Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa"

Asta Kapulainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

2 Lause ja lausetyypit Miksi lause on niin tärkeä? intonaatioryhmät eli puherupeamat ja lauseet (ks. Helasvuo 2003) Mitä lauseilla tehdään? Otetaan osaa kielelliseen vaihtokauppaan : minä kysyn, sinä vastaat; minä sanon jotakin, sinä sanot siihen oman kantasi; minä pyydän, sinä teet tai et tee; minä tarjoan, sinä otat tai olet ottamatta vastaan Kuvataan maailmaa, tehdään representaatioita maailmasta Kerrotaan oma näkökulma, kanta ja asenne; kielletään ja myönnetään Tehdään linkkejä edeltävään ja tulevaan Funktionaalinen kielioppi: lauseiden tyypittely eri tehtävien mukaan Tyypittelyn lähtökohdat: merkitys JA muoto 2

3 3

4 4

5 5

6 Subjekti ja määrän ilmaukset Paljon/vähän/liikaa/liian paljon/tarpeeksi-tyyppiset määrän ilmaukset eivät sovi subjekteiksi 6

7 Predikatiivilause ja adjektiivipredikatiivi Adjektiivipredikatiivi on nominatiivissa, jos subjektiolio on jaoton (= laskusana) 7

8 Ajanadverbiaalien paikka lauseessa Yleensä finiittiverbin jäljessä, modaaliset nykyään myös finiittiverbin edellä: kyl se luultavasti tulee huomenna takasin. 8

9 Tilalause ja substantiivilla ilmaistu tila Pekalla on kuumetta vs korkea kuume / nuhaa vs sitkeä nuha / yskää vs kova yskä 9

10 Irresultatiivinen transitiivilause Rakastaa on irresultatiiviverbi => objektiksi ei sovi paljon-tyyppiset ilmaukset 10

11 Tilanmuutosta ilmaiseva muutoslause Tilanmuutos ilmaistaan mieluiten yhdellä verbillä, jos sellainen on: tuli punaiseksi => punastui, tuli vihaiseksi => suuttui, tuli yllättyneeksi => yllättyi 11

12 Predikatiivilause ja subjektiolion tulkinta Toiset substantiivit voidaan tulkita kahdella tavalla: elämäni on ollut hieno vs elämä on hienoa 12

13 Tunnekausatiivilause ja siinä ilmaistu tunnetila Tunnekausatiivilauseessa ilmaistaan tyypillisesti negatiivista tai fysiologista olotilaa: minua ottaa päähän, väsyttää, janottaa, pelottaa jne. 13

14 14

15 Referoiva kehotusverbirakenne ja objekti NP SUBJEKTI + kehotusverbi + NP OBJEKTI + verbi MA-infinitiivi (+ XP) Halonen suostutteli Medvedeviä uimaan Itämeressä. Tyyppi A: pyytää AINA partitiivi: Pyysin Heikkiä tulemaan mukaan, ja Heikki tuli / mutta hän ei tullut. Tyyppi B: määrätä AINA ei-partitiivi (= akkusatiivi tai nominatiivi): Tuomari määräsi Heikin maksamaan sakon, ja Heikki maksoi / mutta Heikki ei maksanut. Tyyppi C: suostutella JOKO partitiivi TAI ei-partitiivi: Halonen suostutteli Medvedeviä uimaan Itämeressä. / Näin suostuttelet naisesi ottamaan silikonirinnat. 15

16 Mikä rakenne tämä on? Referoiva kehotusverbirakenne on oikeastaan kahden rakennetyypin hämärällä rajamaalla: toisaalta se on referointirakenne (Heikki: Tule mukaan! => Heikki pyysi minua mukaan) ja toisaalta kausatiivirakenne (vrt. Heikki sai minut syömään Heikki aiheutti, että syön ja Heikki neuvoi minua syömään Heikki (yritti) aiheuttaa kielellisellä toiminnallaan sen, että minä syön ). Objektin sijanvaihtelu tässä rakenteessa riippuu siitä, painottuuko rakenteessa sen referointimerkitys- vai kausatiivimerkityspuoli. Olen jakanut rakenteen kolmeen alatyyppiin A, B ja C. Tyypeissä A ja B korostetaan referointipuolta, ja tyypissä C korostuu rakenteen kausatiivisuus. 16

17 Tyypit A (pyytää) ja B (määrätä) Vaihteluton objekti Referointimerkitys on korosteisessa asemassa Tyyppi A: yksinkertaistus arkipäivän symmetrisestä pyyntötilanteesta minä kehotuksen antajana en voi olla koskaan varma, teetkö niin kuin pyydän, sillä sinä itse kontrolloit omaa toimintaasi => arkipäivän kehottamisen luonne aiheuttaa siis sen, että objekti on vaihteluttomasti partitiivissa Tyyppi B: yksinkertaistus institutionaalisen tilanteen epäsymmetriasta minä instituutiona voin olla melko varma, että teet niin kuin määrään, sillä tottelemattomuudella on juridisia seuraamuksia => institutionaalisen tilanteen kehottamisen eli määräämisen luonne aiheuttaa sen, että objekti on aina vaihteluton totaaliobjekti (akkusatiivi tai nominatiivi) 17

18 Tyyppi C (suostutella) Vaihtelullinen objekti: partitiivi / akkusatiivi tai nominatiivi Lähes kaikki verbit frekventatiiveja! Näkökulma itse kehottamisprosessissa, sen etenemisessä ja niin ollen myös tuloksessa (ikkunoinnista, pramille tai tarkastelun etualaan asettamisesta, ks. Ojutkangas 2012 ja Talmy 2000); itse kehottamisprosessin esillä olemista kuvastaa tämän tyypin verbien frekventatiivisuus. Koska ikkunassa on itse kehottamisprosessi, myös tuloksen merkitys korostuu: tulokseton kehotus tai tulokseltaan vielä epävarma kehotus ilmaistaan partitiivilla, tuloksellinen kehotus taas ei-partitiivilla (= akkusatiivilla tai nominatiivilla). 18

19 19

20 Entä nämä lauseet? Heikki pyysi minut syömään. Äiti käski meidät nukkumaan. Edellä sanotun vastaisesti näissä rakenteissa onkin akkusatiivi, vaikka ne edustavat (tai näyttävät edustavan) tyyppiä A. Nämä lauseet eivät edusta referoivaa kehotusverbirakennetta ollenkaan, sillä niissä ei ole kysymys siitä, että referoitaisiin tilannetta, jossa Heikki sanoi Syö! tai Voisitko syödä?, tai tilannetta, jossa äiti sanoi Nukkukaa!. On pikemminkin kysymys siitä, että Heikki kutsui minut ravintolaan ja äiti käski meidät sänkyyn. Koska suomen 3. infinitiivi on puoliksi nominaalinen (sehän on illatiivissa), se voi saada myös tällaisen tila/paikkatulkinnan. Rakenne on siis toinen, ja sitä kutsutaan englanniksi nimellä caused motion construction (Goldberg 1995). Muita suomen esimerkkejä: Heikki käski minut katolle, äiti pyysi meidät kylään, turisti neuvoi minut satamaan jne. Näissä voidaan käyttää myös partitiiviobjektia, mutta partitiivin ja ei-partitiivin vaihtelu on erilainen kuin referoivassa kehotusverbirakenteessa, josta annoin teille tehtävän. 20

21 Lähteet HELASVUO, MARJA-LIISA What can intonation tell us about constituency? Toshihide Nakayama, Tsuyoshi Ono & Hongyin Tao (toim.), Approaches to argument structure: theoretical and methodological considerations, Santa Barbara Working Papers of Linguistics. Santa Barbara: University of California. LAURANTO, YRJÖ Direktiivisyyden rajoja: Suomen kielen vaihtokauppasyntaksia. Johdanto. Helsinki: Humanistinen tiedekunta. Luettavissa osoitteessa LAURANTO, YRJÖ The projected directive construction and object case marking in Finnish. Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics 2017, 8 2: OJUTKANGAS, KRISTA Ikkuna ulos. Suomen ulko-grammit ja huomion ikkunoiminen. Virittäjä, 116, 2, TALMY, LEONARD Toward a cognitive semantics. Volume 1: Concept structuring systems. Cambridge: MIT Press. 21

Samankaltaiset tiedostot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme