VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii<omakielten tutkimukseen Työpaja XLI kieliaeteen päivillä Turussa

2 2 Vii<oman pituus? Lyhyt Pitkä JANTUNEN, T FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, JANTUNEN, T Signs and transiaons: Do they differ phoneacally and does it ma<er? Sign Language Studies 13:2, JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Suvi: Suomalaisen vii8omakielen verkkosanakirja Kuurojen Lii<o ry. URL: h<p://suvi.vii<omat.net.

3 3 Miksi pidempi? ArFkulatorista evidenssiä: Suurin osa vii<oman rakennepiirteistä on muodoste<u jo hyvissä ajoin ennen ydinosan alkua (so. perinteistä vii<omajaksoa edeltävän siirtymän aikana), ja suuri osa rakennepiirteistä on havai<avissa myös ydinosan loppumisen jälkeen (so. perinteistä vii<omaa seuraavan siirtymän aikana). AudiFivista evidenssiä: Vii<omien leksikaalinen tunnistamispiste sijoi<uu hyvin usein vii<oman ydinosan ulkopuolelle, täsmällisemmin sen eteen (so. etusiirtymään). KITA, S., I. van Gijn & H. van der Hulst Movement phases in signs and co- speech gestures and their transcripaon by human coders. In I. Wachsmuth & M. Froelich (eds.), Gesture and sign language in human- computer interac2on: Proceedings of interna2onal gesture workshop, Berlin: Springer. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Ten HOLT, G., A. van Doorn, H. de Ridder, M. Reinders & E. Hendriks Which fragments of a sign enable its recogniaon? Sign Language Studies 9(2)

4 4 Lyhyt vii<oma Alkaa videoruudusta, joka väli<ömäsa edeltää ruutua, jossa vii<ojan dominoiva käsi ensimmäisen kerran alkaa liikkua poispäin vii<oman alkupaikasta. Jos vii<omassa on ainoastaan ranteen tai sormien nivelistä tuote<ava liike, niin vii<oma alkaa ruudusta, joka väli<ömäsa edeltää ruutua, jossa dominoivan käden käsiosan orientaaao tai käsimuoto muu<uu ensimmäisen kerran. Loppuu ruutuun, joka väli<ömäsa seuraa ruutua, jossa dominoivan käden tuo<ama laajempi liike on suorite<u loppuun tai jossa dominoivalla kädellä yhä on vii<omalle tyypillinen postuuri tai käsimuoto. CRASBORN, O. & Zwitserlood, I. (2008). Annota2on of the Video Data in the "Corpus NGT". Dept. of LinguisAcs, and Centre for Language Studies, Radboud University Nijmegen, The Netherlands. Online publ. h<p://hdl.handle.net/1839/ A- 3F JANTUNEN, T. (2013). Signs and transiaons: Do they differ phoneacally and does it ma<er? Sign Language Studies 13:2, JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - JOHNSTON, T. (2009). Guidelines for Annota2on of the Video data in the Auslan Corpus. Dept. of LinguisAcs, Macquarie University, Sydney, Australia. Online publ. h<p://media.auslan.org.au/media/upload/a<achments/annotaaon_guidelines_auslan _CorpusT5.pdf - WALLIN, L., J. Mesch & A.- L. Nilsson (2010). Transcrip2on guidelines for Swedish Sign Language discourse (Version 1). Department of LinguisAcs, University of Stockholm, Sweden.

5 5 JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Suvi: Suomalaisen vii8omakielen verkkosanakirja Kuurojen Lii<o ry. URL: h<p:// suvi.vii<omat.net.

6 6 JANTUNEN, T FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.

7 Suvi: Suomalaisen vii8omakielen verkkosanakirja Kuurojen Lii<o ry. URL: h<p:// suvi.vii<omat.net. 7

8 Pitkän vii<oman pituus 8

9 9 Pitkän vii<oman osaset Lyhyt vii1oma siirtymä vii<oma siirtymä Signaali valmistelu ydin palautus Pitkä vii1oma KITA, S., I. van Gijn & H. van der Hulst Movement phases in signs and co- speech gestures and their transcripaon by human coders. In I. Wachsmuth & M. Froelich (eds.), Gesture and sign language in human- computer interac2on: Proceedings of interna2onal gesture workshop, Berlin: Springer. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Ten HOLT, G., A. van Doorn, H. de Ridder, M. Reinders & E. Hendriks Which fragments of a sign enable its recogniaon? Sign Language Studies 9(2)

10 10 Pitkän vii<oman akusaikkaa JANTUNEN, T FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.

11 11 Pitkä vii<oma Alkaa videoruudusta, jossa jokin vii<oman rakennepiirteistä (yleensä käsimuoto, orientaaao tai ei- manuaalinen elemenl) on ensimmäisen kerran tunniste<avasa muodoste<u. Loppuu videoruutuun, jossa jokin vii<oman rakennepiirteistä (yleensä käsimuoto, orientaaao tai ei- manuaalinen elemenl) on viimeisen kerran tunnista<avasa läsnä. JANTUNEN, T FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.

12 12 Seurauksia annotaaaolle (1) JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.

13 13 Seurauksia annotaaaolle (1) Pidempi vii<omakäsitys marginalisoi siirtymien roolin viitonnassa. Vii<omat esiintyvät sulautuneina toisiinsa kuten puhutun kielen sanat. Vii<omien yksiseli<einen segmentoina ei väl<ämä<ä ole mahdollista, koska vii<omat ovat hämärärajaisia. On tarpeellista ero<aa käsi<eellisesa toisistaan vii1oma (ja sen pituus) ja annotaafosolu (ja sen pituus). AnnotaaAosolu on vii<oman sijainnin karkea merkitsin, jonka täsmällisen alku- ja loppukohdan määri<äminen ei ole tärkeää. Esimerkiksi ELANissa annotaaaosolujen väliin on syytä jä<ää (hakuteknisistä syistä) tyhjää Alaa. Kahden annotaaaosolun väliin jäävä tyhjä Ala ei (väl<ämä<ä) edusta siirtymää. GREEN, K Sign boundaries in American Sign Language. Sign Language Studies JANTUNEN, T FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - JOHNSTON, T. (2009). Guidelines for Annota2on of the Video data in the Auslan Corpus. Dept. of LinguisAcs, Macquarie University, Sydney, Australia. Online publ. h<p://media.auslan.org.au/media/upload/a<achments/annotaaon_guidelines_auslan _CorpusT5.pdf

14 14 Seurauksia annotaaaolle (2) ok: UIMA^HALLI KL- (5 )- OLLA vk: UIMA^HALLI fragmenl:uimahalli

15 15 Seurauksia annotaaaolle (2) Vii<omakielen rakenteellinen simultaanisuus aiheu<aa sen, e<ä kaksi vii<omaa voi esiintyä täysin päällekkäin. Edellisessä esimerkissä kaksikäanen vii<oma uimahalli loppuu vasta sen jälkeen, kun vii<oman talo on paikassa x ydinosa on tuote<u. Vastaavankaltaista koarakulaaaota ei esiinny puhutussa kielessä. Vii<omakielen annotaaaon kannalta seuraus on, e<ä oikea ja vasen käsi täytyy annotoida omille riveille. CRASBORN, O. & Zwitserlood, I. (2008). Annota2on of the Video Data in the "Corpus NGT". Dept. of LinguisAcs, and Centre for Language Studies, Radboud University Nijmegen, The Netherlands. Online publ. h<p://hdl.handle.net/1839/ A- 3F JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - JOHNSTON, T. (2009). Guidelines for Annota2on of the Video data in the Auslan Corpus. Dept. of LinguisAcs, Macquarie University, Sydney, Australia. Online publ. h<p:// media.auslan.org.au/media/upload/a<achments/annotaaon_guidelines_auslan _CorpusT5.pdf

16 16 Seurauksia annotaaaolle (3) UKKO LUMI OSOITUS

17 17 Seurauksia annotaaaolle (3) Kieliopillisissa tehtävissä käyte<ävät osoitukset analysoidaan standarditeorian mukaan vapaiksi morfeemeiksi, käytännössä itsenäisiksi vii<omiksi. Syy tähän on, e<ä standarditeoria joutuu ole<amaan päävii<oman ja osoituksen väliin siirtymäliikkeen, joka estää suoran sidostumisen tai kliasoinnin. Muokatussa vii<omakäsityksessä siirtymiä ei päävii<omien ja osoitusten välissä (pakosa) ole ja kieliopilliset osoitukset voidaan näin ollen analysoida, prosodiasta riippuen, jopa sidonnaisiksi morfeemeiksi. Tämä peräkkäisen morfologian olemassaolo on ote<ava huomioon myös annotaaaon tasolla.

18 18 Seurauksia annotaaaolle (3) 1. Vii<oma AUTO 2. Kaksimorfeeminen vii<oma (affiksaaao) AUTO+osoitus 3. Kaksimorfeeminen vii<oma (kliasaaao/yhdistäminen) AUTO^osoitus 4. Lauseke [AUTO osoitus] 5. Lauseke [OMA AUTO ]

19 19 Prosodia & teknologia Yksi viittoma Kaksi viittomaa JANTUNEN, T.; Burger, B.; De Weerdt, D.; Seilola, I. & Wainio, T Experiences from collecang moaon capture data on conanuous signing. In O. Crasborn, E. E}himiou, E. FoAnea, T. Hanke, J. Kristoffersen, J. Mesch (Eds.), Proceedings of the 5th Workshop on the RepresentaAon and Processing of Sign Languages: InteracAons Between Corpus and Lexicon [organized as a part of LREC 2012 at Istanbul, Turkey, 27 May, 2012], pp Paris: ELRA.

20 21 Lopuksi Onnistunut annotaaao vaaai peruskysymysten pohdintaa: Mikä on vii<oma? Miten pitkä vii<oma on? Millaisia vii<omia on olemassa? Ovatko vii<omat oikeita vii<omia vai esim. morfeemeja? Haluammeko annotoida vii<omia vai morfeemeja? Jne. Menetelmäkysymysten vuoro on peruskysymysten jälkeen: Miten annotoimme? Millaisiksi kirjoitamme konvenaot? Kiitos kollegoille ja rahoi<ajille (SA)!

NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA

NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA Fonee'nen vii*oma SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA Miten pitkä vii*oma on? Modernin tutkimuksen alkukäsitys 1960- luvulla The sign- morpheme [ ] is seen to be not sequenxally

Lisätiedot

Peruskysymyksiä. Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä. Ma klo n PÄÄN LIIKKEIDEN FONETIIKKAA

Peruskysymyksiä. Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä. Ma klo n PÄÄN LIIKKEIDEN FONETIIKKAA Peruskysymyksiä Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen 1. Miten pääsemme käsiksi vii8omakieliseen signaaliin, eli millaisille menetelmille fonee+sen

Lisätiedot

Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?

Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa? XLIII Kieli@eteen päivät, hotelli- ravintola LasareD, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Ihmisiä & instituutioita Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?

Lisätiedot

Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,

Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112, Koko aineisto ProGramin korpustyö Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2015 Korpustyö vii@omakielenkeskuksessa Vuonna 2013 kerä@y monikuvakulmainen videomateriaali Tehtävät 5 (sarjakuvat) ja 6 (teemakeskustelu)

Lisätiedot

Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112, Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en

Lisätiedot

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen

Lisätiedot

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Puhe ja kieli, 31:2, 51 65 (2011) 51 FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Tommi Jantunen, kielten laitos / viittomakielen keskus, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään foneettista viittomaa vertailemalla

Lisätiedot

Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli

Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli Korpuksesta dataan tutkijan X-Files. Työpaja XLIV Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 20. toukokuuta 2017 Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli Tommi Jantunen & Anna Puupponen

Lisätiedot

Korpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,

Korpukset. Tommi Jantunen, SVKS112, Korpukset Tommi Jantunen, SVKS112, 12.3.2019 Vii#omakielten korpukset Johnston, T. & Schembri, A. (2013). Corpus analysis of sign languages. In C.A. Chapelle (Ed.), The Encyclopedia of Applied Linguis5cs

Lisätiedot

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Puhe ja kieli, 31:2, 51 65 (2011) 51 FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Tommi Jantunen, kielten laitos / viittomakielen keskus, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään foneettista viittomaa vertailemalla

Lisätiedot

Kurkotellen kohti kielioppia

Kurkotellen kohti kielioppia XLIII Kieli?eteen päivät, hotelli- ravintola LasareC, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte-y suomalaisen vii-omakielen tutkimuksessa? Tommi Jantunen Jyväskylän

Lisätiedot

Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto

Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto 2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli

Lisätiedot

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4. Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons

Lisätiedot

Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa

Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa Ihmisiä ja instituutioita Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa Kuinka suomalaisen vii/omakielen lauseoppia tutkitaan vii/omakielen keskuksessa? Tommi Jantunen, vii/omakielen keskuksen avoimet ovet,

Lisätiedot

Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112, Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the

Lisätiedot

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112, Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

Tiede. Tieteen ominaispiirteitä. Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ

Tiede. Tieteen ominaispiirteitä. Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ Tiede Tieteen ominaispiirteitä on järjestelmällista ja järkiperäista

Lisätiedot

Aiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: "ArMkulatorinen kaaos" Alojen ja rajojen fonemikkaa

Aiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: ArMkulatorinen kaaos Alojen ja rajojen fonemikkaa Aiheita Fonee+sta syntaksia FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii;omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 11.4.2012 Aineisto ja vii;omakieliteknologiset menetelmät Vii;oma revised ja tämän seuraukset lausekkeelle

Lisätiedot

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos / viittomakielen keskus University of Jyväskylä, Department of Languages / Sign Language Centre Kirjoittajan yhteystiedot:

Lisätiedot

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET 1 SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET Juhana Salonen, Tuija Wainio, Antti Kronqvist ja Jarkko Keränen Kieli- ja viestintätieteiden laitos, viittomakielen keskus, Kevät 2018

Lisätiedot

Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun.

Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Kuvausmallit SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 TIETEENFILOSOFINEN JOHDATUS TEORIOIHIN JA MALLEIHIN (ETENKIN GENERATIIVISEN FONOLOGIAN NÄKÖKULMASTA) Teoria (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta

Lisätiedot

Fone'ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Fone'ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Fone'ikka & fonologia SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 KÄSITTEIDEN ANALYYSIA Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) The ques'on what is the rela'on between phone'cs and phonology, like any ques'on

Lisätiedot

Mikä viittomassa on vikana, miten se korjataan ja mitä tästä kaikesta seuraa viittomakielentutkimukselle?

Mikä viittomassa on vikana, miten se korjataan ja mitä tästä kaikesta seuraa viittomakielentutkimukselle? Mikä viittomassa on vikana, miten se korjataan ja mitä tästä kaikesta seuraa viittomakielentutkimukselle? Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi Tiivistelmä Artikkelin aiheena on

Lisätiedot

Konstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Konstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112, Konstruoitu toiminta Tommi Jantunen, SVKS112, 9.4.2019 Kieli käy)öpohjaisena oliona Yksilöllisistä toimintamalleista ja käsityksistä muodostuneet sosiaaliset konven4ot Diskree4t yksiköt ja vahva konven4onaalisuuden

Lisätiedot

Fonee+set mallit KOHTI FONEETTISIA MALLEJA. Fonee+nen malli? Viitekehys? Teoria Malli Transkrip=o(systeemi) NotaaRo

Fonee+set mallit KOHTI FONEETTISIA MALLEJA. Fonee+nen malli? Viitekehys? Teoria Malli Transkrip=o(systeemi) NotaaRo Fonee+set mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 KOHTI FONEETTISIA MALLEJA Mallit (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27) Fonee+nen malli? voivat olla esi2äviä: P 2 on P 1 :n malli jos P 2 :llä on

Lisätiedot

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112, Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,

Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112, Vii#omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 Todellisuuden ja lauseen yhteys Tilanne Semantiikka Syntaksi A / V P Osallistujat ja teko Tekijä ja kohde sekä predikaatti A ja P sekä V Yksinkertaisen

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa

OPINNÄYTETYÖ. Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa OPINNÄYTETYÖ Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa Outi Pippuri Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) 4 / 2015 www.humak.fi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Jantunen, Tommi Title: Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa

Lisätiedot

Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4.

Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4. Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden tutkimuksesta Anna Puupponen SVKS110 21. huh>kuuta 2016 Puupponen, A.; Wainio, T.; Burger, B. & Jantunen, T. (2015) SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA

Lisätiedot

Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä

Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi Tiivistelmä Artikkelissa käsitellään

Lisätiedot

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot

Lisätiedot

Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112, Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden

Lisätiedot

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa

Lisätiedot

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET 1 SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET Juhana Salonen, Tuija Wainio, Antti Kronqvist ja Jarkko Keränen Kieli- ja viestintätieteiden laitos, viittomakielen keskus, Helmikuu 2019

Lisätiedot

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112,

Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112, Lause Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 8.4.2015 Ei ole idendfioitavissa puhtaasd muodollisin kriteerein. IdenDfioinnin lähtökohta on merkityksen tunteminen. Muotoseikat

Lisätiedot

Ei- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Ei- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Prologi Ei- manuaalisuus SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen There are numerous popular misconcepcons about sign languages. One of these misconcepcons has it that sign languages are languages on the hands,

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve

Lisätiedot

Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)

Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, 12.3.2018 Luennon teemat Ontologia ja

Lisätiedot

Nominaalit ja verbaalit

Nominaalit ja verbaalit SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi

Lisätiedot

Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet. TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006

Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet. TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006 Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006 Alkuperäislähteitä Philip Wadler & Stephen Blott: How to make ad-hoc polymorphism less ad-hoc,

Lisätiedot

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA Puhe ja kieli, 38:3,109 126 (2018) 109 VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kieli- ja viestintätieteiden

Lisätiedot

Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto

Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto If you are searched for a book by Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto Voice over LTE (VoLTE) in pdf form, then you have come

Lisätiedot

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The

Lisätiedot

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on

Lisätiedot

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA (Otsikon lyhenne: Viittomakielet hybridisysteemeinä) Tiivistelmä Tässä artikkelissa tarkastellaan

Lisätiedot

Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari

Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari 8.10.2010 Silmänliiketutkimuksen historia silmänliikkeitä tutkittu jo 1800-luvun lopusta lähtien (Wade 2007) sakkadi ja fiksaatio alusta

Lisätiedot

Kielipankki ja FIN-CLARIN. Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

Kielipankki ja FIN-CLARIN. Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto fin-clarin@helsinki.fi Kielipankki www.kielipankki.fi FIN-CLARIN www.helsinki.fi/fin-clarin/ Lyhyt historia UHLCS (1987)

Lisätiedot

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä

Lisätiedot

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa kirjaudu sisään tai luo tunnus 16.03.2017 1 Jos sinulla on jo käyttäjätunnus ja olet saanut käyttöoikeudet, kirjoita käyttäjätunnuksesi

Lisätiedot

Kielitieteellisten aineistojen käsittely

Kielitieteellisten aineistojen käsittely Kielitieteellisten aineistojen käsittely 1 Johdanto...1 2 Aineistojen kommentointi, metadatan tyypit...1 3 Aineistojen käsittely...2 3.1 Rakenteisten kieliaineistojen kyselykielet...2 3.2 Tiedonlouhinta

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

FINLAND FESTIVALS. Finland Festivals

FINLAND FESTIVALS. Finland Festivals FINLAND FESTIVALS Finland Festivals 24.4.2017 Päivän aiheina: 1. Viestintä rytmihäiriön maailmassa 2. Kriisiviestinnän perusperiaatteet 1. VIESTINTÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA VIIME AIKOJEN TAPAHTUMAT PÄHKINÄNKUORESSA:

Lisätiedot

OP1. PreDP StudyPlan

OP1. PreDP StudyPlan OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize

Lisätiedot

Datatähti 2019 alku. task type time limit memory limit. A Kolikot standard 1.00 s 512 MB. B Leimasin standard 1.00 s 512 MB

Datatähti 2019 alku. task type time limit memory limit. A Kolikot standard 1.00 s 512 MB. B Leimasin standard 1.00 s 512 MB Datatähti 2019 alku task type time limit memory limit A Kolikot standard 1.00 s 512 MB B Leimasin standard 1.00 s 512 MB C Taulukko standard 1.00 s 512 MB D Ruudukko standard 1.00 s 512 MB E Sanalista

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)

Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, 23.4.2018 Luennon teemat Kieli hybridisysteeminä Konstruoitu

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta 26.9.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?

Lisätiedot

Kielipankki ja FIN-CLARIN

Kielipankki ja FIN-CLARIN Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Tämä kalvosarja on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0- lisenssillä. Kielipankki / FIN-CLARIN CLARIN ERIC Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio perustettiin

Lisätiedot

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia 3 op FT, dos. Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Kielten laitos Suomalainen viittomakieli S-posti: tommi.jantunen_at_campus.jyu.fi! Prosodinen

Lisätiedot

Viittomakielten fonologisista prosesseista

Viittomakielten fonologisista prosesseista Viittomkielten fonologisist prosesseist Tommi Jntunen Helsingin yliopisto Yleisen kielitieteen litos tjjntun@ling.helsinki.fi Seurvss esitellään joitkin tyypillisimpiä fonologisi prosessej viitotuiss kielissä.

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

VIITTOMAKIELEN VERKKOPOHJAISTEN SANAKIRJOJEN TARKASTELUA KÄYTTÄJÄNÄKÖKULMASTA

VIITTOMAKIELEN VERKKOPOHJAISTEN SANAKIRJOJEN TARKASTELUA KÄYTTÄJÄNÄKÖKULMASTA VIITTOMAKIELEN VERKKOPOHJAISTEN SANAKIRJOJEN TARKASTELUA KÄYTTÄJÄNÄKÖKULMASTA Essi Ekman, Kristiina Jalonen ja Noora Roito Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin

Lisätiedot

Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015

Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015 Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015 Maanantai 23.3. Tiistai 24.3. Keskiviikko 25.3. Torstai 26.3. Perjantai 27.3. Lauantai 28.3. Sunnuntai 29.3. Radio Channels, Luento 08:15 - TS127 Communication signal processing

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Sääntöseminaari Mitä teen?

Sääntöseminaari Mitä teen? Sääntöseminaari 2019 Mitä teen? Muista Mitä epävarmempi kilpailunjohtaja, sitä enemmän tarvitaan sääntöjä Lähtö SW 4.4 Interpretation issued on 7th September 2015: After all swimmers are stationary (SW

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23

Lisätiedot

Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014

Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014 Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014 Tässä työpajassa Mitä mul1modaalisuus tarkoi#aa ja mitä alalla tutkitaan? Esimerkki tutkimuksesta Videoaineiston

Lisätiedot

Viral DNA as a model for coil to globule transition

Viral DNA as a model for coil to globule transition Viral DNA as a model for coil to globule transition Marina Rossi Lab. of complex fluids and molecular biophysics LITA (Segrate) UNIVERSITA DEGLI STUDI DI MILANO - PhD Workshop October 14 th, 2013 Temperature

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4. The (very) basics of clause- linking Minimal well- formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.2015 core Two- clause coordinate structure core + core Subordinated

Lisätiedot

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Päivitetty 7.2.2019 Taalas Pia NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa Luo tunnus tai Kirjaudu sisään. Sisältö: Näin käytät SignWikiä 1 Kirjaudu sisään tai luo tunnus.

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Johdanto: näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Johdanto: näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Manuscript (30 April 2010), to appear in: Jantunen, T. (forthcoming, August 2010). (Ed.) Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon [Perspectives on sign and lexicon. (Proceedings of the first Finnish workshop

Lisätiedot

Kielen opintopolut/ Language study paths

Kielen opintopolut/ Language study paths 1 Kielen opintopolut/ Language study paths 2018-22.8.2018 Kielikeskus/Language Centre, Saimaan amk ja LUT Saksa/German Languages of instruction: Finnish, English, German A1 A2 B1 Opintojakso/Course Op/ECTS

Lisätiedot

S BAB ABA A aas bba B bbs c

S BAB ABA A aas bba B bbs c T-79.148 Kevät 2003 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S) tuottama

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Fone+ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen

Fone+ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Fone+ikka & fonologia SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 KÄSITTEIDEN ANALYYSIA Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) The ques+on what is the rela+on between phone+c and phonology, like any ques+on with

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Leipätyönä sovellettu matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tapio Helin

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut T-79.148 Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S tuottama

Lisätiedot

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 21.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot

Lisätiedot

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources Leonardo da Vinci 2009 2011 Kansainvälisyyttä Etelä-Pohjanmaan matkailuun seminaari, Lapua

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä

Lisätiedot

Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista

Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista Karoliina Varsio Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Joulukuu 2009 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen

Lisätiedot