Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,

Transkriptio

1 Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112,

2 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon, pp Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Johnston, T. & Schembri, A. (1999). On defining lexeme in a signed language. Sign Language & Linguistics 2,

3 Kannattamamme näkemys viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2018). Viittomakielet hybridisysteemeinä: hämärärajaisuus ja epäkonventionaalisuus osana viittomakielten rakennetta [Sign languages as hybrid systems: Gradience and unconventionality as a part of the structure of sign languages]. Puhe ja kieli 38(3),

4 Viittoman kahdet kasvot Taulukon lähde: Johnston, T. (2011). Lexical frequency in sign languages. Journal of Deaf Studies and Deaf Education 17(2), DOI: /deafed/enr036 (s. 167)

5 Viittomistokäsityksen evoluutio Binäärinen viittomistokäsitys Hybridinen viittomistokäsitys Parametrinen viittomistokäsitys Esim. Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998) ja monet muut klassikot Esim. Schembri & Johnston (1999), Brentari & Padden (2001), Jantunen (2010) Esim. Johnston (2011), Ferrara & Johnston (2012), Jantunen (2018), Ferrara & Hodge (2018)

6 Sanaluokkien emergoituminen todellisuudesta fysiikka kognitio sosiaalisuus kieliteoria N V Liikkeen havaitsemiseen erikoistuneet solut Liikkeen ja liikkumattomuuden primitiivikäsitteet Jaetut liikkeen ja liikkumattomuuden ilmaisutavat Tapoihin viittaavat teoreettiset kategoriat

7 Sanaluokkatutkimuksen metodinen perusta Yksikön sanaluokka ei ole määriteltävissä platonisesti yhdellä piirteellä vaan kolmen kriteerityypin avulla. Nämä ovat (1) merkitykseen liittyvät kriteerit, (2) yksikön muotoon liittyvät kriteerit ja (3) syntaktiset kriteerit. Lähtökohta tyypittelylle on perinteisesti ollut merkitys. (Givón 2001: 49.) Givón, T. (2001). Syntax. Volume 1. Amsterdam: John Benjamins.

8 Kohti suomalaisen viittomakielen pääsanaluokkia Typologisesti keskeisten pääsanaluokkien prototyypit merkityksen ja funktion mukaan esitettynä: Substantiivi = <kohde, viittaaminen> Verbi = <toiminta, predikoiminen> Adjektiivi = <ominaisuus, modifiointi> Lähde: Croft, W. (2003). Typology and universals. (2nd edition) Cambridge: Cambridge University Press. (s. 185)

9 Nominaali ja verbaali Prototyyppinen nominaali Yksikön merkitys: viittaa asiaan, esineeseen, olioon Yksikön muoto: ei ilmennä teon laatua tai ajallisia ominaisuuksia, mutta muodosta voi käydä ilmi puheena olevan asian määräisyys mm. puolisidonnaisten osoitusten kautta Syntaktisesti: aloittaa aina yksinkertaisen rakenteeltaan täydellisen isoloidun väitelauseen tai on tällaisen lauseen aloittavan konstituentin pääjäsen Prototyyppinen verbaali Yksikön merkitys : koodaa tilaa, tapahtumaa, toimintaa Yksikön muoto: voi ilmentää ikonisesti tai puolisidonnaisten elementtien avulla teon laatua ja ajallisia ominaisuuksia; muotoon ei sisälly määräisyyttä koodaavia aineksia Syntaktisesti: ei ole koskaan rakenteeltaan täydellisen yksinkertaisen isoloidun väitelauseen alussa tai muodosta tällaisen lauseen ensimmäistä konstituenttia Lisätietoa: Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon, pp Jyväskylä: University of Jyväskylä. Rissanen, T. (1985). Viittomakielen perusrakenne. Publications of Dept. of General Linguistics, University of Helsinki No. 12.

10 Nominaalit Vapaat ja puolisidonnaiset nominaalit 1. Leksikaaliset nominaalit 2. Osittain leksikaaliset osoittavat nominaalit (osoitusviittomat) 3. Osittain leksikaaliset kuvailevat nominaalit (SASS-viittomat) Sidonnaiset nominaalit 4. Tietyt osittain leksikaalisten verbaalien käsimuodot (klassifikaattorikäsimuodot)

11 Verbaalit 1. Leksikaaliset verbaalit (tyyppi 1) 2. Osittain leksikaaliset osoittavat verbaalit (tyyppi 2) 3. Osittain leksikaaliset kuvailevat verbaalit (tyyppi 3) - Eksistenssiä topografisessa tilassa ilmaisevat verbaalit - Autonomista liikettä topografisessa tilassa ilmaisevat verbaalit - Aiheutettua liikettä ilmaisevat verbaalit

12 Elekomponentti osoittavissa viittomissa Osoittavat nominaalit (etusormiosoitukset) ja verbaalit (tyyppi 2) viittaavat kohteeseen tai sen paikkaan analogisesti, osoittamalla. Osoittavien viittomien osoittamiskyky erottaa ne leksikaalisista ja kuvailevista viittomista (ja myös puhutun kielen sanoista). Osoittavien viittomien artikulaatiopaikka ei ole kattavasti kuvattavissa vakioisella joukolla rakennepiirteitä. Artikulaatiopaikka on osoittavien viittomien epäkonventionaalinen ja hämärärajainen elekomponentti.

13 Elekomponentti kuvailevissa viittomissa Useissa kuvailevissa nominaaleissa (kokoa ja muotoa tarkentavat viittomat) ja verbaaleissa (tyyppi 3) käsimuoto on viittoman konventionaalisin ja tarkkarajaisin osa, ja se voidaan tulkita sidonnaiseksi morfeemiksi (SASS-käsimuoto ja klassifikaattorikäsimuoto). Morfemaattisesti (ja leksikaalisesti) koodatun merkityksensä lisäksi kuvailevat viittomat rakentavat merkitystä myös lokatiivis-topografisen kuvailun avulla. Artikulaatiopaikka ja orientaatio sekä usein myös liike ovat kuvailevien viittomien epäkonventionaalinen ja hämärärajainen elekomponentti.

14 Auslanin frekvenssejä Taulukko 1. Kuvio 1. Taulukko 2. Taulukkojen 1 ja 2 lähde: Johnston, T. (2011). Lexical frequency in sign languages. Journal of Deaf Studies and Deaf Education 17(2), (s. 171) Kuvion 1 lähde: de Beuzeville, L., Johnston, T. & Schembri, A. (2009). The use of space with indicating verbs in Auslan: A corpus-based investigation. Sign Language & Linguistics 12:1 (2009), (s. 68)

15 ProGram-projektissa käsitelty narratiiviaineisto Otos vuonna 2013 kuvatusta korpusmateriaalista, josta osa on Kielipankin Snowfrog-aineisto 12 äidinkielistä viittojaa (4 miestä, 8 naista) Ikäjakauma vuotta Lumiukkotarina (3 miestä, 3 naista), sammakkotarina (1 mies, 5 naista) Videomateriaalin kokonaiskesto: 45 minuuttia, 12 sekuntia 4303 S-glossattua esiintymää, jotka jakautuvat 3356 merkitysglossiksi ja 953 kuvailuglossiksi. Merkitysglossatut viittomat tyypittyvät 539 lekseemiksi.

16 Merkitysglossien ja kuvailuglossien jakauma (n=4303) Nominaalien ja verbaalien jakauma (n=4303) 5 % 17 % 32 % 31 % 78 % 37 % Merkitysglossi Kuvailuglossi Epäselvä Nominaali Verbaali Määrittämätön Epäselvät tapaukset ovat niitä, jotka on aineistossa osoitettu?-merkillä. Nominaaliluokka sisältää myös kaikki osoitukset (OS). Määrittämätön-luokka sisältää x-sanaluokan, epäselvät tapaukset (?-merkki) ja PALM-UP-viittomat.

17 Nominaalit (n=1319) Verbaalit (n=1591) 8 % 29 % 26 % 66 % 71 % Merkitysglossi Osoitus Kuvailuglossi Merkitysglossi Kuvailuglossi

18 Merkitysglossatut viittomat (n=3356) Kuvailuglossatut viittomat (n=728) 23 % 14 % 34 % 36 % 30 % 63 % Nominaali Verbaali Määrittämätön Nominaali Verbaali Määrittämätön PALM-UP -glossit on laskettu mukaan Määrittämätön-luokkaan. Määrittämätön-luokka koostuu x-sanaluokkaisista kuvailevista viittomista.

19 Merkitysglossattujen viittomien ja osoitusten TOP 10 -frekvenssit Nominaalit Osoitukset Verbaalit Määrittämättömät 1. n_poika (131) 1. se (147) 1. v_katsoa (96) 1. x_jo (72) 2. n_y_lumiukko (71) 2. minä (54) 2. v_kävellä (58) 2. x_mitä (51) 3. n_sammakko (68) 3. tuo (42) 3. v_olla (41) 3. x_sitten (49) 4. n_koira (66) 4. siellä (19) 4. v_etsiä (40) 4. x_pi (36) 5. n_ikkuna (22) 5. tuolla (14) 5. v_nukkua(l) (35) 5. x_todennäköisesti (31) 6. n_äiti (19) 6. sinä (11) 6. v_katsella (32) 6. x_kyllä (27) 7. n_puu (18) 7. tuonne (8) 7. v_nähdä (30) 7. x_takaisin (21) 8. n_lumi (17) 8.? (7) 8. v_ottaa (22) 8. x_oma:hänen (19) 9. n_yö (16) 9. ne-kaksi (6) 9. v_kävellä(gg) (21) 9. x_mukana (18) 10. n_y_vanhemmat (16) 10. ne (6) 10. v_haluta (20) 10. x_kuinka (17)