toiminnasta Ei kuitenkaan ole yksiselipeisen selvää, millaisia lingvisxsiä kategorioita nämä yksiköt muodostavat Vrt. tämän lähestymistavan ero esim. formalisxseen kielentutkimusperinteeseen Metodinen perusta Yksikön sanaluokka ei ole määriteltävissä platonisesx yhdellä piirteellä vaan kolmen kriteerityypin avulla. Nämä ovat (1) seman]set kriteerit, (2) morfologiset kriteerit ja (3) syntakxset kriteerit. Lähtökohta tyypipelylle on perinteisesx ollut semanxikka. (Givón 2001: 49.) Esimerkki: suomen substanxivi Empiria 1 Hakulinen & Karlsson (1979: 66): Seman]sesX: viipaa olioon MorfologisesX: taipuu sijassa SyntakXsesX: nominaalilausekkeen pääsana 1

2 Empiria 2 Empiria 3 Empiria 4 (Jantunen 2010; vrt. Rissanen 1985: 29-42, 1998) Nominaali ja verbaali Prototyyppinen nominaali Prototyyppinen verbaali Seman]sesX: viipaa asiaan, esineeseen, olioon Morfologis(- leksikaalis- pragmaa]s)esx: ei koodaa ikonisesx tai puolisidonnaisin elementein aspekxa/teonlaatua; puolisidonnaiset peräliitännäisosoitukset koodaavat mm. definii]syypä SyntakXsesX: aloipaa aina yksinkertaisen rakenteeltaan täydellisen isoloidun väitelauseen Seman]sesX: koodaa Xlaa, tapahtumaa, toimintaa Morfologis(- leksikaalis- pragmaa]s)esx: koodaa ikonisesx tai puolisidonnaisin elementein aspekxa/teonlaatua; perään ei voi liipyä definii]syypä koodaavia peräliitännäisosoituksia SyntakXsesX: ei ole koskaan rakenteeltaan täydellisen yksinkertaisen isoloidun väitelauseen alussa Nominaalien alaluokat (perustuen Rissaseen 1998) Lisää eropavia tekijöitä ViiPomakieliset huuliot esiintyvät verbaalien kanssa (Rainò 2001: 41) Liike on nominaaleissa ja verbaaleissa monesx fonexikaltaan erilainen (vrt. Rissanen 1998) jne 1. Leksikaaliset nominaalit Kiinteät leksikaaliset nominaalit (esim. MIES) Sisäistä muuntelua sallivat leksikaaliset nominaalit Neutraalitilassa tuotettavat kuvailevat viittomat (esim. TALO) Kehokontaktissa tuotettavat kuvailevat viittomat (esim. SUU) Leksikaaliset nominaalit, joilla on klassifikatorinen alkuperä (esim. LINTU) Leksikaaliset indeksit (esim. henkilöviitteiset osoitukset) 2. Kieliopilliset nominaalit SASSit Klassifikaattorikäsimuodot Kieliopilliset indeksit (esim. topiikkia merkitsevät osoitukset) 2

3 Verbaalien alaluokat (Jantunen 2010) Esimerkkejä 1. Puhtaan morfemaattiset Tyypin 1 verbaalit, esim. TIETÄÄ 2. Morfemaattisen komponentin sisältävät ja gesturaalisesti osoittavat Tyypin 2 verbaalit, esim. OPETTAA Morfemaattisen komponentin sisältävät ja gesturaalisesti osoittavat/kuvailevat Tyypin 3 verbaalit, joiden morfemaattinen rakenne on a) km + eksistenssiä ilmaiseva liike, esim. {KL-G}+{olla}-2 b) pelkkä km, esim. {KL-B}-"liikkuu puikkelehtien" a. 3b. Elekomponentti Tyypin 2 verbaaleissa Morfologisesti koodatun merkityksensä lisäksi tyypin 2 verbaalit myös osoittavat (kohdetta, referentin/ referenttien paikkaa jne); osoittamiskyky erottaa tyypin 2 verbaalit tyypin 1 verbaaleista (ja lopulta myös puhutun kielen verbeistä). Tyypin 2 verbaaleiden artikulaatiopaikka ei ole kattavasti kuvattavissa vakioisella joukolla fonologisia tmv. piirteitä Artikulaatiopaikka on tyypin 2 verbaaleiden gradientti, gesturaalinen komponentti. Elekomponentti Tyypin 3 verbaaleissa Tyypin 3 verbaaleiden morfemaattinen tunnusmerkki on klassifikaattorikäsimuoto. Morfemaattisesti (ja leksikaalisesti) koodatun merkityksensä lisäksi tyypin 3 verbaalit rakentavat merkitystä myös lokatiivis-topografisen kuvailun avulla. Artikulaatiopaikka ja orientaatio sekä tietyissä tapauksissa (tyyppi 3b) myös liike ovat tyypin 3 verbaaleiden gradientteja, gesturaalisia komponentteja. Paddenin (1990) verbit Engberg-Pedersenin (1993) verbit 1. Plain verbs (e.g. LOVE) 2. Agreement verbs; divided into verbs that a) inflect for person and number of both the subject and final object (e.g. ASK-QUESTION) b) inflect for the person and number of the final object only (e.g. CONVINCE) 3. Spatial verbs; divided into predicates a) that take locative affixes (e.g. MOVE) b) that take locative, instrument classifier, and manner affixes (e.g. CARRY- BY-HAND) c) that take locative, manner, and noun-classifier affixes (e.g. VEHICLE- MOVE-IN-STRAIGHT-PATH) d) whose locative affixes are on the body (e.g. GUN-DIRECTED-TO- TORSO) e) with locative affixes and body-part noun classifiers (e.g. OUTSTRETCHED-WINGS) Nonpolymorphemic: 1. Plain verbs 2. Agreement verbs that can be modified to show a) semantic and pragmatic agreement b) only pragmatic agreement Polymorphemic: 3. Spatial-locative verbs with classifiers, divided into four main categories: a) whole entity stems b) handle stems c) limb stems d) extension stems 3

4 Rissasen (1998) verbaalit Liddellin (2003) verbit Verbaalit, joilla on 1. yksimorfeeminen vartalo (esim. TIETÄÄ) 2. kaksimorfeeminen vartalo (esim. OPETTAA-2-1) 3. monimorfeeminen vartalo a) itsenäinen liike/liikkuminen (esim. KL-B-"liikkuu ja pysähtyy"-3-2) b) Aiheutettu liike/siirtyminen (esim. KL-5 -"ojentaa"-1-2). 1. Plain verbs 2. Indicating verbs; divided into 14 subtypes 3. Depicting verbs; divided into three broad categories, i.e. verbs signifying a) the presence of an entity at a place b) the shape and extent of a surface or the extent of a linear arrangement of individual entities c) movements and actions Takkisen (2008) verbit 1. Tavalliset verbit (esim. TIETÄÄ) 2. Osoittavat verbit (esim. OPETTAA-2-1) 3. Kuvailevat verbit a) prosessiliike + kokonaista kohdetta kuvaava käsimuoto (esim. 'auto ajaa mäkistä tietä') b) prosessiliike + käsittelykäsimuoto ('nostan puunlehden maasta') c) kontaktiliike + kokonaista kohdetta kuvaava käsimuoto (esim. 'tuossa auto on pysäköitynä') d) kohdetta kuvaileva liike + kokonaista kohdetta kuvaileva käsimuoto ('parkkipaikalla on autoja riveittäin') e) kohdetta kuvaileva liike + muotoa ja kokoa piirtävä käsimuoto (esim. 'järven pinta on peilityyni') Typologisesti keskeisten pääsanaluokkien prototyypit merkityksen ja funktion mukaan esitettynä (Croft 2003: 185) Substantiivi = <kohde, viittaaminen> Verbi = <toiminta, predikoiminen> Adjektiivi = <ominaisuus, modifiointi> Croft (2003: 183) Alustava piirrematriisi Cross-linguistically, the category identified with the label adjective varies much more than those labelled noun and verb. In some languages, such as English, there is a large class of adjectives which can be added to quite easily [---]. In a number of languages, such as Hausa, there is a small closed class of words, defined on internal grammatical criteria, which is generally identified with the adjective category. In yet other languages, such as Chinese, it is claimed that adjectives do not exist [---], and the translational equivalents of English adjectives are assigned to the categories of noun and verb, depending on their grammatical behavior. 4

5 Lisäargumentteja Ydinnominaalisia "genetiiviatribuutteja" ja luonnehtivia "adjektiiviatribuutteja" ei (välttämättä) erotella SVK:ssa morfosyntaktisesti; vrt. TOMMI OMENA vs PUNAINEN OMENA (ks. Takkinen et al. 2005) Predikoivien ydinverbaalien ja predikoivien "ominaisuussanojen" koodaus on SVK:ssa (enemmän tai vähemmän) identtistä; vrt. aspektuaalisuus/teonlaatu ja esim. semanttisesti ekvatiivisten ja luonnehtivien lauseiden syntaktinen (kopulaton) rakenne (ks. Jantunen 2007) Ergo: Ominaisuusviittomien kieliopillinen käyttäytyminen ei tue tulkintaa, jonka mukaan ominaisuusviittomat muodostaisivat itsenäisen sanaluokan ADJEKTIIVI. Ominaisuusviittomat analysoituvat SVK:ssa (marginaalisemmiksi) nominaaleiksi ja verbaaleiksi. Sanaluokkien osuus Sign Categories in Auslan Pääsanaluokista (n=108) Nominaaleja 50 % (n=54) Verbaaleja 27% (n=29) muut 23% (n=25) ViiPomista (n=116) Eleitä 7% (n=8) de Beuzeville, Johnston & Schembri (2009) Tehtävä: luokipele nominaalit ja verbaalit alakategorioihin Kirjallisuus de Beuzeville, L., Johnston, T. & Schembri, A. (2009). The use of space with indicating verbs in Auslan: A corpus-based investigation. Sign Language & Linguistics 12:1 (2009), " Croft, W. (2003). Typology and universals. (2nd edition) Cambridge: Cambridge University Press. " Engberg-Pedersen, E. (1993). Space in Danish Sign Language: The Space and Morphosyntax of the Use of Space in a Visual Language. International Studies on Sign Language Research and Communication of the Deaf, Vol. 19. Hamburg: Signum Verlag." Givón, T. (2001). Syntax. Volume 1. Amsterdam: John Benjamins. " Hakulinen, A. & Karlsson, F. (1979). Nykysuomen lauseoppia. Helsinki: SKS. " Jantunen, T. (2007). The equative sentence in Finnish Sign Language. [In O. Crasborn (Ed.), Identifying sentences in signed languages: special issue of] Sign Language & Linguistics 10:2, " Jantunen, T. (2008). Fixed and free: order of the verbal predicate and its core arguments in declarative transitive clauses in Finnish Sign Language. SKY Journal of Linguistics 21 (2008), " Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. Teoksessa T. Jantunen (toim.), Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto." Liddell, S. K. (2003). Grammar, Gesture, and Meaning in American Sign Language. Cambridge: Cambridge University Press." Padden, C. (1990). The Relation Between Space and Grammar in ASL Verb Morphology. In C. Lucas (ed.), Sign Language Research: Theoretical Issues, Washington, D.C.: Gallaudet Press." Rissanen, T. (1998). The Categories of Nominals and Verbals and Their Morphology in Finnish Sign Language. Licentiate Thesis in General Linguistics. The Department of Finnish and General Linguistics, University of Turku." Rainò, P. (2001). Mouthings and mouth gestures in Finnish Sign Language. In P. Boyes Braem & R. Sutton-Spence (Eds.) The hands are the head of the mouth: the mouth as articulator in sign languages. Hamburg: SIGNUM-Press, Rissanen, T. (1985). Viittomakielen perusrakenne. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 12. Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998). Kuurojen Liitto ry ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki: Kuurojen Liitto ry. Takkinen, R. (2008). Kuvailevat verbit suomalaisessa viittomakielessä. Puhe ja kieli 28: Takkinen, R. & työryhmä (2005). Possessiivisuuden ja eksistentiaalisuuden ilmaiseminen suomalaisessa viittomakielessä. Kyselylomake Ulrike Zeshanin koordinoimaan kansainväliseen typologiseen tutkimusprojektiin. 5

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept

Lisätiedot

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi

Lisätiedot

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 1. Johdanto Suomalaisen viittomakielen (SVK) kieliopillinen tutkimus on tähän mennessä osoittanut muun muassa

Lisätiedot

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat

Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat Manuscript (30 April 2010), to appear in: Jantunen, T. (forthcoming, August 2010). (Ed.) Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon [Perspectives on sign and lexicon. (Proceedings of the first Finnish workshop

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

Sisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti

Sisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti Sisältö Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 28.4.2011 Morfologia Adjektiivi Aspekti ja tempus Klassifikaattori Fuusio ja

Lisätiedot

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä

Lisätiedot

Sisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti?

Sisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti? SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op), 19.2.2009 Typologisesti sävyttyneitä hajahuomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista (ja muutamista näiden piiriin kuulumattomista asioista) Tommi Jantunen,

Lisätiedot

TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ lektiot TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ TOMMI JANTUNEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 30. elokuuta 2008 Tutkimukseni

Lisätiedot

Johdanto: näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Johdanto: näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Manuscript (30 April 2010), to appear in: Jantunen, T. (forthcoming, August 2010). (Ed.) Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon [Perspectives on sign and lexicon. (Proceedings of the first Finnish workshop

Lisätiedot

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4. Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

5/22/2009. Neksusanalyysi. Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen sanan sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa

5/22/2009. Neksusanalyysi. Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen sanan sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen n sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa Tutkimuksen aihe ja tutkimuskysymykset Englannin kieli suomalaisten viittomakielisten arjessa multimodaalinen

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

KUVAILEVAT VERBIT SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

KUVAILEVAT VERBIT SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Puhe ja kieli, 28:1,17 40 (2008) 17 KUVAILEVAT VERBIT SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Ritva Takkinen Jyväskylän yliopisto Artikkeli käsittelee viitotuissa kielissä ja myös suomalaisessa viittomakielessä

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!

Lisätiedot

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?

Lisätiedot

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Liikettä kentällä Kuvailevat verbit futsalin pelitilanteiden kerronnassa Laura Pietilä Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op Huhtikuu/2012 www.humak.fi

Lisätiedot

Mitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Mitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112, Mitä on tiede? Tiede on ja rjestelma llista ja ja rkiperaïsta uuden tiedon hankintaa. Tiede, kieli ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 "uuden tiedon hankintaa": ta ma erottaa tieteen toiminnasta,

Lisätiedot

Kieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa

Kieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Kieli ja sen tutkimus Tommi Jantunen,

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines

4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rastikuvissa näkyy selvästi että kilpailija koskee

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta 26.9.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii

Lisätiedot

Päivi Jäntti SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN RAKENTEEN JA TILANKÄYTÖN OPPIMINEN VIERAANA KIELENÄ

Päivi Jäntti SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN RAKENTEEN JA TILANKÄYTÖN OPPIMINEN VIERAANA KIELENÄ Päivi Jäntti SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN RAKENTEEN JA TILANKÄYTÖN OPPIMINEN VIERAANA KIELENÄ Pro gradu-tutkielma Syyslukukausi 2005 Kasvatustieteen laitos Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä Jäntti, Päivi.

Lisätiedot

Hold-Movement -malli Johnsonin (2000) mukaan

Hold-Movement -malli Johnsonin (2000) mukaan SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia 3 op FT, dos. Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Kielten laitos Suomalainen viittomakieli S-posti: tommi.jantunen_at_campus.jyu.fi Hold-Movement

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia 3 op FT, dos. Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Kielten laitos Suomalainen viittomakieli S-posti: tommi.jantunen_at_campus.jyu.fi! Prosodinen

Lisätiedot

On the word order of the existential sentences in written L2- Finnish

On the word order of the existential sentences in written L2- Finnish On the word order of the existential sentences in written L2- Finnish Mikko Kajander, CIFU XII Oulu 20.8.2015 mikko.kajander@univie.ac.at MIKKO KAJANDER SUOMEN EKSISTENTIAALILAUSE TOISEN KIELEN OPPIMISEN

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4. The (very) basics of clause- linking Minimal well- formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.2015 core Two- clause coordinate structure core + core Subordinated

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Käyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?

Käyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia? Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään

Lisätiedot

Valuation of Asian Quanto- Basket Options

Valuation of Asian Quanto- Basket Options Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

TAVU JA LAUSE. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Tommi Jantunen

TAVU JA LAUSE. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Tommi Jantunen JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 117 Tommi Jantunen TAVU JA LAUSE Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä TAVU JA LAUSE Tutkimuksia kahden sekventiaalisen

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112,

Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112, Lause Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 8.4.2015 Ei ole idendfioitavissa puhtaasd muodollisin kriteerein. IdenDfioinnin lähtökohta on merkityksen tunteminen. Muotoseikat

Lisätiedot

LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU OMINAISUUDET. Sähköinen jäsenkortti. Yksinkertainen tapa lähettää viestejä jäsenille

LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU OMINAISUUDET. Sähköinen jäsenkortti. Yksinkertainen tapa lähettää viestejä jäsenille tiedote 2 / 9.3.2017 LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU 4.3. ebirdie-jäsenkortti esiteltiin Golfliiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa 17.3. ebirdie tulee kaikkien ladattavaksi Golfmessuilla 17.3. klo 12:00 alkaen

Lisätiedot

Kertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

Kertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4. Kertausta kompleksisista lauseista Komplementtilauseet Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 Lauseita yhdistellään usein laajemmiksi kokonaisuuksiksi, kompleksisiksi lauseiksi. Kaksi päätapaa muodostaa kompleksisia

Lisätiedot

Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli

Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.

Lisätiedot

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat Kilpailuluokat Ohessa kilpailuluokat NC 2016 ja IPMS Open. Ilma-alukset Potkurikoneet 1:73 ja pienemmät Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät Potkurikoneet 1:72-1:49 Suihkukoneet 1:72-1:49 Potkurikoneet 1:48

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 25. KOKOUS 25.10.2003

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 25. KOKOUS 25.10.2003 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 25. kokouksesta 25.10.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

semantiikan ja pragmatiikan pk / um Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata

Lisätiedot

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen C++11 seminaari, kevät 2012 Johannes Koskinen Sisältö Mikä onkaan ongelma? Standardidraftin luku 29: Atomiset tyypit Muistimalli Rinnakkaisuus On multicore systems, when a thread writes a value to memory,

Lisätiedot

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle Liite 1. Pro gradu -tutkielman kannen malli (englannin kieli) UNIVERSITY OF VAASA Faculty of Philosophy English Studies First name Last name Main Title Subtitle Master s Thesis Liite 2. Pro gradu -tutkielman

Lisätiedot

Selvitys suomalaisen viittomakielen kielitieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimuksen tarpeesta

Selvitys suomalaisen viittomakielen kielitieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimuksen tarpeesta Selvitys suomalaisen viittomakielen kielitieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimuksen tarpeesta Tommi Jantunen 18.12.2007 1 Selvityksen lähtökohta Tässä selvityksessä keskitytään sellaiseen tutkimukseen,

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista

Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista Karoliina Varsio Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Joulukuu 2009 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Consumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology

Consumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology Consumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology KTT Nina Mesiranta Tampereen yliopisto nina.mesiranta@uta.fi 27.11.2009 Perustiedot väitöskirjasta Markkinoinnin alaan kuuluva Esitarkastajina prof.

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA

VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA Leena Savolainen Kuurojen Liitto ry, tutkimus- ja sanakirjatyö Kotimaisten kielten keskus, viittomakielen lautakunta Viittomakielen kielenhuollon seminaari 23.11.2012,

Lisätiedot

Suunnittelumallit (design patterns)

Suunnittelumallit (design patterns) Suunnittelumallit (design patterns) Ohjelmoinnissa Rakennusarkkitehtuurissa Käyttöliittymäsuunnittelussa Sear ch Ohjelmointi Suunnittelumallit Usein toistuvia ohjelmointiongelmia ja niiden ratkaisuja:

Lisätiedot

Kielitieteellisten aineistojen käsittely

Kielitieteellisten aineistojen käsittely Kielitieteellisten aineistojen käsittely 1 Johdanto...1 2 Aineistojen kommentointi, metadatan tyypit...1 3 Aineistojen käsittely...2 3.1 Rakenteisten kieliaineistojen kyselykielet...2 3.2 Tiedonlouhinta

Lisätiedot

Helsinki, Turku and WMT

Helsinki, Turku and WMT Helsinki, Turku and Uppsala @ WMT Jörg Tiedemann & Robert Östling, University of Helsinki Fabienne Cap & Sara Stymne, Uppsala University Filip Ginter & Jenna Kanerva, University of Turku Factored Phrase-Based

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

make and make and make ThinkMath 2017

make and make and make ThinkMath 2017 Adding quantities Lukumäärienup yhdistäminen. Laske yhteensä?. Countkuinka howmonta manypalloja ballson there are altogether. and ja make and make and ja make on and ja make ThinkMath 7 on ja on on Vaihdannaisuus

Lisätiedot

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 21.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot

Lisätiedot

AINEISTOJEN RAJAT TEKSTIN- JA DISKURSSINTUTKIMUKSESSA

AINEISTOJEN RAJAT TEKSTIN- JA DISKURSSINTUTKIMUKSESSA TYÖPAJAT AINEISTOJEN RAJAT TEKSTIN- JA DISKURSSINTUTKIMUKSESSA Järjestäjät: Anne Mäntynen (HY) & Anna Solin (TaY) Symposiumissa pohditaan aineistojen rajaamisen ja valinnan kysymyksiä sekä niiden vaikutusta

Lisätiedot

Alternative DEA Models

Alternative DEA Models Mat-2.4142 Alternative DEA Models 19.9.2007 Table of Contents Banker-Charnes-Cooper Model Additive Model Example Data Home assignment BCC Model (Banker-Charnes-Cooper) production frontiers spanned by convex

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

General studies: Art and theory studies and language studies

General studies: Art and theory studies and language studies General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered

Lisätiedot

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ https://community.plm.automation.siemens.com/t5/tech-tips- Knowledge-Base-NX/How-to-simulate-any-G-code-file-in-NX- CAM/ta-p/3340 Koneistusympäristön määrittely

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 13.12.2006 Johdanto Konstruktiokielioppi

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt

Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt Preamble on phonology Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen There have been two main views on [the object of phonological inquiry] What phonic features (a) serve in the

Lisätiedot

KIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ

KIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ KIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ Saara Lautala Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Kesäkuu 2012

Lisätiedot

KIELIKESKUKSEN OPETUS FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJOILLE LUKUVUONNA

KIELIKESKUKSEN OPETUS FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJOILLE LUKUVUONNA KIELIKESKUKSEN OPETUS FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJOILLE LUKUVUONNA 2013-14 FILOSOFINEN TIEDEKUNTA JOENSUUN KAMPUS TUTKINTORAKENNE laajuus koodi Ajalla Joensuu PSYKOLOGIA 3 8013051 Skills for Students

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Opettajankoulutus yhteisön luovana voimana näkökulmia suomalaisesta viittomakielisestä ja viittomakielisten koulutuksesta

Opettajankoulutus yhteisön luovana voimana näkökulmia suomalaisesta viittomakielisestä ja viittomakielisten koulutuksesta Opettajankoulutus yhteisön luovana voimana näkökulmia suomalaisesta viittomakielisestä ja viittomakielisten koulutuksesta Viittomakielisen luokanopettajakoulutuksen 10 vuotisjuhlakirja 17.10.2008 Toimittanut

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Kansallinen hankintailmoitus: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy : Palvelimet ja kytkin

Kansallinen hankintailmoitus: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy : Palvelimet ja kytkin Finland Tender Kansallinen hankintailmoitus: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy : Palvelimet ja kytkin Tarjoukset 8.4.2011 klo 12.00 mennessä osoitteeseen: Tarjous: Palvelimet ja kytkin, Janne Strömberg, MAMK.Satu

Lisätiedot