Sosiaali- ja terveystoimen. henkilöstökertomus 2014

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstökertomus 2014 Espoon kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ESPOO TARINAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ LUKUINA Palvelussuhteiden määrä ja uudet virat ja toimet Tehtävänimikkeet ja sopimusalat Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Maahanmuuttajataustainen henkilöstö Henkilöstön palvelussuhteen pituus, vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Työvoiman saatavuus Henkilöstömenot OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Johtamisosaamisen kehittäminen Kehittäjävalmennukset Henkilöstön täydennyskoulutus Oppilaitosyhteistyö Oppisopimuskoulutus Omaehtoinen opiskelu TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSUOJELU Henkilöstön hyvinvointi Työkyvyn heikkenemisestä johtuvat työjärjestelyt Tapaturmat Vaara- ja uhkatilanteet Sairauspoissaolot Työsuojelutoiminta YHTEISTOIMINTA Yhteistoimintaneuvottelut Yhteistoimintakokoukset ja viranhaltijoiden kuulemiset Henkilöstötoimikunta ja työolojaosto PALKKAUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN VUONNA LIITTEET Liite 1. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan tulosyksiköittäin Liite 2. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuosina tulosyksiköittäin Liite 3. Vuonna 2014 Seuresta ostetut vuokratyötunnit ja kustannukset nimikkeittäin Liite 4. Vaara- ja uhkatilanneilmoitukset tulosyksiköittäin vuosina Liite 5. Lyhyet, 1-3, päivän sairauspoissaolot (päivät ja osuus palvelussuhdepäivistä) tulosyksiköittäin v

3 Liite 6. Terveysperusteiset poissaolot (päivät, prosentit ja kuorma) tulosyksiköittäin v Liite 7. Tunnusluvut toimialoittain

4 1. JOHDANTO Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstökertomus kuvaa henkilöstövoimavaraan, terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin sekä osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tunnuslukuja ja kehityssuuntia. Henkilöstökertomusta käytetään apuna tuloskortin henkilöstöosan, henkilöstön kehittämishankkeiden ja henkilöstösuunnittelun kehittämiseen sekä henkilöstöpolitiikan toteuttamiseen. 2. ESPOO TARINAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET Espoo-tarina on Espoon strategia vuoteen 2017, jonka strategiaperusta sisältää myös vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Henkilöstöä koskevat päämäärät ja tavoitteet on kuvattu Resurssit ja johtaminen -näkökulmassa, jossa valtuustokauden päämäärät ovat: 1) Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa ja 2) Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteita on kolme: 1) Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa, 2) Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla ja 3) Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo-tarinasta on johdettu sosiaali- ja terveystoimen oma tarina. Tavoitteet on sisällytetty toimialan tuloskorttiin, jossa henkilöstöä koskevia tavoitteita olivat 1) Espoon houkuttelevuus työvoimavajealan ammatteihin paranee ja 2) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. 1) Espoon houkuttelevuus työvoimavajealan ammatteihin paranee Tavoitteen toteutumisen seurantaan oli kolme mittaria: 1) Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrä työvoimavajealoilla / työpaikka. Tavoite toteutui. Työvoimavajealoja, joilla seurantaa tehtiin, olivat lääkärit, sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät. Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrä kasvoi lääkärien ja sairaanhoitajien tehtäviin. Lääkärien tehtäviin hakijoita oli 1,7 / työpaikka, kun vuonna 2013 hakijoita oli 0,8 / työpaikka. Sairaanhoitajan tehtäviin hakijoita oli 7,6 (vuonna 2013: 6,2). Sosiaalityöntekijöiden tehtäviin hakijamäärä lisääntyi, jos tarkastellaan sosiaalityöntekijöitä ja johtavia sosiaalityöntekijöitä yhdessä (hakijoita v. 2014: 1,4 ja v. 2013: 1,2). Sen sijaan jos tarkastellaan hakijamäärää pelkästään sosiaalityöntekijöiden tehtäviin, hakijamäärät laskivat (v. 2014: 1,0 / työpaikka ja v. 2013: 1,1 / työpaikka). 2) Tyhy-matriisin lukuarvolle oli asetettu tavoite 66,7. Tavoite ei toteutunut, sillä vuonna 2014 tyhy-matriisin arvo oli 66,2 3) Terveysperusteisten poissaolojen määrän tavoitteeksi oli asetettu, että poissaoloja on enintään 17,0 päivää / henkilötyövuosi. Tavoite toteutui, sillä terveysperusteisten poissaolojen määrä oli 17,0 päivää / henkilötyövuosi. Lisäksi toimialalla seurattiin lyhyiden, 1-3 päivän, sairauspoissaolojen määrää. 2) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Tavoitteen toteutumista mitattiin maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan (äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi) osuudella, joka oli vuonna ,2 prosenttia ja vuonna ,5 prosenttia. Tavoite toteutui. 3

5 3. HENKILÖSTÖ LUKUINA 3.1 Palvelussuhteiden määrä ja uudet virat ja toimet Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 3595, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 2914 ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 681. Lisäksi toimialalla työskenteli 38 työllistettyä. Palkallisia henkilötyövuosia oli 3187, mikä on 81 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Todellisia työpaikalla olevia resursseja kuvaa henkilötyövuodet, joista on vähennetty kaikki poissaolot. Niitä oli 2629, mikä on 60 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Taulukko 1. Palvelussuhteiden määrä sosiaali- ja terveystoimessa vuosina Henkilöstö Vakinainen Määräaikainen Yhteensä Työllistetyt Kaikki yhteensä Määräaikaisten osuus ilman työllistettyjä (%) 17,6 17,8 18,2 17,8 18,9 Vanhusten palveluissa työskenteli vuoden lopussa 1318 henkilöä, mikä on noin 37 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä. Perhe- ja sosiaalipalvelujen henkilökunnan osuus oli noin 35 prosenttia ja terveyspalvelujen henkilökunnan osuus noin 25 prosenttia. Esikunnassa työskenteli 129 henkilöä, mikä on vajaa neljä prosenttia toimialan henkilöstöstä. Kuvio 1. Palvelussuhteiden määrä tulosyksiköittäin vuosina (ei sisällä työllistettyjä) 4

6 Osa-aikatyötä tekevien osuus on hieman kasvanut Osa-aikatyössä oli vuoden 2014 lopussa 498 henkilöä eli 14 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä. Vuoden 2013 lopussa osa-aikaisten osuus oli vajaa 13 prosenttia. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevista osa-aikatyössä oli 13 prosenttia toimialan henkilöstöstä (vuonna 2013:12 prosenttia). Eniten osa-aikaisia oli terveyspalveluissa, jossa vakituisista noin 19 prosenttia oli osa-aikatyössä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa osa-aikaisten osuus vakituisista oli 14 prosenttia, vanhusten palveluissa 9 prosenttia ja esikunnassa vajaa 3 prosenttia. Vakituisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä eniten osa-aikaisia oli lähi-/perushoitajan (61 henkilöä), terveydenhoitajan (55 henkilöä) ja hammaslääkärin (49 henkilöä) tehtävissä. Toimialalle perustettiin 47 uutta virkaa tai toimea Vuoden 2014 aikana toimialalle perustettiin 47 uutta virkaa tai toimea, joista 20 vanhusten palveluihin, 18 perhe- ja sosiaalipalveluihin ja yhdeksän terveyspalveluihin. Taulukko 2. Vuosille perustettujen uusin virkojen ja toimien määrä Vuosi Lukumäärä Tehtävänimikkeet ja sopimusalat Sosiaali- ja terveystoimessa oli vuoden 2014 lopussa käytössä 177 erilaista tehtävänimikettä. Yleisimmät nimikkeet olivat lähihoitaja ja sairaanhoitaja. Uusina nimikkeinä otettiin käyttöön työllisyyspalvelujen päällikön ja tukipalvelupäällikön nimikkeet. Lakkautettuja nimikkeitä olivat mm. lastensuojelupalvelujen aluepäällikkö, toimistopäällikkö, koordinaattori, hoitoapulainen ja verkkotiedottaja. Taulukko 3. Vakinaisen henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet Nimike Lkm lähihoitaja 506 sairaanhoitaja 409 terveydenhoitaja 211 ohjaaja 189 hammashoitaja 122 terveyskeskuslääkäri 104 sosiaalityöntekijä 96 laitosapulainen 89 sosiaaliohjaaja 83 perushoitaja 82 terveyskeskushammaslääkäri 78 fysioterapeutti 69 toimistosihteeri 61 etuuskäsittelijä 54 hoitaja 48 psykologi 47 osastonhoitaja 35 suuhygienisti 35 puheterapeutti 35 vastaava ohjaaja 33 5

7 Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnasta suurin osa eli runsaat 90 prosenttia kuuluu Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Lääkärisopimuksen piiriin kuuluu runsaat kahdeksan prosenttia henkilökunnasta. Sekä teknisten että tuntipalkkaisten sopimuksen piiriin kuuluu vajaa yksi prosentti henkilökunnasta. 3.3 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Suurin osa henkilöstöstä on naisia Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä 91 prosenttia oli naisia ja yhdeksän prosenttia miehiä. Vakinaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli lähes 93 prosenttia ja miesten osuus seitsemän prosenttia. Määräaikaisesta henkilöstöstä miesten osuus oli suurempi eli lähes 15 prosenttia. Miesten osuus oli suurin esikunnassa, jossa vakinaisesta henkilöstöstä 18 prosenttia oli miehiä. Kuvio 2. Miesten ja naisten osuus vakituisesta henkilökunnasta tulosyksiköittäin (%) Yli 40 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä on yli 50 -vuotiaita Vakinaisesta henkilökunnasta noin 30 prosenttia oli vuotiaita ja runsaat kymmenen prosenttia oli 60 vuotta täyttäneitä. Alle 30 -vuotiaita vakinaisesta henkilöstöstä oli yhdeksän prosenttia, vuotiaita 24 prosenttia ja vuotiaita vajaa 27 prosenttia. 6

8 Kuvio 3. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan ikäjakauma (henkilöiden lukumäärä ikäluokassa) Tulosyksikön vakinaiseen henkilöstömäärään suhteutettuna eniten alle 30 -vuotiaita vakinaisessa palvelussuhteessa olevia työntekijöitä oli vanhusten palveluissa, noin 11 prosenttia. Perhe- ja sosiaalipalveluissa alle 30 -vuotiaiden osuus oli yhdeksän, terveyspalveluissa seitsemän ja esikunnassa yksi prosentti. Esikunnan vakinaisesta henkilöstöstä 22 prosenttia oli yli 60 -vuotiaita, kun muissa tulosyksiköissä tämän ikäryhmän osuus oli noin 10 prosenttia. Myös vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli suurin esikunnassa, noin 38 prosenttia. Vanhusten palveluissa vuotiaiden osuus vakinaisista oli 33 prosenttia, terveyspalveluissa 30 prosenttia ja perhe- ja sosiaalipalveluissa 24 prosenttia. Kuvio 4. Tulosyksiköiden vakinaisen henkilöstön ikärakenne suhteutettuna tulosyksiköiden vakinaisen henkilökunnan henkilöstömäärään (ikäluokan %-osuus tulosyksikön vakituisesta henkilöstöstä) 7

9 Henkilökunnan keski-ikä on pysynyt samana viimeiset kolme vuotta Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa 44,1 vuotta eli sama kuin kahtena aikaisempana vuonna. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan keski-ikä oli 45,8 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on selvästi korkein esikunnassa (51,7 vuotta) ja alhaisin perhe- ja sosiaalipalveluissa. Taulukko 4. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan keski-ikä vuosina Vakinaiset Määräaikaiset Vakin. ja määräaik. yhteensä Vuosi Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht ,6 46,5 46,5 37,9 36,8 37,0 44,3 44,8 44, ,7 46,3 46,4 37,6 36,9 37,0 44,7 44,7 44, ,3 45,9 46,0 37,0 35,5 35,7 43,9 44,2 44, ,6 45,7 45,8 37,0 36,2 36,3 44,1 44,1 44, ,3 45,7 45,8 36,6 36,6 36,6 43,9 44,1 44,1 Kuvio 5. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä tulosyksiköittäin vuosina Maahanmuuttajataustainen henkilöstö Maahanmuuttajataustaiseksi henkilöksi lasketaan henkilö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajataustaisia oli vuoden lopussa 306, mikä on 8,5 prosenttia henkilökunnasta. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 214 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 92 henkilöä. Eniten maahanmuuttajataustaisia henkilöitä työskentelee vanhusten palveluissa. Taulukko 5. Henkilöstö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi (ei työllistettyjä) Tulosyksikkö Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Perhe- ja sosiaalipalvelut ,5 % 3,3 % 3,5 % 4,0 % 4,3 % Vanhusten palvelut ,3 % 13,0 % 14,6 % 15,6 % 16,2 % Terveyspalvelut ,6 % 4,4,% 4,4 % 4,4 % 4,4 % Esikunta ,0 % 0,7 % 0,9 % 0,0 % 0,0 % Sotet yhteensä ,2 % 6,9 % 7,7 % 8,2 % 8,5 % 8

10 Maahanmuuttajataustaisia eniten sairaanhoitajan ja lähihoitajan tehtävissä Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä työskenteli 30 eri tehtävänimikkeellä. Eniten maahanmuuttajataustaisia oli sairaanhoitajan tehtävissä, 86 henkilöä (62 vakinaista ja 24 määräaikaista). Lähi-/perushoitajan tehtävissä oli 85 henkilöä (56 vakinaista ja 29 määräaikaista). Kolmanneksi suurin ryhmä oli laitos- ja osastoapulaisen tehtävät, joissa työskenteli 40 henkilöä. Terveyskeskuslääkäreistä 18 ja ohjaajista 17 oli maahanmuuttajataustaisia. Seuraavaksi yleisimmät nimikkeet olivat hammashoitaja ja sosiaaliohjaaja (8 henkilöä) sekä sosiaalityöntekijä, terveyskeskushammaslääkäri ja etuuskäsittelijä (6 henkilöä). Maahanmuuttajataustaisista 81 prosenttia oli naisia. Vakinaisessa palvelusuhteessa oli 70 prosenttia maahanmuuttajataustaisista: miehistä 61 prosenttia ja naisista 72 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisia oli kaikissa ikäluokissa. 3.5 Henkilöstön palvelussuhteen pituus, vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Sosiaali- ja terveystoimen vakituisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 10,3 vuotta. Keskimääräinen palvelusaika oli pisin esikunnassa, 17 vuotta. Terveyspalveluissa vakituisten keskimääräinen palvelusaika oli 11,2 vuotta, perhe- ja sosiaalipalveluissa 9,8 vuotta ja vanhusten palveluissa 9,3 vuotta. Noin 61 prosenttia vakituisista oli työskennellyt Espoon kaupungilla alle kymmenen vuotta. Alle viisi vuotta työskennelleiden osuus oli noin 36 prosenttia. Perhe- ja sosiaalipalveluissa ja vanhusten palveluissa 38 prosenttia ja terveyspalveluissa 35 prosenttia vakituisista oli ollut Espoon kaupungilla alle viisi vuotta, kun esikunnassa tämän ryhmän osuus oli 21 prosenttia. Esikunnan vakituisesta henkilökunnasta 17 prosenttia on työskennellyt kaupungilla vähintään 30 vuotta, kun muissa tulosyksiköissä tämän ryhmän osuus on 4-7 prosenttia. Lähtövaihtuvuus kasvoi Sosiaali- ja terveystoimen palveluksesta erosi 214 vakituisessa palvelussuhteessa ollutta henkilöä (v. 2013: 184). Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,8 prosenttia, josta eläkkeelle jääneiden osuus oli 1,7 prosenttia (vuonna 2013: 6,0 prosenttia, josta eläkkeelle jääneiden osuus 1,3 prosenttia). Eläkkeelle jääneistä 52 henkilöstä 92,3 prosenttia jäi vanhuuseläkkeelle (v. 2013: 87,8 prosenttia). Eläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi ollen 63,5 vuotta, kun vuonna 2013 se oli 63,4 vuotta. Koko kaupungin keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 63,3 vuotta. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 32 henkilöä, mikä on kymmenen henkilöä vähemmän kuin vuonna

11 Taulukko 6. Eläkkeelle siirtyminen vuosina Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä koko kaupunki 62,4 62,2 63,2 63,6 63,3 sosiaali- ja terveystoimi 62,7 62,9 62,6 63,4 63,5 Osa-aikaeläkkeellä olevien lukumäärä koko kaupunki sosiaali- ja terveystoimi Eläkepäätökset/eläkemuoto sosiaali- ja terveystoimessa vanhuuseläke varhennettu vanhuuseläke työkyvyttömyyseläke yksilöllinen varhaiseläke (YVE) Yhä useampi jatkaa työssä Henkilökohtaisen eläkeiän vuosina saavuttaa 735 sosiaali- ja terveystoimen vakituisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää ja heidän lisäkseen 69 vakituisessa palveluksessa olevaa henkilöä oli saavuttanut henkilökohtaisen eläkeiän vuosina (vuosi sitten 65 henkilöä). Vuoden 2024 loppuun mennessä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien osuus on 28 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä. Henkilökohtaisen eläkeiän jo saavuttaneista 29 työskenteli vanhusten palveluissa, 18 perhe- ja sosiaalipalveluissa, 16 terveyspalveluissa ja kuusi esikunnassa. Suurimmat ammattiryhmät olivat lähi- /perushoitajat (14 henkilöä), sairaanhoitajat (kuusi henkilöä) sekä laitos- ja osastoapulaiset (kuusi henkilöä). Esikunnan vakinaisesta henkilökunnasta 23 prosentilla henkilökohtainen eläkeikä täyttyy seuraavan viiden vuoden aikana (sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on jo täyttynyt). Terveyspalveluissa 11 prosentilla ja vanhusten palveluissa sekä perhe- ja sosiaalipalveluissa kymmenellä prosentilla vakituisesta henkilökunnasta henkilökohtainen eläkeikä täyttyy vuoden 2019 loppuun mennessä. Kuvio 6. Seuraavan kymmenen vuoden aikana henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän saavuttavien vakinaisessa palvelussuhteessa olevien määrä (lkm) tulosyksiköittäin 10

12 3.6 Työvoiman saatavuus Täyttökielto jatkui vuonna Täyttökielto koski lähinnä esimies- ja hallinnollisia tehtäviä. Kaupunginjohtaja päätti vuoden aikana 223 toimialan esittämästä luvasta poiketa täyttökiellosta. Kaupungin keskitetty rekrytointiyksikkö avustaa esimiehiä vakituisten ja pitkäaikaisten sijaisten rekrytoinnissa. Vuoden 2014 aikana rekrytointiyksikkö julkaisi 593 sosiaalija terveystoimen työpaikkaa (vuonna 2013: 664). Uusia vakinaisia työntekijöitä kaupungin ulkopuolelta palkattiin 169. Miesten osuus uusista työntekijöistä oli 13 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 7. Kaupungin ulkopuolelta palkattujen uusien vakinaisten työntekijöiden määrä vuosina Vuosi Miehet Naiset Yhteensä Lyhytaikaiset sijaiset rekrytoitiin Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä. Vuokralääkärit rekrytoitiin muista vuokratyöfirmoista. Työvoimavajealojen rekrytointitilanne parani Toimialan avoimena oleviin tehtäviin oli keskimäärin 10,6 kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa / työpaikka. Lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden tehtäviin on jo usean vuoden ajan ollut rekrytointivaikeuksia ja uudeksi työvoimavajealueeksi nimettiin vuoden 2014 alussa hammashoitajat. Rekrytointitilanne parani vuoden aikana. Lääkärien tehtäviin oli vuonna 2014 keskimäärin 1,7 kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa, kun edellisenä vuonna hakijoita oli 0,8 / työpaikka. Sosiaalityöntekijän tehtävissä kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrä lisääntyi johtavien sosiaalityöntekijöiden tehtäviin (vuonna 2014: 4 hakijaa / 2013: 2,2 hakijaa), mutta sosiaalityöntekijän tehtäviin hakijamäärä hieman väheni (2014: 1,0 / 2013: 1,1). Hammashoitajien rekrytointitilanne parani huomattavasti, sillä kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita oli 5,0 / työpaikka, kun vuonna 2013 hakijoita on 2,8 / työpaikka. Sairaanhoitajien rekrytointitilanne on parantunut jo usean vuoden ajan, vuonna 2014 kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita oli 7,6 / työpaikka. Henkilökunnan rekrytointia on pyritty parantamaan lisäämällä harjoittelijoiden määrää ja harjoittelun suunnitelmallisuutta. Oppisopimuskoulutusta järjestettiin mm. hammashoitajien ja lähihoitajien tehtäviin. Lääkärien rekrytointitilanteen parantamiseksi terveyspalveluissa työskenteli vuosina määräaikainen rekrytointikoordinaattori, jonka tehtävä päättyi loppuvuodesta Työvoimavajealueilla on toteutettu tehostettua rekrytointimarkkinointia. Sosiaali- ja terveystoimi tuki edelleen sosiaalityöntekijöiksi ja sairaanhoitajiksi pätevöityvien työntekijöiden opiskelua kymmenellä palkallisella koulutuspäivällä vuodessa. Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksesta valmistui 22 opiskelijaa, joista viisi työllistyi sosiaali- ja terveystoimessa määräaikaisiin tehtäviin. 11

13 Joustavat henkilöstöjärjestelymallit olivat käytössä Espoon kaupungilla on käytössä ns. joustavia malleja, joiden avulla pyritään mm. helpottamaan työvoiman rekrytointia, tukemaan ikääntyneen henkilökunnan työssä jaksamista ja edistämään monikulttuurisuutta. Joustavista malleista käytetään eniten maahanmuuttajien rekrytointimallia, jolla työskenteli 21 henkilöä. Heidän palkkakustannukset maksettiin kaupungin keskitetyistä määrärahoista. Seniorimallilla työskenteli yhdeksän henkilöä ja juniorimallilla oli palkattuna yksi henkilö. Tehostetun perehdytyksen mallia käytettiin kolmen henkilön ja ennakoivaa rekrytointimallia yhden henkilön rekrytoinnissa. Taulukko 8. Joustavilla malleilla vuonna 2014 palvelussuhteessa olleiden henkilöiden määrä tulosyksiköittäin Perhe ja sos.palv. Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Esikunta Yhteensä Seniorimalli Juniorimalli Maahanmuuttajien rekrytointimalli Tehostettu perehdytys Ennakoivan rekrytoinnin malli Henkilöstömenot Henkilöstökulut olivat vuonna 2014 noin 176,8 milj. euroa. Luku sisältää perhe- ja sosiaalipalvelujen henkilökohtaisten avustajien henkilöstökulut vajaa 6,3 milj. euroa. Työvoiman vuokrauskustannukset olivat 10,3 milj. euroa, mikä oli lähes 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna Seuren osuus kustannuksista oli 7,9 milj. euroa. Eniten vuokratyövoiman käyttö laski terveyspalveluissa, lähes 1,6 milj. euroa (49 prosenttia) vuoteen 2013 verrattuna. Myös vanhusten palveluissa vuokratyövoiman käyttö laski merkittävästi, mutta perhe- ja sosiaalipalveluissa työvoiman vuokrauskulut nousivat. Työvoiman vuokrauskustannukset olivat suurimmat vanhusten palveluissa, noin 7,5 milj. euroa (v. 2013: 8,7 milj. euroa), mikä on 72 prosenttia toimialan työvoiman vuokrauskustannuksista. Terveyspalveluissa työvoiman vuokrauskustannukset olivat 1,6 milj. euroa (v. 2013: 3,2 milj. euroa) ja perhe- ja sosiaalipalveluissa vajaa 1,3 milj. euroa (kasvua euroa). Esikunnan osuus oli noin 0,2 prosenttia ( euroa) työvoiman vuokrauskuluista. Toimialan henkilöstömenot kasvoivat 3,1 prosenttia, kun vuonna 2013 kasvu oli 6,1 prosenttia. Taulukko 9. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömenot vuosina 2013 ja 2014 Sosiaali- ja terveystoimi Kasvu Kasvu % Henkilöstökulut ,8 % Työvoiman vuokrauskulut ,6 % Henkilöstömenot yhteensä ,1 % 12

14 4. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Toimialan johtoryhmän päätöksen mukaisesti vuoden 2014 osaamisen kehittämisen painopistealueita olivat johtamisen foorumeiden ja työyhteisövalmennusten kehittäminen sekä toimialan oman koulutuskalenterin ja opiskelijaohjauksen laatukyselyn CLES+T käyttöönotto. Lisäksi toimialalla järjestettiin henkilökunnan yleisiin ja ammatillisiin osaamistarpeisiin vastaavaa koulutusta. Toimialan koulutuskalenteria kehitettiin käyttäjäpalautteiden suuntaisesti. Sähköinen koulutuskalenteri on käytössä kaikissa tulosyksiköissä. Toimialan sisäisten koulutusten teemoja olivat erityisesti, potilasturvallisuus, riskienarviointi ja esimiesten työsuojeluvastuu sekä toiminnan kehittäminen. Ketterän kehittämisen tulosalue järjesti työyksiköille Ketterän kehittämisen valmennusta. Uusille työntekijöille ja esimiehille järjestettiin perehdytystilaisuuksia ja -valmennuksia. 4.1 Johtamisosaamisen kehittäminen Kaupunkitasoisiin uuden esimiehen peruskursseille osallistui 34 toimialan esimiestä ja johtamisen erikoisammattitutkintoa suoritti 99 esimiestä. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöyksikkö järjesti perehdytystä hallinnollisille esimiehille Sosiaali- ja terveyspalvelujen esimiehille ja asiantuntijoille pidettiin kaksi sote-jofoa eli johtoryhmien puolenpäivän mittaista työpajaa, joissa vahvistettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen samansuuntaista johtamista ja yhteistä näkemystä strategian toimeenpanon edellyttämästä tekemisestä. Syyskuussa pidettiin syystartti ja siihen osallistui lähes 200 esimiestä ja asiantuntijaa. Vuoden 2014 aikana järjestettiin myös seitsemän Lean-simulaatiopäivää tulosyksiköitten johtoryhmille. Ne tarjosivat mahdollisuuden tutustua kokemuksellisesti prosessin kehittämiseen ja Leanin periaatteisiin sekä työkaluihin. 4.2 Kehittäjävalmennukset Ketteräksi kehittäjäksi valmennukset Vuonna 2014 Ketteräksi kehittäjäksi valmennuksiin osallistui 13 espoolaista ja 3 ulkopaikkakuntalaista työyhteisön kehittämistiimiä. Valmennuksissa kehitettiin omaa työtä ja asiakasprosesseja niin, että saatiin lisäarvoa asiakkaille, hyvinvointia henkilöstölle ja resurssit tehokkaasti käyttöön. Kehittäminen perustui sosiaali- ja terveyspalvelujen tarinaan. Vanhusten palvelujen osake-valmennukset Vuonna 2014 osake-valmennuksessa oli 5 tiimiä. Työpajoja pidettiin 4 ja kaikissa oli noin työntekijää. 4.3 Henkilöstön täydennyskoulutus Vuoden 2014 alussa astui voimaan Laki osaamisen kehittämisestä, minkä mukaan työnantajalla on mahdollisuus hakea kompensaatiota henkilökunnan koulutuspäiviin kolmelta päivältä vuodessa per henkilö. Seuranta ulottui vuonna 2014 myös sisäisiin koulutuksiin. Yksi koulutuspäivä muodostuu kuudesta opetustunnista. Toimialan henkilöstö osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoitteiden mukaisiin koulutuksiin ja koulutushakemusten mukaisia täydennyskoulutuspäiviä kertyi 6118, kun vuonna 2013 niitä oli

15 4.4 Oppilaitosyhteistyö Opiskelijaohjauksen laatu- ja oppimisilmapiirikysely CLES+T on käytössä toimialatasoisesti. Koko vuodenvastausprosentti oli 48 %. Vastaajat pitivät toimialan työpaikkoja hyvinä harjoittelupaikkoina. Arvioiden keskiarvo oli 8,63. Taulukko 10. Harjoittelijamäärät vuonna 2014 (lähde: esimieskysely) II aste AMK TET Yliopistot ja korkeakoulut Yhteensä Kevät Syksy Yhteensä Oppisopimuskoulutus Sosiaali- ja terveystoimessa oli vuoden 2014 aikana 24 oppisopimusopiskelijaa. He opiskelivat pääsääntöisesti lähihoitajiksi, hammashoitajiksi ja ohjaajiksi. Satunnaisia oppisopimusopiskelijoita oli myös toimistoalan tehtävissä. 4.6 Omaehtoinen opiskelu Stipendikukkaro Vuoden 2014 stipendikukkaron myöntämisen perusteita tarkennettiin eikä tukea enää myönnetty perustutkintojen suorittamiseen. Stipendikukkarosta maksettiin reilut euroa tukea omaehtoiseen opiskeluun. Tukea sai 127 työntekijää. Stipendikukkaro raha on tarkoitettu omalla ajalla tapahtuvaan opiskeluun, joka vahvistaa työtehtävissä tarvittavaa osaamista. Taulukko 11. Stipendikukkaron saajat ja myönnetty kokonaismäärä vuosina Vuosi Määräraha Saajat

16 5. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSUOJELU 5.1 Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön työhyvinvointia mitattiin jälleen syksyllä maan laajimmalla ja pitkäaikaisimmilla kunta-alan henkilöstöön kohdistuvalla Kunta10-tutkimuksella. Toimialan tulokset ovat edelleen hyvää tasoa Espoon muihin toimialoihin ja tutkimuskuntiin verrattuna. Kehittyminen ei kuitenkaan ole aiempiin vuosiin nähden lineaarista. Henkilöstön kokema työhyvinvointi on samalla tasolla kuin vuonna Joillakin palvelualueilla on nähtävissä pieniä notkahduksia huonompaan ja joillakin luvut osoittavat kehittymistä parempaan suuntaan. Henkilöstön kokema väkivalta eri muodoissaan on Kunta10-tutkimuksen mukaan vähentynyt, samoin syrjintään liittyvät kokemukset. Työntekijöiden halu jatkaa nykyisessä työssään on lisääntynyt. Kuntoremonttikursseilla tuettiin 34 työntekijän fyysisen kunnon ja henkisen jaksamisen säilymistä ja kohentumista. 5.2 Työkyvyn heikkenemisestä johtuvat työjärjestelyt Työkyvyn heikkenemisestä johtuvia työjärjestelyjä etsittiin 79 henkilölle, joista 40 saatiin päätökseen. Uusi työpaikka löytyi 11 henkilölle, oman työn räätälöintejä tehtiin seitsemälle, eläkkeelle ja osakuntoutustuen piiriin meni kahdeksan työntekijää. Omaan tehtävään palaajia oli viisi ja yhdeksän henkilön työsuhde päättyi. Työterveysneuvotteluja oli noin 100 ja työkokeiluja toteutettiin 17. Suurin osa uudelleen järjestelyjen piirissä olevista työskentelee vanhusten palveluissa. 5.3 Tapaturmat Henkilöstölle sattui työssä edellistä vuotta vähemmän sellaisia tapaturmia, joista aiheutui korvauksia (2013:207 ja 2014:123). Tapaturmista aiheutuneita sairauspoissaoloja (2013:743 ja 2014:505) kertyi myös vähemmän. Kokonaiskorvaussumma pieneni, joskin keskimääräinen yhtä tapaturmaa koskeva korvaussumma kasvoi (2013: 446 euroa ja euroa). Työssä aiheutui tapaturmia eniten kaatumisista. Myös väkivaltatilanteisiin liittyi sairauspoissaoloja aiheuttaneita tapaturmia, joissa usein oli fyysisen vahingoittumisen lisäksi henkisiä seurauksia. Kaatumisten rinnalla fyysisen kuormittumisen tilanteet johtivat sairauspoissaoloon 60 % kaikista työssä sattuneista tapaturmista. Eniten tapaturmia sattui ja vuotiaiden ikäryhmissä. Työmatkoilla sattui 76 tapaturmaa, kymmenen enemmän kuin edellisvuonna. Pääasiassa jalankulkijoille sattuneista työmatkatapaturmista aiheutuneita sairauspoissaoloja kertyi kuitenkin vähemmän (2013:462 ja 2014:379). Liukastumiset, kaatumiset ja kompastumiset olivat pääasiallisia työmatkatapaturmien aiheuttajia. Vakavia, 21 sairauspoissaolopäivää aiheuttaneita tapaturmia oli kymmenen, joista neljä sattui työssä ja kuusi työmatkalla. Vakaviksi luettavissa tapaturmissa vahingoittuminen aiheutui 8/10 liukastumisesta tai kompastumisesta. Kymmenestä vakavasta vahingosta aiheutui yhteensä 338 sairauspoissaolopäivää. Tapaturmataajuus Tapaturmataajuudella tarkoitetaan työssä sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työntuntien suhdetta. Taajuus on toimialalla kehittynyt myönteiseen suuntaan. 15

17 Taulukko 12. Taajuuslukujen kehitys Vuosi Tapaturmataajuus , , ,04 Veritartuntavaaratilanteet Veritartuntavaaratilanteista työsuojelu vastaanotti 35 ilmoitusta. Lähes puolet ilmoituksista koski pistotilanteeseen ja siinä erityisesti neulan suojuksen asettamiseen liittyvää tapahtumaa. Ilmoittaneista 60 % oli saanut tai sai tapahtuman jälkeen B- hepatiittirokotuksen. Kaikissa tilanteissa tartuntavaara kohdistui sormen tai käden alueelle. Aluehallintovirasto teki neljään työpaikkaan tarkastuksen terävien instrumenttien turvallisesta käytöstä. Tarkastuskertomukseen kirjattiin, että työnantajan on luovuttava terävien instrumenttien tarpeettomasta käytöstä menettelytapoja muuttamalla ja ottamalla käyttöön instrumentteja, joissa on sisäänrakennettuja turvallisuusteknisiä suojamekanismeja. Taulukko 13. Veritartuntatilanteet tulosyksiköittäin 2014 Tulosyksikkö 2014 Vanhusten palvelut 15 Perhe- ja sosiaalipalvelut 6 Terveyspalvelut 14 yhteensä Vaara- ja uhkatilanteet Työsuojelu on vastaanottanut työpaikoilta 427 ilmoitusta vaara- tai uhkatilanteesta. Yli 90 % ilmoituksista liittyy väkivaltaan tai sen uhkaan. Ilmoituksia tehtiin aiempaa aktiivisemmin. Kunta10-tulosten mukaan väkivallan kokeminen työpaikoilla on vähentynyt. Tapaturmailmoituksen työssä kohtaamansa väkivaltatilanteen seurauksista teki 28 työntekijää. Vahingoittuneista 14 kertyi korvattavia sairauspoissaoloja ja 14 ainoastaan sairaanhoitokuluja. Taulukko 14. Vaara- ja uhkatilanne ilmoitusten jakautuminen tulosyksiköittäin Tulosyksikkö Vanhusten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Esikunta yhteensä

18 Suuren osan väkivaltatilanteista aiheutti muistisairas tai päihtynyt henkilö. Myös vammaispalvelujen toiminnoissa sattui paljon väkivalta- tai sen uhkan tilanteita. 5.5 Sairauspoissaolot Terveysperusteisia poissaoloja oli 17 päivää / henkilötyövuosi, mikä oli toimialan tulostavoite. Perhe- ja sosiaalipalvelujen (2013: 14,4 ja 2014:14,3), terveyspalvelujen (2013:14,2 ja 2014:13,7) ja esikunnan (2013:15,8 ja 2014:14,5) henkilöstö sairasti hiukan viime vuotta vähemmän. Lyhyet sairauspoissaolot kasvoivat lukuun ottamatta vanhusten palvelujen tulosyksikköä. 5.6 Työsuojelutoiminta Vuosi 2014 käynnisti uuden toimikauden, joka toi mukanaan toimialalle kolmannen työsuojeluvaltuutetun. Toimialan työsuojelutoimintaa ohjasivat Espoo-tarina ja tuloskorttiin valitut tavoitteet: sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentäminen sekä työpaikkojen turvallisuuden hallinnan ja ennakoinnin lisääminen erityisesti väkivalta- ja uhkatilanteisiin. Työsuojeluvaltuutetut ovat antaneet asiantuntemustaan työpaikkojen ja palvelualueiden omien turvallisuusohjeiden laatimisessa. Väkivaltatilanteiden ennakointiin tarjottiin myös koulutusta ja esimiehille ns. case-kahvilavalmennusta samasta aiheesta. Valtuutettujen toimesta pilotoitiin työpaikan turvallisuushavaintojen tekemiseen laadittua turvallisuuskävely -työkalua. Työpaikoilla ilmenneiden ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen on käytetty työsuojelutoimijoiden osaamista. Valtuutetut ovat osallistuneet kaupungin työkyky- ja turvallisuusprosessien kehittämiseen muiden työhyvinvointitoimijoiden rinnalla. Työsuojeluvaltuutetut ovat tukeneet työpaikkoja ratkaisujen etsimisessä sisäilmaan liittyvissä ongelmissa. Toimialan työsuojeluvaltuutetut ovat olleet aktiivisessa yhteydessä asiamiehiin, joille järjestetyissä tapaamisissa on ollut vahva koulutuksellinen osuus. Aluehallintoviraston toimitti seitsemän työsuojelutarkastusta. Tarkastukset kohdistuivat terävien instrumenttien turvalliseen käyttöön. Tarkastusten yhteenvetona voidaan todeta suositus siirtyä kokonaan käyttämään instrumentteja, joissa on sisäänrakennettuja turvallisuusteknisiä suojamekanismeja. Työsuojelu teki yhteenvedot palveluyksiköittäin työpaikkojen toimittamista riskienarvioinneista ja laati niistä toimialatason toimintasuunnitelman, jotka koskivat koulutusta ja valmennusta, ohjeita sekä seurannan kehittämistä. Toimialan työsuojeluvaltuutetut tekivät yhteistyötä Espoon kaupungin esimiesten työsuojeluvaltuutetun kanssa mm. pitämällä yhteisiä tilaisuuksia työpaikoilla erityisesti asiallisen kohtelun teemasta. 17

19 6. YHTEISTOIMINTA Toimialalla oli vuoden 2014 aikana 33 yhteistoimintakokousta tai viranhaltijan kuulemistilaisuutta. Yhteistoimintaneuvotteluja pidettiin kaksi, jotka koskivat kotihoidon resurssipoolia ja toiminnanohjausjärjestelmää. Lisäksi toimialalla valmisteltiin kaksi kaupunkitasosta yhteistoimintaneuvottelua, joissa käsiteltiin terveysasematoiminnan järjestämistä ja Espoon sairaalan laitoshuollon siirtoa HUS-Desikoon. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa ja resurssipoolin kehittämistä käsiteltiin aiheena yhteistoiminnallisesti eniten sosiaali- ja terveystoimessa vuoden aikana. 6.1 Yhteistoimintaneuvottelut o Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja resurssipoolin laajentaminen ( ) o Terveysasematoiminnan järjestämistä koskeva yhteistoimintaneuvottelu ( ) o Espoon sairaalan laitoshuollon siirto sosiaali- ja terveystoimesta HUS- Desikoon ( ) o Kotihoidon henkilöstön siirrot resurssipooliin ( ) 6.2 Yhteistoimintakokoukset ja viranhaltijoiden kuulemiset Perhe- ja sosiaalipalvelut o Lystimäen nuorisokodin toiminnan muuttaminen ( ) o Espoon työllisyyspalvelujen palvelukeskuksen johtamisrakenteen muutos ( ) o Lastensuojelun tiimirakenteen muutoksen pilotointi Leppävaaran alueella ( ) o Nuorten jälkihuollon ja oikeusedustuksen toiminnan muutos ( , kaksi kokousta) o Espoon ryhmäkodin majoituspaikkojen vähentämisen henkilöstövaikutukset ( ). o Vammaissosiaalityön uudelleen organisointi ( ) Terveyspalvelut o Puolarmetsän ja Matinkylä-Olarin terveysasematoiminnan uudelleen organisointi ( /Puolarmetsän terveysasema, /Matinkylän terveysasema) o Korvaushoidon uudelleen organisointi ( ) o Mielenterveys- ja päihdepalveluiden uudelleen organisointi ( , johtavat viranhaltijat / muu henkilökunta) o Tapiolan ja Matinkylän terveysasematoiminnan johtamisen uudelleen organisointi ( ja ) 18

20 Vanhusten palvelut o Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja resurssipoolin laajentaminen (7 yhteistoimintakokousta, tammi-helmikuussa) o Taavinkodin toiminnan muuttaminen muistipalvelukeskukseksi elä ja asu - seniorikeskusmallin mukaisesti ( ) o Espoon sairaalan laitoshuollon siirto sosiaali- ja terveystoimesta HUS- Desikoon ( /Jorvin sairaala, /Puolarmetsän sairaala) o Kotihoidon henkilöstön välittömän työajan toteutuminen alueilla ja henkilöstösiirrot resurssipooliin (7 yhteistoimintakokousta, elo-syyskuussa). o Pitkäaikaishoidon palvelurakenteen muutos, Puolarkodin toiminnan loppuminen ( ) Esikunta o Espoo ICT-projektin vaikutukset sosiaali- ja terveystoimen tietohallintoyksikköön ( ) Lisäksi toimiala osallistui kaupunkitasoisiin yhteistoimintaneuvotteluihin, joissa käsiteltiin: o Espoo ICT-projektia ja siihen liittyvää uuden yksikön perustamista palveluliiketoimeen alkaen, ja o Espoon kaupungin henkilöstösopimusta, ja Henkilöstötoimikunta ja työolojaosto Työhyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan johdon ja henkilöstön yhteistoimintaa sekä keskinäistä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Työsuojelutoimikuntana toimiva henkilöstötoimikunta kokoontui 9 kertaa ja sen alainen työolojaosto 10 kertaa. Henkilöstötoimikunnassa käsiteltiin useita vuoden aikana toteutettuja organisatorisia muutoksia. Huoli työpaikkojen sisäilmaongelmista puhutti sekä henkilöstötoimikunnan että työolojaoston jäseniä. 19

21 7. PALKKAUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2014 Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkoi 1. maaliskuuta 2014 ja sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso on ja toinen jakso on Sopimuskaudella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimaa raamisopimusta Suomen työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamisesta. Sopimus on nimetty Työllisyys ja kasvusopimukseksi. Kunnallinen virka- ja työehtosopimus sisälsi kunta-alan palkkoja korotuksen sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 20 euroa lukien. Lääkärisopimuksessa (LS) korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti Vuosilomalain muutosten mukaiset uudet vuosilomamääräykset tulivat voimaan 1. maaliskuuta 2014 ja ne koskivat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Sopimukset nostavat kunta-alan työvoimakustannuksia ensimmäisen 22 kuukauden aikana keskimäärin 1,2 %. Tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä vuonna 2014 koko kaupungissa ainoastaan Kivenlahden terveysasemalla. Tulospalkkiojärjestelmän tarkoituksena on edistää ja tukea Espoo strategian mukaisten tulostavoitteiden toteutumista, laadunhallintaa ja toimintaprosessien tehokkuutta. Ulkoiselle toimijalle siirtyi väestöpohja Samarian terveysaseman alueelta ja Kivenlahden terveysasema otettiin ulkoisen toimijan verrokiksi. Kannustavana palkkausmallina käytettiin tulospalkkiota ja arviointialueina olivat palvelutoiminta, asiakastyytyväisyys, talous ja henkilöstö. Asetetut tavoitteet toteutuivat 45 prosenttisesti ja tulospalkkiona maksettiin 15 työntekijälle n euroa/työntekijä. Sosiaali- ja terveystoimen palveluksesta poistuneiden työntekijöiden harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä tuli uudelleen kohdennettavaksi vuoden 2014 aikana 8735 euroa. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työsuorituksen arviointiin jossa arviointiperusteena ovat: henkilökohtaiset työtulokset, monitaitoisuus, oma-aloitteisuus ja yhteistyökyky. Kriteerit sisältävät myös tuloksellisuusnäkökulman. Espoossa luovuttiin jaksotyössä kaksois- ja kolmoisjaksoista Kuntatyönantajan ohjeen mukaisesti ja siirryttiin kolmen viikon jaksoon alkaen. 20

22 LIITTEET Liite 1. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan tulosyksiköittäin Perhe- ja sosiaalipalvelut Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä Yht Vanhusten palvelut Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä Yht Terveyspalvelut Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä Yht Esikunta Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä Yht

23 Liite 2. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuosina tulosyksiköittäin Sosiaali- ja terveystoimi Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Lähtöperuste Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Eläkk. siirtyminen iän perusteella 44 1, , ,53 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 9 0,30 5 0,16 4 0,13 Eronnut kaup. palveluksesta 167 5, , ,94 Muu syy 4 0,13 7 0,23 7 0,22 Yhteensä 224 7, , ,82 Perhe- ja sosiaalipalvelut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Lähtöperuste Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Eläkk. siirtyminen iän perusteella 15 1,55 3 0, ,70 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 2 0,21 2 0,20 2 0,19 Eronnut kaup. palveluksesta 67 6, , ,40 Muu syy 1 0,10 0 0,00 1 0,09 Yhteensä 85 8, , ,39 Vanhusten palvelut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Lähtöperuste Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Eläkk. siirtyminen iän perusteella 21 1, , ,52 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 5 0,44 3 0,26 2 0,17 Eronnut kaup. palveluksesta 54 4, , ,06 Muu syy 3 0,26 4 0,35 4 0,34 Yhteensä 83 7, , ,08 Terveyspalvelut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Lähtöperuste Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Eläkk. siirtyminen iän perusteella 7 0, ,90 8 1,03 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 1 0,13 0 0,00 0 0,00 Eronnut kaup. palveluksesta 46 5, , ,64 Muu syy 0 2 0,25 2 0,26 Yhteensä 54 6, , ,93 Esikunta Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Lähtöperuste Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Lukumäärä Prosenttia Eläkk. siirtyminen iän perusteella 1 0,92 2 1,67 4 3,28 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 1 0,92 0 0,00 0 0,00 Eronnut kaup. palveluksesta 0 0,00 4 3,33 2 1,64 Muu syy 0 0,00 1 0,83 0 0,00 Yhteensä 2 1,83 7 5,83 6 4,92 22

24 Liite 3. Vuonna 2014 Seuresta ostetut vuokratyötunnit ja kustannukset nimikkeittäin Ammattinimike Eurot Tunnit Etuuskäsittelijä Hoitaja Hoiva-avustaja Kehitysvammaohjaaja Kodinhoitaja Kokki Laitoshuoltaja Ohjaaja Osaston sihteeri Perushoitaja Psykologi Päiväkotiapulainen 92 5 Ruokapalvelutyöntekijä Sairaanhoitaja Sosiaaliohjaaja Terveydenhoitaja Terveyskeskusavustaja Toimistosihteeri Toimitilahuoltaja Valvoja Yhteensä

25 Liite 4. Vaara- ja uhkatilanneilmoitukset tulosyksiköittäin vuosina Vanhusten palvelut Pitkäaikaishoito Espoon sairaala Kotihoito Yhteensä Terveyspalvelut Terveysasematoiminta Suun terveydenhuolto Mt- ja päihdepalvelut Avokuntoutus 1 Ympäristöterveys 1 Yhteensä Perhe ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelulaitokset Lastensuojelupalvelut 11 Aikuisten sosiaalityö Terveydenhoito- ja lapsiperhetyö Lasten terapiapalvelut 2 Yhteensä

26 Liite 5. Lyhyet, 1-3, päivän sairauspoissaolot (päivät ja osuus palvelussuhdepäivistä) tulosyksiköittäin v Sosiaali- ja terveystoimi 1-12/ / / / /2014 Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. Selite päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä sairausloma, täysi palkka sairausloma, 2/3 palkka sairausloma., palkaton yhteensä ,17 % ,14 % ,13 % ,12 % ,20 % Perhe- ja sosiaalipalvelut 1-12/ / / / /2014 Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. Selite päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä sairausloma, täysi palkka sairausloma, 2/3 palkka sairausloma., palkaton yhteensä ,17 % ,11 % ,10 % ,10 % ,25 % Vanhusten palvelut 1-12/ / / / /2014 Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. Selite päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä sairausloma, täysi palkka sairausloma, 2/3 palkka sairausloma., palkaton yhteensä ,32 % ,31 % ,26 % ,31 % ,30 % Terveyspalvelut 1-12/ / / / /2014 Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. Selite päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä sairausloma, täysi palkka sairausloma, 2/3 palkka sairausloma., palkaton yhteensä ,99 % ,00 % ,02 % ,92 % ,00 % Esikunta 1-12/ / / / /2014 Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Sairaus- Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen Kesto poissaolojen 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. 1-3 pv osuus palv. Selite päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä päivät suhdepäivistä sairausloma, täysi palkka sairausloma, 2/3 palkka sairausloma., palkaton yhteensä 852 1,10 % 475 0,92 % 411 1,00 % 398 0,84 % 499 1,04 % 25

27 Liite 6. Terveysperusteiset poissaolot (päivät, prosentit ja kuorma) tulosyksiköittäin v Sosiaali- ja terveystoimi Tammi-joulukuu 2010 Tammi-joulukuu 2011 Tammi-joulukuu 2012 Tammi-joulukuu Tammi-joulukuu päivät % päivät % päivät % päivät % päivät % palkalliset sairauspoissaolot , , , , ,11 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot , , , , ,32 kuntoutustuki , , , , ,25 työ- ja työmatkatapaturmat , , , , ,10 yhteensä , , , , ,67 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 19,5 18,7 18,3 17,2 17,0 Perhe- ja sosiaalipalvelut Tammi-joulukuu 2010 Tammi-joulukuu 2011 Tammi-joulukuu 2012 Tammi-joulukuu Tammi-joulukuu (sisältää myös tuntipalkkaiset) päivät % päivät % päivät % päivät % päivät % palkalliset sairauspoissaolot , , , , ,70 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot , , , , ,78 kuntoutustuki 493 0, , , , ,09 työ- ja työmatkatapaturmat 495 0, , , , ,06 yhteensä , , , , ,93 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 17,2 17,1 15,5 14,4 14,3 Vanhusten palvelut Tammi-joulukuu 2010 Tammi-joulukuu 2011 Tammi-joulukuu 2012 Tammi-joulukuu Tammi-joulukuu päivät % päivät % päivät % päivät % päivät % palkalliset sairauspoissaolot , , , , ,16 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot , , , , ,45 kuntoutustuki , , , , ,46 työ- ja työmatkatapaturmat , , , , ,19 yhteensä , , , , ,10 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 23,3 23,4 24,4 21,9 22,3 Terveyspalvelut Tammi-joulukuu 2010 Tammi-joulukuu 2011 Tammi-joulukuu 2012 Tammi-joulukuu Tammi-joulukuu päivät % päivät % päivät % päivät % päivät % palkalliset sairauspoissaolot , , , , ,32 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot , , , , ,50 kuntoutustuki 310 0, , , , ,23 työ- ja työmatkatapaturmat 164 0, , , , ,01 yhteensä , , , , ,74 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 15,0 15,0 14,3 14,2 13,7 Esikunta Tammi-joulukuu 2010 Tammi-joulukuu 2011 Tammi-joulukuu 2012 Tammi-joulukuu Tammi-joulukuu päivät % päivät % päivät % päivät % päivät % palkalliset sairauspoissaolot , , , , ,99 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot , , , , ,98 kuntoutustuki 997 1, ,11 0 0, ,62 0 0,00 työ- ja työmatkatapaturmat 81 0,10 8 0, ,12 8 0,02 0 0,00 yhteensä , , , , ,98 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 26,7 14,3 11,7 15,8 14,5 26