Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa"

Transkriptio

1 SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen viittomakieli Esimerkki II Esimerkki III Lause vai kaksi lausetta? Onko "huudahdus" lause? 1

2 Esimerkki IV Montako lausetta? (Suvi 695/4) Määritelmiä (Itkonen 1966: ): "Lause on ajatuksen kielellinen ilmaus" [Dionysios Traakialainen, 2. vuosisata eaa.] ONGELMA: Kuinka määritellä ajatus? "Lause on sana tai sanayhdistelmä, jolla puhuja esittää jonkin asiantilan, viitatakseen siihen" [Alfons Nehring, 1963] ONGELMA: Sanan ja lauseen ero; muut kuin väitelauseet? "Lause on sellaisten artikulaatioiden kokonaisuus, joita kieliopilliset suhteet liittävät toisiinsa ja jotka, mistään muusta kokonaisuudesta kieliopillisesti riippumattomina, ovat itseriittoisia" [A. Meillet] ONGELMA: Mikä on "artikulaatio"; yksisanaiset lauseet? Lisää määritelmiä (Karlsson 1994: 109): "Lause on rakenteellisesti autonominen yksikkö, joka ei sisälly osana laajempiin rakenteisiin" [Leonard Bloomfield, 1933] ONGELMA: Lausetta laajemmat rakennekokonaisuudet (esim. teksti)? "Finiittiverbistä ja sen nominaalisista seuralaisista koostuva konstruktio" ONGELMA: nominaalikeskiöiset lauseet, kuten ekvatiivilauseet? Muutamia tekijöitä, joiden vuoksi lauseen käsitettä on ehkä vaikea määritellä yleispätevästi: Rakenne, esim. Rinnastukset, alistukset, upotukset Zero anaphora & ellipsi Funktio Väittäminen ~ kysyminen jne. Modaliteetti Kirjoitettu kieli ~ artikuloitu kieli (Savolainen 2006) Puhuttu lause ~ viitottu lause? 2

3 Prosodinen lauserajojen merkintä (Crasborn & van der Kooij 2006): Tauot; kädet lepotilassa Räpäytykset ja......muut ei-manuaalisten elementtien muutokset Final lenghtening; pidäkkeet Esimerkki lauseen rajojen prosodisesta merkinnästä SVK:ssa (Suvi 350/1) Mutta: mistä tämä lause alkaa? (Suvi 972/3) Lauseen rajojen prosodinen merkintä on vain tendenssi! Morfosyntaktisesti (vrt. Crasborn & van der Kooij 2006): Sisältää verbaalin? Mikä viittoma kelpaa verbaaliksi? Entäpä "nominaalilauseet"? Tietty viittomajärjestys? Onko SVK:n viittomajärjestys jollakin tavalla vakioinen? Spesifit lauseen rajoja merkitsevät partikkelit (esim. KÄMMEN-YLÖS)? 3

4 Viittoman TAKKI/TAKKIUTUA merkitys on 'takki' Viittoman TAKKI/TAKKIUTUA merkitys on 'takkiutua' Viitottua(kaan) lausetta ei ole mahdollista määritellä muodollisesti; mahdollisen määritelmän on perustuttava semantiikkaan/pragmatiikkaan (vrt. Hansen & Hessmann 2006) Semanttisesti; RRG:n viitekehys (Van Valin & LaPolla 1997: 25-31): Lause ~ clause, sentence Clause is the basic unit in RRG Clause structure in RRG; universal contrasts between: 1. Predicate vs. non-predicating elements A predicate is a verb, an adjective, or a noun 2. Arguments of predicate vs. non-arguments RRG posits extra-clausal (left- and/or right-detached) position[s]; clause plus elements in extra-clausal positions constitute a sentence Simple sentences ~ complex sentences 4

5 S i m p l e s e n t e n c e ( f u l l ) Left-Detached Position Predicate + Arguments Non-Arguments Right-Detached Position C l a u s e ( f u l l ) Suvi 253/1 KIRJASTO+OS-4 LINNUT ELÄIMET KASVIT KUULUA BIOLOGIA OSASTO-4 Kirjallisuus ISLANTI+OS-4 PÄÄKAUPUNKI PI r-e-y-k-j-a-v-i-k Suvi 466/3 Crasborn, Onno & van der Kooij, Els (2006). How to recognize a sentence when you see one - An introduction. Paper presented at the DGfS 2006 workshop, Bielefeld [Germany], 23 February, Hansen, Martje & Hessmann, Jens (2006). Reanalysing sentences in German Sign Language texts. Paper presented at the DGfS 2006 workshop, Bielefeld [Germany], 23 February, Itkonen, Erkki (1966). Kieli ja sen tutkimus. Helsinki: WSOY. Karlsson, Fred (1994). Yleinen kielitiede. Helsinki: Yliopistopaino. Savolainen, Leena (2006). Viittomakielten kirjoitusjärjestelmien periaatteet ja käytäntö. Yleisen kielitieteen pro gradu -tutkielma, yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto. Suvi = Suvi - Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja. [Helsinki:] Kuurojen Liitto ry, Online publication, URL: Van Valin, Robert Jr. & LaPolla, Randy J. (1997). Syntax. Structure, meaning and function. Cambridge: Cambridge University Press. 5

Nominaalit ja verbaalit

Nominaalit ja verbaalit SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi

Lisätiedot

Sisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti

Sisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti Sisältö Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 28.4.2011 Morfologia Adjektiivi Aspekti ja tempus Klassifikaattori Fuusio ja

Lisätiedot

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4. Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons

Lisätiedot

Sisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti?

Sisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti? SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op), 19.2.2009 Typologisesti sävyttyneitä hajahuomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista (ja muutamista näiden piiriin kuulumattomista asioista) Tommi Jantunen,

Lisätiedot

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen

Lisätiedot

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi

Lisätiedot

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept

Lisätiedot

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 21.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot

Lisätiedot

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( )

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( ) SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus (16.03.2017-27.04.2017) 1. OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVATVastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en samaa enkä

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta 26.9.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4

Lisätiedot

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. 1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja

Lisätiedot

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana.

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 48. kokouksesta 20.11.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Noam Chomsky vaikutus tietojenkäsittelytieteeseen

Noam Chomsky vaikutus tietojenkäsittelytieteeseen Noam Chomsky vaikutus tietojenkäsittelytieteeseen Kirsi Ylänne Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari, kevät 2003 20.2.2003 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos ii Sisältö 1 Johdanto...1

Lisätiedot

Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4.

Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4. Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden tutkimuksesta Anna Puupponen SVKS110 21. huh>kuuta 2016 Puupponen, A.; Wainio, T.; Burger, B. & Jantunen, T. (2015) SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA

Lisätiedot

TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ lektiot TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ TOMMI JANTUNEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 30. elokuuta 2008 Tutkimukseni

Lisätiedot

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman

Lisätiedot

Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli

Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.

Lisätiedot

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina KäTu-2015-symposium, 10.4.2015 SINIKKA HILTUNEN HELSINGIN YLIOPISTO KÄYTTÄYTYMISTIETEIDEN LAITOS KOGNITIOTIEDE www.muistikuisti.net Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot

Lisätiedot

TAVU JA LAUSE. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Tommi Jantunen

TAVU JA LAUSE. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Tommi Jantunen JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 117 Tommi Jantunen TAVU JA LAUSE Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä TAVU JA LAUSE Tutkimuksia kahden sekventiaalisen

Lisätiedot

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ

Lisätiedot

Kertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

Kertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4. Kertausta kompleksisista lauseista Komplementtilauseet Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 Lauseita yhdistellään usein laajemmiksi kokonaisuuksiksi, kompleksisiksi lauseiksi. Kaksi päätapaa muodostaa kompleksisia

Lisätiedot

Yksinkertainen lause. Lause kirjoitetussa kielessä. Lause viitotussa kielessä. Tommi Jantunen, SVKS112,

Yksinkertainen lause. Lause kirjoitetussa kielessä. Lause viitotussa kielessä. Tommi Jantunen, SVKS112, Lause kirjoitetussa kielessä Yksinkertainen lause Tommi Jantunen, SVKS112, 30.3.2017»Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Vestibulum condimentum, quam a venenatis mollis, dolor leo

Lisätiedot

Oppikirjat lukuvuonna uuden opetussuunnitelman mukaan

Oppikirjat lukuvuonna uuden opetussuunnitelman mukaan Oppikirjat lukuvuonna 2017 2018 uuden opetussuunnitelman mukaan 16- ja 17-ryhmät suorittavat opintonsa uuden OPS:n mukaan. Muutkin voivat valita uuden OPSin mukaisia kursseja. Huom! Joitakin kursseja menee

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet

8. Kieliopit ja kielet 8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti

Lisätiedot

Lausemaisuuden asteista

Lausemaisuuden asteista Lauseet ja lauseenvastikkeet TM 16.11.2003 1 Lausemaisuuden asteista päälauseet sivulauseet partisiippiilmaukset infinitiivirakenteet nominaalistukset TM 16.11.2003 2 MIKÄ ON LAUSE? LAUSE ON SYNTAKSIN

Lisätiedot

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle Liite 1. Pro gradu -tutkielman kannen malli (englannin kieli) UNIVERSITY OF VAASA Faculty of Philosophy English Studies First name Last name Main Title Subtitle Master s Thesis Liite 2. Pro gradu -tutkielman

Lisätiedot

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) PÄÄAINEOPISKELIJAT: 402086 Ranskalaisen filologian perusopinnot (RRA100) 25 op 405177 Kielioppi (RRA101) 6 op 405178 Ranskan kielen tuottaminen

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

HORISONTAALISET JA VERTIKAALISET PÄÄNLIIKKEET SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Pro gradu Anna Puupponen

HORISONTAALISET JA VERTIKAALISET PÄÄNLIIKKEET SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Pro gradu Anna Puupponen HORISONTAALISET JA VERTIKAALISET PÄÄNLIIKKEET SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Pro gradu Anna Puupponen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Huhtikuu 2012 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta

Lisätiedot

Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot

Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot Lyhenteet P = pakollinen (obligatorisk) VV = vapaasti valittava (fritt valbar) Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot pääaineittain Kandidaattiopinnot Pääaine englanti,

Lisätiedot

Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelman opintojen vastaavuudet 2012-2015 ja 2015-2018 Perusopinnot Aineopinnot Ei muutoksia.

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,

Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112, Koko aineisto ProGramin korpustyö Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2015 Korpustyö vii@omakielenkeskuksessa Vuonna 2013 kerä@y monikuvakulmainen videomateriaali Tehtävät 5 (sarjakuvat) ja 6 (teemakeskustelu)

Lisätiedot

Tampereen yliopisto, Kieli, käännös ja kirjallisuustieteiden yksikkö. ParFin suomi venäjä rinnakkaistekstikorpuksen laajennus

Tampereen yliopisto, Kieli, käännös ja kirjallisuustieteiden yksikkö. ParFin suomi venäjä rinnakkaistekstikorpuksen laajennus Tampereen yliopisto, Kieli, käännös ja kirjallisuustieteiden yksikkö ParFin suomi venäjä rinnakkaistekstikorpuksen laajennus Aineiston sisältö ja koko ParFin on kaunokirjallisuuden suomi venäjä rinnakkaistekstikorpus,

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen opetus

Yleisen kielitieteen opetus Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

Viittomakielten fonologisista prosesseista

Viittomakielten fonologisista prosesseista Viittomkielten fonologisist prosesseist Tommi Jntunen Helsingin yliopisto Yleisen kielitieteen litos tjjntun@ling.helsinki.fi Seurvss esitellään joitkin tyypillisimpiä fonologisi prosessej viitotuiss kielissä.

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

Saavutettavaa suunnittelua,

Saavutettavaa suunnittelua, Saavutettavaa suunnittelua, Antti Raike CAS, Aalto-yliopisto http://people.aalto.fi/ esteetöntä viestintää September 29, 2015 September 29, 2015 2 September 29, 2015 3 ! http://youtu.be/zqeygyqon8g September

Lisätiedot

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 13.12.2006 Johdanto Konstruktiokielioppi

Lisätiedot

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia 3 op FT, dos. Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Kielten laitos Suomalainen viittomakieli S-posti: tommi.jantunen_at_campus.jyu.fi! Prosodinen

Lisätiedot

Aika perjantai 23.1.1998 kello 15.20 18.30 Paikka Kuurojen Liitto ry:n suuri neuvotteluhuone A3.44

Aika perjantai 23.1.1998 kello 15.20 18.30 Paikka Kuurojen Liitto ry:n suuri neuvotteluhuone A3.44 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan neljännestä kokouksesta 23.1.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta Aika

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 29. KOKOUS 19.12.2005

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 29. KOKOUS 19.12.2005 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 29. kokouksesta 19.12.2005, pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas 27.11.2006. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Reseptioanalyyttinen näkökulma rangaistavan vihapuheen tarkasteluun

Reseptioanalyyttinen näkökulma rangaistavan vihapuheen tarkasteluun Reseptioanalyyttinen näkökulma rangaistavan vihapuheen tarkasteluun Kuinka aggressio otetaan haltuun? Kielitieteen päivät 2015 Elina Vitikka Helsingin yliopisto kirjallisuuksien laitos / Elina Vitikka

Lisätiedot

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna

Lisätiedot

Control and null subjects are governed by morphosyntax in Finnish

Control and null subjects are governed by morphosyntax in Finnish Control and null subjects are governed by morphosyntax in Finnish Pauli Brattico Talk presented at the Uralic Syntax Workshop Budapest May 2016 (Version 1.0) Null subjects and control (1) Pekka väitti

Lisätiedot

Kieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa

Kieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Kieli ja sen tutkimus Tommi Jantunen,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus

Lisätiedot

Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112,

Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112, Lause Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 8.4.2015 Ei ole idendfioitavissa puhtaasd muodollisin kriteerein. IdenDfioinnin lähtökohta on merkityksen tunteminen. Muotoseikat

Lisätiedot

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 6. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 6. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS .. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 6. lokakuuta 2016 Sisällys. Harjoitustehtävätilastoja Tilanne 6.10.2016 klo 8:28 passed potential redo submitters

Lisätiedot

Lataa Anankastiset ja histrioniset - Pertti Luukkonen. Lataa

Lataa Anankastiset ja histrioniset - Pertti Luukkonen. Lataa Lataa Anankastiset ja histrioniset - Pertti Luukkonen Lataa Kirjailija: Pertti Luukkonen ISBN: 9789529962570 Sivumäärä: 127 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.85 Mb Tässä niteessä esitellään yksi persoonallisuushäiriö

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi. PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l

Lisätiedot

Faculty of Philosophy. Master s Degree Programme in Comparative Cultural Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle

Faculty of Philosophy. Master s Degree Programme in Comparative Cultural Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle Liite 10. Pro gradu -tutkielman kannen malli (Comparative Cultural Studies, pääaine englannin kieli) UNIVERSITY OF VAASA Faculty of Philosophy Master s Degree Programme in Comparative Cultural Studies

Lisätiedot

SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI. Semantiikan ja pragmatiikan pk UM

SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI. Semantiikan ja pragmatiikan pk UM SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI Semantiikan ja pragmatiikan pk UM 1 Semanttisten roolien abstrahointi antaja/juoksija/tekijä > Agentti ajattelija /havaitsija/kokija (Emoter)> Kokija Agentti/Kokija (Experiencer)

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -piaineen tutkintovaatimukset Siirtymäsäännöt suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja itämerensuomalaisten kielten piaineiden vanhoista tutkintovaatimuksista

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kuudennesta kokouksesta 24.10.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta SUOMALAISEN

Lisätiedot

Johdantoa ja taustaa Luento 1

Johdantoa ja taustaa Luento 1 Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.

Lisätiedot

Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1]

Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1] Yhteydettömät kieliopit [ipser luku 2.1] Johdantoesimerkkinä tarkastelemme kieltä L = { a n b m a n n > 0, m > 0 }, joka on yhteydetön (mutta ei säännöllinen). Vastaavan kieliopin ytimenä on säännöt eli

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 1. Johdanto Suomalaisen viittomakielen (SVK) kieliopillinen tutkimus on tähän mennessä osoittanut muun muassa

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen. VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 63. KOKOUS PÖYTÄKIRJA aika tiistaina 2.5.2017, klo 10.14 15.04 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuuloliiton pieni neuvotteluhuone Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja Tuija

Lisätiedot

TEATTERITEKSTITYS. kirjoitustulkkina teatterissa. Päivi Rainò Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hanke Kuuloliitto, 2013. Kuva: Liisa Sammalpenger

TEATTERITEKSTITYS. kirjoitustulkkina teatterissa. Päivi Rainò Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hanke Kuuloliitto, 2013. Kuva: Liisa Sammalpenger TEATTERITEKSTITYS kirjoitustulkkina teatterissa Päivi Rainò Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hanke Kuuloliitto, 2013 Kuva: Liisa Sammalpenger teatteriesityksen käännöstekstitys elokuvien käännöstekstitys

Lisätiedot

Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma (180 op) Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta lukuvuosi

Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma (180 op) Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta lukuvuosi Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma (180 op) Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta lukuvuosi 2017 2018 Tässä opetusohjelmassa on opetustiedot niistä opinnoista, jotka on merkitty alla

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (- " -)

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (-  -) PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kahdeksannesta kokouksesta 12.2.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan

Lisätiedot

SYNTAKSI JA TULKE. Syntaksin havainnollistaminen suomalaisen viittomakielen tulkkeessa

SYNTAKSI JA TULKE. Syntaksin havainnollistaminen suomalaisen viittomakielen tulkkeessa SYNTAKSI JA TULKE Syntaksin havainnollistaminen suomalaisen viittomakielen tulkkeessa Elina Aarnio ja Stella Lindström Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Viittomakielen ja tulkkauksen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 12. syyskuuta 2016 Sisällys vs Ovat eri asioita! Älä sekoita niitä. Funktiot Funktio f luokasta A luokkaan B, merkitään

Lisätiedot

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1 Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin

Lisätiedot

RANST2 Ääntäminen ja intonaatio, 2 op RANP2 Suullinen viestintä, 5 op

RANST2 Ääntäminen ja intonaatio, 2 op RANP2 Suullinen viestintä, 5 op Ranskan kielen tutkinto-ohjelma vastaavuustaulukko (myös ranska c-työkielenä) Tutkinto-ohjelman etussuunnitelmatyöryhmä on hyväksynyt nämä vastaavuustaulukot 8.5.2012. Niihin voi kuitenkin tulla vielä

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 31. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti

Lisätiedot

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010 Aika tiistai 23.11.2010, klo 12.45 16.05 Paikka Kotus, 4. krs., neuvotteluhuone Neliö, Vuorikatu

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Puhe ja kieli, 27:3, 109 126 (2007) 109 TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään viitotun kielen ja erityisesti suomalaisen viittomakielen

Lisätiedot

Motto: Maailman rakenteesta. Käsitykseni ontologiasta. Mieli ruumis -ongelma. Sosiaalinen aspekti. Kielitieteeni metodiikasta

Motto: Maailman rakenteesta. Käsitykseni ontologiasta. Mieli ruumis -ongelma. Sosiaalinen aspekti. Kielitieteeni metodiikasta Alustus kurssille SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät, 1.11.2007 Kielitieteeni metodiikasta Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos tommi.jantunen@campus.jyu.fi Motto: "If I have not seen as

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa

OPINNÄYTETYÖ. Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa OPINNÄYTETYÖ Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa Outi Pippuri Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) 4 / 2015 www.humak.fi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelman opintojen vastaavuudet ja

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelman opintojen vastaavuudet ja Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelman intojen vastaavuudet 2012-2015 ja 2015-2018 Pohjoismaisten kielten kandidaattiohjelma Perusinnot Opetussuunnitelma 2012-2015 Opetussuunnitelma 2015-2018 PERUSOPINNOT

Lisätiedot