Sosiaali- ja terveystoimen. henkilöstökertomus 2015

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstökertomus 2015 Espoon kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ESPOO TARINAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ LUKUINA Palvelussuhteiden määrä ja uudet virat ja toimet Tehtävänimikkeet ja sopimusalat Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Henkilökunnan koulutusaste Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrä kasvoi edelleen Henkilöstön palvelussuhteen pituus, vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Työvoiman saatavuus Henkilöstömenot OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Johtamisosaamisen kehittäminen Kehittämisosaaminen ja valmennus Henkilöstökoulutus Oppisopimuskoulutus Omaehtoinen opiskelu: Stipendikukkaro Oppilaitosyhteistyö TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSUOJELU Henkilöstön hyvinvointi Työkyvyn heikkenemisestä johtuvat työjärjestelyt Tapaturmat Vaara- ja uhkatilanteet Terveysperusteiset poissaolot Työsuojelutoiminta YHTEISTOIMINTA Yhteistoimintakokoukset Henkilöstötoimikunta ja työolojaosto PALKKAUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN VUONNA LIITTEET Liite 1. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan tulosyksiköittäin Liite 2. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuosina tulosyksiköittäin Liite 3. Lyhyet, 1-3, päivän sairauspoissaolot (päivät ja osuus palvelussuhdepäivistä) tulosyksiköittäin v Liite 4. Terveysperusteiset poissaolot (päivät, prosentit ja kuorma) tulosyksiköittäin v Liite 5. Tunnusluvut toimialoittain

3 1. JOHDANTO Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstökertomus kuvaa henkilöstövoimavaraan, terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin sekä osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tunnuslukuja ja kehityssuuntia. Henkilöstökertomusta käytetään apuna tuloskortin henkilöstöosan, henkilöstön kehittämishankkeiden ja henkilöstösuunnittelun kehittämiseen sekä henkilöstöpolitiikan toteuttamiseen. 2. ESPOO TARINAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET Espoo-tarina on Espoon strategia vuoteen 2017, jonka strategiaperusta sisältää myös vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Henkilöstöä koskevat päämäärät ja tavoitteet on kuvattu Resurssit ja johtaminen -näkökulmassa, jossa valtuustokauden päämäärät ovat: 1) Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa ja 2) Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteita on kolme: 1) Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa, 2) Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla ja 3) Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo-tarinasta on johdettu sosiaali- ja terveystoimen oma tarina. Tavoitteet on sisällytetty toimialan tuloskorttiin, jossa henkilöstöä koskevia tavoitteita olivat 1) Espoon houkuttelevuus työvoimavajealan ammatteihin paranee ja 2) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. 1) Espoon houkuttelevuus työvoimavajealan ammatteihin paranee Tavoitteen toteutumisen seurantaan oli neljä mittaria: 1) Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrä työvoimavajealoilla / työpaikka. Toimialalla seurattiin hakijamääriä lääkärien, sosiaalityöntekijöiden, sairaanhoitajien ja hammashoitajien tehtäviin. Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrä kasvoi sosiaalityöntekijöiden, sairaanhoitajien ja hammashoitajien tehtäviin, mutta lääkärien tehtäviin hakijamäärä väheni. Lääkärien tehtäviin hakijoita oli 1,4 / työpaikka, kun vuonna 2014 hakijoita oli 1,7 / työpaikka. Sosiaalityöntekijöiden tehtäviin hakijoita oli vuonna ,7 / työpaikka (v. 2014: 1,4), sairaanhoitajan tehtäviin hakijoita oli 10,4/työpaikka (v. 2014: 7,6) ja hammashoitajan tehtäviin hakijoita oli 6,5 / työpaikka (v. 2014: 5,0). Tavoite ei toteutunut, sillä lääkärien tehtäviin oli vähemmän hakijoita kuin vuonna ) Henkilöstön ulkoinen lähtövaihtuvuus työvoimavajealoilla. Toimialalla seurattiin vakituisesta palvelussuhteesta eronneiden osuutta tiettyjen ammattiryhmien vakituisista työntekijöistä. Seurattavat tehtävät olivat lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat ja hammashoitajat. Ulkoinen lähtövaihtuvuus väheni sosiaalityöntekijöillä (v: 2015: 4,86 % / v. 2014: 10,95 %), mutta muissa ammattiryhmissä lähtövaihtuvuus kasvoi (lääkärit: v. 2015: 7,25 % / v. 2014: 5,19 %; sairaanhoitajat: v. 2015: 6,38 % / v. 2014: 5,43 %; hammashoitajat: v. 2015: 4,72 % / v. 2014: 3,94 %). Tavoite ei toteutunut. 3) Tyhy-matriisin lukuarvotavoite vuodelle 2015 oli 68,4. Tavoite ei toteutunut, sillä tyhy-matriisin lukuarvo oli 67,5. Tyhy-matriisin lukuarvo kuitenkin parani edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin arvo oli 66,2. 4) Terveysperusteisten poissaolojen tavoite vuodelle 2015 oli enintään 15,2 päivää / henkilötyövuosi. Tavoite ei toteutunut, sillä poissaoloja oli 16,8 päivää / henkilö- 2

4 työvuosi. Terveysperusteisten poissaolojen määrä kuitenkin väheni vuoteen 2014 verrattuna, jolloin poissaoloja oli 17,0 päivää / henkilötyövuosi. Toimialalla seurattiin myös lyhyiden, 1-3 päivän, sairauspoissaolojen määrää. 2) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Tavoitteen toteutumista seurattiin kahdella mittarilla. 1) Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus työntekijöistä kasvaa. Tavoitteen toteutumista mitattiin maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan (äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi) osuudella, joka oli vuonna ,5 % ja vuonna ,9 %. Tavoite toteutui. 2) Henkilöstömäärä ei kasva. Tavoite ei toteutunut. Vuoden 2014 lopussa sosiaalija terveystoimen henkilöstömäärä oli 3586 ja vuoden 2015 lopussa 3623 eli henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2015 aikana 33 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu johtui pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän merkittävästä lisääntymisestä, minkä vuoksi pakolais- ja maahanmuuttajapalveluihin jouduttiin palkkaamaan määräaikaista henkilökuntaa. Vakinaisen henkilökunnan määrä väheni vuoden 2015 aikana 26 henkilöllä (vakinaisia : 2914 ja : 2888). 3. HENKILÖSTÖ LUKUINA 3.1 Palvelussuhteiden määrä ja uudet virat ja toimet Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa 3623, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 2888 ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 735. Lisäksi toimialalla työskenteli 29 työllistettyä. Palkallisia henkilötyövuosia oli 3222, mikä on 35 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Todellisia työpaikalla olevia resursseja kuvaa henkilötyövuodet, joista on vähennetty kaikki poissaolot. Niitä oli 2683, mikä on 54 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Taulukko 1. Palvelussuhteiden määrä sosiaali- ja terveystoimessa vuosina Henkilöstö Vakinainen Määräaikainen Yhteensä Työllistetyt Kaikki yhteensä Määräaikaisten osuus ilman työllistettyjä (%) 17,6 17,8 18,2 17,8 18,9 20,3 Perhe- ja sosiaalipalveluissa työskenteli vuoden lopussa 1325 henkilöä, mikä on 37 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä. Vanhusten palveluissa työskenteli 1305 henkilöä (36 prosenttia toimialan henkilöstöstä) ja terveyspalveluissa 873 henkilöä (24 prosenttia toimialan henkilöstöstä). Esikunnassa työskenteli 120 henkilöä, mikä on noin kolme prosenttia toimialan henkilöstöstä. 3

5 Kuvio 1. Palvelussuhteiden määrä tulosyksiköittäin vuosina (ei sisällä työllistettyjä) Osa-aikatyötä tekevien osuus on pysynyt samana Osa-aikatyössä oli vuoden 2015 lopussa 501 henkilöä eli 14 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä. Myös vuoden 2014 lopussa osa-aikaisten osuus oli 14 prosenttia. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevista osa-aikatyössä oli 13 prosenttia toimialan henkilöstöstä. Eniten osa-aikaisia oli terveyspalveluissa, jossa vakituisista noin 18 prosenttia oli osa-aikatyössä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa osa-aikaisten osuus vakituisista oli 13 prosenttia, vanhusten palveluissa 10 prosenttia ja esikunnassa 3 prosenttia. Osa-aikatyön tekeminen on yleistä erityisesti hammaslääkärien keskuudessa, joista 56 prosenttia oli osa-aikatyössä. Vakituisista psykologeista 39 prosenttia, terveyskeskuslääkäreistä 29 prosenttia ja terveydenhoitajista 22 prosenttia oli osa-aikatyössä. Lukumääräisesti eniten osa-aikaisia on lähi-/perushoitajan tehtävissä, 65, mikä on 11 prosenttia vakituisista. Toimialalle perustettiin 18 uutta virkaa tai toimea Vuoden 2015 aikana toimialalle perustettiin 18 uutta virkaa tai toimea, joista 16 perustettiin perhe- ja sosiaalipalveluihin (1 vastaava ohjaaja ja 8 ohjaajaa lastensuojeluun Poijupuiston vastaanottokotiin, 2 ohjaajaa vammaispalveluihin, 3 perhetyöntekijää ja 1 sosiaaliohjaaja lapsiperheiden perhetyöhön sekä 1 psykologi lasten terapiapalveluihin). Terveyspalveluihin perustettiin yksi terveystarkastajan virka ja esikuntaan perustettiin taloussuunnittelupäällikön virka ennakoivan rekrytointimallin mukaisesti. Taulukko 2. Vuosille perustettujen uusin virkojen ja toimien määrä

6 3.2 Tehtävänimikkeet ja sopimusalat Sosiaali- ja terveystoimessa oli vuoden 2015 lopussa käytössä 172 erilaista tehtävänimikettä. Yleisimpiä nimikkeitä ovat lähihoitaja ja sairaanhoitaja. 20 yleisintä nimikettä ovat samat kuin vuonna Taulukko 3. Vakinaisen henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet Nimike Lkm lähihoitaja 509 sairaanhoitaja 403 terveydenhoitaja 199 ohjaaja 196 hammashoitaja 118 sosiaalityöntekijä 108 terveyskeskuslääkäri 98 laitosapulainen 84 sosiaaliohjaaja 83 terveyskeskushammaslääkäri 73 perushoitaja 72 fysioterapeutti 64 toimistosihteeri 57 psykologi 49 hoitaja 43 etuuskäsittelijä 42 suuhygienisti 38 osastonhoitaja 36 puheterapeutti 35 vastaava ohjaaja 35 Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnasta suurin osa eli runsaat 90 prosenttia kuuluu Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Lääkärisopimuksen piiriin kuuluu runsaat kahdeksan prosenttia henkilökunnasta. Sekä teknisten että tuntipalkkaisten sopimuksen piiriin kuuluu vajaa yksi prosentti henkilökunnasta. 3.3 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Suurin osa henkilöstöstä on naisia Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä vajaa 91 prosenttia oli naisia ja runsaat yhdeksän prosenttia miehiä. Vakinaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli lähes 93 prosenttia. Miesten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli suurin esikunnassa, 18 prosenttia. Määräaikaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli vajaa 83 prosenttia ja miesten osuus runsaat 17 prosenttia. Määräaikaisista työntekijöistä miesten osuus oli suurin perhe- ja sosiaalipalveluissa, noin 20 prosenttia. Terveyspalveluissa määräaikaisista oli miehiä 17 prosenttia, vanhusten palveluissa lähes 14 prosenttia ja esikunnassa 15 prosenttia. 5

7 Kuvio 2. Miesten ja naisten osuus vakituisesta henkilökunnasta tulosyksiköittäin (%) Toimialan vakinaisesta henkilöstöstä noin 42 prosenttia on yli 50 -vuotiaita Vakinaisesta henkilökunnasta noin 30 prosenttia oli vuotiaita ja 12 prosenttia oli 60 vuotta täyttäneitä. Alle 30 -vuotiaita vakinaisesta henkilöstöstä oli yhdeksän prosenttia, vuotiaita 24 prosenttia ja vuotiaita 26 prosenttia. Kuvio 3. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan ikäjakauma (henkilöiden lukumäärä ikäluokassa) Tulosyksikön vakinaiseen henkilöstömäärään suhteutettuna eniten alle 30 -vuotiaita vakinaisessa palvelussuhteessa olevia työntekijöitä oli vanhusten palveluissa, noin 11 prosenttia. Perhe- ja sosiaalipalveluissa alle 30 -vuotiaiden osuus oli yhdeksän, terveyspalveluissa seitsemän ja esikunnassa kolme prosenttia. Esikunnan vakinaisesta henkilöstöstä 20 prosenttia oli yli 60 -vuotiaita, kun muissa tulosyksiköissä tä- 6

8 män ikäryhmän osuus oli prosenttia. Myös vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli suurin esikunnassa, noin 38 prosenttia. Vanhusten palveluissa vuotiaiden osuus vakinaisista oli 33 prosenttia, terveyspalveluissa 31 prosenttia ja perhe- ja sosiaalipalveluissa 25 prosenttia. Kuvio 4. Tulosyksiköiden vakinaisen henkilöstön ikärakenne suhteutettuna tulosyksiköiden vakinaisen henkilökunnan henkilöstömäärään (ikäluokan %-osuus tulosyksikön vakituisesta henkilöstöstä) Henkilökunnan keski-ikä on hieman noussut Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden 2015 lopussa 44,3 vuotta eli hieman korkeampi kuin kolmena aikaisempana vuonna. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan keski-ikä oli 46,3 vuotta, kun se kahtena aikaisempana vuonna on ollut 45,8 vuotta. Esikunnassa vakinaisen henkilökunnan keskiikä on laskenut, kun muissa tulosyksiköissä henkilökunnan keski-ikä on noussut. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on kuitenkin edelleen selvästi korkein esikunnassa (51,4 vuotta) ja alhaisin perhe- ja sosiaalipalveluissa (44,9 vuotta). Taulukko 4. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan keski-ikä vuosina Vakinaiset Määräaikaiset Vakin. ja määräaik. yht. Vuosi Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht ,6 46,5 46,5 37,9 36,8 37,0 44,3 44,8 44, ,7 46,3 46,4 37,6 36,9 37,0 44,7 44,7 44, ,3 45,9 46,0 37,0 35,5 35,7 43,9 44,2 44, ,6 45,7 45,8 37,0 36,2 36,3 44,1 44,1 44, ,3 45,7 45,8 36,6 36,6 36,6 43,9 44,1 44, ,7 46,2 46,3 36,9 36,6 36,7 43,1 44,4 44,3 7

9 Kuvio 5. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä tulosyksiköittäin vuosina Henkilökunnan koulutusaste Henkilökunnan koulutusasteita on tarkasteltu tilastokeskuksen luokituksen mukaisesti. Vakituisesta henkilöstöstä 34 prosentilla oli keskiasteen koulutus, johon luetaan esim. lähihoitajan koulutus. Alemman korkeakouluasteen tutkinto (amk-tutkinto) oli 26 prosentilla, ylemmän korkeakouluasteen tutkinto 17 prosentilla ja alimman korkeakouluasteen tutkinto (esim. sairaanhoitaja) 16 prosentilla. Tutkijakoulutus oli noin yhdellä prosentilla. Noin neljällä prosentilla ei ollut ammatillista koulutusta ja noin kolmella prosentilla henkilöstöstä ei ollut koulutustietoa saatavissa. Kuvio 6. Vakituisen henkilökunnan koulutusaste tulosyksiköittäin (prosenttiosuus koulutusasteittain) 3.5 Maahanmuuttajataustainen henkilöstö Maahanmuuttajataustaiseksi henkilöksi lasketaan henkilö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajataustaisia oli vuoden lopussa 321, mikä on 8,9 8

10 prosenttia henkilökunnasta. Sosiaali- ja terveystoimessa maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan osuus kasvoi edelleen, kun kaupunkitasolla maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan osuus väheni. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 216 maahanmuuttajataustaista henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 105 henkilöä. Eniten maahanmuuttajataustaisia henkilöitä työskentelee vanhusten palveluissa. Taulukko 5. Henkilöstö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi (ei työllistettyjä) Tulosyksikkö Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Henkilöt yht Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Perhe- ja sosiaalipalvelut ,5 % 3,3 % 3,5 % 4,0 % 4,3 % 5,5 % Prosenttia tulosyks. hlöstöstä Vanhusten palvelut ,3 % 13,0 % 14,6 % 15,6 % 16,2 % 15,9 % Terveyspalvelut ,6 % 4,4,% 4,4 % 4,4 % 4,4 % 4,7 % Esikunta ,0 % 0,7 % 0,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Sotet yhteensä ,2 % 6,9 % 7,7 % 8,2 % 8,5 % 8,9 % Maahanmuuttajataustaisia eniten lähihoitajan ja sairaanhoitajan tehtävissä Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä työskenteli 29 eri tehtävänimikkeellä. Eniten maahanmuuttajataustaisia oli lähi-/perushoitajan tehtävissä, 88 henkilöä (58 vakinaista ja 30 määräaikaista). Sairaanhoitajan tehtävissä työskenteli 80 henkilöä (57 vakinaista ja 23 määräaikaista). Kolmanneksi suurin ryhmä oli laitos- ja osastoapulaisen tehtävät, joissa työskenteli 38 henkilöä. Ohjaajista 34 ja terveyskeskuslääkäreistä 17 oli maahanmuuttajataustaisia. Seuraavaksi yleisimmät nimikkeet olivat hammashoitaja (10) sosiaalityöntekijä ja etuuskäsittelijä (8), terveyskeskushammaslääkäri (7), vastaava ohjaaja sekä sosiaaliohjaaja (5). Maahanmuuttajataustaisista 79 prosenttia oli naisia. Vakinaisessa palvelusuhteessa oli 67 prosenttia maahanmuuttajataustaisista: miehistä 57 prosenttia ja naisista 70 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisia miehiä oli suhteessa eniten ohjaajan tehtävissä, joista 68 % prosenttia oli miehiä. Vastaavista ohjaajista 60 prosenttia ja sosiaaliohjaajista 40 prosenttia oli miehiä. Muissa tehtävissä miesten oli osuus selvästi pienempi. 3.6 Henkilöstön palvelussuhteen pituus, vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Sosiaali- ja terveystoimen vakituisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 10,6 vuotta. Keskimääräinen palvelusaika oli pisin esikunnassa, 16,2 vuotta. Terveyspalveluissa vakituisten keskimääräinen palvelusaika oli 11,5 vuotta, perhe- ja sosiaalipalveluissa 10,2 vuotta ja vanhusten palveluissa 9,9 vuotta. Noin 59 prosenttia vakituisista oli työskennellyt Espoon kaupungilla alle kymmenen vuotta. Alle viisi vuotta työskennelleiden osuus oli noin 35 prosenttia. Perhe- ja sosiaalipalveluissa 36 prosenttia, vanhusten palveluissa 35 prosenttia ja terveyspalveluissa 33 prosenttia vakituisista oli ollut Espoon kaupungilla alle viisi vuotta, kun esikunnassa tämän ryhmän osuus oli 22 prosenttia. Esikunnan vakituisesta henkilökunnasta runsaat 20 prosenttia on työskennellyt kaupungilla vähintään 30 vuotta, kun muissa tulosyksiköissä tämän ryhmän osuus on 5-7 prosenttia. 9

11 Lähtövaihtuvuus väheni Sosiaali- ja terveystoimen palveluksesta erosi 179 vakituisessa palvelussuhteessa ollutta henkilöä (v. 2014: 214). Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 5,8 prosenttia, josta eläkkeelle jääneiden osuus oli 1,4 prosenttia (vuonna 2014: 6,8 prosenttia, josta eläkkeelle jääneiden osuus 1,7 prosenttia). Eläkkeelle jääneistä 44 henkilöstä 40 jäi vanhuuseläkkeelle ja 4 työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi ollen 63,8 vuotta, kun vuonna 2014 se oli 63,5 vuotta. Koko kaupungin keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 63,7 vuotta. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 24 henkilöä, mikä on kahdeksan henkilöä vähemmän kuin vuonna Taulukko 6. Eläkkeelle siirtyminen vuosina Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä koko kaupunki 62,4 62,2 63,2 63,6 63,3 63,7 sosiaali- ja terveystoimi 62,7 62,9 62,6 63,4 63,5 63,8 Osa-aikaeläkkeellä olevien lukumäärä koko kaupunki sosiaali- ja terveystoimi Eläkepäätökset / eläkemuoto sosiaali- ja terveystoimessa vanhuuseläke varhennettu vanhuuseläke työkyvyttömyyseläke yksilöllinen varhaiseläke (YVE) Noin 800 vakituista työntekijää jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana Henkilökohtaisen eläkeiän vuosina saavuttaa 736 sosiaali- ja terveystoimen vakituisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää. Heidän lisäkseen toimialalla työskentelee 64 vakituisessa palveluksessa olevaa henkilöä, jotka olivat saavuttanut henkilökohtaisen eläkeiän vuosina Vuoden 2025 loppuun mennessä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien osuus on 28 prosenttia toimialan vakinaisesta henkilöstöstä. Henkilökohtaisen eläkeiän jo saavuttaneista 24 työskenteli vanhusten palveluissa, 16 perhe- ja sosiaalipalveluissa, 16 terveyspalveluissa ja kahdeksan esikunnassa. Suurimmat ammattiryhmät olivat lähi- /perushoitajat (15 henkilöä), sairaanhoitajat (kuusi henkilöä), laitos- ja osastoapulaiset (neljä henkilöä) sekä terveyskeskuslääkärit (neljä henkilöä). Esikunnan vakinaisesta henkilökunnasta 26 prosentilla henkilökohtainen eläkeikä täyttyy seuraavan viiden vuoden aikana (sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on jo täyttynyt). Muissa tulosyksiköissä noin prosentilla vakituisesta henkilökunnasta henkilökohtainen eläkeikä täyttyy vuoden 2020 loppuun mennessä. 10

12 Kuvio 6. Seuraavan kymmenen vuoden aikana henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän saavuttavien vakinaisessa palvelussuhteessa olevien määrä (lkm) tulosyksiköittäin 3.7 Työvoiman saatavuus Täyttökielto jatkui vuonna Täyttökielto koski lähinnä esimies- ja hallinnollisia tehtäviä. Kaupunginjohtaja päätti vuoden aikana 282 toimialan esittämästä luvasta poiketa täyttökiellosta. Kaupungin keskitetty rekrytointiyksikkö avustaa esimiehiä vakituisten ja pitkäaikaisten sijaisten rekrytoinnissa. Vuoden 2015 aikana rekrytointiyksikkö julkaisi 596 sosiaalija terveystoimen työpaikkaa, joista vakinaisia tehtäviä 342 ja määräaikaisia 254. Uusia vakinaisia työntekijöitä kaupungin ulkopuolelta palkattiin 102. Miesten osuus uusista työntekijöistä oli noin kymmenen prosenttia. Taulukko 7. Kaupungin ulkopuolelta palkattujen uusien vakinaisten työntekijöiden määrä vuosina Vuosi Miehet Naiset Yhteensä Lyhytaikaiset sijaiset rekrytoitiin Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä. Vuokralääkärit rekrytoitiin muista vuokratyöfirmoista. Sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien tehtävät edelleen työvoimavajealoja Toimialan avoimena oleviin tehtäviin oli keskimäärin 10,8 kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa / työpaikka. Lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden tehtäviin on usean vuoden ajan ollut rekrytointivaikeuksia. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointitilanne parani jonkin 11

13 verran vuoden 2015 aikana, sillä yhtä työpaikkaa kohden oli 1,7 pätevää hakijaa kun edellisenä vuonna hakijoita oli 1,4. Sen sijaan lääkärien rekrytointitilanne heikkeni, hakijoita oli 1,4 työpaikkaa kohden (v. 2014: 1,7). Henkilökunnan rekrytointia on pyritty parantamaan lisäämällä harjoittelijoiden määrää ja harjoittelun suunnitelmallisuutta. Työvoimavajealueilla on toteutettu tehostettua rekrytointimarkkinointia. Toimialan koulutusohjetta päivitettiin loppuvuodesta siten, että sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus saada kolme kuukautta palkallista virkavapaata opintojen loppuun saattamiseen. Joustavat henkilöstöjärjestelymallit olivat käytössä Espoon kaupungilla on käytössä ns. joustavia malleja, joiden avulla pyritään mm. helpottamaan työvoiman rekrytointia, tukemaan ikääntyneen henkilökunnan työssä jaksamista ja edistämään monikulttuurisuutta. Joustavista malleista käytetään eniten maahanmuuttajien rekrytointimallia, jolla työskenteli 13 henkilöä. Heidän palkkakustannukset maksettiin kaupungin keskitetyistä määrärahoista. Seniorimallilla työskenteli yhdeksän henkilöä. Tehostetun perehdytyksen mallia käytettiin yhden henkilön ja ennakoivaa rekrytointimallia yhden henkilön rekrytoinnissa. 3.8 Henkilöstömenot Henkilöstömenot olivat yhteensä noin 189 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin yksi prosentti (v kasvu 3,1 % ja v ,1 %). Henkilöstökulut olivat noin 177,9 milj. euroa ja työvoiman vuokrauskustannukset noin 11 milj. euroa. Työvoiman vuokrauskustannukset kasvoivat noin seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen 2014 verrattuna, mutta ne olivat kuitenkin 1,7 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Seuren osuus työvoimanvuokrauskustannuksista oli lähes 8,9 milj. euroa. Työvoiman vuokrauskustannukset olivat suurimmat vanhusten palveluissa, noin 8,8 milj. euroa, mikä on 79 prosenttia toimialan työvoiman vuokrauskustannuksista. Taulukko 8. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömenot vuosina 2014 ja 2015 Sosiaali- ja terveystoimi Kasvu Kasvu % Henkilöstökulut ,6 % Työvoiman vuokrauskulut ,3 % Henkilöstömenot yhteensä ,0 % Taulukko 9. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömenot tulosyksiköittäin vuonna 2015 Tulosyksikkö Henkilöstökulut Työvoimanvuokraus Henkilöstömenot yht. Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Esikunta Sosiaali- ja terveystoimi yht

14 4. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Toimialan johtoryhmän päätöksen mukaisesti vuoden 2015 osaamisen kehittämisen painopistealueita olivat johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, Lean-ajattelun mukainen kehittämistyö, sähköisen osaamisen vahvistaminen ja näihin liittyen oma työ ja sen jatkuva kehittäminen. 4.1 Johtamisosaamisen kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen esimiehille ja asiantuntijoille pidettiin kolme tulosyksiköiden johtoryhmien sote-jofo työpajaa. Niissä vahvistettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteellista johtamista ja strategian toimeenpanoa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen esimiehet ja johtavat asiantuntijat osallistuivat koko kaupungin yhteiseen Esimiesareenaan. Sosiaali- ja terveystoimen tulosyksiköiden ja esikunnan johtoryhmät osallistuivat Espoolaisen johtamisen kehittämishankkeeseen (ESJO). 4.2 Kehittämisosaaminen ja valmennus Sosiaali- ja terveyspalvelujen esimiesten ja henkilöstön kehittämisosaamista sekä kehittämisprojektien toteuttamista tuettiin valmennuksilla. Ketteräksi kehittäjäksi valmennusohjelmia järjestettiin kaksi ja niihin osallistui 13 toimialan työtiimiä. Lisäksi vuoden aikana suunniteltiin ja toteutettiin useita yksiköille räätälöityjä, Lean- ajatteluun perustuvia kehittämisprojektien valmennuksia sekä uusi palvelukonseptin muutosvalmennus. Lean - ajattelua jalkautettiin myös yksiköitten kehittämispäivillä, Leansimulaatiopäivissä sekä koko Espoon henkilöstölle suunnatulla asiantuntijaluennolla. 4.3 Henkilöstökoulutus Sähköisen asioinnin käyttöönottoa tuettiin henkilöstövalmennuksilla. Aikuissosiaalityön ja terveysasemien henkilökunnalle järjestettiin sähköisen asiakaspalvelun ja vuorovaikutus kirjoittaen -koulutuksia. Tilaisuuksia järjestettiin viisi ja niihin osallistui yhteensä noin 100 työntekijää. Muita toimialan sisäisten koulutusten teemoja olivat, potilasturvallisuus, riskien-arviointi ja esimiesten työsuojeluvastuu, työlainsäädäntöön liittyvät muutokset sekä toiminnan kehittäminen. Uusille hallinnollisille esimiehille järjestettiin henkilöstöhallinnon perehdytystä ja uusille työntekijöille valmisteltiin sähköisen perehdytysaineisto. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) muuttuneista jaksotyömääräyksistä järjestettiin toimialalla koulutusta esimiehille ja työvuorosuunnitteluun osallistuville. Osaamisen kehittämistä koskevan lain mukaan työnantaja voi hakea kompensaatiota henkilökunnan koulutuspäiviin kolmelta päivältä vuodessa per henkilö. Yksi koulutuspäivä muodostuu kuudesta opetustunnista. Vuonna 2015 henkilökuntaa ohjeistettiin tekemään hakemukset kaikista yli puolenpäivän -pituisista koulutuksista. Toimialan henkilöstö osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoitteiden mukaisiin koulutuksiin ja koulutushakemusten mukaisia täydennyskoulutuspäiviä oli 7120, kun vuonna 2014 vastaava luku oli Työvoimavajealueet Sosiaali- ja terveystoimi tuki kevään 2015 aikana sosiaalityöntekijöiksi ja sairaanhoitajiksi pätevöityvien työntekijöiden opiskelua kymmenellä palkallisella koulutuspäivällä. Syksyllä ohjetta päivitettiin koskemaan ainoastaan sosiaalityöntekijöitä, sillä rekry- 13

15 tointitilastojen mukaan sairaanhoitajien saatavuus on melko hyvä. Uuden ohjeen mukaan sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus saada kolme kuukautta palkallista vapaata opinnäytetyön viimeistelyyn ja opintojen loppuun saattamiseen. Ohjeistus perustuu kaupunginhallituksen vuonna 2007 antamaan päätökseen. Samansisältöinen ohje on käytössä myös muilla pääkaupunkiseudun kunnilla. Hakemuksia syksyllä tuli kolme, joista yksi kohdistui vuodelle 2015 ja kaksi muuta seuraavalle vuodelle. 4.4 Oppisopimuskoulutus Sosiaali- ja terveystoimessa oli vuonna oppisopimusopiskelijaa, joista 12 oli alle 30 -vuotiasta. Oppisopimusopiskelijoiden määrä laski edellisestä vuodesta, jolloin oppisopimusopiskelijoita oli 24 ja näistä 15 oli alle 30 -vuotiasta. Oppisopimusopiskelijat olivat lähihoitajan ja ohjaajan tehtävissä. 4.5 Omaehtoinen opiskelu: Stipendikukkaro Stipendikukkarosta maksettiin reilut euroa tukea omaehtoiseen opiskeluun. Tukea sai 142 työntekijää. Stipendikukkaro raha on tarkoitettu omalla ajalla tapahtuvaan opiskeluun, joka vahvistaa työtehtävissä tarvittavaa osaamista. Stipendikukkarosta ei tueta tutkinto-opiskelua. Taulukko 10. Stipendikukkaron saajat ja myönnetty kokonaismäärä vuosina Vuosi Määräraha Saajat Oppilaitosyhteistyö Toimialalla oli vuoden 2015 aikana harjoittelussa tai työssäoppimisjaksolla noin 480. Vuonna 2014 harjoittelijoita oli 653. II asteen harjoittelijoiden määrä on vähentynyt 72 henkilöllä ja AMK-harjoittelijoiden määrä on vähentynyt 77 henkilöllä. Opiskelijaohjauksen CLES -laatukysely oli toimialatasoisesti käytössä jo kolmatta vuotta. Vastausprosentti oli noussut edellisen vuoden 48 %:sta 54 %:iin. Harjoittelujaksoista annettiin hyvää palautetta. Palautteiden keskiarvo oli 8.4. Taulukko 11. Harjoittelijamäärät vuonna 2015 (lähde: esimieskysely) II aste AMK TET Yliopistot ja korkeakoulut Yhteensä Kevät Syksy Yhteensä

16 5. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSUOJELU 5.1 Henkilöstön hyvinvointi Espoon kaupungin työhyvinvoinnin edistäminen painottuu varhaisen tuen toimintaan ja erityisesti heikkenevän työkyvyn aikaiseen haltuunottoon. Työntekijän oma vastuu työkykynsä ja työhyvinvointinsa edistäjänä korostuu. Sairauspoissaolojen ja tapaturmien vähentäminen on iso haaste, johon vastataan monin tavoin, hyvästä johtamisesta tietoiskuihin. Mitattua työhyvinvointia Espoo on ollut vuodesta 1999 mukana Suomen laajimmassa työhyvinvointitutkimuksessa, Kunta10:ssä. Tutkimustietoa keräävä kysely tehtiin syksyllä 2014 ja sen tuloksia analysointiin pitkälle seuraavaan syksyyn, jolloin viimeisimmätkin kehittämistarpeet otettiin työn alle. Työhyvinvointi liittyy selkeisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin sekä avoimeen, arvostavaa vuorovaikutusta henkivään toimintakulttuuriin. Tulosyksiköt ovat tuloksia arvioidessaan havainneet työhyvinvoinnin yhteyden mm. hyviin asiakaskokemuksiin ja motivaatioon parantaa toimintatapoja. Suuriakin toiminnallisia muutoksia kokeneissa työpaikoissa työhyvinvointi oli tutkimuksen mukaan usein paremmalla tolalla kuin sellaisissa, joissa muutoksia tai kehittämistoimintaa ei juurikaan ollut. Esimiehet kertoivat keväällä Kunta10-tuloksistaan ja toimenpiteistään TIKETTIkyselyssä. Myös näissä vastauksissa tuli aiemmista vuosista poiketen useita ilmaisuja muutosten positiivisesta yhteydestä henkilöstön kokemaan työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Työhyvinvointia mitataan kaupunki-, toimiala- ja tulosyksikkötasolla työhyvinvointimatriisilla, johon on valittu kahdeksan työhyvinvointiin liittyvää ja sitä perustellusti kuvaavaa mittaria. Kolme euromääräistä mittaria koskevat sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja varhaiseläkemaksujen kustannuksia henkilöä kohden. Viisi Kunta10- tuloksiin perustuvaa mittaria kertovat koetusta työhyvinvoinnista. Vuoden 2015 tyhymatriisin lukuarvo oli 67,5. Toimialan matriisiluku parani hieman vuodesta 2014 (66,2), mutta tavoitetta, 68,4, ei saavutettu. Työterveyshuolto Työterveyshuolto on tehnyt toimialalla 27 työpaikkaselvityskäyntiä: Esikuntaan 2, perhe- ja sosiaalipalveluihin 8, vanhusten palveluihin 7 ja terveyspalveluihin 10. Työterveyspalvelut järjesti influenssarokotuksia 20 työpaikalle (1063 rokotetta). Suunnatut terveystarkastukset kohdennettiin suun terveydenhuollon ajanvarauksen ja eteläisen aikuissosiaalityön henkilöstölle. Alueellisen kotihoidon henkilöstölle tehostettiin varhaisen tuen toimintamallin käyttöä. Työterveyspalveluista annettiin tukea myös Espoon sairaalan muutosvaiheeseen. Toimialan henkilöstö osallistui edellisvuotta aktiivisemmin ikäryhmätarkastuksiin. Työkykyarvioiden määrä nousi 46 %:lla ja työterveysneuvottelujen määrä 49 %:lla edellisvuodesta. Työntekijöitä osallistui työterveyspalvelujen järjestämiin työkykyvalmennuksiin sekä Liikahdus - Elämäntapa -projektiin. 15

17 5.2 Työkyvyn heikkenemisestä johtuvat työjärjestelyt Uranvaihto on verkostomaista yhteistyötä, jossa ohjataan, neuvotaan ja edistetään osatyökykyisen pysymistä/paluuta työelämään joko työtehtävien räätälöinnin, uudelleenkouluttautumisen, työkokeilun, täydennyskouluttautumisen tai uuteen työtehtävään sijoittumisen avulla. Merkittävimmät yhteistyökumppanit uudelleensijoitustoiminnan kokonaisuudessa ovat Keva, muut työeläkelaitokset, Kela, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito sekä koulutusorganisaatiot. Uudelleensijoitusprosessissa olevien henkilöiden lukumäärä vuonna 2015 oli 76 henkilöä (Perhe- ja sosiaalipalvelut 8, Terveyspalvelut 8 ja Vanhusten palvelut 58). Työterveysneuvotteluja, joissa henkilöstöasiantuntija osallistui neuvotteluun oli 91 kpl (Terveyspalvelut 19, Perhe- ja sosiaalipalvelut 13 ja Vanhusten palvelut 59). Tämän lisäksi erilaisia uudelleensijoitustoimintaan liittyviä verkostoneuvotteluja oli 39 (Vanhusten palvelut). Uuteen työtehtävään sijoittuneita oli 10. Luku ei sisällä henkilöitä, jotka ovat itse irtisanoutuneet ja siirtyneet toisen työnantajan palvelukseen. Erilaisin eläkejärjestelyin (osa-aikaeläke tai osakuntoutustuki) työssä jatkoi 12 henkilöä. Kokoaikaisen kuntoutustuen piirissä oli 10 henkilöä. Vuonna 2015 ammatillisen kuntoutuksen työkokeilujaksolla oli yhteensä 13 työntekijää. Uudelleensijoitustoiminnan piirissä olevista työnantaja irtisanoi 5 henkilöä. 5.3 Tapaturmat Toimialan henkilöstölle sattui työssä edellisvuotta enemmän tapaturmia. Sen sijaan työmatkoilla vahingot vähenivät, mutta niistä kertyi aiempaa enemmän sairauspoissaoloja. Vahinkoilmoituksia tehtiin suunnilleen saman verran. Vakavia, 21 korvauspäivää aiheuttaneita tapaturmia sattui työssä 4 ja työmatkalla 9. Työssä sattuneista vakaviksi luettavista vahingoista puolet tapahtui työliikenteessä ja puolet itse työpaikalla. Työmatkalla sattuneet vakavat vahingot olivat pääasiassa jalankulkijoille sattuneita liukastumisia ja kaatumisia. Eniten työssä aiheutti tapaturmia edelleen äkillinen fyysinen kuormittuminen (33), toiseksi eniten henkilön kaatuminen (31) ja kolmanneksi työvälineen hallinnan menettäminen (29). Työmatkoilla tapaturmia sattui eniten jalan liikkuville (40), toiseksi eniten pyöräilijöille (10). Taulukko 12: Tapaturmailmoitukset Ilmoitusten määrä Olosuhde Työ Työmatka Muu 4 1 Yhteensä

18 Taulukko 13: Työssä sattuneet korvauksia aiheuttaneet tapaturmat Vanhusten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Esikunta Yhteensä Taulukko 14: Työssä sattuneiden ja korvauksia aiheuttaneiden sairauspoissaolopäivien kehitys Vanhusten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Esikunta Yhteensä Taulukko 15: Työmatkalla sattuneet korvauksia aiheuttaneet tapaturmat Vanhusten palvelut Perhe ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Esikunta Yhteensä Tapaturmataajuus Tapaturmataajuus tarkoittaa työssä sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden. Mukana on ainoastaan sairauspäiviä aiheuttaneet tapaturmat. Taajuutta käytetään lähinnä eri toimialojen välisessä vertailussa. Laskutapaa on muutetta vastaamaan Euroopassa käytössä olevaa, jossa mukaan otetaan 4 poissaolopäivää aiheuttaneet työssä sattuneet tapaturmat. Taulukko 16. Tapaturmataajuus vuosina ,34 7,67 7,48 8,03 Kaupungin tapaturmataajuus on 8,48. 17

19 Veritartuntavaaratilanteet Veritartuntavaaraa syntyi useimmiten pistotilanteissa neulaa suojukseen asetettaessa. Hammashoitoloissa matriisi-työskentely altisti työntekijöitä veritartuntatilanteisiin. Kaikilla veritartuntatilanteeseen joutuneilla oli B-hepatiittisuoja tai he saivat rokotuksen tilanteen jälkeen. Taulukko 17. Veritartuntatilanteet tulosyksiköittäin vuosina 2014 ja 2015 Tulosyksikkö Vanhusten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut 6 6 Terveyspalvelut Yhteensä Vaara- ja uhkatilanteet Työsuojelu vastaanotti 516 vaara- ja uhkatilanneilmoitusta. Ilmoituksia tehtiin aikaisempia vuosia enemmän. Ilmoitukset koskivat pääasiassa väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivaltatilanteista tehtiin myös 19 tapaturmailmoitusta ja niistä kertyi 32 korvattavaa poissaolopäivää. Vastaavat luvut edellisvuodelta ovat 35 ilmoitusta ja 129 poissaolopäivää. Suurimman osan väkivaltatilanteista aiheutti päihtynyt tai muistisairas henkilö. Osa henkilöstöön kohdistuneista tilanteista vaaransi myös potilaiden turvallisuutta, nämä tilanteet kirjattiin HaiPro-järjestelmään. Taulukko 18. Vaara- ja uhkatilanteiden jakautuminen tulosyksiköittäin Tulosyksikkö Vanhusten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Esikunta Yhteensä Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisten poissaolojen vähentämisessä ei saavutettu tavoitteita. Terveysperusteisten poissaolojen kehitys edellisvuoteen verrattuna oli kuitenkin positiivista. 18

20 Taulukko 19. Terveysperusteisia poissaoloja vuodelle 2015 koskevien tavoitteiden saavuttaminen Tavoite Toteutuma Toteutuma Perhe- ja sosiaalipalvelut 12,9 14,3 13,7 Vanhusten palvelut 20,3 22,3 23,0 Terveyspalvelut 11,9 13,7 12,9 Esikunta 9,7 14,5 10,4 Sosiaali- ja terveystoimi 15,2 17,0 16,8 Henkilöstön lyhyet sairauspoissaolokerrat vähenivät Vanhusten palveluja lukuun ottamatta kaikissa tulosyksiköissä. Koko vuoden terveinä työssä olevien osuus on 22,6 % (2014: 23,5 %). 5.6 Työsuojelutoiminta Työsuojelussa eletään toimikauden puoliväliä. Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa tarkkaillaan, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Toimialan kolmen työsuojeluvaltuutetun toiminta on sisältänyt työpaikkakäyntejä, joiden aiheina on ollut mm. työturvallisuus, työhyvinvointi, riskienarvioiminen, työolosuhteiden muutokset ja sisäilma-asiat. Työpaikkojen tilanteita on seurattu myös olemalla mukana työterveyshuollon työpaikkaselvityskäynneillä. Työsuojelutoimijat ovat osallistuneet myös kaupungin yhteisten toimintamallien ja prosessien kehittämiseen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki 13 viranomaislähtöistä työsuojelutarkastusta toimialalla. Kohteet valikoituivat neuvolan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä lastensuojelun työpaikoista. Tarkastuksissa kiinnitettiin erityistä huomiota sisäilman puutteisiin, joiden kuntoon saamista edistettiin tarkastuskertomuksiin liitetyillä toimintaohjeilla. Kummankin palvelualueen johtoryhmille pidettiin omat tarkastuskokoukset työpaikkakäyntien jälkeen. Toimialalla on järjestetty pienimuotoisia työpaikan hyvää toimintaa ja turvallisuutta edistäviä valmennuksia. Riskienarviointia on opetettu kädestä pitäen eli konkreettisesti koneen äärellä. Työsuojelu on osallistunut toimialan kärkihankkeiden, Espoon sairaalan ja Ison Omenan palvelutorin turvallisuuden suunnittelutyöhön. Työsuojelutoimintaa ohjasi Espoo-tarina ja tuloskorttiin kirjatut tavoitteet. Esimiehet ovat saaneet tukea myös kaupungin yhteiseltä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulta. 19

21 6. YHTEISTOIMINTA Toimialalla pidetyt kolme yhteistoimintaneuvottelua koskivat apuvälinelainaamon keskittämistä HUS:iin ( ), Suun terveydenhuollon johtamisen kehittämistä ja organisaatiomuutosta ( ) sekä Espoon uuden sairaalan johtamis- ja hallintomallia ( ). Yhteistoimintakokouksia tai viranhaltijan kuulemistilaisuuksia pidettiin 22: perhe- ja sosiaalipalveluissa 7, vanhusten palveluissa 3, terveyspalveluissa 9 ja esikunnassa Yhteistoimintakokoukset Perhe- ja sosiaalipalvelut - Toiminnan muutokset Tuomarilan perhetukikeskuksessa ( ) - Toiminnan muutokset Auroran vastaanottokodissa ( ) - Matinkylän palvelutorin neuvolan henkilöstövalinnat ja neuvolatoiminnan organisoiminen palvelutorilla ( ) - Espoon työllisyyspalvelujen työhönvalmentajien tehtävien muutokset ja siirrot ( ) - Perheohjaajien nimike- ja työaikamuodon muuttaminen ( ) - Perustoimeentulotuen myöntämisen käsittelyn siirto Kelaan ( , Eteläinen aikuissosiaalityö) - Perustoimeentulotuen myöntämisen käsittelyn siirto Kelaan kuuleminen ( , Pohjoinen aikuissosiaalityö) Terveyspalvelut - Apuvälinepalvelujen mahdollinen keskittäminen HUS Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ( , kolme kokousta) - Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Sepänkylän laitosapulaisen työtehtävien tarkentaminen ja lepotauon antaminen yleistyöajassa ( ) - Terveyspalvelujen kotihoidon lääkäreiden siirtäminen vanhustenpalvelujen yksikköön ( ) - Suun terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen ( , Matinkylä-Tapiola) - Suun terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen ( , Espoon keskus) - Suun terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen ( , Leppävaara) - Suun terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen ( , Espoonlahti) Vanhusten palvelut - Puolarmetsän sairaalan osasto 2 D:n lopettaminen ( ) - Espoon uuden sairaalan johtamis- ja hallintomallia koskeva yhteistoimintakokous ja viranhaltijoiden kuuleminen ylilääkärien, ylihoitajien ja apulaisylilääkärien osalta ( ) Esikunta - Talouden ja hallinnon tulosalueen palveluyksikön tehtävien uudelleen organisointi ( ) - Talouden ja hallinnon tulosalueen talousohjausyksikön tehtävien uudelleen organisointi ( ) 20

22 - Talouden ja hallinnon tulosalueen laki- ja asiakkuusasioiden tehtävien uudelleen organisointi Lisäksi toimiala osallistui seuraaviin kaupunkitasoisiin yhteistoimintaneuvotteluihin: - Yhteistoimintasopimuksen tarkennusneuvottelu Työsuojeluvaltuutettujen aluejaon tarkistus Henkilöstötoimikunta ja työolojaosto Henkilöstötoimikunta kokoontui 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin toimintasuunnitelman asioita. Toiminnallisia muutoksia koskevia esittelyjä oli erittäin paljon. Henkilöstötoimikunta aloitti syyskauden kokoukset Kunta10 -aiheella. Tulosyksiköiden johtajat tulkitsivat tuloksia ja esittelivät niistä johdettuja toimenpiteitä. Samassa kokouksessa nostettiin ja jaettiin palvelualueilla tunnistettuja onnistumisia, joiden vaikutukset näkyivät myös henkilöstön myönteisinä kokemuksina Kunta10-tuloksissa. Työolojaosto piti 5 kokousta, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita. Lisäksi esimiehillä laajennetulle työolojaostolle järjestettiin koulutus Tulosta hyvällä henkilöstöriskien hallinnalla. Koulutuksessa paneuduttiin terveysperusteisten poissaolojen ja tapaturmien ehkäisemisen ennakointiin, josta tiedetään seuraavan työhyvinvointia, tuloksellisuutta ja kustannussäästöjä. 7. PALKKAUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2015 Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkoi 1. maaliskuuta 2014 ja sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso oli ja toinen jakso on Sopimuskaudella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimaa raamisopimusta Suomen työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamisesta. Sopimus on nimetty Työllisyys ja kasvusopimukseksi. Sopimusjaksolla toteutettiin mm. työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistaminen ja palkkahinnoitteluliitteiden uudistamista sekä eräiden palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamista hinnoitteluliitteissä. Palkantarkistukseen lukien varattu korotus käytettiin muutoksiin, joten lukien KVTES:ssa ei ollut yleiskorotusta tai paikallista järjestelyerää. Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen piirissä olevien terveyskeskuslääkäreiden tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 0,3 %. Samoin korotettiin henkilökohtaista lisää. Terveyskeskusten hammaslääkäreiden tehtäväkohtaisen palkan yleiskorotus oli 0,81 %, samoin henkilökohtaisen lisän korotus. Kunnallisten eläinlääkäreiden tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 0,33 %. Myös henkilökohtaista lisää korotettiin 0,33 %. Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukainen 0,29 % paikallinen järjestelyerä alkaen toteutettiin Espoossa tasasuuruisena prosentuaalisen yleiskorotuksena. Tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä vuonna 2015 Kivenlahden, Samaria ja Kalajärven terveysasemilla. Tulospalkkiojärjestelmän tarkoituksena on edistää ja tukea Espoo strategian mukaisten tulostavoitteiden toteutumista, laadunhallintaa ja toimintaprosessien tehokkuutta. Kannustavana palkkausmallina käytettiin tulospalkkiota ja 21

23 arviointialueina olivat palvelutoiminta, asiakastyytyväisyys, talous ja henkilöstö. Asetetut tavoitteet toteutuivat Kivenlahden terveysasemalla 55, Samarian terveysasemalla 83,3 ja Kalajärven terveysasemalla 86,7 prosenttisesti. Tulospalkkiona maksettiin yhteensä 69 työntekijälle yhteensä euroa. Sosiaali- ja terveystoimen palveluksesta poistuneiden työntekijöiden harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä tuli uudelleen kohdennettavaksi vuoden 2015 aikana 7790 euroa. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työsuorituksen arviointiin jossa arviointiperusteena ovat: henkilökohtaiset työtulokset, monitaitoisuus, oma-aloitteisuus ja yhteistyökyky. Kriteerit sisältävät myös tuloksellisuusnäkökulman. Espoossa otettiin käyttöön palvelussuhdeasioiden hoitamiseen ELLIjärjestelmässä. Järjestelmässä tehdään päivittäisten palvelussuhdeasioiden hakemukset ja niiden päätökset. Siellä työntekijä ja esimies näkevät kaikki vuosilomatiedot ja aiemmat poissaolotiedot. ELLI korvaa aiemmin käytössä olleet, sähköpostiliitteinä esimiehelle lähetetyt hakemuslomakkeet. ELLI säästää työntekijöiden ja esimiesten työaikaa ja käsittelykustannuksia. Vuoden 2015 aikana otettiin käyttöön johtamisen välineenä kertapalkitseminen. Kertapalkitsemiseen oli käytettävissä 0,2 % vuositasolla laskettuna huhtikuun palkkasummasta. Palkitsemisen tavoite on kannustaa ja kiittää erinomaisesta työstä, joka johtaa Espoo -tarinan tavoitteiden toteutumiseen. Kertapalkitsemisen yleiset kaupunkitasoiset periaatteet olivat: sujuva asiakaspalvelu, toiminnan kehittäminen ja uudistaminen, työn tekemisen tehokkuus, tuottavuus ja vaikuttavuus, resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja tuhlauksen välttäminen sekä yhteistyö, jolla estetään päällekkäinen työ ja osaoptimointi. Toimialalla kertapalkitsemiseen käytettiin n euroa ja palkittuja henkiöitä oli yli 900. Palkitsemisperusteista käytettiin eniten toiminnan kehittämistä ja uudistamista. Toimialan henkilöstöyksikössä valmisteltiin yhteistyössä esimiesten kanssa syksyn 2015 aikana toimialan palkkahinnoittelussa hinnoittelemattomiin kuuluvien tehtävien kuvaukset. Kuvaukset tehtiin mm seuraavista nimikkeistä: erityissuunnittelijat, erityisasiantuntijat, aluepalvelupäälliköt ja lakimiehet. Tehtäväkuvauksia valmistui yhteensä 62. Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien terveystarkastajien uuden tehtäväkuvauksen- ja vaativuuden arvioinnin henkilöstöjohtaja päätti maaliskuussa

24 LIITTEET Liite 1. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan tulosyksiköittäin Perhe- ja sosiaalipalvelut Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä Yht Vanhusten palvelut Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä Yht Terveyspalvelut Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä Yht Esikunta Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä Yht

25 Liite 2. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuosina tulosyksiköittäin Sosiaali- ja terveystoimi Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Lähtöperuste Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkk. siirtyminen iän perusteella 44 1, , , ,30 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 9 0,30 5 0,16 4 0,13 4 0,13 Eronnut kaup. palveluksesta 167 5, , , ,20 Muu syy 4 0,13 7 0,23 7 0,22 6 0,20 Yhteensä 224 7, , , ,83 Perhe- ja sosiaalipalvelut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Lähtöperuste Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkk. siirtyminen iän perusteella 15 1,55 3 0, , ,17 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 2 0,21 2 0,20 2 0,19 2 0,19 Eronnut kaup. palveluksesta 67 6, , , ,60 Muu syy 1 0,10 0 0,00 1 0,09 0 0,00 Yhteensä 85 8, , , ,96 Vanhusten palvelut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Lähtöperuste Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkk. siirtyminen iän perusteella 21 1, , , ,65 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 5 0,44 3 0,26 2 0,17 2 0,17 Eronnut kaup. palveluksesta 54 4, , , ,00 Muu syy 3 0,26 4 0,35 4 0,34 5 0,43 Yhteensä 83 7, , , ,26 Terveyspalvelut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Lähtöperuste Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkk. siirtyminen iän perusteella 7 0, ,90 8 1,03 7 0,90 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 1 0,13 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Eronnut kaup. palveluksesta 46 5, , , ,53 Muu syy 0 2 0,25 2 0,26 0 0,00 Yhteensä 54 6, , , ,43 Esikunta Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Lähtöperuste Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkk. siirtyminen iän perusteella 1 0,92 2 1,67 4 3,28 2 1,75 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 1 0,92 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Eronnut kaup. palveluksesta 0 0,00 4 3,33 2 1,64 3 2,63 Muu syy 0 0,00 1 0,83 0 0,00 1 0,88 Yhteensä 2 1,83 7 5,83 6 4,92 6 5,26 24