Sosiaali- ja terveystoimen. henkilöstökertomus 2012

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstökertomus 2012 Espoon kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 2 ESPOO STRATEGIAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET... 2 HENKILÖSTÖ LUKUINA... 3 Palvelussuhteiden määrä ja uudet virat ja toimet... 3 Tehtävänimikkeet ja sopimusalat... 4 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 5 Henkilöstön palvelussuhteen pituus, vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen... 8 Työvoiman saatavuus Monikulttuurisuuden edistäminen ja maahanmuuttajataustainen henkilöstö Henkilöstömenot OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Johtamisosaamisen kehittäminen Uusien työntekijöiden perehdytys Oppilaitosyhteistyö Henkilöstön täydennyskoulutus Toiminnan laadun ja asiakaspalvelun kehittäminen Stipendikukkaro: Omaehtoisen kouluttautumisen tuki Suomen kielen ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus TYÖHYVINVOINTI, TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Henkilöstön hyvinvointi Työ- ja työmatkatapaturmat Vaara- ja uhkatilanteet Sairauspoissaolot Työsuojelutoiminta Yhteistoiminta PALKKAUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN VUONNA LIITTEET Liite 1. Henkilöstön ikärakenne tulosyksiköittäin Liite 2. Vakinaisen henkilöstön sukupuoli ja ikärakenne vuosina Liite 3. Toimialan henkilöstöprofiili vuosilta Liite 4. Vakinaisen henkilöstön määrä ja prosenttiosuudet / palvelusaika tulosyksiköittäin ja vakinaisen henkilöstön määrä / palvelusaika sukupuolen mukaan Liite 5. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuonna 2012 tulosyksiköittäin Liite 6. Terveysperusteiset poissaolot (päivät, prosentit ja kuorma) tulosyksiköittäin v Liite 7. Tunnusluvut toimialoittain

3 JOHDANTO Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstökertomus kuvaa henkilöstövoimavaraan, terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin sekä osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tunnuslukuja ja kehityssuuntia. Henkilöstökertomusta käytetään apuna tuloskortin henkilöstöosan, henkilöstön kehittämishankkeiden ja henkilöstösuunnittelun kehittämiseen sekä henkilöstöpolitiikan toteuttamiseen. ESPOO STRATEGIAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TAVOIT- TEET Henkilöstöä koskevia Espoo strategian tavoitteita oli kuusi. Tavoitteisiin liittyviä vuosittaisia tarkempia tavoitteita, toimenpiteitä ja tavoitteiden toteutumista seurataan tuloskortilla. Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla Tavoitteen toteutumisen seurantaan oli kaksi mittaria: työhyvinvointimatriisin lukuarvo ja espoolainen johtamismalli on määritelty ja kehittämisohjelman toteuttaminen etenee tavoitteen mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen työhyvinvointimatriisin lukuarvo oli vuonna ,2 ja vuonna ,7. Työhyvinvointimatriisin mukaan työhyvinvointi on hiukan parantunut vuoden 2012 aikana. Espoolaisen johtamismallin määrittely ja kehittämisohjelman toteuttaminen eteni kaupunkitasoisesti suunnitelman mukaan ja toimiala osallistui kehittämiseen aktiivisesti. Tavoite toteutui. Henkilöstö- ja osaamisrakenne tukee palvelujen järjestämisen kehittämistä ja palvelujen tehokasta tuottamista. Tavoitteen toteutumista mitattiin osaamisperusteisten henkilöstösuunnitelmien kattavuudella. Sosiaali- ja terveystoimessa omana tavoitteena oli välittömän työajan osuuden lisääntyminen kotihoidossa. Osaamisperusteiset henkilöstösuunnitelmat tehtiin vuonna 2012 kaikissa tulosyksiköissä. Välittömän työajan osuus lisääntyi kotihoidossa. Tavoite toteutui. Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä. Jatkuvan parantamisen toimintamalli oli käytössä kaikissa toimialan tulosyksiköissä. Tavoite toteutui. Henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Mittarina oli sairauspoissaolojen määrä, maksettujen ylityökorvausten ja ylityötuntien määrä sekä tapaturmataajuus ja työmatkatapaturmataajuus. Sekä lyhyiden, 1 3 päivän, sairauspoissaolojen että terveysperusteisten poissaolojen (sisältää sairauspoissaolojen lisäksi kuntoutustuella olevat sekä työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot) määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Ylityökorvauksia maksettiin hieman enemmän kuin vuonna 2011, vaikka ylityötuntien määrä oli vähäisempi. Tapaturmataajuus laski hieman. Tavoite toteutui lukuun ottamatta ylityökorvausten määrän kasvua. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Tavoite toteutui, sillä maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus lisääntyi toimialalla. Vuonna 2012 maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus oli 7,7 prosenttia, kun vuonna 2011 osuus oli 6,9 prosenttia. 2

4 Kaupungilla on korkeakoulu- ja toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia. Mittarina oli harjoittelijoiden määrä ja saatu palaute. Harjoittelijoiden määrä lisääntyi. Vuonna 2012 harjoittelijoita oli 759, kun vuotta aikaisemmin harjoittelijoiden määrä oli 571. Tavoite toteutui. HENKILÖSTÖ LUKUINA Palvelussuhteiden määrä ja uudet virat ja toimet Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä vuoden 2012 lopussa oli 3371, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 2756 ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 615. Lisäksi toimialalla työskenteli 36 työllistettyä. Vuoden 2012 alussa keskitettiin taloushallinnon palveluja, johon liittyen sosiaali- ja terveystoimen esikunnasta siirtyi 30 henkilöä palveluliiketoimeen. Terveyspalveluista välinehuollon henkilökunta (kymmenen henkilöä) siirtyi vuoden 2012 alussa HUSiin. Toimialan henkilöstöstä noin 82 prosenttia on vakinaisessa palvelussuhteessa. Taulukko 1. Palvelussuhteiden määrä sosiaali- ja terveystoimessa vuosina (Päivähoito siirtyi sivistystoimeen vuoden 2010 alusta lukien) Henkilöstö Vakinainen Määräaikainen Yhteensä Työllistetyt Kaikki yhteensä Määräaikaisten osuus ilman työllistettyjä (%) 22,0 20,5 19,5 18,3 18,4 19,2 19,3 18,9 19,4 18,1 17,6 17,8 18,2 Vanhusten palveluissa työskenteli vuoden 2012 lopussa 1238 henkilöä, mikä on noin 36 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä. Perhe- ja sosiaalipalvelujen henkilökunnan osuus on noin 35 prosenttia ja terveyspalvelujen henkilökunnan osuus noin 25 prosenttia. Esikunnassa työskenteli 117 henkilöä, mikä on runsaat kolme prosenttia toimialan henkilöstöstä. 3

5 Taulukko 2. Palvelussuhteiden määrä tulosyksiköittäin vuosina (sis. työllistetyt) Tulosyksikkö Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Päivähoito Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Perhe- ja sos.palv Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Esikunta Yhteensä Osa-aikatyössä oli vuoden 2012 lopussa 443 henkilöä eli 13,0 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä. Vuoden 2011 lopussa osa-aikaisten osuus oli 13,7 prosenttia. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevista osa-aikatyössä oli vuoden 2012 lopussa 12,3 prosenttia. Eniten osa-aikaisia oli terveyspalveluissa, jossa 20,6 prosenttia koko tulosyksikön henkilöstä oli osa-aikatyössä. Terveyspalveluissa osa-aikaisten työntekijöiden määrä on hieman lisääntynyt vuoteen 2011 verrattuna, jolloin osaaikaisia oli 19,9 prosenttia. Myös perhe- ja sosiaalipalveluissa osa-aikaisten määrä on hieman lisääntynyt. Vuoden 2012 lopussa perhe- ja sosiaalipalveluissa 12,8 prosenttia oli osa-aikatyössä, kun vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 12,0 prosenttia. Vanhusten palveluissa ja esikunnassa osa-aikaisten osuus on vähentynyt. Vanhusten palveluissa osa-aikaisten osuus oli 8,9 prosenttia (vuonna ,9 prosenttia) ja esikunnassa 3,4 prosenttia (vuonna ,8 prosenttia). Eniten osa-aikaisia oli terveydenhoitajan (65 henkilöä), terveyskeskushammaslääkärin (51 henkilöä), sairaanhoitajan (48 henkilöä) ja terveyskeskuslääkärin (40 henkilöä) tehtävissä. Vuoden 2012 aikana toimialalle perustettiin 140 uutta virkaa tai toimea, joista 71 perhe- ja sosiaalipalveluihin, 48 vanhusten palveluihin ja 21 terveyspalveluihin. Taulukko 3. Vuosille perustettujen uusin virkojen toimien määrä Vuosi Lkm Tehtävänimikkeet ja sopimusalat Sosiaali- ja terveystoimessa oli vuoden 2012 lopussa käytössä 172 erilaista tehtävänimikettä. Käytössä olevien nimikkeiden määrä oli sama vuoden 2011 lopussa. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilökuntaa 157 eri nimikkeellä. Yleisimmät nimikkeet olivat lähihoitaja ja sairaanhoitaja. Tehtävänimikkeitä on yhdenmukaistettu toimialan ja kaupungin linjausten mukaisesti. Vuonna 2012 vanhusten palveluissa avattiin ensimmäinen elä ja asu seniorikeskus Kauklahteen. Seniorikeskuksessa pitkäaikaishoidon henkilöstörakennetta uudistettiin ja uutena nimikkeenä otettiin käyttöön hoiva-avustajan tehtävä. Toimiala osallistui aktiivisesti hoiva-avustajien koulutuksen suunnitteluun yhdessä Te-keskuksen ja Omnian kanssa. 4

6 Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet Nimike Lkm lähihoitaja 420 sairaanhoitaja 390 terveydenhoitaja 201 ohjaaja 177 hammashoitaja 116 terveyskeskuslääkäri 92 perushoitaja 91 sosiaalityöntekijä 88 laitosapulainen 85 terveyskeskushammaslääkäri 78 sosiaaliohjaaja 71 terveyskeskusavustaja 68 fysioterapeutti 61 toimistosihteeri 61 etuuskäsittelijä 51 osastonhoitaja 44 hoitaja 40 psykologi 40 suuhygienisti 35 puheterapeutti 33 vastaava ohjaaja 33 Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnasta suurin osa eli vajaa 91 prosenttia kuuluu Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Lääkärisopimuksen piiriin kuuluu noin kahdeksan prosenttia henkilökunnasta. Sekä teknisten että tuntipalkkaisten sopimuksen piiriin kuuluu vajaa yksi prosentti henkilökunnasta. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä 91 prosenttia oli naisia ja yhdeksän prosenttia miehiä. Vakinaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli 93 prosenttia. Miesten osuus oli suurin esikunnassa, jossa vakinaisesta henkilöstöstä 16 prosenttia oli miehiä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa miehiä oli kahdeksan prosenttia, terveyspalveluissa seitsemän prosenttia ja vanhusten palveluissa viisi prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä. Taulukko 5. Henkilökunnan sukupuolijakauma (lkm) Vakinaiset Määräaikaiset Kaikki yhteensä Tulosyksikkö Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Esikunta Sosiaali- ja terveystoimi yht

7 Vakinaisesta henkilökunnasta 32 prosenttia oli vuotiaita ja yhdeksän prosenttia oli 60 vuotta täyttäneitä. Alle 30 -vuotiaita vakinaisesta henkilöstöstä oli kymmenen prosenttia, vuotiaita 21 prosenttia ja vuotiaita 28 prosenttia. Taulukko 6. Henkilökunnan ikäjakauma (lkm) Ikälk Vakin. miehet Vakin. naiset Vakin. yht. Määräaik. miehet Määräaik. naiset Määräaik. yht. Yhteensä miehet Yhteensä naiset Kaikki yhteensä Yht Tulosyksikön vakinaiseen henkilöstömäärään suhteutettuna eniten alle 30 -vuotiaita vakinaisessa palvelussuhteessa olevia työntekijöitä oli perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä vanhusten palveluissa, noin kymmenen prosenttia. Terveyspalveluissa alle 30 - vuotiaiden osuus oli yhdeksän prosenttia ja esikunnassa yksi prosentti. Esikunnan vakinaisesta henkilöstöstä 20 prosenttia oli yli 60 -vuotiaita, kun vastaava osuus vanhusten palveluissa ja terveyspalveluissa oli yhdeksän prosenttia ja perhe- ja sosiaalipalveluissa kahdeksan prosenttia. Myös vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli suurin esikunnassa, noin 43 prosenttia. Vanhusten palveluissa ja terveyspalveluissa vuotiaiden osuus vakinaisista oli 33 prosenttia ja perhe- ja sosiaalipalveluissa 28 prosenttia. Liitteestä 1 käy tarkemmin ilmi tulosyksiköiden vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan ikärakenne eriteltynä sukupuolen mukaan. 6

8 Kuva 1. Tulosyksiköiden vakinaisen henkilöstön ikärakenne suhteutettuna tulosyksiköiden vakinaiseen henkilöstömäärään Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan keski-ikä on laskenut kahtena peräkkäisenä vuonna. Vuoden 2012 lopussa koko henkilökunnan keski-ikä oli 44,1 vuotta. Myös vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on laskenut lukuun ottamatta esikuntaa, jossa vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli selvästi korkein eli 52 vuotta. Koko toimialan vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 46,0 vuotta. Taulukko 7. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä tulosyksiköittäin Tulosyksikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut 45,6 45,3 45,6 45,2 45,1 44,7 Vanhusten palvelut 46,1 46,0 46,3 46,7 46,8 46,2 Terveyspalvelut 46,1 46,0 46,2 46,8 46,5 46,4 Esikunta 49,0 49,3 49,4 49,7 51,9 52,0 7

9 Taulukko 8. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan keski-ikä Vakinaiset Määräaikaiset Vakin. ja määräaik. yht. Vuosi Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht ,6 44,5 44,5 36,1 34,8 34,9 41,4 42,8 42, ,5 44,7 44,7 38,1 35,1 35,4 42,4 42,9 42, ,8 44,9 44,9 38,7 34,1 35,0 42,7 43,0 43, ,5 45,0 44,9 39,3 35,1 35,6 42,8 43,2 43, ,2 44,9 45,0 37,5 35,4 35,6 43,0 43,1 43, ,8 45,2 45,2 37,0 35,9 36,1 43,2 43,6 43, ,6 46,5 46,5 37,9 36,8 37,0 44,3 44,8 44, ,7 46,3 46,4 37,6 36,9 37,0 44,7 44,7 44, ,3 45,9 46,0 37,0 35,5 35,7 43,9 44,2 44,1 Henkilöstön palvelussuhteen pituus, vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Suurin osa sosiaali- ja terveystoimen vakinaisesta henkilöstöstä on työskennellyt Espoon kaupungilla alle kymmenen vuotta. Heidän osuutensa oli vuoden lopussa noin 58 prosenttia. Alle viisi vuotta työskennelleiden osuus oli noin 35 prosenttia. Yli 20 vuotta palveluksessa olleiden osuus oli vakinaisista henkilöistä noin 22 prosenttia. Kuva 2. Vakinaisen henkilöstön määrä palvelusvuosien pituuden mukaan Sosiaali- ja terveystoimen vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli vuonna ,5 prosenttia (vuonna 2011: 7,7 prosenttia). Palveluksesta erosi yhteensä 224 vakinaisessa palvelussuhteessa ollutta henkilöä. Eläkkeelle siirtyi 53 henkilöä. Heistä iän perusteella eläkkeelle siirtyi 44 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 9 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuonna 2012 tulosyksiköittäin on liitteessä 5. 8

10 Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä on vähentynyt viime vuosina. Vuoden 2012 lopussa osa-aikaeläkkeellä oli 41 henkilöä, kun vuoden 2011 lopussa osa-aikaeläkeläisten määrä oli 48 henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi vuoden 2012 aikana seitsemän henkilöä. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä laski hieman ollen vuonna ,6 vuotta. Vuonna 2011 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 62,9 -vuotiaana. Koko kaupungin keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 63,2 vuotta. Taulukko 9. Eläkkeelle siirtyminen vuosina (Päivähoito siirtyi sivistystoimeen vuoden 2010 alusta lukien) Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä koko kaupunki 60,1 60,4 59,4 60,7 61,0 60,4 60,9 61,4 62,0 62,4 62,2 63,2 sosiaali- ja terveystoimi 59,8 60, ,5 60,6 59,3 61,4 62,0 61,1 62,7 62,9 62,6 Osa-aikaeläkkeellä olevien lukumäärä koko kaupunki sosiaali- ja terveystoimi Eläkepäätökset/eläkemuoto sosiaali- ja terveystoimessa vanhuuseläke varhennettu vanhuuseläke työkyvyttömyyseläke yksilöllinen varhaiseläke (YVE) osa-aikaeläke Henkilökohtaisen eläkeiän vuosina saavuttaa 726 sosiaali- ja terveystoimen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää, mikä on noin 26 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä. Lisäksi toimialalla työskenteli vuoden lopussa 47 vakituisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä, jotka ovat saavuttaneet henkilökohtaisen eläkeiän vuosina Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneista 16 työskentelee vanhusten palveluissa, 13 terveyspalveluissa, 12 perhe- ja sosiaalipalveluissa ja kuusi esikunnassa. Suurimmat ammattiryhmät olivat sairaanhoitajat (viisi henkilöä) ja etuuskäsittelijät (neljä henkilöä). Esikunnan vakinaisesta henkilökunnasta 21 prosentilla täyttyy henkilökohtainen eläkeikä seuraavan viiden vuoden aikana. Terveyspalveluissa ja vanhusten palveluissa 11 prosentilla henkilökohtainen eläkeikä täyttyy vuoden 2017 loppuun mennessä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa vastaava osuus on kymmenen prosenttia. 9

11 Kuva 3. Vuosina henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän saavuttavien vakinaisessa palvelussuhteessa olevien määrä tulosyksiköittäin Työvoiman saatavuus Täyttökielto jatkui vuonna Täyttökielto koski lähinnä esimies- ja hallinnollisia tehtäviä sekä laitosapulaisten, terveyskeskusavustajien ja joitakin muita yksittäisiä tehtäviä. Kaupunginjohtaja myönsi vuoden aikana 312 lupaa poiketa täyttökiellosta. Kaupungin keskitetty rekrytointiyksikkö avustaa esimiehiä vakituisten ja pitkäaikaisten sijaisten rekrytoinnissa. Vuoden 2012 aikana rekrytointiyksikkö julkaisi 779 sosiaalija terveystoimen työpaikkaa, joista vakinaisia 566 ja määräaikaisia 213. Lyhytaikaiset sijaiset rekrytoidaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä. Vuokralääkärit rekrytoidaan muista vuokratyöfirmoista. Henkilökunnan rekrytointi erityisesti lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden tehtäviin on jo usean vuoden ajan ollut vaikeaa. Sosiaalityöntekijän tehtäviin oli vuonna 2012 keskimäärin 0,9 kelpoista hakijaa / työpaikka (vuonna ,7) ja lääkärien tehtäviin oli keskimäärin 0,6 kelpoista hakijaa / työpaikka (vuonna ,7). Sairaanhoitajan tehtäviin oli vuonna 2012 keskimäärin 4,1 kelpoista hakijaa / työpaikka (vuonna ,8). Hammashoitajien rekrytointi on vaikeutunut vuoden 2012 aikana. Myös puheterapeuttien tehtäviin on vähän kelpoisia hakijoita. Henkilökunnan rekrytointia on pyritty parantamaan lisäämällä harjoittelijoiden määrää sekä solmimalla yhteistyösopimuksia oppilaitosten kanssa. Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutus aloitettiin loppuvuodesta 2012 yhteistyössä Laurea -ammattikorkeakoulun kanssa. Myös Omnian ja te-keskuksen järjestämän hoiva-avustajakoulutuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa toimiala oli aktiivisesti mukana. Lisäksi toimialalta on osallistuttu rekrytointiyksikön ja pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeisiin. Työvoimavajealueilla on toteutettu tehostettua rekrytointimarkkinointia. Uusia vakinaisia työntekijöitä kaupungin ulkopuolelta palkattiin 234. Naisten osuus oli noin 93 prosenttia. 10

12 Taulukko 10. Kaupungin ulkopuolelta palkattujen uusien vakinaisten työntekijöiden määrä vuosina (Päivähoito siirtyi sivistystoimeen vuoden 2010 alussa) Vuosi Miehet Naiset Yhteensä Kiristyvä kilpailu osaavasta työvoimasta sekä eläkkeelle siirtyvien suuri määrä asettaa ison haasteen palvelujen tuottamisen suunnittelulle ja henkilöstön rekrytoinnille. Espoon kaupungilla on käytössä ns. joustavia malleja, joiden avulla pyritään mm. helpottamaan työvoiman rekrytointia, tukemaan ikääntyneen henkilökunnan työssä jaksamista ja edistämään monikulttuurisuutta. Maahanmuuttajien rekrytointimallilla oli vuoden 2012 aikana palkattuna 11 henkilöä, joista yhdeksälle henkilölle saatiin rahoitus kaupungin keskitetyistä määrärahoista. Seniorimallilla työskenteli vuoden 2012 aikana yhteensä 10 henkilöä. Juniorimallilla palkattuja ei ollut vuonna Tehostettua perehdytysmallia käytettiin rekrytoitaessa henkilöä terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyön asiantuntijan tehtävään sekä esikunnan asiakasmaksupäällikön tehtävään. Ennakoivan rekrytointimallin mukaisia vakansseja ei vuonna 2012 perustettu. Taulukko 11. Joustavilla malleilla vuonna 2012 palvelussuhteessa olleiden henkilöiden määrä tulosyksiköittäin Perhe- ja Vanhusten Terveyssos.palv. palvelut palvelut Esikunta Yhteensä Seniorimalli Juniorimalli Maahanmuuttajien rekrytointimalli Vuoden 2012 aikana kehitettiin kaupunkitasoisesti terveydellisistä syistä johtuvaa uudelleensijoitustoimintaa. Aikaisemmin Espoon kaupungilla on käytetty käsitettä uran- 11

13 vaihto. Uudelleensijoitusprosessi edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä työntekijän, esimiesten, rekrytointiyksikön, työterveyshuollon ja toimialan henkilöstöyksikön välillä, usein myös toimialojen ja kaupungin ulkopuolisten tahojen kanssa. Vuonna 2012 toimialan henkilöstöasiantuntijat osallistuivat 57 eri henkilöä koskeviin työterveysneuvotteluihin. Lisäksi esimiehet hoitavat itse lukuisan määrän työterveysneuvotteluja. Uudelleensijoitettavien määrä on lisääntynyt. Kuva 4. Henkilöiden määrä, joita koskevissa työterveysneuvotteluissa sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöasiantuntijat ovat olleet mukana (Päivähoito siirtyi sivistystoimeen vuoden 2010 alusta lukien) Monikulttuurisuuden edistäminen ja maahanmuuttajataustainen henkilöstö Henkilöstöyksikön edustaja osallistui pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeeseen monikulttuurinen johtaminen käytäntöön, jossa työstettiin esimiehille sopivaa monikulttuurista ihmisten johtamiseen liittyvää työkalupakkia. Hankkeen tuloksena syntyi Avaimia -niminen käsikirja monikulttuurisuuden johtamiseen ja sitä jaettiin sosiaali- ja terveystoimen esimiehille. Lisäksi henkilöstöyksikkö osallistui aktiivisesti kaupungin rekrytointiyksikön vetämän Espoon Polku-verkoston työhön, jossa käsiteltiin maahanmuuttajien rekrytointiin liittyviä erityiskysymyksiä ja kehitetään yhteisiä toimintamalleja. Maahanmuuttajataustaiseksi henkilöksi lasketaan henkilö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajataustaisia oli vuoden 2012 lopussa 260, mikä on noin 7,7 prosenttia henkilökunnasta. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 160 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 100 henkilöä. Eniten maahanmuuttajataustaisia henkilöitä työskentelee vanhusten palveluissa. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä työskenteli vuoden lopussa 28 eri tehtävänimikkeellä. Eniten maahanmuuttajataustaisia oli sairaanhoitajan tehtävissä, 75 henkilöä (52 vakinaista ja 23 määräaikaista). Lähihoitajan tehtävissä oli 69 henkilöä (42 vakinaista ja 27 määräaikaista). Kolmanneksi suurin ryhmä oli laitos- ja osastoapulaisen tehtävät, joissa työskenteli 35 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Terveyskeskuslääkäreistä 20 oli maahanmuuttajataustaisia. Seuraavaksi yleisimmät nimikkeet olivat 12

14 ohjaaja (16 henkilöä), hammashoitaja (7 henkilöä), sosiaaliohjaaja (6 henkilöä) ja sosiaalityöntekijä (5 henkilöä). Taulukko 12. Henkilöstö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi (ei sisällä työllistettyjä) Tulosyksikkö Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Vakin Määräaik Henkilöt yht Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Päivähoitopalvelut 43 1,6 % Perhe- ja sosiaalipalvelut ,9 % 3,5 % 3,3 % 3,5 % Vanhusten palvelut ,8 % 11,3 % 13,0 % 14,6 % Terveyspalvelut ,9 % 3,6 % 4,4,% 4,4 % Esikunta ,6 % 1,0 % 0,7 % 0,9 % Sotet yhteensä ,5 % 6,2 % 6,9 % 7,7 % Maahanmuuttajataustaisista noin 79 prosenttia oli naisia. Vakinaisessa palvelusuhteessa oli noin 62 prosenttia maahanmuuttajataustaisista: miehistä noin 48 prosenttia ja naisista noin 65 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisia on kaikissa ikäluokissa. Taulukko 13. Maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan ikäjakauma Vakinaiset Määräaikaiset Kaikki yhteensä Ikälk Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht Yht Henkilöstömenot Henkilöstökulut olivat vuonna ,1 milj. euroa. Luku sisältää perhe- ja sosiaalipalvelujen henkilökohtaisten avustajien henkilöstökulut, noin 5,7 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat vuodesta 2011 noin 3,2 prosenttia. Kaupungin tilapäisen henkilöstön rekrytointi on keskitetty Seure Henkilöstöpalvelut Oy:lle, jossa kaupunki on osakkaana. Lääkäreitä on rekrytoitu myös muista vuokratyöfirmoista. Työvoiman vuokrauskustannukset olivat vuonna 2012 lähes 12 miljoonaa euroa, kun vastaava summa vuonna 2011 oli 9,3 milj. euroa. Työvoiman vuokrauskustannukset olivat suurimmat vanhusten palveluissa, noin 8,7 milj. euroa, mikä on noin 73 prosenttia toimialan työvoiman vuokrauskustannuksista. Terveyspalvelujen osuus oli noin 21 prosenttia (2,5 milj. euroa) ja perhe- ja sosiaalipalvelujen osuus 13

15 noin kuusi prosenttia (0,7 milj. euroa). Esikunnan osuus oli noin 0,3 prosenttia toimialan työvoiman vuokrauskustannuksista. Taulukko 14. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömenot vuonna 2011 ja 2012 Sosiaali- ja terveystoimi Kasvu Kasvu % Henkilöstökulut ,2 % Työvoiman vuokrauskulut ,8 % Henkillöstömenot yhteensä ,6 % OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Toimialan johtoryhmä hyväksyi toimialan vuoden 2012 yleisiksi osaamistavoitteiksi sähköisten palvelujen ja työmuotojen edellyttämän osaamisen sekä potilasturvallisuusosaamisen kehittämisen ja tiimityön taitojen vahvistamisen. Toimialan keskitetyistä koulutusmäärärahoista järjestettiin koulutusta erityisesti osaamistavoitteisiin liittyviin koulutuksiin. Johtamisosaamisen kehittäminen Johtaminen ja esimiestyön laadun parantaminen oli Espoo -strategian tulostavoitteena. Vuoden aikana esimieskoulutuksiin osallistui 77 toimialan esimiestä. Kaikki esimieskoulutukset järjestettiin kaupunkitasoisesti. Tiimin johtaminen -koulutuksiin osallistui vuoden aikana 19 tiimin vetäjänä toimivaa työntekijää. Uuden esimiehen peruskurssille osallistui 28 esimiestä ja ihmisten johtamisen eli Leadership -valmennuksiin 12 henkilöä. Johtamisen erikoisammattitutkinnon eli JET -koulutuksen aloitti 5 toimialan työntekijää ja tutkinnon sai valmiiksi 13 henkilöä. 14

16 Henkilöstöyksikkö järjesti vielä vuoden aikana toimialan uusille hallinnollisille esimiehille kolme lähiperehdytystilaisuutta, joissa keskityttiin henkilöstöasioihin. Uusien työntekijöiden perehdytys Toimialan uusille työntekijöille järjestettiin perehdytysinfot helmi- ja syyskuussa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 109 työntekijää. Perehdytysinfoista henkilöstö on antanut positiivista palautetta. Perehdytyksen suurin vastuu oli edelleen työyhteisössä. Uusilla työntekijöillä oli myös mahdollisuus osallistua kaksipäiväiseen kaupunkitasoiseen Missä mennään Espoo perehdytyskoulutukseen. Ko. perehdytyskoulutuksia järjestettiin keväällä ja syksyllä ja niihin osallistui yhteensä 67 toimialan työntekijää. Oppilaitosyhteistyö Espoo -strategian yhtenä tulostavoitteena oli varmistaa, että kaupungilla on niin korkeakoulu- kuin toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia. Tavoitteen toteutumista seurattiin toimialakohtaisten oppilaitosyhteistyön sopimusten ja harjoittelijoiden määrillä. Vuoden aikana päivitettiin yhteistyösopimukset Laurea Ammattikorkeakoulun sekä Omnian kanssa ja solmittiin uusi sopimus Helsingin yliopiston Logopedian laitoksen kanssa. Oppilaitosyhteistyön tiimoilta järjestettiin kaupunkitasoisesti kaksi seurantatilaisuutta. Tilaisuuksiin osallistui sekä kaupungin että oppilaitosten työssäoppimisen yhteyshenkilöitä. Toimialalla oli vuoden aikana yhteensä 759 harjoittelijaa. Taulukko 15. Harjoittelijamäärät vuonna 2012 II aste AMK TET Yliopistot ja korkeakoulut Yhteensä Kevät Syksy Yhteensä Henkilöstön täydennyskoulutus Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön osallistumista täydennys- ja jatkokoulutukseen ohjaavat sosiaali- ja terveysministeriön täydennyskoulutussuositukset. Tulosyksiköt mahdollistivat täydennyskoulutusvelvoitteiden mukaisesti henkilöstön osallistumisen täydennys- ja jatkokoulutukseen. Toimialan koulutusmäärärahaa käytettiin vuonna 2012 kaiken kaikkiaan euroa, joka oli yhteensä noin euroa edellisvuotta vähemmän. Kustannukset kasvoivat niin toimialan esikunnassa kuin terveyspalveluissa. Toimialan esikunnan täydennyskoulutuskulut olivat euroa, kasvua vuoteen 2011 verrattuna oli noin euroa. Terveyspalvelujen kustannukset olivat euroa, joka oli noin euroa aiempaa vuotta vähemmän. Perhe- ja sosiaalipalvelujen kustannukset olivat euroa, joka on euroa edeltävää vuotta enemmän. Vanhuspalvelujen täydennyskoulutuskustannukset taasen olivat euroa, joka oli noin vähemmän kuin vuonna Täydennyskoulutuskustannukset eivät sisällä koulutuspäivien palkkakustannuksia eivätkä mahdollisia sijaiskustannuksia. 15

17 Taulukko 16. Koulutushakemusten mukaiset täydennyskoulutuspäivät vuosina Ammattiryhmä Lääkärit ja hammaslääkärit Sosiaalityöntekijät Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai opistoasteen suorittaneet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen suorittaneet Muu henkilöstö Yhteensä HUOM! Täydennyskoulutuspäivien tilastoinnin ulkopuolelle jäi merkittävä osa kaupungin omaa sisäistä koulutusta sekä kestoltaan alle puolen päivän mittaiset koulutukset. Toiminnan laadun ja asiakaspalvelun kehittäminen Vuonna 2012 toimialan henkilökunnalle järjestettiin muun muassa työturvallisuus-, potilasturvallisuus- sekä sähköisen asioinnin ja tiimityön koulutusta. Toimialan henkilökunta osallistui aktiivisesti niin omiin kuin myös kaupunkitasoisiin koulutuksiin. Työturvallisuuskoulutus Toimialan työntekijöille järjestettiin vuoden aikana kolme työturvallisuuteen liittyvää koulutusta. Koulutustilaisuuksista kaksi käsitteli turvallisuusriskien ennalta ehkäisyä ja uhkatilanteiden maltillista hallintaa. Kolmas tilaisuus koski riskien hallintaa ja tapaturmasta ilmoittamista. Koulutuksiin osallistui yhteensä 135 työntekijää. Toimialan työntekijöitä osallistui aktiivisesti myös kaupunkitasoisiin työsuojelukoulutuksiin. Potilasturvallisuuskoulutus Toimialan tavoitteena on se, että vuoteen 2013 mennessä Espoossa on toimiva potilasturvallisuusjärjestelmä (HaiPro). Vuoden 2012 aikana järjestettiin 4 potilasturvallisuuteen liittyvää koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 30 toimialan työntekijää. Koulutuksia järjestettiin vaaratapahtumien käsittelystä ja raportoinnista. Lisäksi 43 potilasturvallisuusohjelman käyttäjää osallistui valtakunnalliseen HaiPro -tapaamiseen. Potilasturvallisuutta käsitteleviä työpajoja järjestettiin yhteensä 5, joihin osallistui 150 henkilöä. 16

18 easioinnin koulutus Vuonna 2012 käynnistettiin easioinnin -pilottikoulutus, jonka tavoitteena on ollut sähköisten palveluiden opettelu ja niiden käyttöönotto omissa työyksiköissä. Koulutukseen osallistui 15 henkilöä. Koulutus jatkuu vuonna GAS-menetelmäkoulutus Vuonna 2012 kokeiltiin oppilaitoskorvausten kompensointia koulutuksella. Kompensointia tehtiin niin, että pitkä opiskelijaharjoittelu vastasi yhtä koulutuspaikkaa GAS menetelmäkoulutuksessa. Toimialalta yhteensä 10 työntekijää osallistui Laurean järjestämään koulutukseen. Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien pätevöitysmiskoulutus Vuonna 2012 maahanmuuttajataustaisessa sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksessa aloitti 20 opiskelijaa. Koulutukseen osallistuneilla on ollut sairaanhoitajakoulutus suoritettuna omassa kotimaassaan ja tavoitteena on suorittaa sairaanhoitajatutkinto Suomen vaatimusten mukaisesti. Laurean järjestämä koulutus on kestoltaan 1,5 vuotta ja jatkuu vuonna Tiimityön koulutus Toimialalla järjestettiin vuonna 2012 tiimityön koulutusta. Kaksipäiväisessä koulutuksessa käsiteltiin tiimin jäsenenä toimimista, vuorovaikutuksen merkitystä ja tiimityötaitojen vahvistamista. Koulukseen osallistui 35 sosiaali- ja terveystoimen työntekijää. Lääkehoitoon kouluttamaton henkilökunta Lääkehoitoon kouluttamattomalle henkilökunnalle suunniteltiin lääkehoidon koulutusta, joka peruuntui osallistujien puuttumisen vuoksi. Koulutusta suunniteltiin yhteistyössä Omnian kanssa. Kaupunkitasoiset asiantuntijaluennot Toimialalta osallistuttiin vuoden 2012 aikana myös kaupunkitasoisiin koulutuksiin. Asiantuntijaluennot ja Sharepoint työtilojen uuden version käyttöönotto vetivät sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä koulutuksiin. Vuoden aikana järjestettiin kaupunkitasoisesti neljä asiantuntijaluentoa, joissa oli kaksi samaa teemaa. Arto Salosen kestävää kehitystä käsittelevät luennot ja Ben Fuhrmanin luennot ydinyhteistyötaidoista ja hyvän hengen luomisesta työpaikoille järjestettiin helmi- ja toukokuussa. Asiantuntijaluennoille sosiaali- ja terveystoimesta osallistuttiin innokkaasti. Sharepointin uuden version käyttöönottamisen tueksi järjestettiin kaupunkitasoisia koulutuksia vuoden aikana. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä koulutettiin uuden järjestelmän käyttöön. Stipendikukkaro: Omaehtoisen kouluttautumisen tuki Kaupunki tuki työntekijöidensä omaehtoista työajan ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta stipendikukkarosta. Stipendikukkarosta myönnettävä raha on henkilöstöetu. Stipendikukkaroraha on tarkoitettu pidempikestoiseen ja tavoitteelliseen opiskeluun, joka liittyy olennaisesti omaan työhön. Stipendikukkaron piiriin kuuluivat kokonaan omalla ajalla suoritetut ammatilliset jatko- ja täydennysopinnot, muut työhön liittyvät opinnot ja ulkomailla suoritettujen opintojen tunnustaminen. 17

19 Vuonna 2012 stipendikukkarosta tuettiin 172 toimialan työntekijän omaehtoista ja työajan ulkopuolella tapahtuvaa opiskelua noin eurolla, mikä oli hiukan aiempaa vuotta vähemmän. Taulukko 17. Stipendikukkaron saajat ja myönnetty kokonaismäärä vuosina Vuosi Määräraha Saajat Suomen kielen ammatillinen koulutus Sosiaali- ja terveystoimen maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua työajalla sosiaali- ja terveystoimen järjestämiin ammatillisiin suomen kielen opetusryhmiin. Aiemmin koulutus järjestettiin kaupunkitasoisesti. Opetusryhmiä oli vuoden aikana kuusi ja opetusta järjestettiin keväällä ja syksyllä. Opetusryhmissä käytettiin kolmea taitotasoa. Suomen kieltä oli opiskelemassa yli 50 työntekijää. Oppisopimuskoulutus Toimialalla oppisopimuskoulutuksessa oli 16 opiskelijaa, joista 14 aloitti opinnot vuonna Vuoden aikana toimialalta valmistui yhteensä viisi oppisopimusopiskelijaa. Suurin oppisopimuskoulutus oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja). TYÖHYVINVOINTI, TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön työhyvinvointia seurataan Kunta10 -tutkimuksella, jonka kysely toteutettiin syksyllä. Tulokset osoittivat, että henkilöstön työhyvinvointi on hyvällä tasolla ja se on hieman parantunut edellisen (2010) mittauskerran jälkeen. Työyhteisöjä ja johtamista koskevat tulokset ovat kauttaaltaan aiempaa parempia ja hyvää kuntatasoa. Kehityskeskusteluja käydään aiempaa vähemmän, mutta käydyt keskustelut koetaan hyödyllisemmiksi. Syrjintään liittyvät kokemukset ovat toimialatasolla vähentyneet lukuun ottamatta ikäsyrjintään liittyviä kokemuksia. Kaikki kaupunkitasoisesti työhyvinvointimatriisiisiin valitut, erityisen paljon työntekijän terveyteen korreloivat tekijät, ovat parantuneet viimeisen kahden vuoden aikana tilastollisestikin merkitsevällä volyymillä. Henkilöstön hyvinvointiin liittyvät valtuustokauden tavoitteet ohjasivat työsuojelun toimintaohjelman toimenpiteiden valitsemista. Työsuojelullisin keinoin on parannettu työpaikkojen terveellisyyttä ja turvallisuutta. Toimiala osti henkilöstölle 42 kuntoremonttikurssipaikkaa kolmelta eri palveluntuottajalta. Kursseille osallistui 33 työntekijää. Kurssien painotukset olivat liikunnassa (2 kurssia) ja henkisessä työhyvinvoinnissa (1 kurssi). Henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus Duodecimin sähköisen terveystarkastuksen tekemiseen, johon liittyi henkilökohtainen palaute ja ohjeita terveyden vaalimiseen. Oman työterveyshoitajan vastaanotolla oli myös mahdollisuus käsitellä tarkastuksen tuloksia. 18

20 Työterveyspalvelut painotti toiminnassaan henkisen jaksamisen tukemista koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa (63 työntekijää) ja lapsiperheiden perhetyössä (26 työntekijää) suunnatuin terveystarkastuksin. Työterveyspalvelut tarjosi henkilöstölle ikäryhmätarkastuksia (40, 50 ja 60 vuotta täyttäville) ja työssä selviytymisen seurantatarkastuksia. Ikäryhmätarkastuksiin osallistui 61 henkilöä. Seurantatarkastuksia tehtiin 223 työntekijälle, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna Esimiesten tarttumista työntekijöittensä työkyvyn heikkenemisen tilanteisiin tuki kesän alussa voimaan tullut lainsäädäntö. Työkykyarvio- ja työterveysneuvottelukäytäntöä selkiytettiin yhteistyössä kaupungin työhyvinvointitoimijoiden kanssa. Tällä toiminnalla tuettiin työkykyriskissä olevan henkilöstön selviytymistä. Syksystä alkaen kaupungin työhyvinvointiasiantuntijat tukivat useita sosiaali- ja terveystoimen työyhteisöjä muutostilanteissa. Työ- ja työmatkatapaturmat Sosiaali- ja terveystoimessa tehtiin kertomusvuonna 293 tapaturmailmoitusta (2011: 303). Työssä tapahtuneiksi luetaan sekä työssä, työhön liittyvissä olosuhteissa ja työliikenteessä sattuneet tapaturmat. Työmatkalla sattuneita tapaturmia ilmoitettiin 94 (2011:107). Tapaturmista ilmoittamisen määrä on pysynyt viimeiset 3 vuotta samansuuntaisena. Tapaturmista kertyneiden sairauspäivien määrä 1630 on edellisvuotta korkeampi (2011:1355). Tapaturmia sattui 12,9 %:lle Vanhusten palveluiden työntekijöistä, Terveyspalvelujen työntekijöistä 6,5 %:lle, Perhe- ja sosiaalipalvelujen työntekijöistä 6,5 %:lle ja esikunnan 2,6 %:lle. Vakaviksi tapaturmiksi luetaan tapaturmat, joista kertyy poissaolopäiviä 21 ja enemmän. Vakavia tapaturmia sattui toimialalla yhteensä 18, joista 10 työssä ja 8 työmatkalla. On huomattava, että noin kolmannes ilmoitetuista tapaturmista oli sellaisia, joista ei kertynyt korvauspäiviä eikä kustannuksia. Ne ovat ns. läheltä piti -tilanteita, joiden selvittäminen on yhtä tärkeää kuin poissaoloja ja kustannuksia aiheuttaneiden tapaturmien. Eniten tapaturmista aiheutui tärähdyksiä ja ruhjeita ja nämä pääasiassa kaatumisista ja liukastumisista. Taulukko 18. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön tapaturmat vuosina Työtapaturmia Sairauspäiviä Työmatkatapaturmia Sairauspäiviä Ammattitauteja Sairauspäiviä Yhteensä Sairauspäiviä yhteensä Sairauspäiviä / tapaturma 5 7 3,6 4,5 5,6 19

21 Taulukko 19. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön tapaturmat tulosyksiköittäin vuonna 2012 Tulosyksikkö Tapaturmat Työssä Työmatkalla Vakavat tapaturmat 0 pvää yhteensä sattuneet sattuneet työssä työmatkalla 0 euroa Esikunta Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Toimiala yhteensä Tapaturmataajuus Eri toimialoilla tai ammatti- ym. ryhmissä vallitsevien tapaturmariskien vaihtelua voidaan mitata suhteuttamalla sattuneiden työtapaturmien lukumäärä kullakin toimialalla tehtyjen työtuntien lukumäärään. Kun tapaturmat suhteutetaan tehtyjen työtuntien lukumäärään, voidaan saatuja suhdelukuja pitää tietyn ammatin tai toimialan "riskilukuina". Käytännössä tapaturma-alttius vaihtelee myös saman ammatin tai toimialan sisällä esimerkiksi työtehtävien mukaan. Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden. Taajuutta käytetään lähinnä eri toimialojen välisessä vertailussa. Tulosyksiköiden tapaturmataajuus on pysytellyt samansuuntaisena edellisvuoteen nähden, pientä laskua on kuitenkin tapahtunut. Toimialan tapaturmataajuus on 8,32 kun se viime vuonna oli 9,14. Taulukko 20. Tapaturmataajuus tulosyksiköittäin vuosina 2011 ja 2012 Tapaturmataajuus Tulosyksikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut 6,33 6,66 Vanhustenpalvelut 16,64 14,97 Terveyspalvelut 3,26 1,95 Esikunta 0 4,81 Toimiala 9,14 8,32 Vaara- ja uhkatilanteet Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan tässä yhteydessä työtehtävien hoitamisen aikana fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutumista. Työväkivaltateot voivat kuitenkin olla luonteeltaan myös henkisiä, kuten sanallista nöyryyttämistä, mitätöintiä ja haukkumista sekä sanallisia ja ei-sanallisia uhkailuja kuten nyrkinheristelyä, huonekalujen potkimista, hampaiden kiristelyä ja irvistelyä tai puukolla uhkailua. Myös henkisen väkivallan ja uhkailujen seuraukset voivat olla vakavia. Suomessa runsas (5%) henkilöä joutuu vuosittain työssään uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi. 20

22 Vaara- ja uhkatilanteita seurataan ilmoitusmenettelyllä. Ilmoitukset koskivat pääasiassa väkivaltatilanteita tai sen uhkaa. Eniten väkivaltaa esiintyi vanhustenpalvelujen hoitopaikoissa, päihde- ja mielenterveyspalvelujen yksiköissä, vammaisten hoitopaikoissa ja lastensuojelulaitoksissa. Kunta10 -tulokset tukivat väkivallan kokemisen osalta tehtyjä ilmoituksia. Työpaikkaväkivalta on työpaikalla hallittavissa, kun sen uhka tiedostetaan ja ennakoidaan sekä sisäistetään työsuojeluvastuuseen kuuluvaksi. Taulukko 21. Työpaikkojen ilmoittamat vaara- ja uhkatilanteet vuosina Perhe- ja sosiaalipalvelut Terv hoito ja lapsiperhetyö 4 Vammaispalvelut 46 Aikuissosiaalityö 14 Lastensuojelu 55 Lasten terapiapalvelut 0 Peso yhteensä Vanhusten palvelut Espoon sairaala 86 Pitkäaikaishoito 30 Kotihoito 3 Vapa yhteensä Terveyspalvelut MTP 47 Terveyskeskustoiminta 18 Suun terveydenhuolto 2 Ympäristöterveys 0 Avokuntoutus 0 Tepa yhteensä Esikunta 1 1 Henkilöstöyksikkö 0 Kehittämisyksikkö 0 Palveluyksikkö 0 Tietohallintoyksikkö 0 Viestintäyksikkö 0 Esikunta yhteensä Toimiala yhteensä Sairauspoissaolot Terveysperusteisten poissaolojen (sisältää sairauspoissaolojen lisäksi kuntoutustuella olevat sekä työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot) määrä on laskenut. Palkallisten sairauspoissaolojen määrä on pysynyt lähes ennallaan. Henkilöstön osuus, jolla ei ole ollut sairauslomia lainkaan, oli 22,8 prosenttia koko toimialan henkilöstöstä. (2011:22,75 %). Liitteenä 6 on terveysperusteisten poissaolojen määrä tulosyksiköittäin vuosina

23 Taulukko 22. Kuukausipalkkaisen henkilöstön palkalliset sairauspoissaolopäivät tulosyksiköittäin (sulkujen luvuissa sairauspoissaolopäivät ilman toimialapankissa olevaa henkilöstöä) Tulosyksikkö Päivähoito 16,6 16,6 Perhe- ja sosiaalipalvelut 14,1 13,6 14,8 13,8 13,9 Vanhustenpalvelut 19,4 19,2 19,2 18,4 18,4 Terveyspalvelut 12,4 13,4 13,4 12,7 12,6 Esikunta 13,9 12,7 19,0(15,9) 11,7 9,9 koko toimiala 16,8 16,1 16,4 (16,1) 15,1 15,1 Taulukko 23. Kuukausipalkkaisen henkilöstön palkalliset sairauspoissaolot (%) tulosyksiköittäin (sulkujen luvuissa sairauspoissaolopäivät ilman toimialapankissa olevaa henkilöstöä) Tulosyksikkö Päivähoito 5,03 4,57 Perhe- ja sosiaalipalvelut 3,87 3,72 4,06 3,77 3,8 Vanhustenpalvelut 5,32 5,26 5,25 5,03 5,05 Terveyspalvelut 3,38 3,65 3,68 3,48 3,46 Esikunta 3,81 3,48 5,21(4,35) 3,2 2,71 koko toimiala 4,61 4,4 4,48(4,42) 4,13 4,13 Työsuojelutoiminta Työsuojelutoiminnan kaupunkitasoiset painopisteet olivat tapaturmien ehkäisemisessä ja sisäympäristön parantamisessa. Toimialalla huolta aiheuttivat sisäilmaongelmat, joiden parissa työsuojelukin oli aktiivisessa roolissa. Puolarmetsän sairaalakiinteistöä pitkään vaivanneeseen ja vakavaan sisäilmaongelmaan tartuttiin ripein ottein Espoon Kaupunkitekniikan toimesta. Valtuutetut ovat osallistuneet kohdekohtaisiin sisäilmakokouksiin. Työsuojeluvaltuutetut olivat mukana toiminnan ja organisoitumisen muutosvaiheissa mm. kotihoidossa. Valtuutetut aloittivat työpaikkakäynnit suunnitelmansa mukaisesti. Työpaikoilla käytiin läpi mm. riskienarvioinnin tekeminen, häirintään ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseen ja käsittelyyn liittyvä uudistettu toimintamalli. Käynneillä valtuutetut esittelivät myös henkilöstölle tarkoitetut edut, joista tieto ei läheskään aina ollut tavoittanut työntekijöitä. Käynneillä on myös arvioitu työpaikkojen turvallisuustilannetta. Valtuutetut ovat osallistuneet asiantuntijoina työterveyshuollon työpaikkaselvityskäynteihin ja yksittäisten työntekijöiden työkyvyn arviointiin liittyviin neuvotteluihin. Työpaikkojen ristiriitatilanteiden selvittelyssä valtuutetut ovat olleet tukena ja työsuojelun asiantuntijoina. Kumpikin työsuojeluvaltuutettu piti oman toimialueensa työsuojeluasiamiehille 4 kokousta. Asiamiehiä osallistui myös heille järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Työsuojelupäällikkö on valtuutettujen kanssa osallistunut tulosyksiköiden ja palvelutoimintojen johtoryhmien kokouksiin, joissa on käsitelty mm. työpaikoilla sattuneita 22

24 vaara- ja uhkatilanteita, työtapaturmia sekä työpaikoilta esille tulleita muita havaintoja ja huolia. Vuonna 2010 aloitettuihin Esimiehen työsuojeluvastuu -koulutuksiin on vuoden loppuun mennessä osallistunut noin 80 % toimialan esimiehistä. Koulutuksella on haluttu vahvistaa työpaikoilla toteutettavaa työsuojelutoimintaa ja erityisesti esimiehen roolia ja vastuuta. Espoon työsuojelutoimijat tekivät paljon yhteistyötä mm. uudistamalla menettelytapoja ja ohjeita. Työsuojeluvaltuutetut ovat vuorollaan olleet toimialan edustajia kaupungin henkilöstötoimikunnassa. He osallistuivat kutsuttuina yhteistoimintakokouksiin, kuulemistilaisuuksiin ja työyhteisöjen kehittämispäiviin. Yhteistoiminta Kaupungin yhteistoimintaorganisaatio on tarkistettu työnantajan ja järjestöjen yhteisesti sopimalla tavalla vastaamaan kaupungin uudistettua organisaatiota lähtien. Laajakantoiset ja henkilöstöä yleisesti koskevat asiat käsitellään yhteistoimintaelimissä. Työsuojelun yhteistoiminta ei ole erillistoimintaa, vaan se toteutuu parhaimmillaan luonnollisena osana koko organisaation toimintaa sen kaikilla tasoilla. Yhteistoimintakokoukset ja neuvottelut Vuoden 2012 aikana henkilöstöyksikkö on ollut mukana valmistelemassa 18 yhteistoimintakokousta. Lisäksi pidettiin kaupunkitasoinen yhteistoimintaneuvottelu terveysasemapilotista ja Samarian terveysaseman kehittämisestä. Eniten yhteistoimintakokouksia pidettiin perhe- ja sosiaalipalveluissa (9 kokousta). Yhteistoiminnassa käsiteltiin pohjoisen ja eteläisen aikuissosiaalityön palvelurakenteen muutosta, vammaissosiaalityön palveluohjaajien työaikaa, lastensuojelun johtajien lepotaukoa, Ingaksen ja Siltatalon tukiasumisen yhdistymistä, terveydenhoidon palvelujen järjestämisen muutosta Espoon keskuksessa sekä Matinkylä-Olari- Tapiolassa ja Auroran vastaanottokodin toiminnan muutosta. Terveyspalveluissa oli kolme yhteistoimintakokousta, jotka koskivat terveysasemapilottia sekä Samarian ja Kivenlahden terveysasemien kehittämistä. Vanhusten palveluissa pidettiin kaksi yhteistoimintakokousta, joissa käsiteltiin kotiutustiimin perustamista ja kuntoutuspalvelujen fysioterapeuttien työaikaa. Esikunnassa oli kolme yhteistoimintakokousta, joissa käsiteltiin uuden kehittämisen tulosalueen muodostamisen vaikutuksia kehittämisyksikköön ja tietohallintoyksikköön. Henkilöstötoimikunta ja työolojaosto Henkilöstötoimikunnan tehtävänä on tukea työpaikan yhteistoimintaa ja tiedotusta sekä edistää työpaikan ja henkilöstötoimikunnan välistä vuorovaikutusta. Espoon kaupungin työsuojeluorganisaatio on järjestetty kaupunki-, toimiala-, tulosyksikkö- ja työpaikkatasoisesti. Yhteistoimintamenettely ja lakisääteinen työsuojelu on yhdistetty yhteistoimintaorganisaatioksi. Henkilöstötoimikunta on toimialan työsuojelutoimikunta, ja se on nimennyt alaisekseen pysyväksi työryhmäksi työolojaoston, joka hoitaa, käsittelee ja valmistelee osaltaan henkilöstötoimikunnan toimintasuunnitelman mukaisia asioita. 23

25 Henkilöstötoimikunta kokoontui 10 ja työolojaosto 9 kertaa. Henkilöstötoimikunnan kokouksissa seurattiin toimintasuunnitelmaan kirjattuja teemoja. Toimintavuoden aikana on käynnistetty useita toiminnan johtamiseen, organisointiin ja kuntalaispalvelujen kehittämiseen liittyviä uudistuksia, joita on käsitelty henkilöstötoimikunnan kokouksissa. Henkilöstötoimikunnassa ryhdyttiin syksyllä seuraamaan Espoon sairaalan suunnittelutilannetta. Työolojaostossa on valmisteltu henkilöstötoimikunnan käsittelyn yhteenvedot työpaikkojen riskienarvioinneista, tapaturmatilanteesta sekä vaara- ja uhkatilanteista. Työolojaosto toimii toimialan sisäilmaryhmänä ja vuoden aikana käsiteltiin paljon työpaikkojen sisäilmastoon liittyviä ongelmia. Työpaikkakiusaamisessa on toimialalla nollatoleranssi, minkä vuoksi myös työolojaosto on käsitellyt häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvää toimintamallia ja työpaikoilla esiintyneitä ristiriitatilanteita. PALKKAUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2012 Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus ajalle sisälsi vuodelle 2012 tammikuun palkanmaksun yhteydessä maksetun 150 euron suuruisen kertaerän ja lukien maksetun 1,7 %:n yleiskorotuksen. Ko. korotukset koskivat myös Tehyn jäseniä. Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus sisälsi alkaen 1,7 %:n yleiskorotuksen ja tammikuussa maksetun 150 euron suuruisen kertaerän. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus sisälsi myös 1,7 %:n yleiskorotuksen alkaen sekä 150 euron kertaerän. Palkkarakenteen muutoksena lukien KVTES:n piirissä olleen henkilöstön tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin samanaikaisesti yleiskorotuksen yhteydessä 2 %. Vastaavasti pienennettiin henkilökohtaisen lisän euromäärää, jos viranhaltijalla/työntekijällä oli vähintään 5 vuotta henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa. Palkkarakenteen muutos koski myös Tehyn jäseniä. Teknisten sopimuksen mukaisesti tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin ammattialalisän pienentämisen johdosta yleiskorotuksen yhteydessä yhdellä prosentilla. Tulospalkkiojärjestelmä ei ollut käytössä vuonna Kaupunginjohtajan päätökseen perustuvaan kertapalkkiokokeiluun ajalla osallistui sosiaali- ja terveystoimesta Espoonlahden terveysasema. Kertapalkkio oli uuteen KVTES:iin tullut työsuorituksen arviointiin perustuva henkilökohtaisesta lisästä erillinen palkkioelementti. Espoon kokeilussa kertapalkitseminen nähtiin välineenä, jolla esimies palkitsi yksilöä tai yhteisöä kertaluontoisesti hyvästä saavutuksesta. Kokeilujen perusteella kertapalkitsemista kehitetään edelleen käytettäväksi nopeaan palkitsemisen välineenä. Sosiaali- ja terveystoimen palveluksesta poistuneiden työntekijöiden harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä tuli uudelleen kohdennettavaksi vuoden 2012 aikana euroa. Lisien uudelleen myöntämisperusteena on erityisesti tuottavuuden parantamiseen liittyvät perustelut kunta-alan sopimuksien ja kaupunginhallituksen aiemmin päättämien perusteiden mukaisesti. Espoon omaa, aloitettua kokeilua paikallisesta virkaehtosopimusta terveyskeskusten lääkäreiden palvelussuhteen ehtoihin, jatkettiin edelleen Omalla sopimuksella pyritään turvaamaan väestölle lääkäripalvelujen saatavuus. Lisäksi palkkausmallilla tavoitteena on edistää lääkärien saatavuutta ja pysyvyyttä Espoon kaupungin palveluksessa. 24