Sosiaali- ja terveystoimen. henkilöstökertomus 2013

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstökertomus 2013 Espoon kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ESPOO STRATEGIAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ LUKUINA Palvelussuhteiden määrä ja uudet virat ja toimet Tehtävänimikkeet ja sopimusalat Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Maahanmuuttajataustainen henkilöstö Henkilöstön palvelussuhteen pituus, vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Työvoiman saatavuus Henkilöstömenot OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Johtamisosaamisen kehittäminen Uusien työntekijöiden perehdytys Oppilaitosyhteistyö Henkilöstön täydennyskoulutus Oppisopimuskoulutus Toimialan koulutukset Kaupunkitasoinen koulutus Stipendikukkaro: Omaehtoisen kouluttautumisen tuki TYÖHYVINVOINTI, TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Henkilöstön hyvinvointi Työkyvyn heikkenemisestä johtuvat työjärjestelyt Työ- ja työmatkatapaturmat Vaara- ja uhkatilanteet Sairauspoissaolot Työsuojelutoiminta Yhteistoiminta PALKKAUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN VUONNA LIITTEET Liite 1. Henkilöstön ikärakenne tulosyksiköittäin Liite 2. Vakinaisen henkilöstön sukupuoli ja ikärakenne vuosina Liite 3. Toimialan henkilöstöprofiili vuosilta Liite 4. Vakinaisen henkilöstön palvelusaika tulosyksiköittäin ja sukupuolen mukaan Liite 5. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuosina 2012 ja 2013 tulosyksiköittäin Liite 6. Vuonna 2013 Seuresta ostetut vuokratyötunnit ja kustannukset nimikkeittäin

3 Liite 7. Vaara- ja uhkatilanneilmoitukset tulosyksiköittäin vuosina Liite 8. Lyhyet, 1-3, päivän sairauspoissaolot (päivät ja osuus palvelussuhdepäivistä) tulosyksiköittäin v Liite 9. Terveysperusteiset poissaolot (päivät, prosentit ja kuorma) tulosyksiköittäin v Liite 10. Tunnusluvut toimialoittain

4 1. JOHDANTO Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstökertomus kuvaa henkilöstövoimavaraan, terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin sekä osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tunnuslukuja ja kehityssuuntia. Henkilöstökertomusta käytetään apuna tuloskortin henkilöstöosan, henkilöstön kehittämishankkeiden ja henkilöstösuunnittelun kehittämiseen sekä henkilöstöpolitiikan toteuttamiseen. 2. ESPOO STRATEGIAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TA- VOITTEET Henkilöstöä koskevia Espoo strategian tavoitteita oli kuusi. Tavoitteisiin liittyviä vuosittaisia tarkempia tavoitteita, toimenpiteitä ja tavoitteiden toteutumista seurataan tuloskortilla. Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla Tavoitteen toteutumisen seurantaan oli kaksi mittaria: espoolainen johtamismalli on määritelty ja kehittäminen käynnistetty sekä vuoden 2012 Kunta10 -tulosten käsittely ja kehittämistyö tulosten pohjalta. Sosiaali- ja terveystoimi on ollut mukana espoolaisen johtamismallin määrittelyssä ja kehittämisessä. Kunta10 -tulosten pohjalta on tehty kehittämistyötä työpaikoilla. Toimialan johdon foorumilla ja henkilöstötoimikunnalla oli yhteinen Iloa ja sujuvuutta työhön -seminaari. Tavoite toteutui. Henkilöstö- ja osaamisrakenne tukee palvelujen järjestämisen kehittämistä ja palvelujen tehokasta tuottamista. Tavoitteen toteutumista mitattiin osaamisperusteisten henkilöstösuunnitelmien kattavuudella. Osaamisperusteiset henkilöstösuunnitelmat tehtiin vuonna 2013 kaikissa tulosyksiköissä ja niiden pohjalta laadittiin toimialatasoinen henkilöstösuunnitelma. Tavoite toteutui. Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä. Jatkuvan parantamisen toimintamalli oli käytössä kaikissa tulosyksiköissä. Tavoite toteutui. Henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Mittarina oli sairauspoissaolojen määrä, maksettujen ylityökorvausten ja ylityötuntien määrä sekä tapaturmataajuus ja työmatkatapaturmataajuus. Sekä lyhyiden, 1 3 päivän, sairauspoissaolojen että terveysperusteisten poissaolojen (sisältää sairauspoissaolojen lisäksi kuntoutustuella olevat sekä työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot) määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Ylityötunteja oli vähemmän kuin vuonna 2012 ja myös ylityökorvauksia maksettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tapaturmataajuus nousi hieman. Sairauspoissaolojen ja ylitöiden osalta tavoite toteutui, mutta tapaturmataajuuden osalta tavoite ei toteutunut. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Tavoite toteutui, sillä maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus lisääntyi toimialalla. Vuonna 2013 maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus oli 8,2 prosenttia, kun vuonna 2012 osuus oli 7,7 prosenttia. Kaupungilla on korkeakoulu- ja toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia. 3

5 Mittarina oli harjoittelijoiden määrä ja saatu palaute. Harjoittelijoiden määrä lisääntyi. Vuonna 2013 harjoittelijoita oli 806, kun vuotta aikaisemmin harjoittelijoiden määrä oli 759. Toimialalla otettiin käyttöön opiskelijaohjauksen laatukysely CLES+T, jonka avulla kerätään palautetta harjoittelijoilta. Tavoite toteutui. 3. HENKILÖSTÖ LUKUINA 3.1 Palvelussuhteiden määrä ja uudet virat ja toimet Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa 3494, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 2872 ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 622. Lisäksi toimialalla työskenteli 40 työllistettyä. Vuoden lopussa sosiaali- ja terveystoimessa oli 74,6 asukasta yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden. Kaupunkitasolla vastaava luku oli 18,7 asukasta yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden. Taulukko 1. Palvelussuhteiden määrä sosiaali- ja terveystoimessa vuosina (Päivähoito siirtyi sivistystoimeen vuoden 2010 alusta lukien) Henkilöstö Vakinainen Määräaikainen Yhteensä Työllistetyt Kaikki yhteensä Määräaikaisten osuus ilman työllistettyjä (%) 22,0 20,5 19,5 18,3 18,4 19,2 19,3 18,9 19,4 18,1 17,6 17,8 18,2 17,8 Taulukko 2. Asukasmäärä yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden sosiaali- ja terveystoimessa vuosien lopussa Vuosi Asukasmäärä / työntekijä 73,6 76,9 76,2 74,6 Vanhusten palveluissa työskenteli vuoden 2013 lopussa 1279 henkilöä, mikä on noin 36 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä. Perhe- ja sosiaalipalvelujen henkilökunnan osuus on noin 35 prosenttia ja terveyspalvelujen henkilökunnan osuus noin 25 prosenttia. Esikunnassa työskenteli 133 henkilöä, mikä on vajaa neljä prosenttia toimialan henkilöstöstä. 4

6 Taulukko 3. Palvelussuhteiden määrä tulosyksiköittäin vuosina (sis. työllistetyt) Tulosyksikkö Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Päivähoito Perhe- ja sos.palv Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Esikunta Yhteensä Osa-aikatyötä tekevien osuus pysynyt lähes ennallaan Osa-aikatyössä oli vuoden 2013 lopussa 450 henkilöä eli 12,7 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä. Vuoden 2012 lopussa osa-aikaisten osuus oli 13,0 prosenttia. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevista osa-aikatyössä oli vuoden lopussa 12,3 prosenttia, mikä on saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Eniten osa-aikaisia oli terveyspalveluissa, jossa noin 20 prosenttia koko tulosyksikön henkilöstä oli osaaikatyössä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa osa-aikaisten osuus oli 12,6 prosenttia, vanhusten palveluissa 8,9 prosenttia ja esikunnassa 2,3 prosenttia. Vakituisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä eniten osa-aikaisia oli lähi-/perushoitajan (55 henkilöä), terveydenhoitajan (50 henkilöä) ja hammaslääkärin (46 henkilöä) tehtävissä. Toimialalle perustettiin 81 uutta virkaa tai toimea Vuoden 2013 aikana toimialalle perustettiin 81 uutta virkaa tai toimea, joista 32 perhe- ja sosiaalipalveluihin, 39 vanhusten palveluihin, kahdeksan terveyspalveluihin ja kaksi esikuntaan. Taulukko 4. Vuosille perustettujen uusin virkojen toimien määrä Vuosi Lkm Tehtävänimikkeet ja sopimusalat Sosiaali- ja terveystoimessa oli vuoden 2013 lopussa käytössä 182 erilaista tehtävänimikettä. Nimikkeiden määrä on kasvanut kymmenellä vuoden aikana. Lisäys kohdentuu määräaikaisen henkilökunnan nimikkeisiin, sillä vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan nimikkeiden määrä on pysynyt samana kuin vuonna 2012 (157 nimikettä). Vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan yleisimmät nimikkeet olivat lähihoitaja ja sairaanhoitaja. Lähihoitajien määrä on lisääntynyt vuoden aikana 65 henkilöllä. Kasvua selittää suurelta osin terveysasemien terveyskeskusavustajien nimikkeen muuttaminen lähihoitajaksi. Vastaavasti terveyskeskusavustajien määrä on vähentynyt 68:sta 23:een. Sairaanhoitajien määrä on kasvanut 18, terveydenhoitajien 13 ja psykologien 7. Sairaanhoitajien ja psykologien määrän kasvua selittää mm. lasten avoterapiapalveluyksikön käynnistyminen. Lisäksi toimialalle on perustettu uusia sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan toimia. 5

7 Taulukko 5. Vakinaisen henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet Nimike Lkm lähihoitaja 485 sairaanhoitaja 408 terveydenhoitaja 214 ohjaaja 182 hammashoitaja 120 terveyskeskuslääkäri 96 sosiaalityöntekijä 92 perushoitaja 91 laitosapulainen 87 sosiaaliohjaaja 78 terveyskeskushammaslääkäri 76 fysioterapeutti 64 toimistosihteeri 64 etuuskäsittelijä 53 hoitaja 49 psykologi 47 osastonhoitaja 42 suuhygienisti 35 vastaava ohjaaja 34 puheterapeutti 34 Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnasta suurin osa eli vajaa 91 prosenttia kuuluu Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Lääkärisopimuksen piiriin kuuluu noin kahdeksan prosenttia henkilökunnasta. Sekä teknisten että tuntipalkkaisten sopimuksen piiriin kuuluu vajaa yksi prosentti henkilökunnasta. 3.3 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Suurin osa henkilöstöstä on naisia Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä 91 prosenttia oli naisia ja yhdeksän prosenttia miehiä. Vakinaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli 93 prosenttia. Miesten osuus oli suurin esikunnassa, jossa vakinaisesta henkilöstöstä 18 prosenttia oli miehiä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa miehiä oli kahdeksan prosenttia, terveyspalveluissa seitsemän prosenttia ja vanhusten palveluissa viisi prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä. Taulukko 6. Henkilökunnan sukupuolijakauma (lkm) Vakinaiset Määräaikaiset Kaikki yhteensä Tulosyksikkö Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Esikunta Sosiaali- ja terveystoimi yht

8 Yli 40 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä on yli 50 -vuotiaita Vakinaisesta henkilökunnasta 31 prosenttia oli vuotiaita ja kymmenen prosenttia oli 60 vuotta täyttäneitä. Alle 30 -vuotiaita vakinaisesta henkilöstöstä oli yhdeksän prosenttia, vuotiaita 23 prosenttia ja vuotiaita 27 prosenttia. Taulukko 7. Henkilökunnan ikäjakauma (lkm) Ikälk Vakin. miehet Vakin. naiset Vakin. yht. Määräaik. miehet Määräaik. naiset Määräaik. yht. Yhteensä miehet Yhteensä naiset Kaikki yhteensä Yht Tulosyksikön vakinaiseen henkilöstömäärään suhteutettuna eniten alle 30 -vuotiaita vakinaisessa palvelussuhteessa olevia työntekijöitä oli perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä vanhusten palveluissa, noin kymmenen prosenttia. Terveyspalveluissa alle 30 - vuotiaiden osuus oli yhdeksän prosenttia ja esikunnassa yksi prosentti. Esikunnan vakinaisesta henkilöstöstä 19 prosenttia oli yli 60 -vuotiaita, kun vastaava osuus vanhusten palveluissa ja terveyspalveluissa oli kymmenen prosenttia ja perhe- ja sosiaalipalveluissa yhdeksän prosenttia. Myös vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli suurin esikunnassa, noin 38 prosenttia. Vanhusten palveluissa vuotiaiden osuus vakinaisista oli 34 prosenttia, terveyspalveluissa 31 prosenttia ja perhe- ja sosiaalipalveluissa 26 prosenttia. Liitteissä 1 ja 2 kuvataan henkilökunnan ikärakenne tarkemmin. Kuva 1. Tulosyksiköiden vakinaisen henkilöstön ikärakenne suhteutettuna tulosyksiköiden vakinaiseen henkilöstömäärään

9 Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä laski Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 44,1 vuotta eli sama kuin vuotta aikaisemmin. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan keski-ikä on laskenut vuodesta 2011 alkaen ja oli vuoden 2013 lopussa 45,8 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on selvästi korkein esikunnassa (51,5 vuotta). Taulukko 8. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan keski-ikä Vakinaiset Määräaikaiset Vakin. ja määräaik. yht. Vuosi Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht ,6 44,5 44,5 36,1 34,8 34,9 41,4 42,8 42, ,5 44,7 44,7 38,1 35,1 35,4 42,4 42,9 42, ,8 44,9 44,9 38,7 34,1 35,0 42,7 43,0 43, ,5 45,0 44,9 39,3 35,1 35,6 42,8 43,2 43, ,2 44,9 45,0 37,5 35,4 35,6 43,0 43,1 43, ,8 45,2 45,2 37,0 35,9 36,1 43,2 43,6 43, ,6 46,5 46,5 37,9 36,8 37,0 44,3 44,8 44, ,7 46,3 46,4 37,6 36,9 37,0 44,7 44,7 44, ,3 45,9 46,0 37,0 35,5 35,7 43,9 44,2 44, ,6 45,7 45,8 37,0 36,2 36,3 44,1 44,1 44,1 Taulukko 9. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä tulosyksiköittäin Tulosyksikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut 45,6 45,3 45,6 45,2 45,1 44,7 44,5 Vanhusten palvelut 46,1 46,0 46,3 46,7 46,8 46,2 46,4 Terveyspalvelut 46,1 46,0 46,2 46,8 46,5 46,4 45,9 Esikunta 49,0 49,3 49,4 49,7 51,9 52,0 51,5 3.4 Maahanmuuttajataustainen henkilöstö Maahanmuuttajataustaiseksi henkilöksi lasketaan henkilö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajataustaisia oli vuoden 2013 lopussa 287, mikä on 8,2 prosenttia henkilökunnasta. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 189 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 98 henkilöä. Eniten maahanmuuttajataustaisia henkilöitä työskentelee vanhusten palveluissa. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä työskenteli vuoden lopussa 31 eri tehtävänimikkeellä. Eniten maahanmuuttajataustaisia oli sairaanhoitajan tehtävissä, 81 henkilöä (59 vakinaista ja 22 määräaikaista). Lähi-/perushoitajan tehtävissä oli 80 henkilöä (42 vakinaista ja 38 määräaikaista). Kolmanneksi suurin ryhmä oli laitos- ja osastoapulaisen tehtävät, joissa työskenteli 38 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Terveyskeskuslääkäreistä 21 oli maahanmuuttajataustaisia. Seuraavaksi yleisimmät nimikkeet olivat ohjaaja (16 henkilöä), hammashoitaja (8 henkilöä), sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä (6 henkilöä). 8

10 Taulukko 10. Henkilöstö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi (ei sisällä työllistettyjä) Tulosyksikkö Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Päivähoitopalvelut 43 1,6 % Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Perhe- ja sosiaalipalvelut ,9 % 3,5 % 3,3 % 3,5 % 4,0 % Vanhusten palvelut ,8 % 11,3 % 13,0 % 14,6 % 15,6 % Terveyspalvelut ,9 % 3,6 % 4,4,% 4,4 % 4,4 % Esikunta ,6 % 1,0 % 0,7 % 0,9 % 0,0 % Sotet yhteensä ,5 % 6,2 % 6,9 % 7,7 % 8,2 % Maahanmuuttajataustaisista suurin osa naisia Maahanmuuttajataustaisista 81 prosenttia oli naisia. Vakinaisessa palvelusuhteessa oli 66 prosenttia maahanmuuttajataustaisista: miehistä 56 prosenttia ja naisista noin 68 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisia on kaikissa ikäluokissa. Taulukko 11. Maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan ikäjakauma Vakinaiset Määräaikaiset Kaikki yhteensä Ikälk Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht Yht Henkilöstön palvelussuhteen pituus, vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Noin 60 prosenttia työskennellyt Espoon kaupungilla alle kymmenen vuotta Suurin osa sosiaali- ja terveystoimen vakinaisesta henkilöstöstä on työskennellyt Espoon kaupungilla alle kymmenen vuotta. Heidän osuutensa oli vuoden lopussa noin 60 prosenttia. Alle viisi vuotta työskennelleiden osuus oli noin 36 prosenttia. Yli 20 vuotta palveluksessa olleiden osuus oli vakinaisista henkilöistä vajaa 20 prosenttia. 9

11 Kuva 2. Vakinaisen henkilöstön määrä palvelusvuosien pituuden mukaan Liitteessä 4 kuvataan vakinaisen henkilökunnan palvelusvuodet tulosyksiköittäin sekä sukupuolen mukaan. Lähtövaihtuvuus laski Sosiaali- ja terveystoimen vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli vuonna ,0 prosenttia (vuonna 2012: 7,5 prosenttia). Palveluksesta erosi yhteensä 184 vakinaisessa palvelussuhteessa ollutta henkilöä, joista eläkkeelle siirtyi 41 henkilöä. Heistä iän perusteella eläkkeelle siirtyi 36 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 5 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuosina 2012 ja 2013 tulosyksiköittäin on liitteessä 5. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi ollen 63,4 vuotta, kun vuonna 2012 se oli 62,6 vuotta. Koko kaupungin keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 63,6 vuotta. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 42 henkilöä, mikä on 1 enemmän kuin vuonna Vuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyi kymmenen henkilöä. 10

12 Taulukko 12. Eläkkeelle siirtyminen vuosina (Päivähoito siirtyi sivistystoimeen vuoden 2010 alusta lukien) Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä koko kaupunki 60,1 60,4 59,4 60,7 61,0 60,4 60,9 61,4 62,0 62,4 62,2 63,2 63,6 sosiaali- ja terveystoimi 59,8 60, ,5 60,6 59,3 61,4 62,0 61,1 62,7 62,9 62,6 63,4 Osa-aikaeläkkeellä olevien lukumäärä koko kaupunki sosiaali- ja terveystoimi Eläkepäätökset/eläkemuoto sosiaali- ja terveystoimessa vanhuuseläke varhennettu vanhuuseläke työkyvyttömyys eläke yksilöllinen varhaiseläke (YVE) osa-aikaeläke Kymmenen vuoden aikana henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa joka neljäs vakituisessa palvelusuhteessa oleva Henkilökohtaisen eläkeiän vuosina saavuttaa 754 sosiaali- ja terveystoimen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää, mikä on noin 26 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä. Lisäksi toimialalla työskenteli vuoden lopussa 65 vakituisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä, jotka ovat saavuttaneet henkilökohtaisen eläkeiän vuosina Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneista 23 työskentelee vanhusten palveluissa, 19 perhe- ja sosiaalipalveluissa, 16 terveyspalveluissa ja seitsemän esikunnassa. Suurimmat ammattiryhmät olivat lähi- /perushoitajat (11 henkilöä), sairaanhoitajat (kuusi henkilöä), laitosapulaiset (5 henkilöä) ja toimistosihteerit (viisi henkilöä). Esikunnan vakinaisesta henkilökunnasta 18 prosentilla täyttyy henkilökohtainen eläkeikä seuraavan viiden vuoden aikana. Jos mukaan lasketaan jo henkilökohtaisen eläkeiän täyttäneet, nousee osuus 25 prosenttiin. Vanhusten palveluissa 11 prosentilla, terveyspalveluissa kymmenellä prosentilla ja perhe- ja sosiaalipalveluissa yhdeksällä prosentilla vakituisesta henkilökunnasta henkilökohtainen eläkeikä täyttyy vuosien aikana. 11

13 Kuva 3. Vuosina henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän saavuttavien vakinaisessa palvelussuhteessa olevien määrä tulosyksiköittäin (ei sisällä henkilöstöä, jonka eläkeikä on täyttynyt vuosina ) 3.6 Työvoiman saatavuus Täyttökielto jatkui vuonna Täyttökielto koski lähinnä esimies- ja hallinnollisia tehtäviä. Kaupunginjohtaja päätti vuoden aikana 237 toimialan esittämästä luvasta poiketa täyttökiellosta. Kaupungin keskitetty rekrytointiyksikkö avustaa esimiehiä vakituisten ja pitkäaikaisten sijaisten rekrytoinnissa. Vuoden 2013 aikana rekrytointiyksikkö julkaisi 664 sosiaalija terveystoimen työpaikkaa (vuonna 2012: 779), joista vakinaisia 481 ja määräaikaisia 183. Uusia vakinaisia työntekijöitä kaupungin ulkopuolelta palkattiin 190. Naisten osuus oli noin 96 prosenttia. Taulukko 13. Kaupungin ulkopuolelta palkattujen uusien vakinaisten työntekijöiden määrä vuosina (Päivähoito siirtyi sivistystoimeen vuoden 2010 alussa) Vuosi Miehet Naiset Yhteensä

14 Lyhytaikaiset sijaiset rekrytoidaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä. Vuokralääkärit rekrytoidaan muista vuokratyöfirmoista. Sairaanhoitajien rekrytointitilanne parani Lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden tehtäviin on jo usean vuoden ajan ollut rekrytointivaikeuksia. Tilanne on hieman parantunut vuoden aikana. Kaupunkitasoisten tilastojen mukaan sosiaalityöntekijän tehtäviin oli vuonna 2013 keskimäärin 1,1 kelpoista hakijaa / työpaikka (vuonna 2012: 0,9 ja vuonna ,7) ja lääkärien tehtäviin oli keskimäärin 0,9 kelpoista hakijaa / työpaikka (vuonna 2012: 0,6 ja vuonna ,7). Sairaanhoitajien rekrytointitilanne on selvästi parantunut, sillä vuonna 2013 tehtäviin oli keskimäärin 6,1 kelpoista hakijaa / työpaikka (vuonna 2012: 4,1 ja vuonna ,8). Hammashoitajien rekrytointi on vaikeutunut parin viime vuoden aikana. Myös puheterapeuttien rekrytointi on haasteellista. Henkilökunnan rekrytointia on pyritty parantamaan lisäämällä harjoittelijoiden määrää ja harjoittelun suunnitelmallisuutta. Vuonna 2012 alkanut maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutus jatkui vuoden 2013 aikana. Hammashoitajien rekrytointitilanteen heikennyttyä valmisteltiin hammashoitajien oppisopimuskoulutusta, johon valittiin viisi oppisopimusopiskelijaa loppuvuodesta. Myös vammaispalvelut palkkasivat lähihoitaja-oppisopimusopiskelijoita rekrytointitilanteen parantamiseksi. Lääkärien rekrytointitilanteen parantamiseksi terveyspalveluihin palkattiin määräaikainen rekrytointikoordinaattori. Toimialalta on osallistuttu rekrytointiyksikön ja pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeisiin. Työvoimavajealueilla on toteutettu tehostettua rekrytointimarkkinointia. Taloudellisen tilanteen heikentyminen, kilpailu osaavasta työvoimasta sekä eläkkeelle siirtyvien suuri määrä asettaa ison haasteen palvelujen tuottamisen suunnittelulle ja henkilöstön rekrytoinnille. Joustavat henkilöstöjärjestelymallit olivat käytössä Espoon kaupungilla on käytössä ns. joustavia malleja, joiden avulla pyritään mm. helpottamaan työvoiman rekrytointia, tukemaan ikääntyneen henkilökunnan työssä jaksamista ja edistämään monikulttuurisuutta. Maahanmuuttajien rekrytointimallilla oli vuoden 2013 aikana palkattuna 13 henkilöä, joista yhdeksälle henkilölle saatiin rahoitus kaupungin keskitetyistä määrärahoista. Seniorimallilla työskenteli yhdeksän henkilöä ja juniorimallilla palkattiin yksi henkilö. Taulukko 14. Joustavilla malleilla vuonna 2013 palvelussuhteessa olleiden henkilöiden määrä tulosyksiköittäin Perhe ja sos.palv. Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Esikunta Yhteensä Seniorimalli Juniorimalli Maahanmuuttajien rekrytointimalli

15 3.7 Henkilöstömenot Henkilöstökulut olivat vuonna 2013 noin 168,8 milj. euroa. Luku sisältää perhe- ja sosiaalipalvelujen henkilökohtaisten avustajien henkilöstökulut, noin 6,1 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat vuodesta 2012 noin 6,0 prosenttia. Kaupungin tilapäisen henkilöstön rekrytointi on keskitetty Seure Henkilöstöpalvelut Oy:lle, jossa kaupunki on osakkaana. Lääkäreitä on rekrytoitu myös muista vuokratyöfirmoista. Työvoiman vuokrauskustannukset ovat edelleen kasvaneet. Vuonna 2013 työvoiman vuokrauskustannukset olivat 12,8 milj. euroa, kun vuonna 2012 vastaavat kulut olivat vajaa 12 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 9,3 milj. euroa. Työvoiman vuokrauskustannukset olivat suurimmat vanhusten palveluissa, noin 8,7 milj. euroa, mikä on 68 prosenttia toimialan työvoiman vuokrauskustannuksista. Terveyspalvelujen osuus oli 25 prosenttia (3,2 milj. euroa), perhe- ja sosiaalipalvelujen osuus seitsemän prosenttia (0,9 milj. euroa) ja esikunnan osuus oli noin 0,2 prosenttia ( euroa). Liitteenä 6 on Seuresta ostetun vuokratyövoiman tunnit ja kustannukset nimikkeittäin. Taulukko 15. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömenot vuonna 2012 ja 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Kasvu Kasvu % Henkilöstökulut ,0 % Työvoiman vuokrauskulut ,4 % Henkilöstömenot yhteensä ,1 % 4. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Toimialan johtoryhmä hyväksyi toimialan vuoden osalta osaamisen kehittämisen painopistealueiksi johtamisen foorumeiden ja työyhteisöjen valmennusten kehittämisen, sosiaali- ja terveystoimen oman koulutuskalenterin rakentamisen ja sen käyttöönoton. Opiskelijaohjauksen laatukysely CLES+T sovittiin otettavaksi käyttöön koko toimialalla. Tämän lisäksi osaamisen kehittämiseen järjestetään yleisiin osaamistarpeisiin vastaavaa toimialatasoista koulutusta. 14

16 4.1 Johtamisosaamisen kehittäminen Johtaminen ja esimiestyön kehittäminen on yhtenä valtuustokauden tavoitteena Espoo-tarinassa. Espoossa järjestetäänkin laadukasta esimieskoulutusta. Vuoden aikana esimieskoulutuksiin osallistui yhteensä 132 toimialan esimiestä. Kaikki esimieskoulutukset järjestettiin kaupunkitasoisesti. Uuden esimiehen peruskurssille osallistui 35 esimiestä ja ihmisten johtamisen eli Leadership -valmennuksiin 22 henkilöä. Johtamisen erikoisammattitutkinnon eli JET -koulutuksen aloitti 10 toimialan työntekijää. 4.2 Uusien työntekijöiden perehdytys Uusille työntekijöille järjestettiin kaksi kaupunkitasoista Missä mennään Espoo - perehdytyskoulutusta. Toimialalta kaupunkitasoiseen perehdytykseen osallistui yhteensä 66 työntekijää. Lisäksi kesätyöntekijöille järjestettiin perehdytysinfo kesäkuussa, tilaisuuteen osallistui 46 toimialan kesätyöntekijää. Toimialan uusien työntekijöiden perehdytysinfo järjestettiin syyskuussa. Tilaisuuteen osallistui 40 työntekijää. Lisäksi toimialan henkilöstöyksikkö järjesti henkilöstötyön perehdytystä uusille hallinnollisille esimiehille. Suurin vastuu työntekijän perehdytyksen järjestämisestä kuuluu edelleen työyhteisöille. 4.3 Oppilaitosyhteistyö Espoo-strategian yhtenä tulostavoitteena oli varmistaa, että kaupungilla on niin korkeakoulu- kuin toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia. Tavoitteen toteutumista seurattiin toimialakohtaisten oppilaitosyhteistyön sopimusten ja harjoittelijoiden määrillä. Vuoden 2013 aikana päivitettiin yhteistyösopimus Amiedun kanssa. Oppilaitosyhteistyön tiimoilta järjestettiin kaupunkitasoisesti yksi seurantatilaisuus, kevättapaaminen. Toimialalla oli vuoden aikana yhteensä 806 harjoittelijaa. Taulukko 16. Harjoittelijamäärät vuonna 2013 II aste AMK TET Yliopistot ja korkeakoulut Yhteensä Kevät Syksy Yhteensä Opiskelijaohjauksen laatukysely CLES+T Sosiaali- ja terveystoimessa on vuoden 2013 alusta otettu käyttöön opiskelijaohjauksen laatukysely CLES+T (Copyright 2002 Saarikoski). Opiskelijaohjauksen laatukysely koostuu taustamuuttujia, opintoja ja harjoitteluyksikköä koskevista kysymyksistä. Näiden lisäksi kartoitetaan työyksikköön ja ohjaukseen liittyviä kysymyksiä Clesmittarista modifioiduilla kysymyksillä. Kysely on valtakunnallinen. Tavoitteena on, että kyselyyn vastaavat kaikki yli viikon mittaisissa harjoitteluissa olevat opiskelijat (ei työelämään tutustujat). Kyselyyn vastasi viime vuonna yhteensä 272 opiskelijaa eli kyselyn vastausprosentti oli 34 %. Kyselyssä opiskelijoita pyydetään arvioimaan harjoittelujaksoaan kokonaisuudessaan kouluarvosanoin ja keskiarvo omasta harjoittelujaksosta oli 8,9. Lähes 90 % vastanneista suosittelisi omaa harjoittelupaikkaa opiskelutovereille erittäin mielellään tai mielellään. 15

17 4.4 Henkilöstön täydennyskoulutus Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön osallistumista täydennys- ja jatkokoulutukseen ohjaavat sosiaali- ja terveysministeriön täydennyskoulutussuositukset. Tulosyksiköt mahdollistivat täydennyskoulutusvelvoitteiden mukaisesti henkilöstön osallistumisen täydennys- ja jatkokoulutukseen. Koulutusmäärärahaa käytettiin toimialalla vuonna 2013 yhteensä euroa, joka oli edelliseen vuoteen verrattuna n euroa enemmän. Kustannukset kasvoivat toimialan esikunnassa, perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä vanhusten palveluissa. Toimialan esikunnan täydennyskoulutuskulut olivat euroa, kasvua vuoteen 2012 verrattuna oli noin euroa. Terveyspalvelujen kustannukset olivat euroa, joka oli noin euroa aiempaa vuotta vähemmän. Perhe- ja sosiaalipalvelujen kustannukset olivat euroa, joka on euroa edeltävää vuotta enemmän. Vanhuspalvelujen täydennyskoulutuskustannukset taasen olivat euroa, joka oli noin euroa enemmän kuin vuonna Täydennyskoulutuskustannukset eivät sisällä koulutuspäivien palkkakustannuksia eivätkä mahdollisia sijaiskustannuksia. Täydennyskoulutuksen kustannuksiin voidaan laskea myös stipendikukkaroraha. Taulukko 17. Koulutushakemusten mukaiset täydennyskoulutuspäivät vuosina Ammattiryhmä Lääkärit ja hammaslääkärit Sosiaalityöntekijät Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai opistoasteen suorittaneet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen suorittaneet Muu henkilöstö Yhteensä HUOM! Täydennyskoulutuspäivien tilastoinnin ulkopuolelle jäi merkittävä osa kaupungin omaa sisäistä koulutusta sekä kestoltaan alle puolen päivän mittaiset koulutukset. 4.5 Oppisopimuskoulutus Toimialalla oppisopimuskoulutuksessa oli 20 opiskelijaa, joista 15 aloitti opinnot vuonna Vuoden aikana toimialalta valmistui yhteensä 2 oppisopimusopiskelijaa. Suurin oppisopimuskoulutus oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja). 4.6 Toimialan koulutukset Vuonna 2013 toimialan henkilökunnalle järjestettiin muun muassa työturvallisuus-, potilasturvallisuus- sekä sähköisen asioinnin ja tiimityön koulutusta. Toimialan henkilökunta osallistui sekä toimiala- että kaupunkitasoisiin koulutuksiin. 16

18 Ketteräksi kehittäjäksi -valmennus Ensimmäinen ketteräksi kehittäjäksi - valmennus käynnistyi lokakuussa Valmennus pohjautuu Hyvä vastaanotto -hankkeessa tehtyyn kehittämistyöhön. Valmennuksen aikana tiimit saavat tietoa ja työkaluja asiakasprosessin kehittämiseen. Työskentelyn tavoitteena on sujuvoittaa arjen työtä, jotta se tuottaisi lisäarvoa ja hyötyä asiakkaalle ja työn sujuvoittamisen myötä parantaa työhyvinvointia. Valmennuksen aikana tiimit valitsivat kehittämiskohteen, jota lähtivät työstämään omassa arjessaan. Ensimmäiseen valmennuskokonaisuuteen osallistui 8 tiimiä, joista espoolaisia tiimejä oli 4. Valmennus jatkuu vuoden 2014 puolella. Potilasturvallisuuskoulutus Henkilöstön potilasturvallisuusosaamista nostettiin koulutuksen avulla. Toimialalla on käytössä vaaratapahtumien ilmoittamista, käsittelyä ja raportointia varten tietotekninen työkalu HaiPro. Vuoden 2013 aikana järjestettiin 4 HaiPro-koulutusta (ilmoittajille ja käsittelijöille), joihin osallistui yhteensä 59 toimialan työntekijää. Lisäksi järjestettiin kaksi räätälöityä potilasturvallisuuteen liittyvää koulutusta. Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus tarjoaa perustiedot potilasturvallisuuden keskeisistä periaatteista ja käytännöistä. Sen suoritti 326 henkilöä. Tavoitteena on, että 1100 työntekijää olisi suorittanut verkkokurssin vuoden 2014 loppuun mennessä. CAF-koulutus Sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi järjestivät yhteistyönä kolme koulutustilaisuutta liittyen CAF-arviointimalliin. Koulutuksiin osallistui yhteensä 23 työntekijää. Työturvallisuuskoulutus Toimialan työntekijöille järjestettiin vuoden aikana yhteensä 8 työturvallisuuteen liittyvää koulutusta. Koulutustilaisuudet käsittelivät väkivallan ennakointia ja hallintaa, kotikäynnin turvallisuutta ja riskienarviointia. Lisäksi esimiehille järjestettiin kaksi casekahvilaa ja kaksi Kunta10 -tuloksia käsittelevää tilaisuutta. Toimialan työntekijöitä osallistui myös kaupunkitasoisiin työsuojelukoulutuksiin. Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutus Vuonna 2012 alkanut maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutus jatkui vuonna Koulutukseen osallistuneilla on ollut sairaanhoitajakoulutus suoritettuna omassa kotimaassaan ja tavoitteena on suorittaa sairaanhoitajatutkinto Suomen vaatimusten mukaisesti. Laurean kanssa yhteistyössä järjestetty koulutus päättyy keväällä Opiskelijoita on yhteensä 20. Asiakkaana aikuisikäinen maahanmuuttaja Maahanmuuttajan kohtaamiseen liittyvää koulutusta pilotoitiin syksyllä 2013 Espoon keskuksen alueella. Valmennuksen tavoitteena oli keskinäisen verkostoitumisen edistäminen, muuttuvan asiakastyön merkityksen ymmärtäminen ja maahanmuuttajien palvelutarpeiden tunnistaminen. Koulutus oli kestoltaan 3 x ½ päivää ja osallistujia oli yhteensä

19 Kannabis ja nuoret Lokakuussa järjestetyn Kannabis ja nuoret - koulutuksen tavoitteena oli tarjota tietoa, työvälineitä ja näkökulmia nuorten kannabiksen käyttöön liittyen. Suurin osa osallistujista oli sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä, lisäksi osallistujia oli sivistystoimesta, Espoon seurakunnalta, poliisista sekä kolmannen sektorin edustajia, yhteensä 250 työntekijää. Työelämän pelisäännöt Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen maahanmuuttajataustaisille työntekijöille järjestettiin työelämän pelisääntöjä käsittelevä koulutus syyskuussa. Tilaisuuteen osallistui 10 toimialan työntekijää. Lääkehoitoon kouluttamaton henkilökunta Lääkehoitoon kouluttamattomalle henkilökunnalle järjestettiin kolmipäiväinen koulutus lokakuussa Omnian kanssa järjestettyyn koulutukseen osallistui yhteensä 31 työntekijää. easioinnin koulutus Vuonna 2012 käynnistettiin easioinnin -pilottikoulutus yhteistyössä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena oli sähköisten palveluiden opettelu ja niiden käyttöönotto omissa työyksiköissä. Koulutukseen osallistui 15 toimialan työntekijää. Koulutus päättyi keväällä GAS-menetelmäkoulutus Vuonna 2012 kokeiltiin oppilaitoskorvausten kompensointia koulutuksella ja kokeilua jatkettiin vuonna Yhteistyötä tehtiin Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Suunnitellut koulutukset kuitenkin peruuntuivat vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Suomen kielen ammatillinen koulutus Sosiaali- ja terveystoimen maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua työajalla sosiaali- ja terveystoimen järjestämiin ammatillisiin suomen kielen opetusryhmiin. Aiemmin koulutus järjestettiin kaupunkitasoisesti, mutta nykyään toimialat vastaavat koulutuksen järjestämisestä. Opetusryhmiä oli vuoden aikana 9 ja opetusta järjestettiin keväällä ja syksyllä. Opetusryhmissä käytettiin kolmea taitotasoa. Suomen kieltä oli opiskelemassa 62 työntekijää. 4.7 Kaupunkitasoinen koulutus Toimialan työntekijät osallistuivat vuonna 2013 kaupunkitasoisiin koulutuksiin. Asiantuntijaluennot ja tietotekniikkakoulutukset houkuttelivat sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä koulutuksiin. Kaupunkitasoiset asiantuntijaluennot Vuoden aikana kaupunkitasoisesti järjestettiin neljä asiantuntijaluentoa. Keväällä Stella Polaris laittoi yleisön liikkeelle rakentavan vuorovaikutuksen merkeissä. Lisäksi 18

20 keväällä perehdyttiin päihdeasioiden käsittelyyn työyhteisöissä Jyrki Lausvaaran johdolla. Syksyn tilaisuuksissa Mikko Kuustonen puhututti onnellisuuden lyhyestä oppimäärästä ja Helena Åhman herätteli ajatuksia oman mielen johtamisesta. Asiantuntijaluennoille sosiaali- ja terveystoimesta osallistui yhteensä 243 työntekijää. Tietotekniikkakoulutukset Vuoden aikana kaupunkitasoisesti järjestettiin paljon erilaisia tietotekniikkakoulutuksia. Koulutuksissa opeteltiin muun muassa tietotekniikan perusteita, kyselytyökalu Webropolin, julkaisujärjestelmä NetCommunityn sekä työaikasuunnittelujärjestelmä Titanian käyttöä. Lisäksi järjestettiin Sharepoint-koulutuksia tukemaan uusien ryhmätyötilojen ja Windows 7:n ja Office 2010:n käyttöönottoa. Koulutuksiin osallistui yhteensä 190 toimialan työntekijää. Palvelussuhdekoulutukset Palvelussuhdekoulutuksia on järjestetty ympäri vuoden yhteensä 16 ja niissä on käsitelty eri teemoja, kuten palvelussuhteen aloittamista, vuosilomia, perhe- ja muita vapaita sekä muita työsopimuksiin liittyviä asioita. Toimialalta koulutuksiin on osallistunut yhteensä 99 työntekijää. 4.8 Stipendikukkaro: Omaehtoisen kouluttautumisen tuki Kaupunki tuki työntekijöidensä omaehtoista työajan ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta stipendikukkarosta. Stipendikukkarosta myönnettävä raha on henkilöstöetu. Stipendikukkaroraha on tarkoitettu pidempikestoiseen ja tavoitteelliseen opiskeluun, joka liittyy olennaisesti omaan työhön. Stipendikukkaron piiriin kuuluivat kokonaan omalla ajalla suoritetut ammatilliset jatko- ja täydennysopinnot, muut työhön liittyvät opinnot ja ulkomailla suoritettujen opintojen tunnustaminen. Aiemmin käytössä ollut aktivointiraha yhdistettiin stipendikukkaroon vuonna Vuonna 2013 stipendikukkarosta tuettiin 172 toimialan työntekijän omaehtoista ja työajan ulkopuolella tapahtuvaa opiskelua noin eurolla, mikä oli hiukan aiempaa vuotta vähemmän. Taulukko 18. Stipendikukkaron saajat ja myönnetty kokonaismäärä vuosina Vuosi Määräraha Saajat TYÖHYVINVOINTI, TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA 5.1 Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Myös ylityötunteja kertyi edellisvuotta vähemmän. Vuosi 2013 oli Kunta10-tutkimuksen välivuosi, jolloin pureuduttiin edellisen tutkimuksen tuloksiin ja toteutettiin niistä nostettuja parantamistoimia. Tiketti-kyselyyn vastanneiden esimiesten mukaan eniten kehittämistarpeita kohdistui väkivaltatilanteiden 19

21 hallintaan, kehityskeskustelujen pitämiseen, työyhteisötaitojen ja työpaikan ilmapiirin parantamiseen. Työterveyshuollon valitsemina kuntoremonttikursseille osallistui 47 työntekijää. Työntekijät hakivat aktiivisesti myös työterveyshuollon uusille täsmäkursseille: selkäryhmiin, niska-hartia -ryhmiin sekä voimavararyhmiin (yhteensä 27 osallistujaa). Työterveyshuollon tarjoamiin ikäryhmätarkastuksiin osallistuttiin hieman edellisvuotta aktiivisemmin. Työterveystarkastuksissa ja vastaanotoilla selvitettiin pääasiassa työssä selviytymisen/ työkyvyn alenemisen aiheuttamia tilanteita, henkilökohtaisen elämäntilanteen aiheuttamaa kuormitusta, tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja muita terveydentilaan liittyviä ongelmia. Työterveyshoitajat rokottivat influenssaa vastaan runsaat 200 työntekijää. Työhyvinvointitoiminta painottui työkyvyn säilymistä ennakoivaan ja tukevaan toimintaan. Esimiesten yhteydenpidot pitkällä sairauspoissaololla oleviin työntekijöihin ja lakisääteiset ilmoituksen työterveyshuoltoon pitkistä sairauslomista lisääntyivät, mutta eivät vielä täyttäneet lakimuutosten määrittämää tavoitetta. (Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolo, kun se on jatkunut kuukauden tai yhden vuoden aikana yhteensä 30 päivää.) Toimialalta osallistuttiin aktiivisesti Palveluliiketoimen työhyvinvointiasiantuntijoiden järjestämiin koulutuksiin. Toimialan työyhteisöt olivat myös aktiivisia räätälöityjen työhyvinvointiaiheisten tilaisuuksien tilaajia samoilta toimijoilta aiheina useimmiten muutostilanteista selviäminen. Toimialan työhyvinvointimatriisin lukuarvo 67,4 osoittaa myönteistä kehitystä (edellisvuonna 65,7). 5.2 Työkyvyn heikkenemisestä johtuvat työjärjestelyt Työkyvyn heikkenemisestä johtuvia työjärjestelyjä etsittiin noin sadalle henkilölle. Suurin osa uudelleen järjestelyjen piirissä olevista henkilöistä työskentelee vanhusten palveluissa. Uudelleenjärjestelyihin liittyviä työterveysneuvotteluja, joissa henkilöstöasiantuntijat olivat mukana, oli työterveyshuollon kanssa noin 130. Lisäksi esimiehet hoitavat itse lukuisan määrän työterveysneuvotteluja. Uudelleen järjestelyjen piirissä olevan henkilökunnan tilanteita tarkastellaan yksilöllisesti. Useille löydettiin ratkaisu räätälöimällä omia työtehtäviä uudelleen (esim. työaikajärjestelyt, työn fyysisen rasituksen keventäminen, apuvälineiden hankinta). Kokonaan uuteen työhön sijoittui 12 henkilöä ja eläkkeelle tai kuntoutustuelle jäi yhdeksän henkilöä. Kolme henkilöä erosi kaupungin palveluksesta ja neljä henkilöä irtisanottiin. Lisäksi useita henkilöitä oli työkokeilussa, opinto-, äitiys- tai muulla työvapaalla. 5.3 Työ- ja työmatkatapaturmat Työntekijöille sattuneiden tapaturmien määrä on tehtyjen tapaturmailmoitusten (302 kpl) mukaan pysynyt samantasoisena viimeiset 4 vuotta. Tapaturmista aiheutuneita sairauspoissaoloja oli kuitenkin vähemmän kuin edellisvuonna. Tapaturmaa kohden kertyi 4 sairauspoissaolopäivää (2012: 5,6). Tapaturmatilanteessa olleita työntekijöitä, joille ei kertynyt yhtään sairauspoissaolopäivää eikä kustannuksia, oli 108 (viime vuonna 118). Tapaturmista maksettiin korvauksina euroa, mikä antaa tapaturman keskimääräiseksi yksikköhinnaksi noin 800 euroa. 20

22 Taulukko 19. Sosiaali- ja terveystoimen tapaturmakehitys vuosina Työtapaturmia Sairauspäiviä Työmatkatapaturmia Sairauspäiviä Ammattitauteja Sairauspäiviä Yhteensä Sairauspäiviä yhteensä Sairauspäiviä / tapaturma 7 3,6 4,5 5,6 4 Tulosyksiköittäisessä tapaturmakehityksessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Taulukko 20. Sosiaali- ja terveystoimen työtapaturmat tulosyksiköittäin vuosina 2012 ja 2013 Tapaturma-Työssä Työmatkalla Tulosyksikkö ilmoitukset sattuneet sattuneet 0 pvää ilmoitukset ilmoitukset 0 euroa Esikunta Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Toimiala yhteensä Tapaturmataajuus Tapaturmataajuuteen lasketaan sairauspoissaoloihin johtaneet työtapaturmat (sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhde). Taajuudeksi saatiin 9,37 (viime vuonna 8,32). Tapaturmataajuus on kasvanut edellisvuodesta, vaikka tapaturmakehityksen voisi ajatella kääntyneen myönteiseen suuntaan. Kasvua selittänee työstä poissaolottomien päivien (0-päivät) vähentyminen edellisvuoteen verrattuna työssä sattuneiden tapaturmien kohdalla. Taulukko 21. Sosiaali- ja terveystoimen tapaturmataajuus tulosyksiköittäin vuosina Tulosyksikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut 5,02 6,33 6,66 5,84 Vanhustenpalvelut 16,54 16,64 14,97 18,45 Terveyspalvelut 1,68 3,26 1,95 4,47 Esikunta 2,11 0 4,81 4,33 Toimiala 8,34 9,14 8,32 9,37 21

23 Vakavat tapaturmat Vakaviksi tapaturmiksi luettavia ( 21 sairauspoissaolopäivää) oli 15, mikä on 3 vähemmän kuin viime vuonna. Vakavia tapaturmia sattui työssä 8 ja työmatkalla 7. Työssä 5 vakavaa tapaturmaa sattui potilaan hoitotilanteessa. Aiheutuneet vammat olivat luunmurtumia ja sijoiltaan menoja. Työmatkalla sattuneet vakavat tapaturmat syntyivät useimmiten liukastumisesta. Vakavissa, työssä sattuneissa tapaturmissa poissaolopäiviä oli keskimäärin 52 ja keskimääräinen korvaus tapaturmaa kohden oli 553 euroa. Vakavissa työmatkatapaturmissa poissaolopäiviä kertyi keskimäärin 35 ja korvauksia 3828 euroa yhtä tapaturmaa kohden. Taulukko 22. Vakavat ( 21 korvauspäivää) tapaturmat tulosyksiköittäin Vakavat tapaturmat Vakavat tapaturmat Esikunta Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Toimiala yhteensä Taulukko 23. Sosiaali- ja terveystoimen kaikki vakavat tapaturmat Tulosyksikkö Työssä Työmatkalla Työssä Työmatkalla Tulosyksikkö Tapaturma tapahtunut Tapaturman syy Korvauspäivät Korvauseurot vanhusten palvelut Työssä Luunmurtumat ,84 vanhusten palvelut Työssä Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset ,27 perhe- ja sosiaalipalvelut Työssä Luunmurtumat ,10 vanhusten palvelut Työmatkalla Luunmurtumat ,52 vanhusten palvelut Työssä Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset ,18 perhe- ja sosiaalipalvelut Työmatkalla Tärähdykset ja sisäiset vammat, ruhjevammat ,72 vanhusten palvelut Työssä Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset ,05 perhe- ja sosiaalipalvelut Työmatkalla Luunmurtumat ,17 vanhusten palvelut Työmatkalla Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset ,10 perhe- ja sosiaalipalvelut Työmatkalla Ei tietoa ,35 terveyspalvelut Työssä Luunmurtumat ,98 vanhusten palvelut Työmatkalla Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset ,30 vanhusten palvelut Työssä Myrkytykset ja tulehdukset ,72 vanhusten palvelut Työssä Ei tietoa ,43 perhe- ja sosiaalipalvelut Työssä Luunmurtumat ,01 Yhteensä

24 Tapaturmien seuraukset Tapaturmien seurauksina syntyi erilaisia vammoja, joista suurin osa (33 %) oli sijoiltaan menoja ja nyrjähdyksiä. Toiset kaksi, lähes yhtä suurta vammaryhmää syntyivät tärähdyksistä ja haavoista. Kuva 4. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön tapaturmissa aiheutuneet vammat Veritartuntavaarat Ilmoituksia veritartuntavaaratilanteista tehtiin 33. Tilanteet jakautuvat tasaisesti niihin toimintoihin, joissa käytetään neulaa. Pistovahinkoja syntyi insuliinia annettaessa, haavanhoidossa, verinäytteenotossa ja puudutuspiikkiä annettaessa. 5.4 Vaara- ja uhkatilanteet Suurin osa työntekijään kohdistuneisiin ja ilmoitettuihin vaara- ja uhkatilanteisiin liittyy väkivaltaa tai sen uhkaa. Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan työtehtävien hoitamisen aikana fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutumista. Työväkivaltateot voivat kuitenkin olla luonteeltaan myös henkisiä, esim. sanallista nöyryyttämistä, mitätöintiä ja haukkumista sekä sanallisia ja ei-sanallisia uhkailuja kuten nyrkinheristelyä, huonekalujen viskomista tai potkimista, hampaiden kiristelyä, irvistelyä tai puukolla uhkailua. Työntekijöihin kohdistuneista vaara- ja uhkatilanteista tehtiin noin 300 ilmoitusta. Eniten uhkaavia tilanteita esiintyi vanhusten palvelujen työpaikoilla, muistisairaan potilaan/asukkaan hoitotilanteissa. Terveyspalveluissa sekä perhe- ja sosiaalipalveluissa tyypillisintä oli asiakkaan väkivallalla uhkaava käyttäytyminen. Työpaikkojen ilmoittamat vaara- ja uhkatilanteet liitteenä 7. 23

25 5.5 Sairauspoissaolot Kuukausipalkkaisen henkilöstön palkalliset sairauspoissaolot ovat toimialatasolla vähentyneet edellisvuodesta. Henkilöstön, jolla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja, osuus toimialan henkilöstöstä oli 23,82 % (2012: 22,80 %). Toimialan terveysperusteiset poissaolot ovat vähentyneet vuoteen 2012 verrattuna. Taulukko 24. Kuukausipalkkaisen henkilöstön palkalliset sairauspoissaolot tulosyksiköittäin vuosina (sulkujen luvuissa sairauspoissaolopäiviä ilman toimialapankissa olevaa henkilöstöä) Tulosyksikkö Päivähoito 16,6 Perhe- ja sosiaalipalvelut 13,6 14,8 13,8 13,9 12,7 Vanhustenpalvelut 19,2 19,2 18,4 18,4 16,4 Terveyspalvelut 13,4 13,4 12,7 12,6 12,7 Esikunta 12,7 19,0(15,9) 11,7 9,9 11,4 koko toimiala 16,1 16,4 (16,1) 15,1 15,1 14,01 Taulukko 25. Kuukausipalkkaisen henkilöstön palkalliset sairauspoissaolot (%) tulosyksiköittäin (sulkujen luvuissa sairauspoissaolot ilman toimialapankissa olevaa henkilöstöä) Tulosyksikkö Päivähoito 4,57 Perhe- ja sosiaalipalvelut 3,72 4,06 3,77 3,8 3,48 Vanhustenpalvelut 5,26 5,25 5,03 5,05 4,49 Terveyspalvelut 3,65 3,68 3,48 3,46 3,48 Esikunta 3,48 5,21(4,35) 3,2 2,71 3,13 koko toimiala 4,4 4,48(4,42) 4,13 4,13 3,84 Taulukko 26. Terveysperusteiset poissaolot (koko henkilöstö) tulosyksiköittäin 2012 ja 2013 Tulosyksikkö Perhe ja sosiaalipalvelut 15,5 14,4 Vanhustenpalvelut 24,4 21,9 Terveyspalvelut 14,3 14,2 Esikunta 11,7 15,8 koko toimiala 18,3 17,2 Liitteenä 8 on lyhyet, 1-3 päivän, sairauspoissaolot tulosyksiköittäin vuosilta ja liitteenä 9 terveysperusteiset poissaolot tulosyksiköittäin vuosilta

26 5.6 Työsuojelutoiminta Vuosi 2013 päätti työsuojelukauden. Uuden työsuojelun nelivuotiskauden toimijat valittiin vaaleilla. Vaaleja valmistelevissa neuvotteluissa kasvatettiin työsuojeluvaltuutettujen määrää yhdeksästä kahteentoista. Neuvottelutulos toi sosiaali- ja terveystoimen kahden työsuojeluvaltuutetun rinnalle kolmannen. Työpaikkojen terveellisyyttä ja turvallisuutta parannettiin työsuojeluvaltuutettujen työpaikkakäynneillä ja työsuojelun järjestämillä koulutuksilla ja valmennuksilla. Työsuojelun asettama tavoite kaikkien esimiesten osallistumisesta esimiehen työsuojeluvastuu -koulutuksiin vuoden 2013 loppuun mennessä onnistui toimialallamme lähes 90 %:sti. Koko henkilöstölle kohdennetut turvallisuuskoulutukset koettiin edelleen hyödyllisinä. Henkilöstö sai koulutusta myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseen ja käsittelyyn sekä riskien arviointiin. Työsuojeluvaltuutetut tekivät viitisenkymmentä työpaikkakäyntiä, joista suurin osa oli suunnitelmallisia ja aikataulutettuja ja tietyn työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvän kokonaisuuden läpikäymistä. Osa konsultoineista ja työpaikkakäynneistä koski työpaikoilla ilmenneitä ristiriitatilanteita, sisäilmaongelmia ja psykososiaalista kuormittumista. Työsuojeluvaltuutetut antoivat lausuntoja uusien tilojen suunnitelmista. Työsuojelu osallistui joidenkin työpaikkojen ja palvelualueiden omien, erityisesti väkivallan ennakoimista ja ehkäisemistä koskevien turvallisuusohjeiden laadintaan. Neuvoloiden terveydenhoitajat ja perheohjaajat paransivat kotikäynteihin liittyvää turvallisuuttaan koulutuksen ja ohjeistamisen keinoin. Aluehallintovirasto teki 10 työsuojelutarkastusta suun terveydenhuollon yksiköihin sekä suun terveydenhuollon johdolle. Kaikista tehdyistä tarkastuksista annettiin työnantajalla toimintaohjeita. Keskeisimmät tarkastushavainnot hammashoitoloistamme koskivat työn tauottamista ja sisäilman ajoittain kehnoa laatua. Tarkastukset liittyivät Aluehallintoviraston valtakunnalliseen valvontahankkeeseen. 5.7 Yhteistoiminta Yhteistoimintakokoukset ja neuvottelut Kertomusvuoden aikana toteutettiin suuri määrä toiminnallisia ja organisatorisia muutoksia. Vuoden aikana henkilöstöyksikkö on valmistellut esimiesten kanssa 32 yhteistoimintakokousta, joista 19 pidettiin terveyspalveluissa, kahdeksan perhe- ja sosiaalipalveluissa ja viisi vanhusten palveluissa. Lisäksi toimialalla pidettiin kaksi yhteistoimintaneuvottelua, jotka koskivat kotihoidon resurssipoolia ja Puolarkodin muutosta sekä yksi kaupunkitasoinen yhteistoimintaneuvottelu, jossa käsiteltiin terveysasematoiminnan järjestämistä. Henkilöstötoimikunta ja työolojaosto Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstötoimikunta koostuu 8 henkilöstön ja 8 työnantajan edustajasta. Lisäksi henkilöstötoimikuntaan osallistui eri asiantuntijoiden lisäksi työterveyspalvelujen palvelupäällikkö sekä toimihenkilöiden kaupunkiyhteinen työsuojeluvaltuutettu. Henkilöstötoimikunta kokoontui yhdeksän ja työolojaosto 11 kertaa. Henkilöstötoimikunta käsitteli yhteistoimintasopimuksen ja oman toimintasuunnitelmansa mukaisia asioita. Työolojaosto tehosti työpaikkojen riskienarviointien saamista aiempaa laajemmin yhteiseen tarkasteluun. Tässä onnistuttiin osittain. Työolojaoston kokouksissa käsiteltiin usein työpaikkojen sisäilmaongelmia. Työolojaostossa haettiin myös vahvempaa työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvää otetta. 25

27 6. PALKKAUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2013 Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus ajalle sisälsi vuodelle 2013 paikallisen 0,6 prosentin järjestelyerän lukien. Samat korotukset sovellettiin myös Tehyn jäsenille. Järjestelyerä käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamisiin ja henkilökohtaisiin lisiin. Sosiaali- ja terveystoimessa korotukset kohdistuivat mm. seuraaviin nimikkeisiin: terapiatyöntekijät, psykologit, hammashoitajat, suuhygienistit ja vanhusten palvelujen lähi- ja perushoitajat. Lisäksi yksittäisiä korotuksia tuli toimistohinnoittelussa oleviin tehtäviin, palvelupäälliköille, asiantuntijoille ja laitosjohtajille. Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus sisälsi alkaen 1,3 prosentin yleiskorotuksen sekä käynti- ja toimenpidepalkkioiden korotuksen. Sopimuksen mukaisesti myös palkkarakenne muuttui niin, että viranhaltijan voimassa ollutta tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin yleiskorotuksen yhteydessä 2 prosentilla ja työkokemuslisien prosentit muuttuivat. Muutoksen jälkeen työkokemuslisä prosentit ovat viiden palvelusvuoden jälkeen 3 prosenttia ja kymmenen vuoden jälkeen 8 prosenttia. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus sisälsi 0,6 prosentin paikallisen järjestelyerän lukein. Tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä vuonna 2013 koko kaupungissa ainoastaan Kivenlahden terveysasemalla. Tulospalkkiojärjestelmän tarkoituksena on edistää ja tukea Espoo strategian mukaisten tulostavoitteiden toteutumista, laadunhallintaa ja toimintaprosessien tehokkuutta. Ulkoiselle toimijalle siirtyi väestöpohja Samarian terveysaseman alueelta ja Kivenlahden terveysasema otettiin ulkoisen toimijan verrokiksi. Kannustavana palkkausmallina käytettiin tulospalkkiota ja arviointialueina olivat palvelutoiminta, asiakastyytyväisyys, talous ja henkilöstö. Asetetut tavoitteet toteutuivat 35 prosenttisesti ja tulospalkkiona maksettiin 9 työntekijälle n. 945 euroa/työntekijä. Sosiaali- ja terveystoimen palveluksesta poistuneiden työntekijöiden harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä tuli uudelleen kohdennettavaksi vuoden 2013 aikana euroa. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työsuorituksen arviointiin. Lisä voidaan myöntää henkilölle, jonka työssä suoriutuminen on pitkäkestoisesti korkealla tasolla määrättyjen arviointi kriteerien perusteella, jotka kaikki sisältävät myös tuloksellisuusnäkökulman. Espoon omaa paikallista virkaehtosopimus terveyskeskusten lääkäreiden palvelussuhteen ehtoihin jatkettiin lukien toistaiseksi voimassa olevana. Paikallista sopimusta pilotoitiin alkaen ja kokeilun aikana malli todettiin toimivaksi. Espoon paikallisella sopimuksella pyritään turvaamaan väestölle lääkäripalvelujen saatavuus. Lisäksi palkkausmallin tavoitteena on edistää lääkärien saatavuutta ja pysyvyyttä Espoon kaupungin palveluksessa. Sopimuksen seuraamista varten on asetettu seurantaryhmä, joka seuraa sopimuksen toteutumista ja antaa tarvittaessa parannusehdotuksia. 26

28 LIITTEET Liite 1. Henkilöstön ikärakenne tulosyksiköittäin Perhe- ja sosiaalipalvelut Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä Yht Vanhusten palvelut Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä Yht Terveyspalvelut Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä Yht Esikunta Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä Yht

29 Liite 2. Vakinaisen henkilöstön sukupuoli ja ikärakenne vuosina

30 Liite 3. Toimialan henkilöstöprofiili vuosilta Henkilöstöä Vakinaiset Määräaikaiset Vakinaisesta henkilöstöstä -Naisia prosenttia 94,9 94,9 95, ,9 94,9 94,4 94,2 94,2 91,3 93,0 92,9 92,8 -Keski-ikä vuotta 43,2 43,4 43,9 44,5 44,7 44,9 44,9 45,0 45,2 46,5 46,4 46,0 45,8 Keskim. eläkkeelle siirtymisikä vuotta 59,8 60,8 59,0 60,5 60,6 59,3 61,4 62,0 61,1 62,7 62,9 62,6 63,4 Palkallisia sair.poissaolopäiviä 14,1 14,7 15,4 15,1 15,3 15,8 15,6 16,8 16,1 16,4 15,1 15,1 14,0 29

31 Liite 4. Vakinaisen henkilöstön palvelusaika tulosyksiköittäin ja sukupuolen mukaan Vakinaisen henkilöstön palvelusajan pituus tulosyksiköittäin (henkilöiden määrä ja prosenttiosuus vakituisista) Palvelus- Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Esikunta aikavuodet Hlöstömäärä % Hlöstömäärä % Hlöstömäärä % Hlöstömäärä % , , , , , , , , , , , , ,7 72 6,7 49 6,7 7 6, ,3 71 6,6 61 8, , ,6 65 6,1 53 7, , ,6 28 2,6 28 3,8 9 7, ,8 9 0,8 18 2,5 7 6, ,1 1 0,1 0 0,0 1 0,9 Vakinaisen henkilöstön palvelusaika sukupuolen mukaan 30

32 Liite 5. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuosina 2012 ja 2013 tulosyksiköittäin Sosiaali- ja terveystoimi Vuosi 2012 Vuosi 2013 Lähtöperuste Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Eläkk. siirtyminen iän perusteella 44 1, ,17 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 9 0,30 5 0,16 Eronnut kaup. palveluksesta 167 5, ,44 Muu syy 4 0,13 7 0,23 Yhteensä 224 7, ,00 Perhe- ja sosiaalipalvelut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Lähtöperuste Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Eläkk. siirtyminen iän perusteella 15 1,55 3 0,30 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 2 0,21 2 0,20 Eronnut kaup. palveluksesta 67 6, ,13 Muu syy 1 0,10 0 0,00 Yhteensä 85 8, ,63 Vanhusten palvelut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Lähtöperuste Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Eläkk. siirtyminen iän perusteella 21 1, ,40 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 5 0,44 3 0,26 Eronnut kaup. palveluksesta 54 4, ,03 Muu syy 3 0,26 4 0,35 Yhteensä 83 7, ,04 Terveyspalvelut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Lähtöperuste Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Eläkk. siirtyminen iän perusteella 7 0, ,90 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 1 0,13 0 0,00 Eronnut kaup. palveluksesta 46 5, ,30 Muu syy 0 2 0,25 Yhteensä 54 6, ,45 Esikunta Vuosi 2012 Vuosi 2013 Lähtöperuste Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Eläkk. siirtyminen iän perusteella 1 0,92 2 1,67 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 1 0,92 0 0,00 Eronnut kaup. palveluksesta 0 0,00 4 3,33 Muu syy 0 0,00 1 0,83 Yhteensä 2 1,83 7 5,83 31

33 Liite 6. Vuonna 2013 Seuresta ostetut vuokratyötunnit ja kustannukset nimikkeittäin Ammattinimike Eurot Tunnit Etuuskäsittelijä Hoitaja Hoiva-avustaja Kehitysvammaohjaaja Kodinhoitaja Kokki Laitoshuoltaja Lähihoitaja Ohjaaja Osaston sihteeri Perushoitaja Ruokapalvelutyöntekijä Sairaanhoitaja Sosiaaliohjaaja Talous- ja velkaneuvoja Terveydenhoitaja Terveyskeskusavustaja Toimistosihteeri Toimitilahuoltaja Valvoja Yhteensä

34 Liite 7. Vaara- ja uhkatilanneilmoitukset tulosyksiköittäin vuosina Tulosyksikkö /palvelualue Tilanteiden kuvausta 2013 Perhe- ja sosiaalipalvelut Paljon sanallista uhkailua, ja nimittelyä. Terv hoito ja lapsiperhetyö 4 4 Myös "aseellista" uhkailua leipäveitsellä Vammaispalvelut tms. Aikuissosiaalityö Huitomista, läimäyttelyä, tavaroiden Lastensuojelu paiskimista, itsen satuttamista tai Lasten terapiapalvelut 0 2 uhkailua itsen vahingoittamisesta. Peso yhteensä Uhkailuja perheen vahingoittamisesta Vanhusten palvelut Hoitotilanteissa lyömistä, potkimista, Espoon sairaala tarrautumista, Pitkäaikaishoito Myös tapaturmavaaroja Kotihoito 3 2 Vapa yhteensä Terveyspalvelut Uhkailuja päällekäymisestä ja väkival- MTP lasta. Terveyskeskustoiminta Huutamista ja riehumista, palvelun Suun terveydenhuolto 2 1 vaatimista Ympäristöterveys 0 0 Avokuntoutus 0 0 Tepa yhteensä Esikunta Henkilöstöyksikkö 0 0 Kehittämisyksikkö 0 0 Palveluyksikkö 0 0 Tietohallintoyksikkö 0 0 Viestintäyksikkö 0 0 Esikunta yhteensä Toimiala yhteensä

35 Liite 8. Lyhyet, 1-3, päivän sairauspoissaolot (päivät ja osuus palvelussuhdepäivistä) tulosyksiköittäin v Sosiaali- ja terveystoimi 1-12/ / / /2013 Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. Selite päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä sairausloma, täysi palkka sairausloma, 2/3 palkka sairausloma., palkaton yhteensä ,17 % ,14 % ,13 % ,12 % Perhe- ja sosiaalipalvelut 1-12/ / / /2013 Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. Selite päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä sairausloma, täysi palkka sairausloma, 2/3 palkka sairausloma., palkaton yhteensä ,17 % ,11 % ,10 % ,10 % Vanhusten palvelut 1-12/ / / /2013 Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. Selite päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä sairausloma, täysi palkka sairausloma, 2/3 palkka sairausloma., palkaton yhteensä ,32 % ,31 % ,26 % ,31 % Terveyspalvelut 1-12/ / / /2013 Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. Selite päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä sairausloma, täysi palkka sairausloma, 2/3 palkka sairausloma., palkaton yhteensä ,99 % ,00 % ,02 % ,92 % Esikunta 1-12/ / / /2013 Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. Selite päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä sairausloma, täysi palkka sairausloma, 2/3 palkka sairausloma., palkaton yhteensä 852 1,10 % 475 0,92 % 411 1,00 % 398 0,84 % 34

36 Liite 9. Terveysperusteiset poissaolot (päivät, prosentit ja kuorma) tulosyksiköittäin v Sosiaali- ja terveystoimi Tammi-joulukuu 2010 Tammi-joulukuu 2011 Tammi-joulukuu 2012 Tammi-joulukuu 2013 päivät % päivät % päivät % päivät % palkalliset sairauspoissaolot , , , ,81 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissa , , , ,09 kuntoutustuki , , , ,46 työ- ja työmatkatapaturmat , , , ,15 yhteensä , , , ,70 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 19,5 18,7 18,3 17,2 Perhe- ja sosiaalipalvelut Tammi-joulukuu 2010 Tammi-joulukuu 2011 Tammi-joulukuu 2012 Tammi-joulukuu 2013 päivät % päivät % päivät % päivät % palkalliset sairauspoissaolot , , , ,42 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissa , , , ,62 kuntoutustuki 493 0, , , ,25 työ- ja työmatkatapaturmat 495 0, , , ,07 yhteensä , , , ,94 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 17,2 17,1 15,5 14,4 Vanhusten palvelut Tammi-joulukuu 2010 Tammi-joulukuu 2011 Tammi-joulukuu 2012 Tammi-joulukuu 2013 päivät % päivät % päivät % päivät % palkalliset sairauspoissaolot , , , ,49 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissa , , , ,96 kuntoutustuki , , , ,76 työ- ja työmatkatapaturmat , , , ,29 yhteensä , , , ,01 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 23,3 23,4 24,4 21,9 Terveyspalvelut Tammi-joulukuu 2010 Tammi-joulukuu 2011 Tammi-joulukuu 2012 Tammi-joulukuu 2013 päivät % päivät % päivät % päivät % palkalliset sairauspoissaolot , , , ,48 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissa , , , ,55 kuntoutustuki 310 0, , , ,28 työ- ja työmatkatapaturmat 164 0, , , ,07 yhteensä , , , ,90 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 15,0 15,0 14,3 14,2 Esikunta Tammi-joulukuu 2010 Tammi-joulukuu 2011 Tammi-joulukuu 2012 Tammi-joulukuu 2013 päivät % päivät % päivät % päivät % palkalliset sairauspoissaolot , , , ,13 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissa , , , ,69 kuntoutustuki 997 1, ,11 0 0, ,62 työ- ja työmatkatapaturmat 81 0,10 8 0, ,12 8 0,02 yhteensä , , , ,33 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 26,7 14,3 11,7 15,8 35

37 Liite 10. Tunnusluvut toimialoittain TUNNUSLUVUT TOIMIALOITTAIN Palvelussuhteiden Espoo lukumäärä Sosiaali- ja terveystoimi Keskushallinnon luvuissa on konser- Sivistystoimi niesikunnan ja konsernipalvelujen lisäksi Tekninen ja ympäristötoimi mukana sisäinen tarkastus, tarkastus- Keskushallinto lautakunta, vuodet Konserniesikunta v > konserniesikuntaan on lisätty Konsernipalvelut sisäinen tarkastus, tarkastusltk Palveluliiketoimi Konsernipalvelut on siirtynyt palveluliiketoimeen lukien 2. Työllistettyjä Espoo Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Keskushallinto Konserniesikunta Konsernipalvelut Palveluliiketoimi Vakinaisia % Espoo 79,5 80,8 80,9 80,6 80,5 Sosiaali- ja terveystoimi 81,9 82,4 82,2 81,8 82,2 Sivistystoimi 66,3 74,6 75,3 74,6 74,0 Tekninen ja ympäristötoimi 96,8 94,7 94,5 94,6 96,2 Keskushallinto 92,2 93,7 92,8 - - Konserniesikunta 95,7 98,6 91,1 86,1 90,8 Konsernipalvelut 91,4 92,6 92,9 - - Palveluliiketoimi ,4 94,2 94,0 4. Naisten osuus % Espoo 79,6 79,8 79,5 79,6 79,5 henkilöstöstä Sosiaali- ja terveystoimi 93,3 90,3 91,7 91,4 91,2 Sivistystoimi 78,7 85,1 85,0 85,5 85,0 Tekninen ja ympäristötoimi 49,6 50,0 52,3 52,2 51,5 Keskushallinto 82,6 80,7 69,2 - - Konserniesikunta 66,7 65,2 62,0 63,4 64,3 Konsernipalvelut 86,2 85,2 71,2 - - Palveluliiketoimi ,2 52,2 51,9 5. Naisten osuus Espoo 56,1 46,5 45,5 45,9 45,0 johtotehtävissä % Sosiaali- ja terveystoimi 50,0 40,0 40,0 40,0 20,0 (luvut ovat pieniä, joten yhdenkin Sivistystoimi 66,7 55,6 55,6 55,6 62,5 henkilön vaihtuminen voi vaikuttaa Tekninen ja ympäristötoimi 33,3 33,3 28,6 28,6 28,6 prosentuaalisesti paljon) Keskushallinto 70,6 52,9 50,0 - - Konserniesikunta 50,0 33,3 20,0 44,4 44,4 Konsernipalvelut 75,0 62,5 75,0 - - Palveluliiketoimi ,9 57,1 54,5 36