Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Transkriptio

1 Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen

2 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa kehitetään 1. Tietokantapohjaista arviointijärjestelmää opetustyön tueksi koulun arviointikäytänteiden monipuolistaminen ja teknologian hyödyntäminen arvioinnissa kehitettävän järjestelmän käyttöönoton tarkastelu ja tukeminen

3 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa kehitetään 2. Kodin ja koulun yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen kodin ja koulun yhteistyön tukeminen olemassa olevien teknologisten välineiden ja sovellusten hyödyntäminen kodin ja koulun yhteistyössä Käyttäjät mukana ideoimassa ja testaamassa innovaatioiden hyödynnettävyyttä: opettajat keskeisessä roolissa arvioinnin sekä kodin ja koulun yhteistyön toteuttajina

4 Arviointi osana koulutyötä (1/2) Arviointi osa mielekästä oppimis- ja opetusprosessia ja merkityksellistä kodin ja koulun yhteistyön kannalta Eri näkökulmia arviointiin ja sen toteuttamiseen koulutyössä ulkoinen ja sisäinen arviointi arvioinnin toteuttaminen ja saadun tiedon hyödyntäminen: Mitä? Miten? Kuka? Miksi?

5 Arviointi osana koulutyötä (2/2) Haaste muuttaa ja samalla tukea koulun käytänteitä Tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittäminen huomioiden erilaiset reunaehdot ja mahdollisuudet, joita toimintaympäristössä on Opettajan keskeinen rooli arvioinnin ja kodin ja koulun yhteistyön kannalta: opettajien erilaiset lähtökohdat toimijoina tiedot ja taidot valmiuksien hyödyntäminen ja asenteet (Black & Wiliam, 2003; van den Heuvel-Panhuizen & Fosnot, 2001; Inbar-Lourie & Donitsa-Schmidt, 2009; Maier, 2009)

6 Kehittämistutkimus: tarpeiden kartoittaminen Kehittämistutkimuksen viitekehys: teoreettisten ja käytännön lähtökohtien selvittäminen olemassa olevat käytänteet ja toiveet innovaatioiden suunnittelun perustana erilaisten käyttäjien tarpeiden tarkasteleminen (opettajat, vanhemmat, oppilaat) Tutkimusaineistona teemahaastattelut, käyttäjäkokemusten kartoittaminen ja kehitettävien työkalujen testauskäyttö (Design-based Research Collective, 2003)

7 Innovaatiot Innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa tarkastellaan Rogersin teorian valossa (theory of diffusion of innovations) Kehittämisen ja käyttöönoton kannalta keskeistä 1) innovaation pedagoginen ja tekninen käytettävyys 2) yhteisö ja yksilöt innovaation käyttöönottajina 3) ulkopuoliset rakenteet ja tekijät (Rogers, 2003)

8 Tapaus 1. Kodin ja koulun yhteistyö (1/3) Tarkastellaan erityisesti innovaation käyttöönotto-, kokeilu- ja kehitysvaihetta sekä vakiinnuttamista Tieto- ja viestintätekniikan käyttö innovaationa olemassa olevat välineet ja ohjelmistot tietokoneet, digikamerat, SMART Boardit, dokumenttikamerat, internet ja opettajien, oppilaiden ja vanhempien käytössä oleva Opitverkkopalvelu käyttäjien ideat olemassa olevan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä kodin ja koulun yhteistyössä

9 Tapaus 1. Kodin ja koulun yhteistyö (2/3) tutkija työskentelee yhdessä opettajien, oppilaiden ja vanhempien kanssa tavoitteenaan muuttaa käytänteitä mielekkäällä tavalla Tavoitteena toiminnan kehittäminen tvt:tä hyödyntäen: oppilaiden kokonaisvaltaisen ja turvallisen kasvun ja kehityksen tukeminen Tutkimukseen osallistuu kaksi alakoulun luokkaa; oppilaat, vanhemmat ja opettajat

10 Tapaus 1. Kodin ja koulun yhteistyö (3/3)

11 Tapaus 2. Arviointijärjestelmä (1/3) Tavoitteena kehittää tietokantapohjainen arviointijärjestelmä opettajan arviointityön tueksi olemassa olevat käytänteet ja toiveet käyttökelpoisen työkalun suunnittelun perustana erilaisten opettajien tarpeiden tarkasteleminen Innovaation kehittämisessä keskeistä Tekninen käytettävyys Pedagoginen käytettävyys Sisällöt ja oppiaineille erityiset piirteet Arviointi osana oppimista, opiskelua ja oppimista

12 Tapaus 2. Arviointijärjestelmä (2/3) Tutkimusaineistona teemahaastattelut ja prototyypin testauskäyttö : neljä testaushaastattelusykliä 15 eri aineiden peruskoulun opettajaa (LO ja AO) ääneen ajatteleminen prototyypin testauksessa Haastatteluteemat arviointi ja arviointikäytänteet (osana matematiikan ja luonnontieteiden opetusta) Tietokannan sisällöt ja tekninen käytettävyys Opettajien ideat edelleen kehittämisestä

13 Tapaus 2. Arviointijärjestelmä (3/3)

14 Pohdinta Innovaation ominaisuudet käyttäjillä erilaisia näkemyksiä mielekkäästä toiminnasta: monenlaisia tarpeita, joihin hyödynnettävien työkalujen tulisi vastata Koulun ja kodin yhteistyö (Tapaus 1): olemassaolevien välineiden ja sovellusten hyödyntäminen innovatiivisesti Arvioinnin innovaatio (Tapaus 2): opettajien tarve toteuttaa arviointia yksilöllisellä tavalla muokattavuus ja mahdollisuus valita

15 Pohdinta Erityisesti kiinnitettävä huomiota kehitettävän innovaatioiden käyttöönoton ja käytön tukemiseen pedagogiset mallit osana innovaatiota toiminnan tavoite huomioitava kehittämistyössä ja käyttöönoton tukemisessa Tutkimus- ja kehittämishankkeessa syntyy uutta tutkimustietoa Koulun käytänteistä (arviointi, kodin ja koulun yhteistyö) opettajista (käyttäjistä) innovaation vastaanottajina ja vastaanottamiseen vaikuttavista tekijöistä

16 Lähteet Black, P., & Wiliam, D. (2003). In praise of Educational research: formative assessment. British Educational Research Journal, 29(5), Design-Based Research Collective. (2003). Design-based research: An emerging paradigm for educational inquiry. Educational Researcher, 32, 5-8. Inbar-Lourie, O., & Donitsa-Schmidt, S. (2009). Exploring classroom assessment practices: the case of teachers of English as a foreign language. Assessment in Education: Principles, Policy & Practice, 16(2), Maier, U. (2009). Towards state-mandated testing in Germany: how do teachers assess the pedagogical relevance of performance feedback information? Assessment in Education: Principles, Policy & Practice, 16(2), Rogers, E. M. (2003). Diffusion of innovations (5th ed.). New York : Free Press. Van den Heuvel-Panhuizen, M. & Fosnot, C. (2001). Assessment of mathematics achievements: not only the answers count. Proc. 25 th Conf. of the Int. Group for the Psychology of Mathematics Education (Vol. 4, pp ). Utrecht, Netherlands: PME