Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat
|
|
- Pia Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Sanaluokat ovat kiistatta yksi harvoista täsmätutkituista asioista suomalaisessa viittomakielessä! Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaalierottelu; myös muutama marginaalisempi pikkusanaluokka Rissanen (1998): nominaali verbaalierottelun tarkennus Ks. myös Jantunen (2008) ja Takkinen (2008): verbaalien/verbien uudelleenluokittelu 1 2 Ihmetyksen aiheet eli motiivit Miksi sanakirjoissa (esim. Suomalaisen viittomakielen perussanakirjassa 1998) ei ole eksplikoitu lekseemien sanaluokkia? Miksi esimerkiksi suomalaisen viittomakielen opetuksessa puhutaan adjektiiveista? Tavoitteeni ei ole vastata ihmetyksen aiheina esittämiini kysymyksiin, mutta aiheeni käsittelyä ne toki ohjaavat; pikemminkin tavoitteeni on esitellä tämänhetkiseen tutkimustietoon pohjaava teoriani SVK:n pääsanaluokista ja laajemmin viittomiston rakenteesta. 3 4 Ontologia, epistemologia, tieteenparadigma ja metodiikka Valinta: Käynkö makuulle Prokrusteen vuoteelle vai tarkastelenko kieltä omaehtoisesti ja ennakkoluulottomasti? Vrt. formalismi (etenkin Chomsky 1965 seuraajineen ja kopioijineen) ja funktionalismi (etenkin funktionaalisen typologian edustajat, kuten Dryer 2006 ja erityisesti Haspelmath 2007). Argumentoin, että 1. SVK:ssa on kaksi jatkumoluontoista ja hämärärajaista pääsanaluokkaa, NOMINAALI ja VERBAALI 2. Viittomien pääsanaluokka on todettavissa yksiselitteisesti vain käyttöyhteyden perusteella 3. Semanttisesti ominaisuutta luonnehtivat viittomat jakautuvat nominaali verbaali-jatkumolle, ts. ne eivät muodosta omaa sanaluokkaa ADJEKTIIVI 4. Ele on keskeinen käsite SVK:n viittomiston kokonaiskuvauksessa
2 Näin maailma makaa Yksi harvoista ihmiskieltä kokonaisuutena koskevista suhteellisen rajoittamattomista universaaleista on, että kaikissa kielissä on yksiköitä, jotka viittaavat olioihin, ja yksiköitä, jotka sanovat jotain olioiden toiminnasta (Croft 2003: 183). Ei kuitenkaan ole yksiselitteisen selvää, millaisia lingvistisiä kategorioita nämä yksiköt muodostavat (ibid.). Makuualustan kriteerit Yksikön sanaluokka ei ole määriteltävissä platonisesti yhdellä piirteellä vaan kolmen kriteerityypin avulla. Nämä ovat (1) semanttiset kriteerit, (2) morfologiset kriteerit ja (3) syntaktiset kriteerit. Lähtökohta tyypittelylle on perinteisesti ollut semantiikka. (Givón 2001: 49.) 7 8 Suomen SUBSTANTIIVI SVK:n NOMINAALI ja VERBAALI (Rissanen 1998; ks. myös 1985: 29-42) Hakulinen & Karlsson (1979: 66): Semanttisesti: viittaa olioon Morfologisesti: taipuu sijassa Syntaktisesti: nominaalilausekkeen pääsana Prototyyppinen nominaali Semanttisesti: viittaa asiaan, esineeseen, olioon Morfologisesti: ei "taivu ASPEKTISSA Prototyyppinen verbaali Semanttisesti: koodaa tilaa, tapahtumaa, toimintaa Morfologisesti: "taipuu ASPEKTISSA 9 10 SVK:n nominaalit (Rissanen 1998) SVK:n verbaalit (Rissanen 1998) 1. Leksikaaliset nominaalit Kiinteät leksikaaliset nominaalit (esim. MIES) Sisäistä muuntelua sallivat leksikaaliset nominaalit Neutraalitilassa tuotettavat kuvailevat viittomat (esim. TALO) Kehokontaktissa tuotettavat kuvailevat viittomat (esim. SUU) Leksikaaliset nominaalit, joilla on klassifikatorinen alkuperä (esim. LINTU) Leksikaaliset indeksit (esim. henkilöviitteiset osoitukset) 2. Kieliopilliset nominaalistajat SASSit Klassifikaattorit Topiikkia merkitsevät indeksit 11 Verbaalit, joilla on 1. yksimorfeeminen vartalo (esim. TIETÄÄ) 2. kaksimorfeeminen vartalo (esim. OPETTAA-2-1) 3. monimorfeeminen vartalo a) itsenäinen liike/liikkuminen (esim. KL-B-"liikkuu ja pysähtyy"-3-2) b) Aiheutettu liike/siirtyminen (esim. KL-5 -"ojentaa"-1-2). 12 2
3 Rissasen (1998) kritiikki Sivuhyppäys: Liddell (2003) Nominaalit Miten edustavia alakategoriat ovat? SASSien liikkeen status morfeemina? Käsimuodon analyysi klassifikaattoriksi ja sen de facto status nominaalistajana? Käsitys topiikista? Verbaalit Morfeemien muoto kaksi- ja monimorfeemisissa vartaloissa ei ole useimmissa tapauksissa rajattavissa Vartalon käsitteeseen liittyy ongelmia: Kolme abstraktia vartaloa VAI kolme vartalotyyppiä, joilla kullakin määrittelemätön määrä edustajia? Yksimorfeeminen vartalo VAI yksimorfeeminen verbaali (vrt. "päätteiden" status affikseina)? Verbaaliluokittelu ei kata kokonaisen kohteen eksistenssiä predikoivia verbaaleja. 1. Plain verbs 2. Indicating verbs; divided into 14 subtypes 3. Depicting verbs; divided into three broad categories, i.e. verbs signifying a) the presence of an entity at a place b) the shape and extent of a surface or the extent of a linear arrangement of individual entities c) movements and actions Takkisen (2008) esitys SVK:n verbeistä 1. Tavalliset verbit (esim. TIETÄÄ) 2. Osoittavat verbit (esim. OPETTAA-2-1) 3. Kuvailevat verbit a) prosessiliike + kokonaista kohdetta kuvaava käsimuoto (esim. 'auto ajaa mäkistä tietä') b) prosessiliike + käsittelykäsimuoto ('nostan puunlehden maasta') c) kontaktiliike + kokonaista kohdetta kuvaava käsimuoto (esim. 'tuossa auto on pysäköitynä') d) kohdetta kuvaileva liike + kokonaista kohdetta kuvaileva käsimuoto ('parkkipaikalla on autoja riveittäin') e) kohdetta kuvaileva liike + muotoa ja kokoa piirtävä käsimuoto (esim. 'järven pinta on peilityyni') Takkisen (2008) kritiikki Linkittyy vain marginaalisesti aikaisempaan SVK:n verbaalitutkimukseen (vrt. esim. termin verbi käyttö termin verbaali sijasta). Kokoa ja muotoa piirtäviä/kuvailevia viittomia (Takkisen 2008 luokka 3e) käsitellään yksiselitteisesti verbeinä (Liddellin 2003 tapaan), vaikka niiden on aikaisemmassa tutkimuksessa (Rissanen 1998) osoitettu toimivan mm. kieliopillisina nominaalistajina (esim. RUMMUTTAA+"rummun muodon kuvailu" > RUMPU). Nominaalipredikaatit tulkitaan "verbeiksi! Kantani aiemmin sanottuun Rissasen (1998) semantiikkaan perustuva laaja NOMINAALI VERBAALI-erottelu on oikeutettu. Rissasen morfologiseksi väittämä aspektinmerkintä on NOMINAALI VERBAALI-erottelussa suuntaa antava. Rissasen esittämät syntaktiset huomiot eivät ole riittäviä. Nominaalien ja verbaalien distribuutio yksinkertaisessa isoloidussa rakenteeltaan täydellisessä väitelauseessa (Jantunen 2008)? 1. N A VN P (POIKA OSTAA OMENA) 2. N A N P V (POIKA OMENA OSTAA) 3. * VNN (esim. OSTAA POIKA OMENA)
4 NOMINAALI ja VERBAALI revisited Prototyyppinen nominaali Semanttisesti: viittaa asiaan, esineeseen, olioon Morfologis(-leksikaalispragmaattis)esti: ei koodaa ikonisesti tai puolisidonnaisin elementein aspektia/ teonlaatua Syntaktisesti: aloittaa aina yksinkertaisen rakenteeltaan täydellisen isoloidun väitelauseen Prototyyppinen verbaali Semanttisesti: koodaa tilaa, tapahtumaa, toimintaa Morfologis(-leksikaalispragmaattis)esti: koodaa ikonisesti tai puolisidonnaisin elementein aspektia/ teonlaatua Syntaktisesti: ei ole koskaan rakenteeltaan täydellisen yksinkertaisen isoloidun väitelauseen alussa Muutamia lisähuomioita nominaaleista ja verbaaleista Viittomakieliset huuliot esiintyvät verbaalien kanssa (Rainò 2001: 41) Liike on nominaaleissa ja verbaaleissa monesti fonetiikaltaan erilainen (vrt. Rissanen 1998) jne NOMINAALIni Hyväksyn Rissasen (1998) perusluokittelun. Keskeisenä poikkeuksena kuitenkin SASSien liikkeen morfeemianalyysi ja tulkinta, jonka mukaan tietyt käsimuodot analysoituisivat yksiselitteisesti klassifikaattoreiksi. SASSien liike on elekomponentti (esim. Okrent 2002, Liddell 2003). Klassifikaattoreiksi perinteisesti analysoidut käsimuodot toimivat syntaktisesti verbaalipredikaatin sidonnaisina ydinargumentteina ja ovat enemmän anaforisia indeksejä kuin puhtaita klassifikaattoreita (vrt. Slobin 2005, Jantunen 2008). Pidätän oikeuden nominaalisten alakategorioiden uudelleenanalysointiin. 21 Ele (tai gestikulaatio ) semioottisesta näkökulmasta Okrentin (2002: 187) mukaan ele on se, joka ilmaisee ajatuksen kuvallisen ulottuvuuden puheen aikana; eleen muoto on suorassa yhteydessä mielikuvaan, joka voi olla joko konkreettinen tai abstrakti muodoltaan ei-konventionaalinen muodon ja merkityksen suhteen gradientti, ei katogorinen. 22 Esimerkki trotzilista (Van Valin 2005: 16) VERBAALIni Hyväksyn Liddellin (2003) esittämän perusluokittelun ja siihen pohjaavan näkemyksen, jonka mukaan verbaalit voivat sisältää gesturaalisia (gradientteja) elementtejä; tämä erottaa näkemykseni mm. Rissasesta (1998) ja hänen all-ismorpheme ajattelustaan. Poikkean Liddellistä (ja esim. Takkisesta 2008) kuitenkin sikäli, että en käsittele kokoa ja muotoa piirtäviä/kuvailevia viittomia (vrt. Liddellin 2003 tyyppi 3 b ja Takkisen 2008 tyyppi 3e) omana itsenäisenä verbaalityyppinään, vaan Rissasen (1998) tapaan SASSeina
5 Tulkintani SVK:n verbaalityypeistä Elekomponentti Tyypin 2 verbaaleissa 1. Puhtaan morfemaattiset Tyypin 1 verbaalit, esim. TIETÄÄ 2. Morfemaattisen komponentin sisältävät ja gesturaalisesti osoittavat Tyypin 2 verbaalit, esim. OPETTAA Morfemaattisen komponentin sisältävät ja gesturaalisesti osoittavat/kuvailevat Tyypin 3 verbaalit, joiden morfemaattinen rakenne on a) km + eksistenssiä ilmaiseva liike, esim. {km-g}+{olla}-2 b) pelkkä km, esim. {km-b}-"liikkuu puikkelehtien"-3-2 Morfologisesti koodatun merkityksensä lisäksi tyypin 2 verbaalit myös osoittavat (kohdetta, referentin/ referenttien paikkaa jne); osoittamiskyky erottaa tyypin 2 verbaalit tyypin 1 verbaaleista (ja lopulta myös puhutun kielen verbeistä). Tyypin 2 verbaaleiden artikulaatiopaikka ei ole kattavasti kuvattavissa vakioisella joukolla fonologisia tmv. piirteitä Artikulaatiopaikka on tyypin 2 verbaaleiden gradientti, gesturaalinen komponentti Elekomponentti Tyypin 3 verbaaleissa Tyypin 3 verbaalit syntaktisesti Tyypin 3 verbaaleiden morfemaattinen tunnusmerkki on anaforisesti indeksikaalinen ydinargumentin funktiossa toimiva käsimuoto (pm). Morfemaattisesti (ja leksikaalisesti) koodatun merkityksensä lisäksi tyypin 3 verbaalit rakentavat merkitystä myös lokatiivis-topografisen kuvailun avulla. Artikulaatiopaikka ja orientaatio sekä tietyissä tapauksissa (tyyppi 3b) myös liike ovat tyypin 3 verbaaleiden gradientteja, gesturaalisia komponentteja. Tyypin 3 verbaalit sijoittuvat poikkeuksetta lauseen loppuun (Jantunen 2008). Tyypin 3 verbaaleiden käsimuoto koodaa automaattisesti tietoa predikaatin semanttisista argumenteista (Jantunen 2008): kokonaista kohdetta edustava käsimuotomorfeemi viittaa aina predikaatin ykkösargumenttiin, käsittelykäsimuoto viittaa aina predikaatin kakkosargumenttiin. Tyypin 3 verbaalien argumentinmerkintäkyvyn perusteella SVK on navahon ja trotzilin kaltainen head-marking kieli (Jantunen 2008; ks. myös Nichols 1986, Slobin 2005) Rissanen (1998: 90) Esimerkki (N) [T]here are clear cases of nominals and verbals, [---] which differ from each other maximally, and less clear cases whose categoriality is made clearer by the context
6 Esimerkki (V) Ontologinen valinta 1. Yksi viittoma, jonka sanaluokan konteksti ratkaisee? 2. Kaksi viittomaa, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti eri sanaluokkiin? jatkuu 1. Hyväksytään hyvin ladattu käsitys viittomasta (ratkaisu on linjassa esim. Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan leksemointitavan kanssa) 2. Hyväksytään kevyempi käsitys viittomasta (ratkaisu kieltää Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan leksemointitavan) 33 jatkuu yhä! 1. Glossaaminen on vaikeaa (yhteen glossiin pitää sisällyttää nominaalinen JA verbaalinen merkitys) 2. Glossaaminen helpottuu (nominaalisille tapauksille voidaan käyttää nominaalimuotoista glossia, verbaalisille tapauksille verbimuotoista glossia) 34 ja vielä! 1. Esittäminen perinteisessä sanakirjassa vie suhteessa vähemmän tilaa 2. Esittäminen perinteisessä sanakirjassa vie jopa tuplasti enemmän tilaa. Typologisesti keskeisten pääsanaluokkien prototyypit merkityksen ja funktion mukaan esitettynä (Croft 2003: 185) Substantiivi = <kohde, viittaaminen> Verbi = <toiminta, predikoiminen> Adjektiivi = <ominaisuus, modifiointi>
7 Croft (2003: 183) Cross-linguistically, the category identified with the label adjective varies much more than those labelled noun and verb. In some languages, such as English, there is a large class of adjectives which can be added to quite easily [---]. In a number of languages, such as Hausa, there is a small closed class of words, defined on internal grammatical criteria, which is generally identified with the adjective category. In yet other languages, such as Chinese, it is claimed that adjectives do not exist [---], and the translational equivalents of English adjectives are assigned to the categories of noun and verb, depending on their grammatical behavior. Ominaisuusviittomat Esimerkiksi Väriviittomat, kuten PUNAINEN ja VALKOINEN Koon ja muodon tarkentajat eli SASSit Tunnetta ja olotilaa luonnehtivat viittomat kuten VIHAINEN ja ILOINEN Muodostavatko ominaisuusviittomat SVK:ssa (tämänhetkisen tutkimustiedon valossa) oman sanaluokan ADJEKTIIVI? Alustava piirrematriisi Ergo: Ominaisuusviittomien kieliopillinen käyttäytyminen ei tue tulkintaa, jonka mukaan ominaisuusviittomat muodostaisivat itsenäisen sanaluokan ADJEKTIIVI. Ominaisuusviittomat analysoituvat SVK:ssa (marginaalisemmiksi) nominaaleiksi ja verbaaleiksi Lisäargumentteja Ydinnominaalisia "genetiiviatribuutteja" ja luonnehtivia "adjektiiviatribuutteja" ei (välttämättä) erotella SVK:ssa morfosyntaktisesti; vrt. TOMMI OMENA vs PUNAINEN OMENA (ks. Takkinen et al. 2005) Predikoivien ydinverbaalien ja predikoivien "ominaisuussanojen" koodaus on SVK:ssa (enemmän tai vähemmän) identtistä; vrt. aspektuaalisuus/teonlaatu ja esim. semanttisesti ekvatiivisten ja luonnehtivien lauseiden syntaktinen (kopulaton) rakenne (ks. Jantunen 2007) Viittomiston koostumus? Perinteisesti ja etenkin sanakirjatyön näkökulmasta: kiinteät ja polysynteettiset viittomat (tällä jaolla on omat merkittävät ongelmansa!) Tässä esityksessä: pääasiallisesti nominaaliset ja verbaaliset viittomat Riittääkö tämä?
8 Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan (1998) artikkelit 457, 573 ja 614 Pikkusanaluokkien tarve? Kaikki SVK:n viittomat eivät ole analysoitavissa edellä esitetyillä N/V-kriteereillä (vrt. Rissanen 1985: 40-42). Monilla tällaisilla viittomilla ei ole selkeää semanttista sisältöä, mutta niillä on aina jokin syntaktinen funktio (esim. propositioiden yhdistäminen, proposition rajaaminen, proposition muuttaminen, proposition modifiointi jne.). Nämä viittomat ovat isolaatteja ; vrt. esim. ed. dian esimerkit: * [MUTTA OS-3] * [HUOMENNA OS-3] * [MITÄ OS-3]; mutta [MITÄ] [OS-3]. On järkevä postuloida yksi tai enintään pari pikkusanaluokkaa Sanaluokkien produktiivisuus Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan (1998) artikkeli 74 NOMINAALIT <avoin luokka> VERBAALIT <avoin luokka> pikkusanaluo(kka/kat) <suljettu luokka> Kendonin jatkumo (McNeill 1992: 37) Elehtiminen (gestikulaatio) > kielenkaltaiset eleet > pantomiimi > embleemit > viitottu kieli Embleemit ovat osa sosiaalista (ja kulttuurista) koodia, mutta ne eivät ole rakentuneet täysin samalla tavalla kuin kieli (id., 56). Viittoman käsitteellinen uudelleenarviointi 1. Sanamaiset viittomat (ks. Johnston & Schembri 1999, Zeshan 2002) 2. Elemäiset viittomat, esim. Elekomponentin sisältävät viittomat Embleemit 3. Pantomiimiset eleet (vrt. kansainvälisen viittomisen tietyt aspektit ja kielen muutos)
9 Kielen historiallinen muutos (Jantunen 2003: 54) Alopaeus (1868: 11-12) Kappalten merkitsemiseksi otetaan, niinkuin jo on sanottu, merkki niiden laadusta, muodosta, vaikutuksesta, käytännöstä eli alusta. Niin merkitään esimerkiksi kissa kraapasemalla taikka niin että kämmentä silutetaan käsivartta ylöspäin, koira haukkumisella taikka haukuttelemalla, niin että taputetaan kädellä reittä, lehmä lypsämällä ja sarvilla päässä, härkä sarvilla päässä ja sen kiukkuinen luonto, puskemisesta näkyvä. Miestä kelpaa merkitsemään lakin eli hatun päästä ottaminen eli miehen vaatteen parsi, parta eli lyhkänen tukka y. m. ja naista helpoimmasti kuverat rinnat Viittomiston koostumus revisited Lopuksi Entia non sunt multiplicanda praeter necessitatem. Wilhelm Ockhamilainen If three things are not enough to verify an affirmative proposition about things, a fourth must be added, and so on. Walter Chatton Kirjallisuus (1) Kirjallisuus (2) Alopaeus, C. H. (1868). Lyhykäinen ohje kuuromykkiä kotona kaswattamaan ja opettamaan [ruotsinkielisestä käännös]. Turussa, Frenckellin kirjapainosta, Chomsky, N. (1965). Aspects of the theory of syntax. Cambridge, Mass.: MIT Press. Croft, W. (2003). Typology and universals. (2nd edition) Cambridge: Cambridge University Press. Dryer, M. S. (2006). Descriptive theories, explanatory theories, and Basic Linguistic Theory. In F. Ameka, A. Dench & N. Evans (Eds.) Catching language: issues in grammar writing. Berlin: Mouton de Gruyter, Givón, T. (2001). Syntax. Volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Hakulinen, A. & Karlsson, F. (1979). Nykysuomen lauseoppia. Helsinki: SKS. Haspelmath, M. (2007). Pre-established categories don't exist: consequences for language description and typology. Linguistic Typology 11.1: Jantunen, T. (2003). Viittomien historiallinen muutos ja deikonisaatio suomalaisessa viittomakielessä. Puhe ja kieli 23: Jantunen, T. (2007). The equative sentence in Finnish Sign Language. [In O. Crasborn (Ed.), Identifying sentences in signed languages: special issue of] Sign Language & Linguistics 10:2, Jantunen, T. (2008). Fixed and free: order of the verbal predicate and its core arguments in declarative transitive clauses in Finnish Sign Language. SKY Journal of Linguistics 21 (2008), Johnston, T. & Schembri, A. (1999). On defining lexeme in a signed language. Sign Language & Linguistics 2:2, Karlsson, F. (1994). Yleinen kielitiede. Helsinki: Yliopistopaino. Liddell, S. K. (2003). Grammar, Gesture, and Meaning in American Sign Language. Cambridge: Cambridge University Press. McNeill, D. (1992). Hand and Mind: What Gestures Reveal about Thought. Chicago and London: The University of Chicago Press. Nichols, J. (1986). Head-marking and dependent-marking grammar. Language 62: Okrent, A. (2002). A modality-free notion of gesture and how it can help us with the morpheme vs. gesture question in sign language linguistics (or at least give us some criteria to work with). In Richard P. Meier, Kearsy Cormier & David Quinto-Pozos (eds.), Modality and structure in signed and spoken languages, Cambridge: Cambridge University Press. Rainò, P. (2001). Mouthings and mouth gestures in Finnish Sign Language. In P. Boyes Braem & R. Sutton-Spence (Eds.) The hands are the head of the mouth: the mouth as articulator in sign languages. Hamburg: SIGNUM-Press, Rissanen, T. (1985). Viittomakielen perusrakenne. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 12. Rissanen, T. (1998). The Categories of Nominals and Verbals and Their Morphology in Finnish Sign Language. Licentiate Thesis in General Linguistics. The Department of Finnish and General Linguistics, University of Turku. Slobin, D. (2005). Issues of Linguistic Typology in the Study of Sign Language Development of Deaf Children. In B. Schick, M. Marschark, & P. E. Spencer (Eds.), Advances in the sign language development of deaf children, pp Oxford: Oxford University Press. Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998). Kuurojen Liitto ry ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki: Kuurojen Liitto ry. Takkinen, R. (2008). Kuvailevat verbit suomalaisessa viittomakielessä. Puhe ja kieli 28: Takkinen, R. & työryhmä (2005). Possessiivisuuden ja eksistentiaalisuuden ilmaiseminen suomalaisessa viittomakielessä. Kyselylomake Ulrike Zeshanin koordinoimaan kansainväliseen typologiseen tutkimusprojektiin. Van Valin, R. D. (2005). Exploring the syntax-semantics interface. Cambridge: Cambridge University Press. Zeshan, U. (2002). Towards a notion of 'word' in sign languages. In R. M. W. Dixon & A. Y. Aikhenvald (eds.), Word. A cross-linguistic typology, Cambridge: Cambridge University Press
Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden
LisätiedotNominaalit ja verbaalit
SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi
LisätiedotPrologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta
Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept
LisätiedotViittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,
Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan
LisätiedotTyöpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon
Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotSuomalaisen viittomakielen pääsanaluokat
Manuscript (30 April 2010), to appear in: Jantunen, T. (forthcoming, August 2010). (Ed.) Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon [Perspectives on sign and lexicon. (Proceedings of the first Finnish workshop
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT
SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 1. Johdanto Suomalaisen viittomakielen (SVK) kieliopillinen tutkimus on tähän mennessä osoittanut muun muassa
LisätiedotKieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa
Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Kieli ja sen tutkimus Tommi Jantunen,
LisätiedotOmissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,
Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotSisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti
Sisältö Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 28.4.2011 Morfologia Adjektiivi Aspekti ja tempus Klassifikaattori Fuusio ja
LisätiedotAiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat
Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot
LisätiedotVii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,
Vii#omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 Todellisuuden ja lauseen yhteys Tilanne Semantiikka Syntaksi A / V P Osallistujat ja teko Tekijä ja kohde sekä predikaatti A ja P sekä V Yksinkertaisen
LisätiedotSisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti?
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op), 19.2.2009 Typologisesti sävyttyneitä hajahuomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista (ja muutamista näiden piiriin kuulumattomista asioista) Tommi Jantunen,
LisätiedotMitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Mitä on tiede? Tiede on ja rjestelma llista ja ja rkiperaïsta uuden tiedon hankintaa. Tiede, kieli ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 "uuden tiedon hankintaa": ta ma erottaa tieteen toiminnasta,
LisätiedotOte teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.
Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla
LisätiedotMikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta
Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa
LisätiedotEi-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en
LisätiedotTAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ
lektiot TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ TOMMI JANTUNEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 30. elokuuta 2008 Tutkimukseni
LisätiedotKATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos
KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä
LisätiedotJohdanto: näkökulmia viittomaan ja viittomistoon
Manuscript (30 April 2010), to appear in: Jantunen, T. (forthcoming, August 2010). (Ed.) Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon [Perspectives on sign and lexicon. (Proceedings of the first Finnish workshop
LisätiedotTransitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the
LisätiedotAihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto
2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli
LisätiedotVIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA
Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotHUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU
HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Liikettä kentällä Kuvailevat verbit futsalin pelitilanteiden kerronnassa Laura Pietilä Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op Huhtikuu/2012 www.humak.fi
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotKonstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 13.12.2006 Johdanto Konstruktiokielioppi
LisätiedotVIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA
VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA (Otsikon lyhenne: Viittomakielet hybridisysteemeinä) Tiivistelmä Tässä artikkelissa tarkastellaan
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotVIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA
Puhe ja kieli, 38:3,109 126 (2018) 109 VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kieli- ja viestintätieteiden
LisätiedotTAVU JA LAUSE. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Tommi Jantunen
JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 117 Tommi Jantunen TAVU JA LAUSE Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä TAVU JA LAUSE Tutkimuksia kahden sekventiaalisen
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotSuomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1
LisätiedotNational Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007
National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
LisätiedotAika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja19
Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T
LisätiedotProsodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.
Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons
Lisätiedot4x4cup Rastikuvien tulkinta
4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
Lisätiedot5/22/2009. Neksusanalyysi. Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen sanan sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa
Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen n sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa Tutkimuksen aihe ja tutkimuskysymykset Englannin kieli suomalaisten viittomakielisten arjessa multimodaalinen
Lisätiedot4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines
4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rastikuvissa näkyy selvästi että kilpailija koskee
Lisätiedot1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
Lisätiedot( )...21
2 1.... 4 1.1.... 4 1.2.... 5 2.... 5 3.... 6 3.1.... 7 3.2.,... 7 3.2.1.... 7 3.2.2.... 8 3.2.3.... 8 3.3.... 8 3.4.... 9 4.... 9 4.1.... 9 4.2.... 9 4.3....11 4.4....11 4.5....12 4.6....15 5....15 5.1....15
LisätiedotAINEISTOJEN RAJAT TEKSTIN- JA DISKURSSINTUTKIMUKSESSA
TYÖPAJAT AINEISTOJEN RAJAT TEKSTIN- JA DISKURSSINTUTKIMUKSESSA Järjestäjät: Anne Mäntynen (HY) & Anna Solin (TaY) Symposiumissa pohditaan aineistojen rajaamisen ja valinnan kysymyksiä sekä niiden vaikutusta
LisätiedotKertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.
Kertausta kompleksisista lauseista Komplementtilauseet Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 Lauseita yhdistellään usein laajemmiksi kokonaisuuksiksi, kompleksisiksi lauseiksi. Kaksi päätapaa muodostaa kompleksisia
LisätiedotOP1. PreDP StudyPlan
OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize
LisätiedotTHE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS
THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ
LisätiedotThe (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.
The (very) basics of clause- linking Minimal well- formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.2015 core Two- clause coordinate structure core + core Subordinated
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotSelvitys suomalaisen viittomakielen kielitieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimuksen tarpeesta
Selvitys suomalaisen viittomakielen kielitieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimuksen tarpeesta Tommi Jantunen 18.12.2007 1 Selvityksen lähtökohta Tässä selvityksessä keskitytään sellaiseen tutkimukseen,
LisätiedotVIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA
VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA Leena Savolainen Kuurojen Liitto ry, tutkimus- ja sanakirjatyö Kotimaisten kielten keskus, viittomakielen lautakunta Viittomakielen kielenhuollon seminaari 23.11.2012,
LisätiedotViittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö
Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen
LisätiedotPäivi Jäntti SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN RAKENTEEN JA TILANKÄYTÖN OPPIMINEN VIERAANA KIELENÄ
Päivi Jäntti SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN RAKENTEEN JA TILANKÄYTÖN OPPIMINEN VIERAANA KIELENÄ Pro gradu-tutkielma Syyslukukausi 2005 Kasvatustieteen laitos Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä Jäntti, Päivi.
Lisätiedot1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotMotto: Maailman rakenteesta. Käsitykseni ontologiasta. Mieli ruumis -ongelma. Sosiaalinen aspekti. Kielitieteeni metodiikasta
Alustus kurssille SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät, 1.11.2007 Kielitieteeni metodiikasta Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos tommi.jantunen@campus.jyu.fi Motto: "If I have not seen as
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2008/0101(CNS) 2.9.2008 TARKISTUKSET 9-12 Mietintöluonnos Luca Romagnoli (PE409.790v01-00) ehdotuksesta neuvoston
Lisätiedotsemantiikan ja pragmatiikan pk / um
Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotMitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli
Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.
LisätiedotPublications by Matti Miestamo
Publications by Matti Miestamo October 10, 2013 Monographs and theses 1. Miestamo, Matti. 2005. Standard negation: The negation of declarative verbal main clauses in a typological perspective (Empirical
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotVoice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto
Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto If you are searched for a book by Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto Voice over LTE (VoLTE) in pdf form, then you have come
LisätiedotOSOITUKSET KIELEN JA ELEIDEN RAJAPINNALLA. Pro gradu Liisa-Maria Halkosaari
OSOITUKSET KIELEN JA ELEIDEN RAJAPINNALLA Pro gradu Liisa-Maria Halkosaari Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Tammikuu 2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen tiedekunta
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotOn the word order of the existential sentences in written L2- Finnish
On the word order of the existential sentences in written L2- Finnish Mikko Kajander, CIFU XII Oulu 20.8.2015 mikko.kajander@univie.ac.at MIKKO KAJANDER SUOMEN EKSISTENTIAALILAUSE TOISEN KIELEN OPPIMISEN
LisätiedotSELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma
SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00
LisätiedotViittomakielten fonologisista prosesseista
Viittomkielten fonologisist prosesseist Tommi Jntunen Helsingin yliopisto Yleisen kielitieteen litos tjjntun@ling.helsinki.fi Seurvss esitellään joitkin tyypillisimpiä fonologisi prosessej viitotuiss kielissä.
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
Lisätiedot1. Liikkuvat määreet
1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
LisätiedotIntegration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen
Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for
LisätiedotKUVAILEVAT VERBIT SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ
Puhe ja kieli, 28:1,17 40 (2008) 17 KUVAILEVAT VERBIT SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Ritva Takkinen Jyväskylän yliopisto Artikkeli käsittelee viitotuissa kielissä ja myös suomalaisessa viittomakielessä
LisätiedotSana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
LisätiedotNoam Chomsky vaikutus tietojenkäsittelytieteeseen
Noam Chomsky vaikutus tietojenkäsittelytieteeseen Kirsi Ylänne Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari, kevät 2003 20.2.2003 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos ii Sisältö 1 Johdanto...1
LisätiedotCo-Design Yhteissuunnittelu
Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign
LisätiedotMonikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan
Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista
LisätiedotEli me kuullaan? Koodinvaihto suomalaista viittomakieltä vieraana kielenä käyttävien kuulevien opiskelijoiden ja opettajien
Eli me kuullaan? Koodinvaihto suomalaista viittomakieltä vieraana kielenä käyttävien kuulevien opiskelijoiden ja opettajien luokkahuonevuorovaikutuksessa Pro gradu -tutkielma Maija Tjukanov Helsingin yliopiston
LisätiedotSisällysluettelo Table of contents
Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely
LisätiedotThe (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.
The (very) basics of clause-linking Minimal well-formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen core Two-clause coordinate structure + core Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 core + core Subordinated
LisätiedotOpettajankoulutus yhteisön luovana voimana näkökulmia suomalaisesta viittomakielisestä ja viittomakielisten koulutuksesta
Opettajankoulutus yhteisön luovana voimana näkökulmia suomalaisesta viittomakielisestä ja viittomakielisten koulutuksesta Viittomakielisen luokanopettajakoulutuksen 10 vuotisjuhlakirja 17.10.2008 Toimittanut
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotKäyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?
Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään
LisätiedotKansallinen hankintailmoitus: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy : Palvelimet ja kytkin
Finland Tender Kansallinen hankintailmoitus: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy : Palvelimet ja kytkin Tarjoukset 8.4.2011 klo 12.00 mennessä osoitteeseen: Tarjous: Palvelimet ja kytkin, Janne Strömberg, MAMK.Satu
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotSalasanan vaihto uuteen / How to change password
Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change
Lisätiedot