Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,"

Kirsi Tamminen
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112,

2 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the world s languages: A comparative handbook, vol. 1, pp Berlin: De Gruyter. Verbi on transitiivinen, jos se ilmenee A- ja P-ydinargumentin kanssa. Operationaalistus: A- ja P-ydinargumentti ovat yksiköitä, jotka koodataan samalla tavalla kuin kielen merkitystä rikkoa ilmaisevan yksikön kumppanit rikkoja ja rikottu asia. a) Poika- rikkoi ikkuna-n Rikkoja on poika (A), rikottu asia on ikkuna (P) b) Koira- näki jänikse-n Nähdä tulkitaan transitiiviseksi. c) Kissa- antoi luu-n koira-lle Antaa tulkitaan transitiiviseksi (on ditransitiivinen). d) Tyttö- istui sohva-lle Istua ei tulkita transitiiviseksi (on intransitiivinen). e) Tyttö- istui (pitkään). Istua ei tulkita transitiiviseksi (on intransitiivinen).

3 Verbaalien transitiivisuus Merkitystä rikkoa vastaava suomalaisen viittomakielen verbaali on RIKKOA. a) POIKA- RIKKOA IKKUNA- Rikkoja ja rikottu asia koodataan tyhjällä. b) KOIRA- NÄHDÄ JÄNIS- NÄHDÄ tulkitaan transitiiviseksi. c) KISSA- ANTAA LUU- KOIRA(:dat) ANTAA tulkitaan transitiiviseksi (ditrans.). d) TYTTÖ- ISTUA SOHVA- ISTUA tulkitaan transitiiviseksi! e) TYTTÖ- ISTUA (PITKÄÄN- ) ISTUA ei tulkita transitiiviseksi (intrans.). Suomalaisen viittomakielen verbaalit ovat lähtökohtaisesti ambitransitiivisia eli ne voivat muodostaa intransitiivisen tai transitiivisen (myös ditransitiivisen; ja muun rakenteisen) lauseen ilman erillistä koodausta. Merkityksen huomioon ottaminen on transitiivisuuden toteamisessa välttämätöntä, jotta pakollisemmat kumppanit voidaan erottaa valinnaisemmista kumppaneista (vrt. TYTTÖ ISTUA SOHVA/PITKÄÄN). Transitiivisuuden toteamista hankaloittaa myös ydinargumenttien omissio ja monien verbaalien elemäisyys.

4 Transitiivisuusprominenssi Operationaalistus: Transitiivisuusprominenssi tarkoittaa suhteellista frekvenssiä, jolla verbi ilmenee P-ydinargumentin kanssa. Haspelmath (2015) on osoittanut, että tietyt puhutun kielen verbit (esim. ottaa ) ilmenevät P:n kanssa toisia (esim. ajatella ) useammin. Kimmelman (2016) sekä Börstell & al. (submitted) ovat argumentoineet, että Haspelmathin tulokset pätevät laajasti ottaen myös viittomakieliin. BÖRSTELL, C., Jantunen, T., Kimmelman, V., de Lint, V., Mesch, J. & Oomen, M. (submitted). Transitivity prominence within and across modalities. HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the world s languages: A comparative handbook, vol. 1, pp Berlin: De Gruyter. KIMMELMAN, V. (2016). Transitivity in RSL: A corpus-based account. In E. Efthimiou, F. Stavroula-Evita, T. Hanke, J. Hochgesang, J. Kristoffersen & J. Mesch (Eds.), Proceedings of the 7th Workshop on the Representation and Processing of Sign Languages: Corpus Mining, pp Paris: ELRA.

Venäläisen viittomakielen verbien transitiivisuusprominenssi Kimmelman (2016) tarkastelee 25 ValPaLleksikkotietokannasta poimittua verbimerkitystä.

5 Venäläisen viittomakielen verbien transitiivisuusprominenssi Kimmelman (2016) tarkastelee 25 ValPaLleksikkotietokannasta poimittua verbimerkitystä. Konkreettinen otos koostuu 29 lekseemistä, joita edustaa 1611 viittomaesiintymää; otos on poimittu venäläisen viittomakielen korpuksesta, joka sisältää narratiiveja ja keskusteluja; korpuksen koko 5,5 tuntia, annotoituna n viittomaa. Esiintyykö verbi lauseessa P-ydinargumentin kanssa? Päätulos: Venäläisen viittomakielen verbit järjestyvät transitiivisuusasteen perusteella jatkumolle, joka heijastaa puhuttujen kielten puolella saatuja tuloksia. HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the world s languages: A comparative handbook, vol. 1, pp Berlin: De Gruyter. KIMMELMAN, V. (2016). Transitivity in RSL: A corpus-based account. In E. Efthimiou, F. Stavroula-Evita, T. Hanke, J. Hochgesang, J. Kristoffersen & J. Mesch (Eds.), Proceedings of the 7th Workshop on the Representation and Processing of Sign Languages: Corpus Mining, pp Paris: ELRA. (Kuvio 1 on lainattu sivulta 119). Kuvio 1. Haspelmathin ranking vasemmalla ja venäläisen viittomakielen ranking oikealla.

Otos suomalaisen viittomakielen korpusaineistosta Viittojat Yhteensä 20 (10 miestä, 10 naista) Ikäjakauma 20 60 vuotta Sisältö 6 lumiukkotarinaa ja 6 sammakkotarinaa 20

6 Otos suomalaisen viittomakielen korpusaineistosta Viittojat Yhteensä 20 (10 miestä, 10 naista) Ikäjakauma vuotta Sisältö 6 lumiukkotarinaa ja 6 sammakkotarinaa 20 vuorovaikutuksellista keskustelua Annotointi Viittomat (semi-lemmatisoitu) Suomenkieliset käännökset Statistiikkaa Otoksen kokonaiskesto noin 2 t 40 min Viittomaesiintymien kokonaismäärä 18446

7 Otoksen käsittely Vaihe 1: Tunnistetaan svk:n lekseemit, jotka ilmaisevat Kimmelmanin 25 verbimerkitystä. Vaihe 2: Annotoidaan otoksesta viittomat, jotka vastaavat tunnistettuja lekseemejä (n=34). Vaihe 3: Lasketaan kunkin lekseemin esiintymisfrekvenssi (yhteensä 829 esiintymää), ja rajataan pois lekseemit, joilla on alle viisi esiintymää. Vaihe 4: Annotoidaan jäljelle jääneiden lekseemien (n=28; yhteensä 816 esiintymää) P-ydinargumentit. P:n määrittelyssä apuna seuraavat semanttiset roolit: kohde, teema, lähde, määränpää, paikka. P voi olla myös lause. Kimmelman 2016 Svk:n lekseemi Frekvenssi Yli 5 esiintymää Frekvenssi ASK-FOR PYYTÄÄ 1 KYSYÄ 8 KYSYÄ 8 COLD KYLMÄ 14 KYLMÄ 14 COME TULLA 43 TULLA 43 DRESS PUKEA 1 EAT SYÖDÄ 12 SYÖDÄ 12 FEAR PELÄTÄ 4 GIVE ANTAA 14 ANTAA 14 HAPPY ILOINEN 16 ILOINEN 16 HELP AUTTAA 2 KNOW TIETÄÄ 20 TIETÄÄ 20 TUNTEA 7 TUNTEA 7 LAUGH NAURAA 3 LEAVE LÄHTEÄ 43 LÄHTEÄ 43 MENNÄ 22 MENNÄ 22 LIKE PITÄÄ-PALJON 7 PITÄÄ-PALJON 7 TYKÄTÄ 7 TYKÄTÄ 7 LIVE ASUA 26 ASUA 26 ELÄÄ 2 LOOK KATSOA 208 KATSOA 208 PLAY PELATA 13 PELATA 13 LEIKKIÄ 5 LEIKKIÄ 5 RUN JUOSTA 19 JUOSTA 19 SCREAM HUUTAA 7 HUUTAA 7 SEARCH ETSIÄ 44 ETSIÄ 44 SEE NÄHDÄ 58 NÄHDÄ 58 SPEAK PUHUA 16 PUHUA 16 SANOA 42 SANOA 42 TAKE OTTAA 24 OTTAA 24 TALK JUTELLA 52 JUTELLA 52 KESKUSTELLA 19 KESKUSTELLA 19 TELL KERTOA 28 KERTOA 28 THINK AJATELLA 34 AJATELLA 34 MIETTIÄ 8 MIETTIÄ

8 Suomalaisen viittomakielen verbaaleita järjestettynä sen mukaan, miten ne ilmenevät P-ydinargumentin kanssa Otos: 816 viittomaesiintymää, jotka edustavat 28 ValPaL-tietokantaan kytkettyä lekseemityyppiä; kukin lekseemityyppi koostuu vähintään 5 viittomaesiintymästä Lekseemien esiintyminen suoraa objektia muistuttavan komplementin kanssa

9 Suomalaisen viittomakielen verbaaleita järjestettynä sen mukaan, miten ne ilmenevät lauseena toteutuvan P-ydinargumentin kanssa Otos: 816 viittomaesiintymää, jotka edustavat 28 ValPaL-tietokantaan kytkettyä lekseemityyppiä; kukin lekseemityyppi koostuu vähintään 5 viittomaesiintymästä Lekseemien esiintyminen suoraa suoraa objektia muistuttavan komplementin kanssa kanssa

10 Suomalaisen viittomakielen verbaaleita järjestettynä sen mukaan, miten ne ilmenevät miten tahansa toteutuvan P-ydinargumentin kanssa Otos: 816 viittomaesiintymää, jotka edustavat 28 ValPaL-tietokantaan kytkettyä lekseemityyppiä; kukin lekseemityyppi koostuu vähintään 5 viittomaesiintymästä Lekseemien Lekseemien esiintyminen esiintyminen suoraa suoraa objektia objektia muistuttavan muistuttavan komplementin komplementin kanssa kanssa

11 Sneak peak suomalaisen viittomakielen, venäläisen viittomakielen ja puhuttujen kielten vertailua FinSL % P* RANK.AVG RSL % P* RANK.AVG SpoL % P RANK.AVG LIKE 0, GIVE 0, TAKE 1,00 16 TELL 0, TAKE 0, GIVE 0,98 15 GIVE 0, LIKE 0, EAT 0,93 13,5 TAKE 0, EAT 0, SEE 0,93 13,5 KNOW 0, KNOW 0, KNOW 0,88 11,5 EAT 0, SEARCH 0, SEARCH 0,88 11,5 PLAY 0, SCREAM 0, LIKE 0,78 9,5 SEE 0,241 9 PLAY 0,146 9 TELL 0,78 9,5 LOOK 0,188 8 TELL 0,145 8 LOOK 0,73 8 THINK 0,184 7 SEE 0,123 7 THINK 0,52 7 TALK 0,141 6 TALK 0,106 6 SCREAM 0,45 6 SEARCH 0,114 5 LOOK 0,054 5 SPEAK 0,41 5 COLD 0 2,5 SPEAK 0,053 4 TALK 0,40 4 HAPPY 0 2,5 THINK 0,025 3 PLAY 0,10 3 SCREAM 0 2,5 COLD 0,000 1,5 COLD 0,00 1,5 SPEAK 0 2,5 HAPPY 0,000 1,5 HAPPY 0,00 1,5 Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin: FinSL-RSL 0,716 (p<0,005) FinSL-SpoLs 0,666 (p=0,005) RSL-SpoLs 0,780 (p<0,005) * Mukaan ei ole laskettu lauseena toteutuvia P-ydinargumentteja.

12 Transitiivilauseen paikka kielitodellisuudessa viittomajärjestys

Samankaltaiset tiedostot

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen