SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan käänsi ja viittoi Päivi Mäntylä. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS Aika maanantai , kello Paikka Valkea talo, 3 krs. Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä: jäsenet Pirkko Johansson Markku Jokinen puheenjohtaja Anja Malm Terhi Rissanen Leena Savolainen sihteeri Esa Toom Tomas Uusimäki vieras Mikaela Tillander Yleisradio Oy 1. Kokouksen avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 3. Kokouksen esityslista. Esityslista hyväksyttiin muutoksitta. 4. Ilmoitusasiat. a) Merkittiin tiedoksi kuusi julkaisua ja kahdeksan artikkelia (ks. tekstiliite 1). b) Mikaela Tillander kertoi, että Yleisradiossa järjestettiin syyskuun alussa ensimmäistä kertaa moninaisuusfoorumi. Seminaari oli Yleisradion sisäinen ja siinä vaihdettiin tietoa siitä, millaisia radio- ja tv-ohjelmia Yleisradiossa tällä hetkellä tehdään Suomen vähemmistökielillä.

2 c) Markku Jokinen ja Leena Savolainen ovat osallistuneet lautakunnan edustajina nelipäiväiseen, Hämeenlinnassa järjestettyyn Pohjoismaisten kielilautakuntien kokoukseen. Kokouksen luentoja yhdistävänä teemana oli "kielenhuolto ja koulut". Kokouksessa tiedotettiin myös muutoksesta pohjoismaiden väliseen, pohjoismaissa käytettäviin kieliin liittyvään yhteistyöhön. Pohjoismainen kielineuvosto lakkautetaan vuodenvaihteessa ja samalla aloittaa toimintansa uusi Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen ohjelma Nordplus språk. Ohjelmalle on asetettu mm. seuraavanlaisia tavoitteita: - edistää pohjoismaisten kielten ymmärrystä pohjoismaiden välillä (tällä viitataan lähinnä ruotsiin, tanskaan ja norjaan) - edistää pohjoismaissa demokraattista kielipolitiikkaa ja näkemystä kielistä (tässä kohdassa on huomioitu myös kaikki pohjoismaissa käytettävät vähemmistökielet) - vahvistaa pohjoismaisten kielten asemaa niin pohjoismaissa kuin niiden ulkopuolellakin d) YK:n vähemmistökielten lähettiläs Vigdis Finnbogadottir nimettiin pohjoismaisten viittomakielten suojelijaksi Islannissa pidetyssä, Islannin kuurojen liiton järjestämässä tilaisuudessa Finnbogadottir on Islannin entinen presidentti. 5. Lautakunnan edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjojen tarkistus. Lautakunnan edellisen kokouksen ( ) viitottu ja suomenkielinen pöytäkirja hyväksyttiin yhdellä oikaisulla: Pykälän 4. Ilmoitusasiat, kohdassa b) mainittu Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan (1998) verkkoversio Suvi on julkaistu 13. toukokuuta eikä 13. kesäkuuta, kuten pöytäkirjassa sanottiin. 6. Esiintyminen Valtakunnallisessa viittomakieliseminaarissa Lautakunta keskusteluttaa 5. valtakunnallisen viittomakieliseminaarin osallistujia Jyväskylässä. Aiheena on Yleisradion viittomakielisten uutisten kieli. Keskustelutilaisuuden valmisteluista ja tilaisuuden kulusta sovittiin seuraavaa: a) Terhi Rissanen laatii viittomakielisten uutisten katsojille suunnatun kyselylomakkeen, jota jaetaan ainakin Jyväskylän kuurojenyhdistyksellä ennen seminaaria, mutta mahdollisesti myös seminaarin osallistujille Pirkko Johansson ja Esa Toom käsittelevät kuurojen yhdistykseltä saadut vastaukset ja esittävät yhteenvedon keskustelutilaisuudessa.

3 b) Markku Jokinen toimii keskustelutilaisuuden puheenjohtajana ja alustajana. Alustusosuudessa myös Mikaela Tillander kertoo omasta työstään viittomakielisissä uutisissa. c) Mikaela Tillander pyytää Yleisradion arkistosta viittomakielisten uutisten tallenteita vuosien varrelta, joista editoidaan kooste seminaarissa esitettäväksi. Lisäksi Mikaela etsii sopivia uutispätkiä keskustelun pohjaksi. d) Sihteeri kirjoittaa puhtaaksi keskustelutilaisuuden rungon ja kokouksessa esiin nostetut mahdolliset näkökulmat uutiskielen tarkasteluun. Hän etsii eri näkökulmiin myös esimerkkejä ja tarkentaa ja määrittää käsitteitä. e) Keskustelutilaisuudessa myös lautakunnan kuulevat jäsenet viittovat, eivätkä siis käytä suomea. 7. Muut esille tulevat asiat. a) Anja Malm kertoi Oulussa järjestetystä Satakieliseminaarista. Seminaarin ohjelma koostui mm. seuraavista aihepiireistä: lasten kuulonseulonta, kuulomonivammaisuus, puheen kuuleminen erilaisissa olosuhteissa ja kuulovammaisten lasten kouluvalinnat. Viittomakieli ei ollut seminaarissa esillä juuri lainkaan. Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kouluvalintojen suhteen Suomessa näyttää olevan vallalla tendenssi, jonka mukaan ensisijaisena vaihtoehtona pidetään inkluusiota tavalliseen koululuokkaan. Seuraavana vaihtoehtona tulee kyseeseen erityisluokka ja kolmantena kuulovammaisten koulu. Satakieliprojektia koordinoi Kuulonhuoltoliitto ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Projektin päämääränä on edistää sisäkorvaistutteen saaneiden ja muiden vaikeasti huonokuuloisten lasten kielen, puheen ja kommunikaation kehittymistä osana kokonaiskuntoutumista. b) Lautakunta keskusteli siitä, kuinka kuurojen lasten vanhemmat eivät nykyään saa riittävästi tietoa viittomakielestä ja sen tärkeydestä osana sisäkorvaistutteen saaneiden lasten elämää. Viittomakielellä lapsi voisi kommunikoida normaalisti silloin, kun hänellä ei vielä ole sisäkorvaistutetta tai hän ei vielä hyödy siitä riittävästi tai puhetilanne estää häntä hyödyntämästä istutetta (esim. hälyäänet ja tilanteet, joissa istutetta ei voi lainkaan käyttää). Normaalin kielenkehityksen ohella viittomakielen mukanaolo varmistaa lapsen normaalin kognitiiviseen ja emotionaalisen kehityksen. Päätös 1: Lautakunta päätti kirjoittaa kommenttipuheenvuoron viittomakielen tärkeydestä sisäkorvaistutteen saaneiden lasten elämässä. Kirjoitusta tarjotaan julkaistavaksi eri

4 tahoille, esim. Kuuloviestiin, Kuurojen Lehteen ja Nappiin. Koska sihteeri on pian jäämässä äitiyslomalle, kommentin laatii ensi keväänä hänen sijaisensa yhdessä lautakunnan muiden jäsenten kanssa. c) Pirkko Johansson esitti käsiteltäviksi seuraavia kahta aihetta: "kirkollisissa yhteyksissä käytetty viittomakieli ja siihen liittyvä Kirkkohallituksen käännöshanke" sekä "laulujen kääntäminen viittomakielelle". Ajanpuutteen vuoksi näiden aiheiden käsittely siirrettiin ensi kevään kokouksiin. d) Sovittiin, että pyritään saamaan jompaan kumpaan lautakunnan ensi kevään kokouksista katsaus viittomakieliin liittyvästä lainsäädännöstä Pohjoismaissa, Euroopassa ja Suomessa. Katsaus toteutettaisiin yhdessä Kuurojen Liiton Viittomakielikeskuksen johtajan Päivi Lapin kanssa. Sihteeri järjestelee asiaa. 8. Seuraava kokous. Sihteeri selvittää, voisiko lautakunta pitää seuraavan kokouksen Jyväskylän viittomakieliseminaarin yhteydessä 25. tai 26. lokakuuta Kokouksen päättäminen. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Vakuudeksi Markku Jokinen puheenjohtaja Leena Savolainen sihteeri

5 Tekstiliite 1 / Suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokous / 4. Ilmoitusasiat, kohta a). julkaisut: Country Name-Signs Book. Edited and printed by Japanese Federation of the Deaf, publisher World Federation of the Deaf Emmorey, Karen (ed.) Perspectives on Classifier Constructions in Sign Languages. Mahwah, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates. Monaghan, Leila & Constanze Schmaling & Karen Nakamura & Graham H. Turner (eds.) Many Ways to Be Deaf. International Variation in Deaf Communities. Washington, D.C.: Gallaudet University Press. Hynynen, Heidi, Susanna Pyörre & Raija Roslöf. Elämä käsillä. Viittomakielentulkin ammattikuva. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A Tutkimuksia 5. Multiprint Oy: Helsinki Korpinen, Eira & Johanna Hyvärinen OKL opettaa, tutkii, kehittää. Tutkiva opettaja 3/2003. (Sisältää kaksi artikkelia, joihen aihepiiri liittyy viittomakieleen.) Laulaja, Hanna & Maria Takamaa Kuuron lapsen kielen varhaiskehityksen arviointimenetelmä (MCDI). Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja / Diakoniaammattikorkeakoulu. B, Raportteja Diakonia-ammattikorkeakoulu : Niilo Mäki Instituutti. (kirja ja CD-levy) artikkelit: Rainò, Päivi. Missä on Jumalan paikka? Kääntäjä 6/2003:6 7. Jantunen, Tommi Viittomien historiallinen muutos ja deikonisaatio suomalaisessa viittomakielessä. Puhe ja kieli 23/1: Johnston, Trevor Language Standardization and Signed Language Dictionaries. Sign Language Studies Vol 3, No. 4, Summer 2003: Schermer, Trude From Variant to Standard: An Overview of the Standardization Process of the Lexicon of Sign Language of the Netherlands over Two Dedades. Sign Language Studies Vol 3, No. 4, Summer 2003: Stevens, Helga. Stöd EUD:s arbete för Europas döva! Dövas Tidning 6/2003:24 25.

6 Fremnells Ståhl, Helena. Remissvar, Mål i mun -utredningen: Starkt stöd för teckenspråk. Dövas Tidning 6/2003: Lindberg, Jessica. Projektet Visuell gudstjänst. Dövas Kyrkoblad 5/2003:3. Åkerlund, Anette. Romaninuorten kieli Suomessa. Osa 1. Romano Boodos 2/2003:13.