Kieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa

Transkriptio

1 Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Kieli ja sen tutkimus Tommi Jantunen, SVKS112, Älyllisten toimintojen avulla saavutetut yleiset käsitykset (esim. musiikin teoria) Jokin kokonainen tutkimusala (esim. peliteoria tai systeemiteoria) Tieteenalan sisällä kehite/y systemaa1nen 2etojärjestelmä (esim. suhteellisuusteoria) Teoria (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25) Teoria teorianmuodostuksessa " sisältää teoree*sia termejä, jotka viioaavat teoreepsiin enqteeoeihin eli olioihin, jotka eivät ole välioömäsq havaioavissa, esimerkiksi alkeishiukkaset, geenit, sosiaalinen paine, kollekqivinen piilotajunta ja superego." " kertoo, millaisia olioita maailmassa on ja miten nämä oliot säännönmukaises2 lii/yvät toisiinsa." Teoriat yksioäiskielistä: Teoria kielestä maailmassa Maailma SVK 1

2 Mustan joutsenen merkitys Teoria kielestä perustuu teoriaan MAAILMASTA Popper, Karl R. ([1963]1995). Arvauksia ja kumoamisia [engl. Conjectures and refuta*ons]. Tampere: Gaudeamus. Maailma 1: fyysinen maailma Maailma 2: yksilön mentaalinen maailma Maailma 3: mentaalisen toiminnan tuooeiden maailma kieli maailmojen (2 ja 3) rajapintana Kuva: Peter Griffin, hop:// image.php?image=8248&picture=black- swan Millainen olio KIELI on? F. Karlsson: "Kielellä on fyysinen olomuoto (puhunnokset, viitonnokset, teksqt...) mentaalinen olomuoto (representaaqot ym.) ja sosiaalinen olomuoto" jotka ovat interak*ossa keskenään. (F. Karlsson) 2

3 Langage = langue + parole Languein olemus "The structure of a language is a social product of our language faculty. At the same Qme, it is also a body of necessary conven2ons adopted by society to enable members of society to use their language faculty." (CLG, 25.) De Saussure, Ferdinand ([1916]1983). Course in general linguis*cs [ransk. Cours de linguis*que générale = CLG]. [Edited by C. Bally & A. Sechehaye with the collaboraqon of A. Riedlinger.] Translated and annotated by R. Harris. London: Duckworth Johdatus kieliqeteenperinteisiin posi2vis2nen kieli2ede keskioyi vain kielen fysikaalisen olomuodon indukqiviseen kuvaukseen. kogni2ivinen kielioppi keskioyy kielen mentaalisen olomuodon tarkasteluun. funk2onaaliset suuntaukset lähestyvät kieltä sen sosiaalisesta olomuodosta käsin. Formalismi "In Chomsky's raqonalist view on language, language is an inborn mental capacity that is independent of other cogniqve faculqes. That is, his approach subsumes both na2vism and mentalism as well- as domain specifity. Accordingly, the subject maoer of invesqgaqon of a generaqve linguist is the abstract linguisqc knowledge, i.e. competence..." (Penke & Rosenbach 2004: 494 [Penke, MarQna & Rosenbach, AneOe (2004). What counts as evidence in linguisqcs. Studies in language 28:3 (2004), ].) 3

4 An2modulaarisuus "...gestures are an integral part of language as much as are words, phrases, and sentences - - gesture and language are one system" McNeil, David (1992). Hand and mind. What gestures reveal about thought. Chicago: University of Chicago Press, s. 2. FunkQonalismi Most funcqonal theories agree that language is a system of communica2ve social ac2on, and that gramma2cal structure can only be understood with reference to its seman2c and communica2ve func2ons (Van Valin & LaPolla 1997: 13 [Van Valin, R. D. & LaPolla, R. J. (1997). Syntax. Structure, Meaning and Func*on. Cambridge: Cambridge University Press.]). FunkQonaalinen kielitypologia Lähtökohta: funk2onaaliset domeenit (esim. kieltäminen, kaksiosallistujaisen Qlanteen esioäminen) manifestoituvat kielissä eri tavoin, josta seuraa, eoä kielet voivat olla rakenteeltaan hyvinkin erilaisia; "kielen" kaikille ihmisille yhteisen biologis- kogniqivisen ja psyko- fyysisen kytköksen (vrt. M1 ja M2) johdosta kieliä voidaan kuitenkin vertailla. LingvisQset kategoriat täytyy määritellä kielikohtaises2 kunkin kielen omaehtoisen tarkastelun perusteella; ennalta määritellyt, M3:sta ammennetut käsioeet voivat olla käyoökelpoisia eri kielissä, muoa eivät a priori Dryer, M. S. (2006). DescripQve theories, explanatory theories, and Basic LinguisQc Theory. In F. Ameka, A. Dench & N. Evans (Eds.) Catching language: issues in grammar wri*ng. Berlin: Mouton de Gruyter, Haspelmath, M. (2007). Pre- established categories don't exist: consequences for language descripqon and typology. Linguis*c Typology 11.1: ovat perusluonteeltaan prototyyppejä; niiden rajat ovat hämäriä 4

5 Käsiteet ja kategoriat Tiedonhankintamenetelmät YksiOäisteorioiden käsioeet: Viitekehyksen käsite Todellisuus FormalisQt hypotee1s- deduk2ivinen menetelmä eli teoriakeskeinen *edonhankintamenetelmä (so. pyrkii ideaalisesq teorian falsifikoinqin: teoria > hypoteesi > testaus > teoria); metodisessa keskiössä perinteisesq intuiqo/introspekqo FunkQonalisQt induk2ivinen menetelmä eli datakeskeinen *edonhankintamenetelmä (so. pyrkii ideaalisesq teorianmuodostukseen: data > observoinq > analyysi > yleistäminen > laki > teoria); metodisessa keskiössä perinteisesq erilaiset havaintomenetelmät ja monimenetelmäisyys Aineisto LingvisQsen aineiston neljä pääkeruumenetelmää (F. Karlsson): Havainnoin2 (suora vs. epäsuora; havainnoijan paradoksi; korpus; poiminta) Intui2o (tätä tulisi käyoää verifioitaessa muilla menetelmillä keräoyä aineistoa; clear cases) Elisitaa2o (kuuluu haastaoelumenetelmiin) Kokeelliset menetelmät (neurolingvisqikka, psykolingvisqikka, foneqikka) Datan luokkia Data on various levels of abstracqon (F. Karlsson): teoreqcally analyzed data perhaps numerically collapsed data data analyzed in classes interpreted data raw data ('reality') 5