Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat

Transkriptio

1 Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot Teoree%set ja metodiset lähtökohdat Vii4omiston rakenne SVK:ssa SVK:n pääsanaluokat Lause viitotussa kielessä SVK:n vii2omajärjestys KohN diskurssia Yhteenvedosta ks. TAKKINEN, R.; JANTUNEN, T. & AHONEN, O. (manuscript). Finnish Sign Language. Manuscript under review [May 2010]. [Luvut Basic Morphology and Lexicon, Basic Syntax, & Basic Structure of Texts, saatavilla verkosta osoi2eesta h2p://users.jyu.fi/~tojantun/arncles/finsl.pdf.] 1 2 Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat Älyllisten toimintojen avulla saavutetut yleiset käsitykset (esim. musiikin teoria) Jokin kokonainen tutkimusala (esim. peliteoria tai systeemiteoria) Tieteenalan sisällä kehite4y systemaa%nen =etojärjestelmä (esim. suhteellisuusteoria) 3 4 1

2 Teoria (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25) Mustan joutsenen merkitys " sisältää teoree*sia termejä, jotka vii2aavat teoreeasiin enntee2eihin eli olioihin, jotka eivät ole väli2ömäsn havai2avissa, esimerkiksi alkeishiukkaset, geenit, sosiaalinen paine, kolleknivinen piilotajunta ja superego." " kertoo, millaisia olioita maailmassa on ja miten nämä oliot säännönmukaises= lii4yvät toisiinsa." 5 Kuva: Peter Griffin, 6 Teoria kielestä perustuu teoriaan MAAILMASTA Popper, Karl R. ([1963]1995). Arvauksia ja kumoamisia [engl. Conjectures and refuta*ons]. Tampere: Gaudeamus. Maailma 1: fyysinen maailma Maailma 2: yksilön mentaalinen maailma Maailma 3: mentaalisen toiminnan tuo2eiden maailma kieli maailmojen (2 ja 3) rajapintana Millainen olio KIELI on? F. Karlsson: "Kielellä on fyysinen olomuoto (puhunnokset, viitonnokset, teksnt...) mentaalinen olomuoto (representaanot ym.) ja sosiaalinen olomuoto" jotka ovat interak*ossa keskenään

3 Langage = langue + parole 9 (F. Karlsson) 10 Languein olemus Johdatus kielineteenperinteisiin "The structure of a language is a social product of our language faculty. At the same Nme, it is also a body of necessary conven=ons adopted by society to enable members of society to use their language faculty." (CLG, 25.) De Saussure, Ferdinand ([1916]1983). Course in general linguis*cs [ransk. Cours de linguis*que générale = CLG]. [Edited by C. Bally & A. Sechehaye with the collaboranon of A. Riedlinger.] Translated and annotated by R. Harris. London: Duckworth posi=vis=nen kieli=ede keski2yi vain kielen fysikaalisen olomuodon indukniviseen kuvaukseen. kogni=ivinen kielioppi keski2yy kielen mentaalisen olomuodon tarkasteluun. funk=onaaliset suuntaukset lähestyvät kieltä sen sosiaalisesta olomuodosta käsin

4 Formalismi "In Chomsky's ranonalist view on language, language is an inborn mental capacity that is independent of other cogninve faculnes. That is, his approach subsumes both na=vism and mentalism as well- as domain specifity. Accordingly, the subject ma2er of invesnganon of a generanve linguist is the abstract linguisnc knowledge, i.e. competence..." (Penke & Rosenbach 2004: 494 [Penke, MarNna & Rosenbach, Ane2e (2004). What counts as evidence in linguisncs. Studies in language 28:3 (2004), ].) An=modulaarisuus "...gestures are an integral part of language as much as are words, phrases, and sentences - - gesture and language are one system" McNeil, David (1992). Hand and mind. What gestures reveal about thought. Chicago: University of Chicago Press, s FunkNonalismi Most funcnonal theories agree that language is a system of communica=ve social ac=on, and that gramma=cal structure can only be understood with reference to its seman=c and communica=ve func=ons (Van Valin & LaPolla 1997: 13 [Van Valin, R. D. & LaPolla, R. J. (1997). Syntax. Structure, Meaning and Func*on. Cambridge: Cambridge University Press.]). FunkNonaalinen kielitypologia Lähtökohta: funk=onaaliset domeenit (esim. kieltäminen, kaksiosallistujaisen Nlanteen esi2äminen) manifestoituvat kielissä eri tavoin, josta seuraa, e2ä kielet voivat olla rakenteeltaan hyvinkin erilaisia; "kielen" kaikille ihmisille yhteisen biologis- kogninivisen ja psyko- fyysisen kytköksen (vrt. M1 ja M2) johdosta kieliä voidaan kuitenkin vertailla

5 LingvisNset kategoriat täytyy määritellä kielikohtaises= kunkin kielen omaehtoisen tarkastelun perusteella; ennalta määritellyt, M3:sta ammennetut käsi2eet voivat olla käy2ökelpoisia eri kielissä, mu2a eivät a priori Dryer, M. S. (2006). DescripNve theories, explanatory theories, and Basic LinguisNc Theory. In F. Ameka, A. Dench & N. Evans (Eds.) Catching language: issues in grammar wri*ng. Berlin: Mouton de Gruyter, Haspelmath, M. (2007). Pre- established categories don't exist: consequences for language descripnon and typology. Linguis*c Typology 11.1: ovat perusluonteeltaan prototyyppejä; niiden rajat ovat hämäriä Tiedonhankintamenetelmät FormalisNt hypotee%s- deduk=ivinen menetelmä eli teoriakeskeinen *edonhankintamenetelmä (so. pyrkii ideaalisesn teorian falsifikoinnin: teoria > hypoteesi > testaus > teoria); metodisessa keskiössä perinteisesn intuino/introspekno FunkNonalisNt induk=ivinen menetelmä eli datakeskeinen *edonhankintamenetelmä (so. pyrkii ideaalisesn teorianmuodostukseen: data > observoinn > analyysi > yleistäminen > laki > teoria); metodisessa keskiössä perinteisesn erilaiset havaintomenetelmät ja monimenetelmäisyys Aineisto LingvisNsen aineiston neljä pääkeruumenetelmää (F. Karlsson): Havainnoin= (suora vs. epäsuora; havainnoijan paradoksi; korpus; poiminta) Intui=o (tätä tulisi käy2ää verifioitaessa muilla menetelmillä kerä2yä aineistoa; clear cases) Elisitaa=o (kuuluu haasta2elumenetelmiin) Kokeelliset menetelmät (neurolingvisnikka, psykolingvisnikka, fonenikka) Datan luokkia Data on various levels of abstracnon (F. Karlsson): teorencally analyzed data perhaps numerically collapsed data data analyzed in classes interpreted data raw data ('reality')

6 Mistä vii2ominen koostuu? Vii2omiston rakenne The sign The prototypical...is assumed to be a unit that corresponds to spoken language word; for example: Throughout this account [- - - ] the term sign will be used as a rough equivalent to word in spoken language (Johnston & Schembri 1999: 115/fn. 1) [- - - ] the word and the sign are situated at an equivalent level of linguisnc organisanon [- - - ] (Zeshan 2002: 154) [- - - ] as far as I can see, signs would be partly equivalent to semannc units in spoken language (Blanche- Benveniste 2007: 86) Word Has a convennonalised meaning (semanncs) Contains two syllables/is bimoraic (phonology) Has a fixed order of meaningful elements, can form a sentence by itself, can change place in a sentence etc. (grammar) (e.g. McCarthy & Prince 1993, Karlsson 1994) Sign Has a convennonalised meaning (semanncs) Is a monosyllable, includes only one set of selected fingers, is produced at one major POA (phonology) Can form a sentence by itself etc. (grammar) (e.g. Sandler 1999, Zeshan 2002)

7 Is the equanon sign = word true? Zeshan (2002) claims that the nonons of sign and word are, strictly speaking, not one hundred percent analogous. According to her, the two differ, for example, in the degree of internal cohesion (signs allow more internal modificanon, words are internally more stable units) and in the nature of the possible morphological processes (signs include more simultaneous morphology, words include sequennal morphology). Morfeemi Bloomfield (1926: 154): "[A] morpheme is a recurrent (meaningful) form which cannot in turn be analyzed into smaller recurrent (meaningful) forms. Hence any unanalysable word or formanve is a morpheme." Bloomfield (1933: 161): "A linguisnc form which bears no parnal phonenc- semannc resemblance to any other form, is a simple form or morpheme." KohN eleen määritelmää McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa myös kasvoilla ja keholla tuote2uja eleitä. Armstrong et al. (1995): kaikki on ele2ä! Ele semiooasesta näkökulmasta OkrenNn (2002: 187) mukaan ele on se, joka ilmaisee ajatuksen kuvallisen ulo2uvuuden puheen aikana; eleen muoto on suorassa yhteydessä mielikuvaan, joka voi olla joko konkreeanen tai abstrakn muodoltaan ei- konvennonaalinen muodon ja merkityksen suhteen gradiena, ei katogorinen

8 Ele ja viito2u kieli Vii2omisto (Johnston & Schembri 1999: 116) Liddell (2003: 362): In spite of [numerous] demonstranons, gradience and modality have kept intonanon and gesture outside of the mainstream of linguisnc analysis. This choice is not available for ASL. Ignoring gestures and the gradient aspects of the signal produced by the hands leaves out too much Vii2omisto (Jantunen 2010) Pantomiimiset eleet Elemäiset viittomat SVK:n pääsanaluokat Sanamaiset viittomat

9 SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- ero2elu; myös muutama marginaalisempi pikkusanaluokka Rissanen (1998): nominaali verbaali- ero2elun tarkennus Jantunen (2008), Takkinen (2008): verbaalien/ verbien uudelleenluoki2elu Jantunen (2010): kokonaisesitys SVK:n pääsanaluokista (nominaali ja verbaali; SVK:ssa ei adjek=ivia) Filosofinen perusta Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kogniniviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkuma2omuuden ja liikkeen ero2elu) Kaikissa kielissä on yksiköitä, jotka vii2aavat olioihin, ja yksiköitä, jotka sanovat jotain olioiden toiminnasta Ei kuitenkaan ole yksiseli2eisen selvää, millaisia lingvisnsiä kategorioita nämä yksiköt muodostavat Vrt. tämän lähestymistavan ero esim. formalisnseen kielentutkimusperinteeseen Metodinen perusta Nominaali ja verbaali (Jantunen 2010; vrt. Rissanen 1985: 29-42, 1998) Yksikön sanaluokka ei ole määriteltävissä platonisesn yhdellä piirteellä vaan kolmen kriteerityypin avulla. Nämä ovat (1) semanaset kriteerit, (2) morfologiset kriteerit ja (3) syntaknset kriteerit. Lähtökohta tyypi2elylle on perinteisesn ollut semannikka. (Givón 2001: 49.) Prototyyppinen nominaali SemanasesN: vii2aa asiaan, esineeseen, olioon Morfologis(- leksikaalis- pragmaaas)esn: ei koodaa ikonisesn tai puolisidonnaisin elementein aspekna/teonlaatua; puolisidonnaiset peräliitännäisosoitukset koodaavat mm. definiiasyy2ä SyntakNsesN: aloi2aa aina yksinkertaisen rakenteeltaan täydellisen isoloidun väitelauseen Prototyyppinen verbaali SemanasesN: koodaa Nlaa, tapahtumaa, toimintaa Morfologis(- leksikaalis- pragmaaas)esn: koodaa ikonisesn tai puolisidonnaisin elementein aspekna/teonlaatua; perään ei voi lii2yä definiiasyy2ä koodaavia peräliitännäisosoituksia SyntakNsesN: ei ole koskaan rakenteeltaan täydellisen yksinkertaisen isoloidun väitelauseen alussa

10 Kielitodellisuuden kaaos 1 Kielitodellisuuden kaaos Nominaalien alaluokat (perustuen Rissaseen 1998) 1. Leksikaaliset nominaalit Kiinteät leksikaaliset nominaalit (esim. MIES) Sisäistä muuntelua sallivat leksikaaliset nominaalit Neutraalitilassa tuotettavat kuvailevat viittomat (esim. TALO) Kehokontaktissa tuotettavat kuvailevat viittomat (esim. SUU) Leksikaaliset nominaalit, joilla on klassifikatorinen alkuperä (esim. LINTU) Leksikaaliset indeksit (esim. henkilöviitteiset osoitukset) 2. Kieliopilliset nominaalit SASSit Klassifikaattorikäsimuodot Kieliopilliset indeksit (esim. topiikkia merkitsevät osoitukset) Verbaalien alaluokat (Jantunen 2010) 1. Puhtaan morfemaattiset Tyypin 1 verbaalit, esim. TIETÄÄ 2. Morfemaattisen komponentin sisältävät ja gesturaalisesti osoittavat Tyypin 2 verbaalit, esim. OPETTAA Morfemaattisen komponentin sisältävät ja gesturaalisesti osoittavat/kuvailevat Tyypin 3 verbaalit, joiden morfemaattinen rakenne on a) km + eksistenssiä ilmaiseva liike, esim. {KL-G}+{olla}-2 b) pelkkä km, esim. {KL-B}-"liikkuu puikkelehtien"

11 Muita verbi- ja verbaaliluokituksia Carol Padden (1990) Elisabeth Engberg- Pedersen (1993) Terhi Rissanen (1998) Sco2 Liddell (2003) Ritva Takkinen (2008) Paddenin (1990) verbit 1. Plain verbs (e.g. LOVE) 2. Agreement verbs; divided into verbs that a) inflect for person and number of both the subject and final object (e.g. ASK- QUESTION) b) inflect for the person and number of the final object only (e.g. CONVINCE) 3. Spatial verbs; divided into predicates a) that take locative affixes (e.g. MOVE) b) that take locative, instrument classifier, and manner affixes (e.g. CARRY-BY- HAND) c) that take locative, manner, and noun-classifier affixes (e.g. VEHICLE-MOVE- IN-STRAIGHT-PATH) d) whose locative affixes are on the body (e.g. GUN-DIRECTED-TO-TORSO) e) with locative affixes and body-part noun classifiers (e.g. OUTSTRETCHED- WINGS) Engberg-Pedersenin (1993) verbit Rissasen (1998) verbaalit Nonpolymorphemic: 1. Plain verbs 2. Agreement verbs that can be modified to show a) semantic and pragmatic agreement b) only pragmatic agreement Polymorphemic: 3. Spatial-locative verbs with classifiers, divided into four main categories: a) whole entity stems b) handle stems c) limb stems d) extension stems Verbaalit, joilla on 1. yksimorfeeminen vartalo (esim. TIETÄÄ) 2. kaksimorfeeminen vartalo (esim. OPETTAA-2-1) 3. monimorfeeminen vartalo a) itsenäinen liike/liikkuminen (esim. KL-B-"liikkuu ja pysähtyy"-3-2) b) Aiheutettu liike/siirtyminen (esim. KL-5 -"ojentaa"-1-2)

12 Liddellin (2003) verbit 1. Plain verbs 2. Indicating verbs; divided into 14 subtypes 3. Depicting verbs; divided into three broad categories, i.e. verbs signifying a) the presence of an entity at a place b) the shape and extent of a surface or the extent of a linear arrangement of individual entities c) movements and actions Takkisen (2008) verbit 1. Tavalliset verbit (esim. TIETÄÄ) 2. Osoittavat verbit (esim. OPETTAA-2-1) 3. Kuvailevat verbit a) prosessiliike + kokonaista kohdetta kuvaava käsimuoto (esim. 'auto ajaa mäkistä tietä') b) prosessiliike + käsittelykäsimuoto ('nostan puunlehden maasta') c) kontaktiliike + kokonaista kohdetta kuvaava käsimuoto (esim. 'tuossa auto on pysäköitynä') d) kohdetta kuvaileva liike + kokonaista kohdetta kuvaileva käsimuoto ('parkkipaikalla on autoja riveittäin') e) kohdetta kuvaileva liike + muotoa ja kokoa piirtävä käsimuoto (esim. 'järven pinta on peilityyni') Typologisesti keskeisten pääsanaluokkien prototyypit merkityksen ja funktion mukaan esitettynä (Croft 2003: 185) Substantiivi = <kohde, viittaaminen> Verbi = <toiminta, predikoiminen> Adjektiivi = <ominaisuus, modifiointi> Croft (2003: 183) Cross-linguistically, the category identified with the label adjective varies much more than those labelled noun and verb. In some languages, such as English, there is a large class of adjectives which can be added to quite easily [---]. In a number of languages, such as Hausa, there is a small closed class of words, defined on internal grammatical criteria, which is generally identified with the adjective category. In yet other languages, such as Chinese, it is claimed that adjectives do not exist [---], and the translational equivalents of English adjectives are assigned to the categories of noun and verb, depending on their grammatical behavior

13 Alustava piirrematriisi Lisäargumentteja Ydinnominaalisia "genetiiviatribuutteja" ja luonnehtivia "adjektiiviatribuutteja" ei (välttämättä) erotella SVK:ssa morfosyntaktisesti; vrt. TOMMI OMENA vs PUNAINEN OMENA (ks. Takkinen et al. 2005) Predikoivien ydinverbaalien ja predikoivien "ominaisuussanojen" koodaus on SVK:ssa (enemmän tai vähemmän) identtistä; vrt. aspektuaalisuus/teonlaatu ja esim. semanttisesti ekvatiivisten ja luonnehtivien lauseiden syntaktinen (kopulaton) rakenne (ks. Jantunen 2007) Ergo: Ominaisuusviittomien kieliopillinen käyttäytyminen ei tue tulkintaa, jonka mukaan ominaisuusviittomat muodostaisivat itsenäisen sanaluokan ADJEKTIIVI. Ominaisuusviittomat analysoituvat SVK:ssa (marginaalisemmiksi) nominaaleiksi ja verbaaleiksi. Sanaluokkien osuus esimerkkiteks=ssä Pääsanaluokista (n=108) Nominaaleja 50 % (n=54) Verbaaleja 27% (n=29) muut 23% (n=25) Vii2omista (n=116) Eleitä 7% (n=8)

14 Sign Categories in Auslan Kirjallisuus - Vii2omiston rakenne (1) Armstrong, D. F., Stokoe, W. C. & Wilcox, S. E. Wilcox (1995). Gesture and the Nature of Language. Cambridge: Cambridge University Press. Blanche- Benveniste, C. (2007). LinguisNc units in signed and verbal languages. In E. Pizzuto, P. Pietrandrea & R. Simone (Eds.), Verbal and signed languages. Comparing structures, constructs and methodologies, Mouton de Gruyter: Berlin Bloomfield, L. (1926). A set of postulates for the science of language. Language 2: Bloomfield, L. (1933). Language. London: George Allen & Unwin Ltd. Emmorey, K. (1999). Do signers gesture? In L. S. Messing & R. Campbell (Eds.), Gesture, Speech, and Sign, New York: Oxford University Press. Jantunen, T Suomalaisen vii2omakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.) Näkökulmia vii0omaan ja vii0omistoon. Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä 5. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, pp Johnston, T. & Schembri, A. (1999). On defining lexeme in a signed language. Sign Language & Linguis*cs 2, Karlsson, F. (1994). Yleinen kieli*ede. Yliopistopaino: Helsinki. Klima, E. & Bellugi, U. (1979). The signs of language. Harvard: Harvard University Press. de Beuzeville, Johnston & Schembri (2009) Kirjallisuus - Vii2omiston rakenne (1) Kirjallisuus - Pääsanaluokat Liddell, S. K. (2003). Grammar, gesture, and meaning in ASL. Cambridge: CUP. McCarthy, J. & Prince, A Prosodic morphology II: constraint interacnon and sansfacnon. Manuscript. University of Massachuse2s, Amherst; Rutgers University, New Brunswick, N.J. McNeill, D. (1992). Hand and Mind: What Gestures Reveal about Thought. Chicago and London: The University of Chicago Press. Okrent, A. (2002). A modality- free nonon of gesture and how it can help us with the morpheme vs. gesture quesnon in sign language linguisncs (or at least give us some criteria to work with). In R. P. Meier, K. Cormier & D. Quinto- Pozos (Eds.), Modality and structure in signed and spoken languages, Cambridge: Cambridge University Press. Rissanen, T. (1985). Vii0omakielen perusrakenne. Helsingin yliopiston yleisen kielineteen laitoksen julkaisuja 12. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sandler, W. (1999). CliNcizaNon and prosodic words in a sign language. In T. Hall & U. Kleinhenz (Eds.), Studies on the Phonological Word, Johns Benjamins: Amsterdam. Suvi = Suvi The online dic*onary of Finnish Sign Language. [Helsinki:] The Finnish AssociaNon of the Deaf, Online publicanon: h2p://suvi.vii2omat.net. Zeshan, U. (2002). Towards a nonon of 'word' in sign languages. In R. M. W. Dixon & A. Y. Aikhenvald (Eds.), Word. A cross- linguis*c typology, Cambridge University Press: Cambridge. de Beuzeville, L., Johnston, T. & Schembri, A. (2009). The use of space with indicating verbs in Auslan: A corpus-based investigation. Sign Language & Linguistics 12:1 (2009), " Croft, W. (2003). Typology and universals. (2nd edition) Cambridge: Cambridge University Press. " Engberg-Pedersen, E. (1993). Space in Danish Sign Language: The Space and Morphosyntax of the Use of Space in a Visual Language. International Studies on Sign Language Research and Communication of the Deaf, Vol. 19. Hamburg: Signum Verlag." Givón, T. (2001). Syntax. Volume 1. Amsterdam: John Benjamins. " Hakulinen, A. & Karlsson, F. (1979). Nykysuomen lauseoppia. Helsinki: SKS. " Jantunen, T. (2007). The equative sentence in Finnish Sign Language. [In O. Crasborn (Ed.), Identifying sentences in signed languages: special issue of] Sign Language & Linguistics 10:2, " Jantunen, T. (2008). Fixed and free: order of the verbal predicate and its core arguments in declarative transitive clauses in Finnish Sign Language. SKY Journal of Linguistics 21 (2008), " Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. Teoksessa T. Jantunen (toim.), Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto." Liddell, S. K. (2003). Grammar, Gesture, and Meaning in American Sign Language. Cambridge: Cambridge University Press." Padden, C. (1990). The Relation Between Space and Grammar in ASL Verb Morphology. In C. Lucas (ed.), Sign Language Research: Theoretical Issues, Washington, D.C.: Gallaudet Press." Rissanen, T. (1998). The Categories of Nominals and Verbals and Their Morphology in Finnish Sign Language. Licentiate Thesis in General Linguistics. The Department of Finnish and General Linguistics, University of Turku." Rainò, P. (2001). Mouthings and mouth gestures in Finnish Sign Language. In P. Boyes Braem & R. Sutton-Spence (Eds.) The hands are the head of the mouth: the mouth as articulator in sign languages. Hamburg: SIGNUM-Press, Rissanen, T. (1985). Viittomakielen perusrakenne. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 12. Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998). Kuurojen Liitto ry ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki: Kuurojen Liitto ry. Takkinen, R. (2008). Kuvailevat verbit suomalaisessa viittomakielessä. Puhe ja kieli 28: Takkinen, R. & työryhmä (2005). Possessiivisuuden ja eksistentiaalisuuden ilmaiseminen suomalaisessa viittomakielessä. Kyselylomake Ulrike Zeshanin koordinoimaan kansainväliseen typologiseen tutkimusprojektiin