Kertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

Transkriptio

1 Kertausta kompleksisista lauseista Komplementtilauseet Tommi Jantunen, SVKS112, Lauseita yhdistellään usein laajemmiksi kokonaisuuksiksi, kompleksisiksi lauseiksi. Kaksi päätapaa muodostaa kompleksisia lauseita ovat rinnastaminen ja alistaminen. Rinnastamista (engl. coordination) on käsitelty aiemmilla luennoilla, ja se tarkoittaa kahden samanarvoisen lauseen yhteenkytkemistä, esim. Matti näki Pekan ja Pekka potkaisi Pasia. Tällä luennolla käsitellään alisteisuutta (engl. subordination), joka tarkoittaa, että lause liitetään jonkin korkea-arvoisemman lauseen rakenneosaksi. Alisteisuutta on useanlaista, ja tällä luennolla fokus on vain yhdessä sen alatyypissä, joka on komplementtilause eli lause, joka toimii korkea-arvoisemman lauseen ydinargumenttina, esim. Matti näki, että Pekka potkaisi Pasia. Kuten kompleksisten lauseiden kohdalla yleensä, ellipsi tekee alisteisuuden analyysin haastavaksi. Alisteisia lausetyyppejä Komplementtilauseen skeema Komplementtilause Lause, joka toimii ydinargumenttina korkea-arvoisemman matriisilauseen predikaatille, ja jota ilman matriisilause on epätäydellinen, esim. Matti näki, että Pekka lähti ulos. Adverbiaalilause Lause, joka toimii adjunktina (perifeerisenä elementtinä) matriisilauseelle, esim. Matti näki Pekan, kun hän astui ulos ovesta. Relatiivilause Lause, joka toimii nominaalin tai nominaalilausekkeen määritteenä, esim. Matti tunsi miehen, joka astui ulos ovesta. Täydellinen yksinkertainen lause (päälause) ydin + ydinargumentit Rakenne (päälause), jossa matriisilauseeseen liittyy alisteinen komplementtilause ydin + ydin + ydinargumentit 1

2 Komplementtilauseiden semanttiset tyypit Faktalause I think [that you are beautiful]. Toimintalause I remember [seeing you at the theatre]. Potentiaalilause I would like [to go]. Interrogatiivilause I don't know [who stole the car]. Verb(aal)ipredikaatteja, jotka monesti saavat lausekomplementin Havaitsemisverbit (esim. 'nähdä', 'kuulla') Ajatteluverbit (esim. 'tietää', 'luulla') Puhumisverbit (esim. 'sanoa ) Tietyt sekundääripredikaatit (esim. 'haluta ) Rank of FinSL verbs according to the proportion of: CO overt complement clauses Sample: 816 tokens (signs), grouped into 28 types (lexemes) linked to 22 ValPaL meanings; the minimum no of tokens per a type is five Komplementtilauseita 1 1. TYTTÖ NÄHDÄ+JO P [ A POIKA V KATSOA P TV] Tyttö näki, että poika katsoo televisiota. 2. TYTTÖ TIETÄÄ P [ S POIKA V PALATA HUOMENNA] Tyttö tietää, että poika palaa takaisin huomenna. 3. TYTTÖ LUULLA P [ NP [POIKA] NP [FIKSU]] Tyttö luulee, että poika on fiksu. vaihtoehtokysymys 4. SINÄ AJATELLA P [KUINKA MONTA KIELI SINÄ KÄYTTÄÄ] Oletko koskaan ajatellut, että kuinka montaa kieltä käytät. 7 2

3 Komplementtilauseita 2 5. KATSOA-4 OSOITUS-4 ' HUOMATA P [ Lok ULKONA S LUMI VLUNTA-SATAA] OSOITUS-4 '(Poika) katsoi ulos ja huomasi, että siellä satoi lunta.' (ProGram_CFINSL2013_005_05_SUB#1_s1) 6. OSOITUS KAKSI-KATSOA P [ S [KAUNIS AURINKO] V AURINKO- NOUSEE] He katsoivat kun kaunis aurinko nousi.' (ProGram_CFINSL2013_005_05_SUB#6_s1) 7....HALUTA P [ V MENNÄ P OSOITUS-2] '(Lumiukko hykerteli. Hän) halusi mennä sinne.' (ProGram_CFINSL2013_008_05_SUB#2_s1) Komplementtilause SVK:ssa Suomalaisessa viittomakielessä on komplementtilauseita, ja ne edustavat kaikkia neljää kielistä laajemmin löydettävää semanttista komplementtilauseluokkaa: faktalauseita toimintalauseita potentiaalilauseita ja interrogatiivilauseita. Komplementtilauseita ei kytketä korkeampiarvoisiin lauseisiin eli matriisilauseisiin komplementoijilla (huom! viittoma OSOITUS, kysymysviittomat). Komplementtilauseiden viittomajärjestys noudattelee itsenäisten lauseiden viittomajärjestystä. Komplementoijat? 7. EMMA OS-o TIETÄÄ OS-o MINÄ HUOMENNA LÄHTEÄ Emma tietää, että minä lähden huomenna. 8. TAPAHTUA OS LUMIUKKO POIKA TAVATA Ja kävi niin, että lumiukko ja poika tapasivat. 9. NÄHDÄ MILLAINEN SULAUTUA-JOUKKOON (Saa) nähdä, miten (he) sulautuvat joukkoon. HALUTA Apuverbaali: HALUTA+(V+P)/(V&P) 1....HALUTA NÄHDÄ PERHE (Minun sammakkoni taisi) haluta vain tulla katsomaan perhettään. 2. AVATA-OVI ' HALUTA OTTAA VAATTEET Se avasi vaatekaapin ovet ja halusi ottaa sieltä vaatteet. 3. PIENI POIKA OS HALUTA HALATA ' SILITTÄÄ Se pieni poika halusi halata ja silittää lumiukkoa. Pääpredikaatti 1: A+HALUTA+P 4....OS:se HALUTA HATTU (No, se haluaa mennä sisälle, koska) se haluaa hatun. Pääpredikaatti 2: A+HALUTA+P-lause 5. LUMIUKKO HALUTA POIKA OS:tuo OTTAA Lumiukko halusi, että poika ottaa sen. Verbaaliketju 6. HALUTA LÄHTEÄ TEHDÄ pyörittää-lumipalloa Hän halusi lähteä tekemään lumipalloja 3

4 NÄHDÄ TIETÄÄ, LUULLA Kysymyslausekomplementti: NÄHDÄ+P-lause&MILLAINEN 1. LUMIUKKO ENSIMMÄINEN-KERTA NÄHDÄ SISÄLLÄ MILLAINEN Lumiukko näki ensimmäistä kertaa, millaista sisällä oli. 2. NÄHDÄ MILLAINEN SULAUTUA-JOUKKOON...(saa) nähdä, miten (he) sulautuvat joukkoon. 3. SINÄ NÄHDÄ MINUN-OMA MAAILMA MILLAINEN Sinä näet, millainen minun maailmani on. Väitelausekomplementti: NÄHDÄ+P-lause 4. NÄHDÄ "avata ovi" HUONE...näki, miten huoneen ovi avautui. 5. NÄHDÄ LUMI SATAA-LUNTA OLLA...näki, kuinka ulkona oli satanut lunta. 6. NÄHDÄ OS:siellä UKKO SEISOA...näki, kuinka lumiukko seisoi siellä. 7. NÄHDÄ "aurinko nousee...näkivät, miten aurinko nousi. Nominaalilausekekomplementti: NÄHDÄ+P 8. MINÄ NÄHDÄ SINUN-OMA MAAILMA Minä näen sinun maailmasi. 9. MINÄ NÄHDÄ PALJON Minä olen nähnyt paljon (erilaisia asioita). 10. NÄHDÄ METSÄ...näki metsän. Fraasi 11. NÄHDÄ HUOMENNA Nähdään huomenna. 1. POIKA TIETÄÄ PITÄÄ VILKUTTAA Poika tietää, että (nyt/hänen) pitää vilkuttaa. 2. OS:tuo TARINA MINÄ TIETÄÄ Tuo tarina minä tiedän (sen). 3. TIETÄÄ SINÄ / kupoleita No sä tiedät: kupoleita 4. LUULLA SAMMAKKO OS:siellä (koira) luulee, että sammakko on siellä. SANOA 1. SANOA hei (Poika) sanoi (lumiukolle): Hei! 2. OPISKELIJA SANOA LUMIMIES Opiskelija sanoi(, että) lumimies! 3. HUIPPU MUTTA nimi SANOA KAMALA AHDISTAA Se oli huippu, mutta nimi sanoi, että se oli kamalan ahdistavaa. Kompleksiset lauseet, ellipsi ja ele 10. POIKA KATSOA Ø Ø CA:( antaa-olla ) Poika katseli (kun koira haukkui ympäriinsä) ja (ajatteli, että) äh, antaa olla. (CFINSL2013_005_05, signer 2, SUB-2) 4

5 The clause CA sample Annotation of clauses hierarchical linkages Frog, where are you? Five native FinSL signers (1 male, 4 female; ages between years) Combined duration 13 minutes and 18 seconds 1473 sign tokens 537 structurally annotated (verbal centered) clauses 198 instances of CA (5) n BEE-HIVE:up / n DOG v BELIEVE ' n FROG n POINT:up TOP A Vm P[N Nk ] 'The dog believes that the frog is in the beehive (up in the tree).' Question: How does the presence of CA affect hierarchical clause linkage in FinSL? JANTUNEN, T. (2017). Constructed action, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Manuscript submitted for publication. Overview Linking of clauses The average share of CA in the story is 35% (the average in Auslan is 34%). The flat linkage of clauses is far more typical than any kinds of hierarchical linkage. The extensive use of CA may favor flat clausal linkage (see Signer E). FERRARA, L. & Johnston, T. (2014). Elaborating who s what: A study of constructed action and clause structure in Auslan (Australian Sign Language). Australian Journal of Linguistics 34: HODGE, G. & Ferrara, L. (2013). Showing the story: Enactment as performance in Auslan narratives. In L. Gawne & J. Vaughan (eds.), Selected Papers from the 44th Conference of the Australian Linguistic Society, Melbourne: University of Melbourne. JANTUNEN, T. (2017). Constructed action, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Manuscript submitted for publication. JANTUNEN, T. (2016). Clausal coordination in Finnish Sign Language. Studies in Language 40(1), JANTUNEN, T. (2017). Constructed action, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Manuscript submitted for publication. 5

6 Two different prototypes More conventional categorical syntax Restricted use of CA Extensive use of CA Preference for clauses that have a sequential internal organization (e.g. clauses are built with Type 1 and 2 verbals) Clausal linkage may also be hierarchical (i.e. the linkage involves coordination and subordination) Nonmanual activity contributes to the clausal level (e.g. the role of the head is relatively salient) More unconventional gradient syntax Preference for clauses that have a simultaneous internal organization (e.g. clauses are built with Type 3 verbals) Clausal linkage is primarily flat (i.e. the linkage involves coordination and clause chaining) Nonmanual activity contributes to the discourse level (e.g. the role of the whole body is relatively salient) JANTUNEN, T. (2016). Constructed action, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Manuscript submitted for publication, November Kirjallisuus Bril, Isabelle (2010). The syntax and pragmatics of clause linkage and clause hierar-chy: Some new perspectives (Editor's introduction). In Isabelle Bril (Ed.), Clause linking and clause hierarchy: Syntax and pragmatics, Philadelph-ia, PA (USA): John Benjamins. Dixon, Robert M. W. (2006). Complement clauses and complementation strategies in typological perspective. In Robert M. W. Dixon & Alexandra Y. Aikhenvald (Eds.), Complementation: A cross-linguistic typology, Oxford: Oxford University Press. Dixon, Robert M. W. (2009). The semantics of clause linking in typological perspec-tive. In Robert M. W. Dixon & Alexandra Y. Aikhenvald (Eds.), Semantics of clause linking: A cross-linguistic typology, Oxford: Oxford University Press. Dixon, Robert M. W. & Aikhenvald, Alexandra Y. (2000). Introduction. In Robert M. W. Dixon & Alexandra Y. Aikhenvald (Eds.), Changing valency: Case studies in transitivity, Cambridge: Cambridge University Press. Gast, Volker & Holger Diessel (2012). The typology of clause linkage: Status quo, challenges, prospects. In Volker Gast & Holger, Diessel (Eds.), Clause Linkage in cross-linguistic perspective: Data-driven approaches to crossclausal syntax, Berlin: Mouton De Gruyter. Hodge, Gabrielle & Johnston, Trevor (2013). Patterns from a signed language corpus: Clause-level units in Auslan (Australian Sign Language). Paper presented at the Theoretical Issues in Sign Language Research Conference 11. University Col-lege London, 13 July Keenan, Edward L. (1985). Relative clauses. In Timothy Shopen (Ed.), Language ty-pology and syntactic description: Complex constructions. Volume 2, Cambridge: Cambridge University Press. Tang, Gladys & Lau, Prudence (2012). Coordination and subordination. In Roland Pfau, Markus Steinbach & Bencie Woll (Eds.), Sign language: An international handbook, Berlin: Mouton De Gruyter. Thompson, Sandra A. & Longacre, Robert E. (1985). Adverbial clauses. In Timothy Shopen (Ed.), Language typology and syntactic description: Complex construc-tions. Volume 2, Cambridge: Cambridge University Press. Velupillai, Viveka (2012). An introduction to linguistic typology. Amsterdam: John Benjamins. 6