Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Transkriptio

1 Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112,

2 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en rooli kielen rakenteen eri tasoilla?) Prosodinen ei-manuaalisuus (Miten ei-manuaalisia elemen?ejä käytetään rajan ja alan merkintään?) Syntak%ses% (so. kieliopillises%) käytetyt ei-manuaaliset elemen%t voivat olla samalla prosodisia alanmerkitsijöitä. Lisätietoa perinteisestä näkökulmasta ei-manuaalisuuteen: PFAU, R. & Quer, J. (2010). Nonmanuals: their grammatical and prosodic roles. In Brentari, D. (Ed.), Sign languages: A Cambridge language survey, Cambridge: CUP. WILBUR, R. B. (2000). Phonological and prosodic layering of nonmanuals in ASL. In K. Emmorey & H. Lane (Eds.), The signs of language revisited: An anthology to honor Ursula Bellugi and Edward Klima, Mahwah, New Jersey (USA): LEA.

3 Räpäytykset

4 Päänpudistus

5 Luoki&elun haasteet

6 Todellisuus

7 Näkökulmamme ei-manuaalisuuteen Kasvojen, pään ja kehon toiminta on henkilöstä riippuvaa ja monifunktioista. Ei-manuaalisesti tuotetut yksiköt eivät suoraan vastaa puh. kielt. sanoja ja affikseja. Ei-manuaalisesti tuotetut ilmaukset varioivat sen suhteen, miten paljon ne sisältävät deskriptiivisiä ( symbolit ), indikoivia ( indeksit ) ja depiktiivisiä piirteitä ( ikonit ). Ei-manuaalinen toiminta on lähtökohtaisesti epäkonventionaalista ja hämärärajaista (vrt. kädet, joilla tuotetaan enemmän konventionaalisia ja tarkkarajaisia yksiköitä). LisäBetoa: PUUPPONEN, A. (2019). Towards understanding nonmanuality: A semiobc treatment of signers head movements. Glossa: a journal of general linguis0cs 4(1): DOI: /gjgl.709

8 Kuvion lähde: PUUPPONEN, A. (2019). Towards understanding nonmanuality: A semiotic treatment of signers head movements. Glossa: a journal of general linguistics 4(1): DOI: /gjgl.709 (s. 11)

9 Aineistotehtävä: nyökkäysten jakauma PUUPPONEN, A., Jantunen, T., & Mesch, J. (2016). The alignment of head nods with syntacec units in Finnish Sign Language and Swedish Sign Language. In J. Barnes, A. Brugos, S. ShaLuck- Hufnagel & N. Veilleux (Eds.), Speech Prosody 2016: Proceedings of the 8th Interna:onal Conference on Speech Prosody, Boston University, USA, 31 May - 3 June 2016, pp Baixas: InternaEonal Speech CommunicaEon AssociaEon. DOI: /SpeechProsody

10 Otos korpusmateriaalista Frog, where are you? 5 äidinkielistä suomalaisen vii1omakielen vii1ojaa (4 naista; ikähaarukka vuo1a) Yhteiskesto 13 minuu@a ja 18 sekunba 1473 vii1omaesiintymää 537 rakenteellisesb annotoitua (verbaalikeskiöistä) lause1a 198 konstruoidun toiminnan esiintymää Kysymys: Millä tavalla konstruoitu toiminta vaiku1aa nyökkäysten esiintyvyyteen SVK:ssa?

11 Konstruoidun toiminnan ja nyökkäysten yhteys Konstruoidun toiminnan osuus tarinassa R= Nyökkäysten osuus kaikista päänliikkeistä Prosen9 60% 50% 40% 30% 20% 10% 16% 28% 41% 30% 53% Prosentti 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 14,0 % 9,6 % 13,6 % 11,7 % 5,9 % 0% A B C D E 0 % A B C D E Vii=oja Viittoja LisäBetoa: JANTUNEN, T. (2017). Constructed acbon, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis+cs 3,

12 Aineistotehtävä: päänpudistuksen funk2ot 1. Puhutun ei-sanan korvike 2. Puhutun ei-sanan kumppani 3. Kielteisen ilmauksen kumppani 4. Ilmaisee lisämerkitystä, esim. paheksuntaa 5. Vihjaa samanaikaiseen puheeseen liittyvästä kielteisestä merkityksestä 6. Tekee toteamuksesta poikkeuksettoman 7. Tehostaa ilmausta 8. Metakommentti, esim. itsensä korjaus 9. Lauseen polarisuuden muuttaminen 10. Kontrastin luominen [ei sanallista esimerkkiä] Ei! Minä en )edä! Lääkärit menevät taas lakkoon. Voisin antaa sen hallitukselle tarkiste9avaksi, mu9a he eivät kokoonnu vielä kuukauteen. Se kestää ikuises). Hän on huonoin johtaja, joka meillä on ollut! Hän on Itävallasta Australiasta. KOIRA AJATELLA / MENNÄ-TUONNE VAIN KAKSI / KAKSI-IHMISTÄ-TULLA JOHNSTON, T. (2018). A corpus-based study of the role of headshaking in negayon in Auslan (Australian Sign Language): ImplicaYons for signed language typology. Linguis)c Typology 22(2), KENDON, A. (2002). Some uses of the head shake. Gesture 2:2, PUHTO, J. (2018). Päänpudistuksen käy^ötavat ja frekvenssit suomalaisessa vii^omakielessä. Suomalaisen vii^omakielen maisterintutkielma, Jyväskylän yliopisto.