VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA
|
|
- Raimo Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii<omakielten tutkimukseen Työpaja XLI kieliaeteen päivillä Turussa
2 2 Vii<oman pituus? Lyhyt Pitkä JANTUNEN, T FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, JANTUNEN, T Signs and transiaons: Do they differ phoneacally and does it ma<er? Sign Language Studies 13:2, JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Suvi: Suomalaisen vii8omakielen verkkosanakirja Kuurojen Lii<o ry. URL: h<p://suvi.vii<omat.net.
3 3 Miksi pidempi? ArFkulatorista evidenssiä: Suurin osa vii<oman rakennepiirteistä on muodoste<u jo hyvissä ajoin ennen ydinosan alkua (so. perinteistä vii<omajaksoa edeltävän siirtymän aikana), ja suuri osa rakennepiirteistä on havai<avissa myös ydinosan loppumisen jälkeen (so. perinteistä vii<omaa seuraavan siirtymän aikana). AudiFivista evidenssiä: Vii<omien leksikaalinen tunnistamispiste sijoi<uu hyvin usein vii<oman ydinosan ulkopuolelle, täsmällisemmin sen eteen (so. etusiirtymään). KITA, S., I. van Gijn & H. van der Hulst Movement phases in signs and co- speech gestures and their transcripaon by human coders. In I. Wachsmuth & M. Froelich (eds.), Gesture and sign language in human- computer interac2on: Proceedings of interna2onal gesture workshop, Berlin: Springer. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Ten HOLT, G., A. van Doorn, H. de Ridder, M. Reinders & E. Hendriks Which fragments of a sign enable its recogniaon? Sign Language Studies 9(2)
4 4 Lyhyt vii<oma Alkaa videoruudusta, joka väli<ömäsa edeltää ruutua, jossa vii<ojan dominoiva käsi ensimmäisen kerran alkaa liikkua poispäin vii<oman alkupaikasta. Jos vii<omassa on ainoastaan ranteen tai sormien nivelistä tuote<ava liike, niin vii<oma alkaa ruudusta, joka väli<ömäsa edeltää ruutua, jossa dominoivan käden käsiosan orientaaao tai käsimuoto muu<uu ensimmäisen kerran. Loppuu ruutuun, joka väli<ömäsa seuraa ruutua, jossa dominoivan käden tuo<ama laajempi liike on suorite<u loppuun tai jossa dominoivalla kädellä yhä on vii<omalle tyypillinen postuuri tai käsimuoto. CRASBORN, O. & Zwitserlood, I. (2008). Annota2on of the Video Data in the "Corpus NGT". Dept. of LinguisAcs, and Centre for Language Studies, Radboud University Nijmegen, The Netherlands. Online publ. h<p://hdl.handle.net/1839/ A- 3F JANTUNEN, T. (2013). Signs and transiaons: Do they differ phoneacally and does it ma<er? Sign Language Studies 13:2, JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - JOHNSTON, T. (2009). Guidelines for Annota2on of the Video data in the Auslan Corpus. Dept. of LinguisAcs, Macquarie University, Sydney, Australia. Online publ. h<p://media.auslan.org.au/media/upload/a<achments/annotaaon_guidelines_auslan _CorpusT5.pdf - WALLIN, L., J. Mesch & A.- L. Nilsson (2010). Transcrip2on guidelines for Swedish Sign Language discourse (Version 1). Department of LinguisAcs, University of Stockholm, Sweden.
5 5 JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Suvi: Suomalaisen vii8omakielen verkkosanakirja Kuurojen Lii<o ry. URL: h<p:// suvi.vii<omat.net.
6 6 JANTUNEN, T FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.
7 Suvi: Suomalaisen vii8omakielen verkkosanakirja Kuurojen Lii<o ry. URL: h<p:// suvi.vii<omat.net. 7
8 Pitkän vii<oman pituus 8
9 9 Pitkän vii<oman osaset Lyhyt vii1oma siirtymä vii<oma siirtymä Signaali valmistelu ydin palautus Pitkä vii1oma KITA, S., I. van Gijn & H. van der Hulst Movement phases in signs and co- speech gestures and their transcripaon by human coders. In I. Wachsmuth & M. Froelich (eds.), Gesture and sign language in human- computer interac2on: Proceedings of interna2onal gesture workshop, Berlin: Springer. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Ten HOLT, G., A. van Doorn, H. de Ridder, M. Reinders & E. Hendriks Which fragments of a sign enable its recogniaon? Sign Language Studies 9(2)
10 10 Pitkän vii<oman akusaikkaa JANTUNEN, T FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.
11 11 Pitkä vii<oma Alkaa videoruudusta, jossa jokin vii<oman rakennepiirteistä (yleensä käsimuoto, orientaaao tai ei- manuaalinen elemenl) on ensimmäisen kerran tunniste<avasa muodoste<u. Loppuu videoruutuun, jossa jokin vii<oman rakennepiirteistä (yleensä käsimuoto, orientaaao tai ei- manuaalinen elemenl) on viimeisen kerran tunnista<avasa läsnä. JANTUNEN, T FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.
12 12 Seurauksia annotaaaolle (1) JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.
13 13 Seurauksia annotaaaolle (1) Pidempi vii<omakäsitys marginalisoi siirtymien roolin viitonnassa. Vii<omat esiintyvät sulautuneina toisiinsa kuten puhutun kielen sanat. Vii<omien yksiseli<einen segmentoina ei väl<ämä<ä ole mahdollista, koska vii<omat ovat hämärärajaisia. On tarpeellista ero<aa käsi<eellisesa toisistaan vii1oma (ja sen pituus) ja annotaafosolu (ja sen pituus). AnnotaaAosolu on vii<oman sijainnin karkea merkitsin, jonka täsmällisen alku- ja loppukohdan määri<äminen ei ole tärkeää. Esimerkiksi ELANissa annotaaaosolujen väliin on syytä jä<ää (hakuteknisistä syistä) tyhjää Alaa. Kahden annotaaaosolun väliin jäävä tyhjä Ala ei (väl<ämä<ä) edusta siirtymää. GREEN, K Sign boundaries in American Sign Language. Sign Language Studies JANTUNEN, T FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - JOHNSTON, T. (2009). Guidelines for Annota2on of the Video data in the Auslan Corpus. Dept. of LinguisAcs, Macquarie University, Sydney, Australia. Online publ. h<p://media.auslan.org.au/media/upload/a<achments/annotaaon_guidelines_auslan _CorpusT5.pdf
14 14 Seurauksia annotaaaolle (2) ok: UIMA^HALLI KL- (5 )- OLLA vk: UIMA^HALLI fragmenl:uimahalli
15 15 Seurauksia annotaaaolle (2) Vii<omakielen rakenteellinen simultaanisuus aiheu<aa sen, e<ä kaksi vii<omaa voi esiintyä täysin päällekkäin. Edellisessä esimerkissä kaksikäanen vii<oma uimahalli loppuu vasta sen jälkeen, kun vii<oman talo on paikassa x ydinosa on tuote<u. Vastaavankaltaista koarakulaaaota ei esiinny puhutussa kielessä. Vii<omakielen annotaaaon kannalta seuraus on, e<ä oikea ja vasen käsi täytyy annotoida omille riveille. CRASBORN, O. & Zwitserlood, I. (2008). Annota2on of the Video Data in the "Corpus NGT". Dept. of LinguisAcs, and Centre for Language Studies, Radboud University Nijmegen, The Netherlands. Online publ. h<p://hdl.handle.net/1839/ A- 3F JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - JOHNSTON, T. (2009). Guidelines for Annota2on of the Video data in the Auslan Corpus. Dept. of LinguisAcs, Macquarie University, Sydney, Australia. Online publ. h<p:// media.auslan.org.au/media/upload/a<achments/annotaaon_guidelines_auslan _CorpusT5.pdf
16 16 Seurauksia annotaaaolle (3) UKKO LUMI OSOITUS
17 17 Seurauksia annotaaaolle (3) Kieliopillisissa tehtävissä käyte<ävät osoitukset analysoidaan standarditeorian mukaan vapaiksi morfeemeiksi, käytännössä itsenäisiksi vii<omiksi. Syy tähän on, e<ä standarditeoria joutuu ole<amaan päävii<oman ja osoituksen väliin siirtymäliikkeen, joka estää suoran sidostumisen tai kliasoinnin. Muokatussa vii<omakäsityksessä siirtymiä ei päävii<omien ja osoitusten välissä (pakosa) ole ja kieliopilliset osoitukset voidaan näin ollen analysoida, prosodiasta riippuen, jopa sidonnaisiksi morfeemeiksi. Tämä peräkkäisen morfologian olemassaolo on ote<ava huomioon myös annotaaaon tasolla.
18 18 Seurauksia annotaaaolle (3) 1. Vii<oma AUTO 2. Kaksimorfeeminen vii<oma (affiksaaao) AUTO+osoitus 3. Kaksimorfeeminen vii<oma (kliasaaao/yhdistäminen) AUTO^osoitus 4. Lauseke [AUTO osoitus] 5. Lauseke [OMA AUTO ]
19 19 Prosodia & teknologia Yksi viittoma Kaksi viittomaa JANTUNEN, T.; Burger, B.; De Weerdt, D.; Seilola, I. & Wainio, T Experiences from collecang moaon capture data on conanuous signing. In O. Crasborn, E. E}himiou, E. FoAnea, T. Hanke, J. Kristoffersen, J. Mesch (Eds.), Proceedings of the 5th Workshop on the RepresentaAon and Processing of Sign Languages: InteracAons Between Corpus and Lexicon [organized as a part of LREC 2012 at Istanbul, Turkey, 27 May, 2012], pp Paris: ELRA.
20 21 Lopuksi Onnistunut annotaaao vaaai peruskysymysten pohdintaa: Mikä on vii<oma? Miten pitkä vii<oma on? Millaisia vii<omia on olemassa? Ovatko vii<omat oikeita vii<omia vai esim. morfeemeja? Haluammeko annotoida vii<omia vai morfeemeja? Jne. Menetelmäkysymysten vuoro on peruskysymysten jälkeen: Miten annotoimme? Millaisiksi kirjoitamme konvenaot? Kiitos kollegoille ja rahoi<ajille (SA)!
NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA
Fonee'nen vii*oma SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA Miten pitkä vii*oma on? Modernin tutkimuksen alkukäsitys 1960- luvulla The sign- morpheme [ ] is seen to be not sequenxally
Peruskysymyksiä. Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä. Ma klo n PÄÄN LIIKKEIDEN FONETIIKKAA
Peruskysymyksiä Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen 1. Miten pääsemme käsiksi vii8omakieliseen signaaliin, eli millaisille menetelmille fonee+sen
Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?
XLIII Kieli@eteen päivät, hotelli- ravintola LasareD, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Ihmisiä & instituutioita Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?
Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,
Koko aineisto ProGramin korpustyö Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2015 Korpustyö vii@omakielenkeskuksessa Vuonna 2013 kerä@y monikuvakulmainen videomateriaali Tehtävät 5 (sarjakuvat) ja 6 (teemakeskustelu)
Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en
Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö
Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen
FONEETTISEN VIITTOMAN ALA
Puhe ja kieli, 31:2, 51 65 (2011) 51 FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Tommi Jantunen, kielten laitos / viittomakielen keskus, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään foneettista viittomaa vertailemalla
Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli
Korpuksesta dataan tutkijan X-Files. Työpaja XLIV Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 20. toukokuuta 2017 Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli Tommi Jantunen & Anna Puupponen
Korpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,
Korpukset Tommi Jantunen, SVKS112, 12.3.2019 Vii#omakielten korpukset Johnston, T. & Schembri, A. (2013). Corpus analysis of sign languages. In C.A. Chapelle (Ed.), The Encyclopedia of Applied Linguis5cs
FONEETTISEN VIITTOMAN ALA
Puhe ja kieli, 31:2, 51 65 (2011) 51 FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Tommi Jantunen, kielten laitos / viittomakielen keskus, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään foneettista viittomaa vertailemalla
Kurkotellen kohti kielioppia
XLIII Kieli?eteen päivät, hotelli- ravintola LasareC, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte-y suomalaisen vii-omakielen tutkimuksessa? Tommi Jantunen Jyväskylän
Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto
2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli
Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.
Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons
Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa
Ihmisiä ja instituutioita Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa Kuinka suomalaisen vii/omakielen lauseoppia tutkitaan vii/omakielen keskuksessa? Tommi Jantunen, vii/omakielen keskuksen avoimet ovet,
Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the
Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,
Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan
Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
Tiede. Tieteen ominaispiirteitä. Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ
Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ Tiede Tieteen ominaispiirteitä on järjestelmällista ja järkiperäista
Aiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: "ArMkulatorinen kaaos" Alojen ja rajojen fonemikkaa
Aiheita Fonee+sta syntaksia FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii;omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 11.4.2012 Aineisto ja vii;omakieliteknologiset menetelmät Vii;oma revised ja tämän seuraukset lausekkeelle
FONEETTISEN VIITTOMAN ALA
FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos / viittomakielen keskus University of Jyväskylä, Department of Languages / Sign Language Centre Kirjoittajan yhteystiedot:
SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET
1 SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET Juhana Salonen, Tuija Wainio, Antti Kronqvist ja Jarkko Keränen Kieli- ja viestintätieteiden laitos, viittomakielen keskus, Kevät 2018
Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun.
Kuvausmallit SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 TIETEENFILOSOFINEN JOHDATUS TEORIOIHIN JA MALLEIHIN (ETENKIN GENERATIIVISEN FONOLOGIAN NÄKÖKULMASTA) Teoria (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta
Fone'ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen
Fone'ikka & fonologia SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 KÄSITTEIDEN ANALYYSIA Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) The ques'on what is the rela'on between phone'cs and phonology, like any ques'on
Mikä viittomassa on vikana, miten se korjataan ja mitä tästä kaikesta seuraa viittomakielentutkimukselle?
Mikä viittomassa on vikana, miten se korjataan ja mitä tästä kaikesta seuraa viittomakielentutkimukselle? Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi Tiivistelmä Artikkelin aiheena on
Konstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Konstruoitu toiminta Tommi Jantunen, SVKS112, 9.4.2019 Kieli käy)öpohjaisena oliona Yksilöllisistä toimintamalleista ja käsityksistä muodostuneet sosiaaliset konven4ot Diskree4t yksiköt ja vahva konven4onaalisuuden
Fonee+set mallit KOHTI FONEETTISIA MALLEJA. Fonee+nen malli? Viitekehys? Teoria Malli Transkrip=o(systeemi) NotaaRo
Fonee+set mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 KOHTI FONEETTISIA MALLEJA Mallit (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27) Fonee+nen malli? voivat olla esi2äviä: P 2 on P 1 :n malli jos P 2 :llä on
Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,
Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi
Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.
Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla
Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,
Vii#omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 Todellisuuden ja lauseen yhteys Tilanne Semantiikka Syntaksi A / V P Osallistujat ja teko Tekijä ja kohde sekä predikaatti A ja P sekä V Yksinkertaisen
OPINNÄYTETYÖ. Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa
OPINNÄYTETYÖ Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa Outi Pippuri Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) 4 / 2015 www.humak.fi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Viittomakielentulkin koulutusohjelma
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Jantunen, Tommi Title: Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa
Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4.
Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden tutkimuksesta Anna Puupponen SVKS110 21. huh>kuuta 2016 Puupponen, A.; Wainio, T.; Burger, B. & Jantunen, T. (2015) SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA
Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä
Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi Tiivistelmä Artikkelissa käsitellään
Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat
Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot
Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden
Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta
Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa
SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET
1 SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET Juhana Salonen, Tuija Wainio, Antti Kronqvist ja Jarkko Keränen Kieli- ja viestintätieteiden laitos, viittomakielen keskus, Helmikuu 2019
Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon
Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto
Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112,
Lause Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 8.4.2015 Ei ole idendfioitavissa puhtaasd muodollisin kriteerein. IdenDfioinnin lähtökohta on merkityksen tunteminen. Muotoseikat
Ei- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen
Prologi Ei- manuaalisuus SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen There are numerous popular misconcepcons about sign languages. One of these misconcepcons has it that sign languages are languages on the hands,
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)
Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, 12.3.2018 Luennon teemat Ontologia ja
Nominaalit ja verbaalit
SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi
Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet. TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006
Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006 Alkuperäislähteitä Philip Wadler & Stephen Blott: How to make ad-hoc polymorphism less ad-hoc,
VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA
Puhe ja kieli, 38:3,109 126 (2018) 109 VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kieli- ja viestintätieteiden
Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto
Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto If you are searched for a book by Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto Voice over LTE (VoLTE) in pdf form, then you have come
Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta
Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept
8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät
8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme
1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto
Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on
VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA
VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA (Otsikon lyhenne: Viittomakielet hybridisysteemeinä) Tiivistelmä Tässä artikkelissa tarkastellaan
Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari
Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari 8.10.2010 Silmänliiketutkimuksen historia silmänliikkeitä tutkittu jo 1800-luvun lopusta lähtien (Wade 2007) sakkadi ja fiksaatio alusta
Kielipankki ja FIN-CLARIN. Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto
Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto fin-clarin@helsinki.fi Kielipankki www.kielipankki.fi FIN-CLARIN www.helsinki.fi/fin-clarin/ Lyhyt historia UHLCS (1987)
KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos
KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä
NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ
NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa kirjaudu sisään tai luo tunnus 16.03.2017 1 Jos sinulla on jo käyttäjätunnus ja olet saanut käyttöoikeudet, kirjoita käyttäjätunnuksesi
Kielitieteellisten aineistojen käsittely
Kielitieteellisten aineistojen käsittely 1 Johdanto...1 2 Aineistojen kommentointi, metadatan tyypit...1 3 Aineistojen käsittely...2 3.1 Rakenteisten kieliaineistojen kyselykielet...2 3.2 Tiedonlouhinta
Puhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed
Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki
FINLAND FESTIVALS. Finland Festivals
FINLAND FESTIVALS Finland Festivals 24.4.2017 Päivän aiheina: 1. Viestintä rytmihäiriön maailmassa 2. Kriisiviestinnän perusperiaatteet 1. VIESTINTÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA VIIME AIKOJEN TAPAHTUMAT PÄHKINÄNKUORESSA:
OP1. PreDP StudyPlan
OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize
Datatähti 2019 alku. task type time limit memory limit. A Kolikot standard 1.00 s 512 MB. B Leimasin standard 1.00 s 512 MB
Datatähti 2019 alku task type time limit memory limit A Kolikot standard 1.00 s 512 MB B Leimasin standard 1.00 s 512 MB C Taulukko standard 1.00 s 512 MB D Ruudukko standard 1.00 s 512 MB E Sanalista
Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools
Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting
Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)
Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, 23.4.2018 Luennon teemat Kieli hybridisysteeminä Konstruoitu
MIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta 26.9.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA
Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?
Kielipankki ja FIN-CLARIN
Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Tämä kalvosarja on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0- lisenssillä. Kielipankki / FIN-CLARIN CLARIN ERIC Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio perustettiin
! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta
SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia 3 op FT, dos. Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Kielten laitos Suomalainen viittomakieli S-posti: tommi.jantunen_at_campus.jyu.fi! Prosodinen
Viittomakielten fonologisista prosesseista
Viittomkielten fonologisist prosesseist Tommi Jntunen Helsingin yliopisto Yleisen kielitieteen litos tjjntun@ling.helsinki.fi Seurvss esitellään joitkin tyypillisimpiä fonologisi prosessej viitotuiss kielissä.
1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
VIITTOMAKIELEN VERKKOPOHJAISTEN SANAKIRJOJEN TARKASTELUA KÄYTTÄJÄNÄKÖKULMASTA
VIITTOMAKIELEN VERKKOPOHJAISTEN SANAKIRJOJEN TARKASTELUA KÄYTTÄJÄNÄKÖKULMASTA Essi Ekman, Kristiina Jalonen ja Noora Roito Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin
Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015
Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015 Maanantai 23.3. Tiistai 24.3. Keskiviikko 25.3. Torstai 26.3. Perjantai 27.3. Lauantai 28.3. Sunnuntai 29.3. Radio Channels, Luento 08:15 - TS127 Communication signal processing
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
Sääntöseminaari Mitä teen?
Sääntöseminaari 2019 Mitä teen? Muista Mitä epävarmempi kilpailunjohtaja, sitä enemmän tarvitaan sääntöjä Lähtö SW 4.4 Interpretation issued on 7th September 2015: After all swimmers are stationary (SW
Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä
Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23
Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014
Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014 Tässä työpajassa Mitä mul1modaalisuus tarkoi#aa ja mitä alalla tutkitaan? Esimerkki tutkimuksesta Videoaineiston
Viral DNA as a model for coil to globule transition
Viral DNA as a model for coil to globule transition Marina Rossi Lab. of complex fluids and molecular biophysics LITA (Segrate) UNIVERSITA DEGLI STUDI DI MILANO - PhD Workshop October 14 th, 2013 Temperature
RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.
The (very) basics of clause- linking Minimal well- formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.2015 core Two- clause coordinate structure core + core Subordinated
NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ
Päivitetty 7.2.2019 Taalas Pia NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa Luo tunnus tai Kirjaudu sisään. Sisältö: Näin käytät SignWikiä 1 Kirjaudu sisään tai luo tunnus.
Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen
Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for
Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä
Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani
Johdanto: näkökulmia viittomaan ja viittomistoon
Manuscript (30 April 2010), to appear in: Jantunen, T. (forthcoming, August 2010). (Ed.) Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon [Perspectives on sign and lexicon. (Proceedings of the first Finnish workshop
Kielen opintopolut/ Language study paths
1 Kielen opintopolut/ Language study paths 2018-22.8.2018 Kielikeskus/Language Centre, Saimaan amk ja LUT Saksa/German Languages of instruction: Finnish, English, German A1 A2 B1 Opintojakso/Course Op/ECTS
S BAB ABA A aas bba B bbs c
T-79.148 Kevät 2003 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S) tuottama
Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
Fone+ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen
Fone+ikka & fonologia SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 KÄSITTEIDEN ANALYYSIA Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) The ques+on what is the rela+on between phone+c and phonology, like any ques+on with
Tietoa Joensuun Eliittikisoista
Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali
Automaattinen semanttinen annotointi
Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University
matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Leipätyönä sovellettu matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tapio Helin
Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi
Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3
T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut
T-79.148 Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S tuottama
Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä
Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 21.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot
DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources
DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources Leonardo da Vinci 2009 2011 Kansainvälisyyttä Etelä-Pohjanmaan matkailuun seminaari, Lapua
National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007
National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its
HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN
HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä
Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista
Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista Karoliina Varsio Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Joulukuu 2009 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen