Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon"

Transkriptio

1 Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Työpajan tarkoitus Käsitellä eri näkökulmista viittoman olemusta ja viittomiston koostumusta ja variaatiota niin suomalaisessa kuin muissakin viittomakielissä. Saattaa yhteen Suomessa vaikuttavia viitotun kielen tutkijoita ja muita aiheesta kiinostuneita. Tarjota foorumi keskustella rakentavasti aiheesta, joka on sekä kaikille yhteinen että teoreettisesti ja käytänöllisesti esimerkiksi sanakirjojen laatimisen kannalta perustavanlaatuinen. 1 2 Kysymyksenasetteluja Mikä on viittoma? Mikä on viittoman suhde eleeseen? Onko viittomalla perusmuotoa? Millaisiin luokkiin viittomisto jakautuu? Miten tarkkaan viittomia voi luokitella? Mitä viittomia sanakirjoissa pitäisi tai voi kuvata? Mitä ongelmia viittomiston variaatio aiheuttaa sanakirjojen laatimiselle? 3 Prolegomena viittomaan Viittoma on kiistatta tutuin, keskeisin ja hyväksytyin käsitte ja yksikkö jokaiselle viitotun kielen parissa tutkimusta tekevälle. Sanan tapaan viittoman täsmällisen olemuksen julkitoteaminen ja yksiköllinen rajaaminen on kuitenkin hankalaa, ja normaalisti jokainen tutkija joutuu muodostamaan viittomasta oman, tavallisesti omista tutkimusintresseistään kumpuavan määritelmänsä. 4 Sana ~ viittoma Viitotun kielen tutkimus operoi oletuksella, jonka mukaan sana ja viittoma ovat yhteismitallisia käsitteitä. Tätä oletusta ei ole merkittävällä tavalla kyseenalaistettu. Toisaalta hajahuomioita esim. kahden manuaalisen artikulaattorin vaikutuksesta viittomien sanamaisuuteen on esitetty, ja myös esimerkiksi viittomien sanoja suurempi ikonisuus on virittänyt keskustelua. Näkökulmia sanaan Semanttinen sana ~ merkitys Ortografinen sana ~ kirjainmerkit ja välit Kieliopillinen sana ~ morf. ja synt. ominaisuudet Leksikaalinen sana ~ perusmuoto Fonologinen sana ~ abstrakti rakenne Prosodinen sana ~ esim. tavurakenne Foneettinen sana ~ signaalin ominaisuudet 5 6 1

2 Zeshan (2002) Kohti kieliopillista viittomaa: Konventionaalinen merkitys (!) Yksinään esintymisen vapaus Rakenteellinen koheesio (?) Elementtien järjestys (??) Sandler (1999) Fonologisen viittoman kriteerejä Yksitavuisuus Vain yksi osallistuvien sormien joukko Vain yksi artikulaatioalue Kaksikätisten viittomien yhteispelirajoitteet 7 8 Ongelmia viittoman määrittelylle aiheuttavat mm. Samanaikaiset sanat (esim. pupu loikkii vuorelle ) Hajoavat sanat Ikonisuus ja eleet (!) Syntaktinen käyttäytyminen (vrt. sanan ja lauseen raja) Yhdisteet (onko niitä?) Morfologinen rakenne (esim. morfotaksi) Fonologinen rakenne (esim. fonemaattisten yksiköiden määrä) SVK:n viittoma kieliopillisesta Rissanen (1985: 23): Viittoma on viittomakielen pienin vapaa muoto. Rissanen (1998: 72): The lexical signs undergo grammatical processes in which the grammatical signs may participate. The processes in Finnish Sign Language are affixation [---], duplication, reduplication and iteration [---], and incorporation [---] SVK:n viittoma leksikografisesta SVK:n viittoma fonologisesta Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998: 29; alk.per. kursivointi): Rissanen FONEEMI- INVENTAARIT (1985) Perussanakirja (1998) Takkinen (2002) Rainò (2004) Savolainen (2006) Tämän sanakirjan hakuviittomat ovat kiinteitä viittomia. Kiinteälle viittomalle voidaan löytää perusmuoto, ja sillä on rajallinen merkitys. Osa kiinteistä viittomista on monisuuntaisia, ja osaa voidaan muunnella aspektuaalisesti. [kappaleen vaihto] Polysynteettisillä viittomilla ei ole perusmuotoa, eikä niiden merkitystä ole helppo kuvata. Polysynteettinen viittoma vastaa merkitykseltään lausetta ja kääntyy usein suomeksikin yhtä sanaa pidemmällä ilmauksella tai kokonaisella lauseella. Käsimuoto 30 (37) 83 symbolia (100+9) 41 46;70 Artikulaatiopaikka symbolia - 19<? 14;200 Liike 24 6 symbolia -? 30;62 Orientaatio ;44 Ei-manuaaliset elementit - 30 vkhuuliota ;

3 SVK:n viittoma prosodise(mma)sta SVK:n viittoma foneettisesta Jantunen (2007: 122): Prototyyppinen lekseemi on SVK:ssa vähintään yksi-, mutta enintään kaksitavuinen Vertikaalinen liike SVK:n viittoma foneettisesta Prolegomena viittomiston käsittelyyn Viittoman määrittely vaatii perusymmärryksen viittomien moninaisuudesta ja variaatiosta, ja kannanotto viittoman olemukseen pakottaa normaalisti ottamaan kantaa myös koko viittomiston koostumukseen. Näin onkin tehty. Käytännössä rajanveto eri viittomaluokkien välillä ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Ruudut Viittomiston koostumus kansainvälisessä kirjallisuudessa, esim. Battison (1978): yksi- ja kaksikätiset viittomat; kehokontaktilla tai ilman; käsien yhteispeli Wilbur (1987): yksi- ja monimorfeemiset viittomat Wallin (1996): citation form signs and polysynthetic signs Johnston & Schembri (1999): established and productive lexicon Brentari & Padden (2001): natiivi ja non-natiivi leksikko; ydin ja periferia --- Generatiivinen kirjallisuus: hyllystä otetut pää- ja alakategoriat! Viittomiston koostumus SVK:ta käsittelevässä kirjallisuudessa, esim. Rissanen (1985: 28-29): kielellisen merkin lajien mukainen jako (eriasteisesti ikoniset vs symboliset) Rissanen (1985: 29-42; 1998): pääjako nominaaleihin ja verbaaleihin Rissanen (1998: 61-67): viittoman leksikaaliseen kompleksisuuteen pohjaava jako (yksinkertaiset viittomat, simultaaniset yhdisteet, sekventiaaliset yhdisteet) Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998: 29-30): kiinteät ja polysynteettiset viittomat Takkinen (2002: 35-36): kiinteät ja produktiiviset viittomat Rainò (2004): proprit vs muut Savolainen (2006: 19): kiinteät, polysynteettiset ja deiktiset viittomat Jantunen (2007): tavuiset vs tavuttomat

4 Keskeiset jaot SVK:ssa Nominaalit ja verbaalit (Rissanen 1985, 1998; ks. myös Rainò 2004 ja Jantunen 2007, 2008) Kiinteät ja polysynteettiset viittomat (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998, Savolainen 2000, Jantunen 2003; ks. myös Takkinen 2002 ja Savolainen 2006) ja niiden ongelmia Onko nominaalien ja verbaalien lisäksi olemassa muita sanaluokkia, ja jos on, niin minkämoisia? Miksi kiinteissä viittomissa on monesti enemmän morfeemeja kuin polysynteettisiksi eli hyvin runsasmorfeemisiksi väitetyissä viittomissa? Kohti transsendenttiä kielitiedettä(kö)? Lisäulottuvuuden viittomia ja viittomistoa koskevan määrittelyn ja rajanvedon problematiikkaan tuo viime vuosina pinnalle noussut eletutkimus. Eleistä keskustelu viitottuun kieleen liittyen on ollut pitkään epäortodoksia, ja esimerkiksi viittomien historiallisen muutoksen tutkimus on pyrkinyt systemaattisesti osoittamaan läpinäkyvien ja pantomiimisten eleiden muuttuvan läpinäkymättömiksi abstrakteiksi vapaiksi morfeemeiksi. Viimeaikainen tutkimus viittomien sisältämistä elekomponenteista ja eleiden ja viittomien epäkategorisesta suhteesta pakottavat kuitenkin uudelleenarvioimaan perinteisiä käsityksiä puhtaasti morfemaattisista viittomista. 21 Missä ovat morfeemit? k1: KL-(V )- hyppelehtii -1-2y[k2:n edessä] k2: KL-(V )- hyppelehtii -1-2y[k1:n jäljessä] nelijalkainen olio liikkuu tasoa ylöspäin hyppelehtivällä tavalla 22 Ele ja viitottu kieli Liddell (2003: 362): In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept intonation and gesture outside of the mainstream of linguistic analysis. This choice is not available for ASL. Ignoring gestures and the gradient aspects of the signal produced by the hands leaves out too much. 23 Kohti eleen määritelmää McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa myös kasvoilla ja keholla tuotettuja eleitä. Armstrong et al. (1995): kaikki on elettä! 24 4

5 Ele semioottisesta näkökulmasta Okrentin (2002: 187) mukaan ele on se, joka ilmaisee ajatuksen kuvallisen ulottuvuuden puheen aikana; eleen muoto on suorassa yhteydessä mielikuvaan, joka voi olla joko konkreettinen tai abstrakti muodoltaan ei-konventionaalinen muodon ja merkityksen suhteen gradientti, ei katogorinen. Kielen antimodulaarisuus McNeill (1992: 2): [G]estures are an integral part of language as much as words, phrases, and sentences gesture and language are one system Joitakin rajanylityksiä ja rajanvetoja tässä työpajassa Viitotun kielen näkökulma, mm: Viittoma ja ele Viittomat ja viittomakategoriat Sanakirjatyö Yleisempi näkökulma, mm: Tutkimus ja kielen ohjailu Kieli ja viestintä Teoria ja käytäntö Kirjallisuus (1) Armstrong, D. F., Stokoe, W. C. & Wilcox, S. E. Wilcox (1995). Gesture and the Nature of Language. Cambridge: Cambridge University Press. Battison, R. (1978). Lexical Borrowing in American Sign Language. Silver Spring, Maryland: Linstok Press. Brentari, D. & Padden, C. (2001). Native and foreign vocabulary in American Sign Language: a lexicon with multiple origins. In D. Brentari (Ed.) Foreign vocabulary in sign languages: a cross-linguistic investigation of word formation, Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates. Emmorey, K. (1999). Do signers gesture? In L. S. Messing & R. Campbell (Eds.), Gesture, Speech, and Sign, New York: Oxford University Press. Jantunen, T. (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Jantunen, T. (2007). Tavu suomalaisessa viittomakielessä. Puhe ja kieli 27:3, Jantunen, T. (2008). Fixed and free: order of the verbal predicate and its core arguments in declarative transitive clauses in Finnish Sign Language. SKY Journal of Linguistics 21 (2008), Johnston, T. & Schembri, A. (1999). On defining lexeme in a signed language. Sign Language & Linguistics 2:2, Liddell, S. K. (2003). Grammar, Gesture, and Meaning in American Sign Language. Cambridge: Cambridge University Press. McNeill, D. (1992). Hand and Mind: What Gestures Reveal about Thought. Chicago and London: The University of Chicago Press. Okrent, A. (2002). A modality-free notion of gesture and how it can help us with the morpheme vs. gesture question in sign language linguistics (or at least give us some criteria to work with). In R. P. Meier, K. Cormier & D. Quinto- Pozos (Eds.), Modality and structure in signed and spoken languages, Cambridge: Cambridge University Press. Rainò, P. (2004). Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalaisessa viittomakie-liyhteisössä. Deaf Studies in Finland 2. Helsinki: Kuurojen Liitto ry. [html-pohjainen CD-ROM] Kirjallisuus (2) Rissanen, T. (1985). Viittomakielen perusrakenne. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 12, Helsingin yliopisto. Rissanen, T. (1998). The Categories of Nominals and Verbals and Their Morphology in Finnish Sign Language. Licentiate Thesis in General Linguistics. The Department of Finnish and General Linguistics, University of Turku. Sandler, W. (1999). Cliticization and prosodic words in a sign language. In T. Hall & U. Kleinhenz (Eds.), Studies on the Phonological Word, (Current Studies in Linguistic Theory). Amsterdam: Benjamins. Savolainen, L. (2000). Viittoman rakenne. Teoksessa A. Malm (toim.) Viittomakieliset Suomessa, Helsinki: Finn Lectura. Savolainen, L. (2006). Viittomakielten kirjoitusjärjestelmien periaatteet ja käytäntö. Helsingin yliopisto, yleisen kielitieteen laitos. Yleisen kielitieteen pro gradu -tutkielma. Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998). Kuurojen Liitto ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki: KL- Support Oy. Takkinen, R. (2002). Käsimuotojen salat: viittomakielisten lasten käsimuotojen omaksuminen 2 7 vuoden iässä. Deaf Studies in Finland 1. Helsinki: Kuu-rojen Liitto ry. Wallin, L. (1996). Polysynthetic Signs in Swedish Sign Language. Department of Linguistics, Department of Sign Language, Stockholm University. Wilbur, R. B. (1987). American Sign Language: Linguistic and applied dimensions. Boston, MA: Little, Brown and Co. Zeshan, U. (2002). Towards a notion of 'word' in sign languages. In R. M. W. Dixon & A. Y. Aikhenvald (eds.), Word. A cross-linguistic typology, Cambridge: Cambridge University Press. 29 5

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa

Lisätiedot

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept

Lisätiedot

Johdanto: näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Johdanto: näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Manuscript (30 April 2010), to appear in: Jantunen, T. (forthcoming, August 2010). (Ed.) Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon [Perspectives on sign and lexicon. (Proceedings of the first Finnish workshop

Lisätiedot

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi

Lisätiedot

Nominaalit ja verbaalit

Nominaalit ja verbaalit SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 1. Johdanto Suomalaisen viittomakielen (SVK) kieliopillinen tutkimus on tähän mennessä osoittanut muun muassa

Lisätiedot

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä

Lisätiedot

Mitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Mitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112, Mitä on tiede? Tiede on ja rjestelma llista ja ja rkiperaïsta uuden tiedon hankintaa. Tiede, kieli ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 "uuden tiedon hankintaa": ta ma erottaa tieteen toiminnasta,

Lisätiedot

TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ lektiot TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ TOMMI JANTUNEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 30. elokuuta 2008 Tutkimukseni

Lisätiedot

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot

Lisätiedot

TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Puhe ja kieli, 27:3, 109 126 (2007) 109 TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään viitotun kielen ja erityisesti suomalaisen viittomakielen

Lisätiedot

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4. Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons

Lisätiedot

Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt

Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt Preamble on phonology Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen There have been two main views on [the object of phonological inquiry] What phonic features (a) serve in the

Lisätiedot

Sisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti?

Sisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti? SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op), 19.2.2009 Typologisesti sävyttyneitä hajahuomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista (ja muutamista näiden piiriin kuulumattomista asioista) Tommi Jantunen,

Lisätiedot

Sisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti

Sisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti Sisältö Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 28.4.2011 Morfologia Adjektiivi Aspekti ja tempus Klassifikaattori Fuusio ja

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta 26.9.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Puhe ja kieli, 31:2, 51 65 (2011) 51 FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Tommi Jantunen, kielten laitos / viittomakielen keskus, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään foneettista viittomaa vertailemalla

Lisätiedot

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?

Lisätiedot

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Puhe ja kieli, 31:2, 51 65 (2011) 51 FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Tommi Jantunen, kielten laitos / viittomakielen keskus, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään foneettista viittomaa vertailemalla

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

5/22/2009. Neksusanalyysi. Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen sanan sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa

5/22/2009. Neksusanalyysi. Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen sanan sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen n sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa Tutkimuksen aihe ja tutkimuskysymykset Englannin kieli suomalaisten viittomakielisten arjessa multimodaalinen

Lisätiedot

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia 3 op FT, dos. Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Kielten laitos Suomalainen viittomakieli S-posti: tommi.jantunen_at_campus.jyu.fi! Prosodinen

Lisätiedot

The (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

The (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4. The (very) basics of clause-linking Minimal well-formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen core Two-clause coordinate structure + core Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 core + core Subordinated

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto

Lisätiedot

Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen

Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 TIETEENFILOSOFINEN JOHDATUS TEORIOIHIN JA MALLEIHIN (ETENKIN GENERATIIVISEN FONOLOGIAN NÄKÖKULMASTA) Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta

Lisätiedot

Kieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa

Kieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Kieli ja sen tutkimus Tommi Jantunen,

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve

Lisätiedot

TAVU JA LAUSE. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Tommi Jantunen

TAVU JA LAUSE. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Tommi Jantunen JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 117 Tommi Jantunen TAVU JA LAUSE Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä TAVU JA LAUSE Tutkimuksia kahden sekventiaalisen

Lisätiedot

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii

Lisätiedot

Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun.

Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Kuvausmallit SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 TIETEENFILOSOFINEN JOHDATUS TEORIOIHIN JA MALLEIHIN (ETENKIN GENERATIIVISEN FONOLOGIAN NÄKÖKULMASTA) Teoria (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta

Lisätiedot

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Selvitys suomalaisen viittomakielen kielitieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimuksen tarpeesta

Selvitys suomalaisen viittomakielen kielitieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimuksen tarpeesta Selvitys suomalaisen viittomakielen kielitieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimuksen tarpeesta Tommi Jantunen 18.12.2007 1 Selvityksen lähtökohta Tässä selvityksessä keskitytään sellaiseen tutkimukseen,

Lisätiedot

Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli

Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.

Lisätiedot

Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat

Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat Manuscript (30 April 2010), to appear in: Jantunen, T. (forthcoming, August 2010). (Ed.) Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon [Perspectives on sign and lexicon. (Proceedings of the first Finnish workshop

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 21.12.1998. Puheenjohtaja Markku Jokinen avasi kokouksen klo 10.20.

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 21.12.1998. Puheenjohtaja Markku Jokinen avasi kokouksen klo 10.20. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan seitsemännestä kokouksesta 21.12.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta.

Lisätiedot

AINEISTOJEN RAJAT TEKSTIN- JA DISKURSSINTUTKIMUKSESSA

AINEISTOJEN RAJAT TEKSTIN- JA DISKURSSINTUTKIMUKSESSA TYÖPAJAT AINEISTOJEN RAJAT TEKSTIN- JA DISKURSSINTUTKIMUKSESSA Järjestäjät: Anne Mäntynen (HY) & Anna Solin (TaY) Symposiumissa pohditaan aineistojen rajaamisen ja valinnan kysymyksiä sekä niiden vaikutusta

Lisätiedot

Opettajankoulutus yhteisön luovana voimana näkökulmia suomalaisesta viittomakielisestä ja viittomakielisten koulutuksesta

Opettajankoulutus yhteisön luovana voimana näkökulmia suomalaisesta viittomakielisestä ja viittomakielisten koulutuksesta Opettajankoulutus yhteisön luovana voimana näkökulmia suomalaisesta viittomakielisestä ja viittomakielisten koulutuksesta Viittomakielisen luokanopettajakoulutuksen 10 vuotisjuhlakirja 17.10.2008 Toimittanut

Lisätiedot

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Vii%oman rakenneyksiköt

Vii%oman rakenneyksiköt Vii%oman rakenneyksiköt SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 RAKENNEYKSIKÖIDEN OLEMUS Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston

Lisätiedot

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4. The (very) basics of clause- linking Minimal well- formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.2015 core Two- clause coordinate structure core + core Subordinated

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23

Lisätiedot

Viittomakielten fonologisista prosesseista

Viittomakielten fonologisista prosesseista Viittomkielten fonologisist prosesseist Tommi Jntunen Helsingin yliopisto Yleisen kielitieteen litos tjjntun@ling.helsinki.fi Seurvss esitellään joitkin tyypillisimpiä fonologisi prosessej viitotuiss kielissä.

Lisätiedot

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 13.12.2006 Johdanto Konstruktiokielioppi

Lisätiedot

Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista

Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista Karoliina Varsio Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Joulukuu 2009 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen

Lisätiedot

Viittomien leksikaalisesta kuvauksesta

Viittomien leksikaalisesta kuvauksesta Päivi Rainò Viittomien leksikaalisesta kuvauksesta Abstract In the modern bilingual lexicons of Finnish Sign Language (FinSL) published in 1973 (Viittomakielen kuvasanakirja [1977]), 1998 (SVPK) and 2002

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kurkotellen kohti kielioppia

Kurkotellen kohti kielioppia XLIII Kieli?eteen päivät, hotelli- ravintola LasareC, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte-y suomalaisen vii-omakielen tutkimuksessa? Tommi Jantunen Jyväskylän

Lisätiedot

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Liikettä kentällä Kuvailevat verbit futsalin pelitilanteiden kerronnassa Laura Pietilä Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op Huhtikuu/2012 www.humak.fi

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Mikä viittomassa on vikana, miten se korjataan ja mitä tästä kaikesta seuraa viittomakielentutkimukselle?

Mikä viittomassa on vikana, miten se korjataan ja mitä tästä kaikesta seuraa viittomakielentutkimukselle? Mikä viittomassa on vikana, miten se korjataan ja mitä tästä kaikesta seuraa viittomakielentutkimukselle? Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi Tiivistelmä Artikkelin aiheena on

Lisätiedot

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos / viittomakielen keskus University of Jyväskylä, Department of Languages / Sign Language Centre Kirjoittajan yhteystiedot:

Lisätiedot

PERUSTYÖKALUJEN VIITTOMIA CD-ROM- LEVYLLÄ

PERUSTYÖKALUJEN VIITTOMIA CD-ROM- LEVYLLÄ PERUSTYÖKALUJEN VIITTOMIA CD-ROM- LEVYLLÄ Mika Leppänen Jukka Teirmaa Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta

Lisätiedot

Päivi Jäntti SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN RAKENTEEN JA TILANKÄYTÖN OPPIMINEN VIERAANA KIELENÄ

Päivi Jäntti SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN RAKENTEEN JA TILANKÄYTÖN OPPIMINEN VIERAANA KIELENÄ Päivi Jäntti SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN RAKENTEEN JA TILANKÄYTÖN OPPIMINEN VIERAANA KIELENÄ Pro gradu-tutkielma Syyslukukausi 2005 Kasvatustieteen laitos Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä Jäntti, Päivi.

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 30. KOKOUS 8.5.2006

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 30. KOKOUS 8.5.2006 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 30. kokouksesta 8.5.2006. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Pöytäkirjan käänsi

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (- " -)

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (-  -) PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kahdeksannesta kokouksesta 12.2.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan

Lisätiedot

kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography

kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography Nimi / Name Kertoo edistymiseni kieltenopiskelussa Shows my development in learning languages 2 Kielenoppimiskertomus koostuu kolmesta osasta: My Language

Lisätiedot

Eli me kuullaan? Koodinvaihto suomalaista viittomakieltä vieraana kielenä käyttävien kuulevien opiskelijoiden ja opettajien

Eli me kuullaan? Koodinvaihto suomalaista viittomakieltä vieraana kielenä käyttävien kuulevien opiskelijoiden ja opettajien Eli me kuullaan? Koodinvaihto suomalaista viittomakieltä vieraana kielenä käyttävien kuulevien opiskelijoiden ja opettajien luokkahuonevuorovaikutuksessa Pro gradu -tutkielma Maija Tjukanov Helsingin yliopiston

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 12. KOKOUS

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 12. KOKOUS PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 12. kokouksesta 19.2.2000. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 20. KOKOUS 18.10.2002

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 20. KOKOUS 18.10.2002 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 20. kokouksesta 18.10.2002. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Ei- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Ei- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Prologi Ei- manuaalisuus SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen There are numerous popular misconcepcons about sign languages. One of these misconcepcons has it that sign languages are languages on the hands,

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA

VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA Leena Savolainen Kuurojen Liitto ry, tutkimus- ja sanakirjatyö Kotimaisten kielten keskus, viittomakielen lautakunta Viittomakielen kielenhuollon seminaari 23.11.2012,

Lisätiedot

Käyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?

Käyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia? Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 16. KOKOUS 4.12.2000

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 16. KOKOUS 4.12.2000 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 16. kokouksesta 4.12.2000. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

FONETIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJOILLE,

FONETIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJOILLE, FONETIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJOILLE, 80 op FONETIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE, 60 op Tavoitteet: Itsenäinen perehtyminen foneettiseen tutkimukseen Edellytykset: Esitiedot:

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Sanahahmohuulion alan levittäytymisestä suomalaisessa viittomakielessä

Sanahahmohuulion alan levittäytymisestä suomalaisessa viittomakielessä Sanahahmohuulion alan levittäytymisestä suomalaisessa viittomakielessä Maisterintutkielma Marika Rauhansalo Suomalainen viittomakieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Toukokuu 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

3. Prosodic Model -malli

3. Prosodic Model -malli 20 3. Prosodic Model -malli Tässä luvussa esittelen Prosodic Model -mallin (lyh. PM-mallin). Käyn ensin lyhyesti läpi PM-mallin näkemyksen viittomien rakenteesta (3.1), jonka jälkeen tarkastelen yksityiskohtaisemmin

Lisätiedot

KODA-LASTEN KAKSIKIELISYYDEN KEHITYS. Laura Kanto

KODA-LASTEN KAKSIKIELISYYDEN KEHITYS. Laura Kanto KODA-LASTEN KAKSIKIELISYYDEN KEHITYS Laura Kanto Johdanto Lapsella on synnynnäinen valmius omaksua kielet, joita hänen ympäristössään aktiivisesti käytetään. Kahden kielen samanaikainen kehittyminen on

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Aika perjantai 23.1.1998 kello 15.20 18.30 Paikka Kuurojen Liitto ry:n suuri neuvotteluhuone A3.44

Aika perjantai 23.1.1998 kello 15.20 18.30 Paikka Kuurojen Liitto ry:n suuri neuvotteluhuone A3.44 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan neljännestä kokouksesta 23.1.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta Aika

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 25. KOKOUS 25.10.2003

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 25. KOKOUS 25.10.2003 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 25. kokouksesta 25.10.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Suunnittelumallit (design patterns)

Suunnittelumallit (design patterns) Suunnittelumallit (design patterns) Ohjelmoinnissa Rakennusarkkitehtuurissa Käyttöliittymäsuunnittelussa Sear ch Ohjelmointi Suunnittelumallit Usein toistuvia ohjelmointiongelmia ja niiden ratkaisuja:

Lisätiedot

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen

Lisätiedot

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen C++11 seminaari, kevät 2012 Johannes Koskinen Sisältö Mikä onkaan ongelma? Standardidraftin luku 29: Atomiset tyypit Muistimalli Rinnakkaisuus On multicore systems, when a thread writes a value to memory,

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

HORISONTAALISET JA VERTIKAALISET PÄÄNLIIKKEET SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Pro gradu Anna Puupponen

HORISONTAALISET JA VERTIKAALISET PÄÄNLIIKKEET SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Pro gradu Anna Puupponen HORISONTAALISET JA VERTIKAALISET PÄÄNLIIKKEET SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Pro gradu Anna Puupponen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Huhtikuu 2012 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta

Lisätiedot

Kaksi kieltä, kaksi modaliteettia

Kaksi kieltä, kaksi modaliteettia lektiot Kaksi kieltä, kaksi modaliteettia Kuurojen vanhempien kuulevien lasten erityislaatuinen kaksikielisyys Laura Kanto Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 27. toukokuuta 2016 Kaksikielisten

Lisätiedot

Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014

Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014 Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014 Tässä työpajassa Mitä mul1modaalisuus tarkoi#aa ja mitä alalla tutkitaan? Esimerkki tutkimuksesta Videoaineiston

Lisätiedot