Genomi- ilmentymisen säätely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Genomi- ilmentymisen säätely"

Transkriptio

1 Genomi- ilmentymisen säätely Samuel Myllykangas, FT Biolääke=eteen laitos Helsingin yliopisto Geeni- ilmentyminen Johdanto Säätely Tutkimusmenetelmät Luennon runko 1

2 Johdanto Monisoluisen organismin kaikissa soluissa on sama DNA Johdanto Monisoluisen organismin kaikissa soluissa on sama DNA 2

3 Johdanto Eri solutyypeissä ilmentyvät eri geenit RNA:n ilmentyminen (mikroarray) Proteiinien ilmentyminen (2D gel electrophoresis) Yleiset prosessit (RNA polymeraasi) Erityiset prosessit (Hemoglobiini) 30-60% geeneistä ilmentyy soluissa Geeni- ilmentymisen taso vaihtelee Proteiini- ilmentymisen erot ovat suuria Figure 7-3 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Johdanto Ympäristö vaikuuaa geenien ilmentymiseen Sisäises=: - Kasvutekijät - Hormonit - Metabolii=t - Signaaliproteiinit - Kemikaalit Ulkoises=: - Kemikaalit - Lääkkeet - Lämpö=la - Valo 3

4 Johdanto Geeni- ilmentymistä säädellään useilla mekanismeilla Johdanto Monisoluisen organismin kaikissa soluissa on sama DNA Eri solutyypeissä ilmentyvät eri geenit Ympäristö vaikuuaa geenien ilmentymiseen Geeni- ilmentymistä säädellään useilla mekanismeilla 4

5 Geeni- ilmentymisen säätely 1. Transkrip=o 2. RNA:n prosessoinnin säätely 3. RNA:n kuljetuksen säätely 4. Translaa=on säätely 5. mrna:n hajotuksen säätely 6. Proteiinin ak=ivisuuden säätely Ei- koodaavat RNA:t Transkrip=on jälkeinen säätely Transkrip=on säätely Geeneissä on ilmentymistä sääteleviä sekvenssejä Säätelyproteiinit sitoutuvat DNA:han DNA heliksi DNA sekvenssi Proteiinirakennetunnistus Sp1: 5 - GGGCGG 3 3 CCGGCC 5 GATA1: 5 TGATAG 3 3 ACTATC P53: 5 GGGCAAGTCT 3 3 CCCGTTCAGA 5 Transkrip=otekijät tunnistavat sekvenssin DNA kaksoiskierteen ulkokehältä 5

6 21/01/14 Transkrip=on säätely Geenien säätelyproteiinit sitoutuvat DNA:han Heliksi- mutka- heliksi Homeodomain Sinkki- sormiproteiinit Heliksi- luuppi- heliksi B- laskos Transkrip=on säätely Geeni- ilmentymistä säädellään kytkimien avulla E. colin tryptofaanikytkin - Tryptofaanin synteesin geenien operoni - Yksi promoouori - Säätelyelemen\ OperaaUori - Tryptofaanirepressori 6

7 Transkrip=on säätely Geeni- ilmentymistä säädellään kytkimien avulla Transkrip=on säätely Geeni- ilmentymistä säädellään kytkimien avulla DNA- luupit lisäävät säätelyproteiinien välistä vuorovaikutusta Bakteereissa säätely toimii yksinkertaisten DNA luuppien välityksellä 7

8 Transkrip=on säätely Geeni- ilmentymistä säädellään kytkimien avulla Eukaryoo\solujen geenien ilmentymistä säädellään monimutkaisten kytkimien avulla Eukaryoo=t Bakteerit 5 yleistä transkirp=otekijää Sigma- yksikkö YksiUäisten geenien säätely Satoja säätelyproteiineja MediaaUori Kroma=ini Operonit Muutama säätelyproteiini - - Transkrip=on säätely Eukaryoo\nen transkrip=on säätely on monimutkaista DNA sekvenssi - PromooUori - Säätelyalueet - Enhancer- alueet Proteiinit - Yleiset transkrip=otekijät - Säätelyproteiinit - RNA pol II - MediaaUori Säätelyproteiinien synergia - DNA:han sitoutuminen - Repressorit - Ak=vaaUorit - InsulaaUorit 8

9 Transkrip=on säätely Eukaryoo\nen transkrip=on säätely on monimutkaista Transkrip=on aloitus Transkrip=on säätely (enhancers, repressors) Yksilönkehitys (mm. HOX- geenit) Tumareseptorit (estrogeenireseptori) Reagoin= ympäristötekijöihin, esim. solustressi (heat shock faktori) Solusyklin säätely (onkogeenit, kasvaimenestäjägeenit, esim. MYC, p53) 1/3 ihmisen kehityshäiriöistä johtuu transkrip=ofaktoreiden häiriintyneestä toiminnasta Transkrip=on säätely Eukaryoo\nen transkrip=on säätely on monimutkaista DNA on pakaku histoneihin - Säätelyproteiinit eivät sitoudu DNA:han - Kroma=inia muokataan aukaisemalla pakkaus - Pakkaus palautuu vaihtelevas= transkrip=on jälkeen - RNA pol II avaa histonipakkausta edellä ja sulkee jäljessä 9

10 Transkrip=on säätely Erikoistuneiden solujen muodostuminen vaa=i tarkkaa geeni- ilmentymisen säätelyä Prokaryooteilla useita genee\siä mekanismeja Faasimuuntelu (Geenien ilmentymiseen vaikuuavat DNA muutokset) Pariutuminen (Geenien vaihtoa bakteerisolujen yhdistymisessä) Kahden proteiinin piiri (lambda phage prophage - > ly=c) Eukaryoo\solujen erilaistuminen Solumuis= (järjestäytyneet kudokset ja erilaistuneet solut) Säätelypiirit Luupit Loogiset operaa=ot Transkrip=on säätely Erikoistuneiden solujen muodostuminen vaa=i tarkkaa geeni- ilmentymisen säätelyä Feedback loopit Ajallisia muutoksia 10

11 Transkrip=on säätely Erikoistuneiden solujen muodostuminen vaa=i tarkkaa geeni- ilmentymisen säätelyä Proteiinit säätelevät useiden geenien ilmentymistä Yksi proteiini voi aloikaa lihassolun erilaistumisen Transkrip=on säätely Erikoistuneiden solujen muodostuminen vaa=i tarkkaa geeni- ilmentymisen säätelyä Epigenee\set vaihtelut aiheuuavat muutoksia geenien ilmentymisessä Kovalen\siä muutoksia DNA:n rakenteessa muua DNA:n sekvenssi ei muutu (epi- = päällä, ulkona, ympärillä) Vakaita ja pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka voivat siirtyä tytärsoluille (epigenee\nen periytyminen) Cytosine 5- Methylcytosine 11

12 Transkrip=on säätely Erikoistuneiden solujen muodostuminen vaa=i tarkkaa geeni- ilmentymisen säätelyä EpigeneeOset merkit muukuvat elämän aikana EpigeneOset muutokset Erilaiset solut Muutostekijät Transkrip=on säätely Erikoistuneiden solujen muodostuminen vaa=i tarkkaa geeni- ilmentymisen säätelyä EpigeneeOset mekanismit Sukupolvien väliset epigeneeoset vaikutukset 12

13 Transkrip=on säätely Geenien säätelyproteiinit sitoutuvat DNA:han Geeni- ilmentymistä säädellään kytkimien avulla Eukaryoo\nen transkrip=on säätely on monimutkaista Erikoistuneiden solujen muodostuminen vaa=i tarkkaa geeni- ilmentymisen säätelyä Transkrip=on jälkeinen säätely 13

14 Transkrip=on jälkeinen säätely RNA:n prosessoinnin säätely Alkukantainen geenisäätely Ribokytkimet Transkrip=o pysähtyy Transkrip=on jälkeinen säätely RNA:n prosessoinnin säätely Vaihtoehtoinen RNA:n silmukoin= 14

15 Transkrip=on jälkeinen säätely RNA:n prosessoinnin säätely Pilkkominen Vasta- aine- erityksen säätely Membraaniproteiini (pitkä) EriteUy proteiini (lyhyt) CstF alayksikkö Transkrip=on jälkeinen säätely RNA:n prosessoinnin säätely Editoin= Lukuraamin ja sekvenssin muutokset U nukleo=dejä voidaan lisätä mitokondrion RNA:han Emäsmuutokset Adeniinin deaminaa=o - > Inosine Cytosiinin deaminaa=o - > Uracil 15

16 Transkrip=on jälkeinen säätely RNA:n kuljetuksen säätely Transkrip=on jälkeinen säätely Translaa=on säätely 5 ja 3 ei- transloidut alueet (UTR) Aloitustekijä fosforylaa=o UTR säätely Lämpösensori Ribokytkin An=sense RNA 16

17 Transkrip=on jälkeinen säätely RNA:n hajotuksen säätely Eksonukleaasit hajouavat nopeas= RNA:ta Alkaa poly- A:sta 5 hupun poisto 3 UTR sekvenssit sitovat suoja- tai proteiineja Transkrip=on jälkeinen säätely RNA:n prosessoin= RNA:n kuljetus Translaa=on säätely RNA:n hajotuksen säätely 17

18 Pienet ei- koodaavat RNA:t 22 nt pitkä >1000 mirna:ta Säätelevät 60% geenejä Emäspariutuminen mrna:n translaa=on heikentyminen mrna:n hajotus Evoluu=ossa konservoituneet Ei- koodaavat RNA:t Pitkät ei- koodaavat RNA:t >200 nt pitkä 80% transkripteista transkrip=a lncrna lokusta MuistuUaa rakenteellises= mrna:ta muua ei sisällä avointa lukuraamia Evoluu=ossa ei- konservoituneet Pieni osa toistaiseksei osoiteuu toiminnalliseksi Ei- koodaavat RNA:t 18

19 Geeni- ilmentymisen tutkimusmenetelmät RNA- DNA hybridisaa=o PCR Kroma=ini immunopresipitaa=on DNA mikroarray Uuden polven sekvensoin= RNA häirintä (RNAi) Molekyylibiologian keskeinen oppi Epigenetic modification DNA Replication MiRNA Reverse Transcription Translation RNA Transcription RNA replication Protein 19

20 DNA:n tutkimusmenetelmät Publications in PUBMED 40,960 20,480 10,240 5,120 2,560 1, DNA Genome ISH DNA sequencing Southern blot RFLP PCR DNA fingerprinting CGH 80 Bioinformatics Microarray NGS Year Publications in PUBMED 40,960 20,480 10,240 5,120 2,560 1, DNA:n tutkimusmenetelmät DNA structure Biochemistry Central dogma Molecular biology Human genome project GENOMICS Human genome DNA Genome ISH DNA sequencing Southern blot RFLP PCR DNA fingerprinting CGH 80 Bioinformatics Year Microarray NGS Genome- wide technologies 20

21 RNA- DNA hybridisaa=o Northern blot Hybridisaa=o (A- T/U, C- G) RNA:n tunnistaminen - Leimatuilla DNA- koe\milla - Elektroforeesi - Nucleiinihappojen siirto kalvolle - Visualisoin= Polymeraasiketjureak=o (PCR) Exponen=al amplifica=on of targets - Heat- stable DNA polymerase - Specific primers (fwd and rev) - Thermal cycling - dntps 21

22 Kroma=ini- immunopresipitaa=o DNA:n ja proteiinien vuorovaikutusten tutkiminen - Transkrip=otekijät - > promoouori - RNA polymeraasi - > geeni - Histone - > DNA - Perustuu spesifisiin vasta- aineisiin DNA mikroarray DNA- DNA hybridisaa=o DNA mikroarray Geeni- ilmentyminen DNA mikroarraykoe 22

23 Uuden polven sekvensoin= Sanger DNA sekvensoin= Geeli- elektroforeesisekvensoin= Genomic DNA Fragmented DNA Sequencing library Kapillaarisekvensoin= Immobilization Polony array Cycles Next-generation sequencing A C C G T A T G C T G T A A G C Illumina Genome Analyzer sequencing Library immobilization Bridge amplification *T Reversible terminator nucleotides *T TTTT Dye termina=on sequencing - Single reac=on - Fluorescent dyes - Capillary electrophoresis *T *T TTTTTTTTTTTTT TTTT *T TTTTTTTTTTTTT TTTT T TTTTTTTTTTTTT Uuden polven sekvensoin= Sekvensoin=kapasitee\ on lisääntynyt massiivisen parallelisoinnin ansiosta Prepara=on Genomic DNA Fragmented DNA Cloning Amplification Capillary electrophoresis Sanger sequencing Sekvensoin=keskus - Robo=ikkaa - 3 M emästä/päivä 23

24 Uuden polven sekvensoin= Sekvensoin=kapasitee\ on lisääntynyt massiivisen parallelisoinnin ansiosta Prepara=on Genomic DNA Fragmented DNA Cloning Amplification Capillary electrophoresis Sanger sequencing Genomic DNA Fragmented DNA Sequencing library Immobiliza=on Polony array Cycles Next-generation sequencing Laboratorio: M/päivä A C C G T A T G C T G T A A G C Uuden polven sekvensoin= Sekvensoin=kapasitee\ on lisääntynyt massiivisen parallelisoinnin ansiosta Light microscopy Single molecule Nonop=c In progress Available R&D phase Gnubio Stratos Genomics Halcyon ZS Gene=cs Bionanomatrix Lightspeed Nanophotonics Biosci Base4Innova=on GenizonBioSci LaserGen GE Global Genovoxx Visigen/Starlight Genapsys Mobius Genomics Raveo Nanopore sequencing Nabsys Oxford Nanopore Electronic Biosciences IBM- Roche Genia NobleGen 24

25 Uuden polven sekvensoin= Sekvensoin=kapasitee\ on lisääntynyt massiivisen parallelisoinnin ansiosta Menetelmät parantuvat ja kustannukset alenevat Illumina MiSeq Virtauskenno (flow cell) Uuden polven sekvensoin= Sekvensoinnin avulla voidaan tutkia geenien ilmentymistä 25

26 21/01/14 Genomiikan menetelmät siirtyvät lääke=eteen valtavirtaan Genome sequencing CNVs Methylation profiling SNPs Epigenetic modification Reverse Transcription Transcription MiRNA Replication DNA RNA RNA replication Gene expression Translation Protein mirna profiling DNA-protein interactions Koh= yksilöllisiä kohdenneuuja syöpähoitoja Kasvaimesta tunnistetaan hoitokohdemutaa=ot Uuden polven sekvensoin= (DNA, RNA) Bioinforma=ikka (Mutaa=ot) Tulkinta (Hoitokohteet) Heterogeeniset kasvaimet Monimutkaiset muutokset Kohdennetut hoidot 26

27 Perinnöllisten tau=en diagnos=ikka Hypertrofinen kardiomyopa=a Sydänlihassairaus Voi johtaa äkkikuolemaan Autosomaalises= ja dominan=s= periytyvä History of hypertrophic cardiomyopathy 22 vuo=as nainen Po=lastapaus Diagnoosi 11 vuo=aana Isällä HCM ja 1/5 veljellä johtoratasairaus Geenisekvensoin= paljas= PRKAG2 geenin mutaa=on AiheuUaa johtoratasairauden, vasemman kammion hypertrofian ja AV blokin Lähes 100% penetranssi Tyypillises= ilmenee vuoden iässä Korkea äkkikuolemariski ennen 40 vuoden ikää

28 RNA häirintä (RNAi) Mekanismi RNAi = RNA interference, RNA:n hiljentäminen Molekyylit, jotka hiljentävät RNA:n sirna = small interfering RNA Täydellinen pariutuminen kohde mrna- molekyylin kanssa johtaa mrna:n hajoamiseen mirna = microrna Täydellinen tai epätäydellinen pariutuminen kohde mrna:n kanssa johtaa mrna:n hajoamiseen tai proteiinisynteesin estoon Kokeelliset työvälineet laboratoriossa geenien hiljentämiseen sirna = small interfering RNA shrna = small hairpin RNA RNA häirintä (RNAi) Geenin hiljentäminen RNAi:n avulla Green and red lines show cell index values for two different sirnas the light blue line shows the control without sirna the dark blue and pink lines show controls with inac=ve sirnas. 28

29 Geeni- ilmentymisen tutkimusmenetelmät RNA- DNA hybridisaa=on avulla voidaan tunnistaa transkripteja PCR:n avulla pystytään monistamaan ja eristämään =euyjä sekvenssejä genomista Kroma=ini- immunoprosipitaa=o mahdollistaa proteiinien ja DNA:n välisten vuorovaikutusten tutkimuksen DNA mikroarrayn avulla voidaan tutkia kaikkien ihmisen geenien RNA- tason ilmentymistä Uuden polven sekvensoin= on kehiuynyt viime vuosina huimas= ja on syrjäyuämässä DNA mikroarrayn Genomiikan menetelmät mahdollistavat yksilölliset hoidot RNAi mahdollistaa =euyjen geenien hiljentämisen koe- eläimessä 29

Genomi- ilmentymisen säätely

Genomi- ilmentymisen säätely Genomi- ilmentymisen säätely Samuel Myllykangas, FT Biolääke

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen

Genomin ilmentyminen Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi

Lisätiedot

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki Biologian DNA koodi ja sen selvittäminen Petri Auvinen DNA Sequencing and Genomics Laboratory Institute of Biotechnology Kuinka solut kehittyivät? Kolmenlaisia soluja

Lisätiedot

Functional Genomics & Proteomics

Functional Genomics & Proteomics Functional Genomics & Proteomics Genome Sequences TCACAATTTAGACATCTAGTCTTCCACTTAAGCATATTTAGATTGTTTCCAGTTTTCAGCTTTTATGACTAAATCTTCTAAAATTGTTTTTCCCTAAATGTATATTTTAATTTGTCTCAGGAGTAGAATTTCTGAGTCATAAAGCGGT CATATGTATAAATTTTAGGTGCCTCATAGCTCTTCAAATAGTCATCCCATTTTATACATCCAGGCAATATATGAGAGTTCTTGGTGCTCCACATCTTAGCTAGGATTTGATGTCAACCAGTCTCTTTAATTTAGATATTCTAGTACAT

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

State of the Union... Functional Genomics Research Stream. Molecular Biology. Genomics. Computational Biology

State of the Union... Functional Genomics Research Stream. Molecular Biology. Genomics. Computational Biology Functional Genomics Research Stream State of the Union... Research Meeting: February 16, 2010 Functional Genomics & Research Report III Concepts Genomics Molecular Biology Computational Biology Genome

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi 6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

DNA > RNA > Proteiinit

DNA > RNA > Proteiinit Genetiikan perusteiden luentojen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin transmissiogenetiikkaa eli sitä, kuinka geenit siirtyvät sukupolvesta toiseen Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit

Lisätiedot

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki Mitä uudet DNA sekvensointimenetelmät voivat paljastaa luonnonjärjestelmästä? Petri Auvinen DNA Sequencing and Genomics Laboratory Institute of Biotechnology Petri

Lisätiedot

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Geenin toiminnan säätely Moniste sivu 13 "Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

NON-CODING RNA (ncrna)

NON-CODING RNA (ncrna) NON-CODING RNA (ncrna) 1. Yleistä NcRNA eli non-coding RNA tarkoittaa kaikkia proteiinia koodaamattomia rnamolekyylejä. Näistä yleisimmin tunnetut ovat ribosomaalinen RNA (rrna) sekä siirtäjä-rna (trna),

Lisätiedot

T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa

T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa Liisa-Ida Sorsa, 58714E Sisällysluettelo i SISÄLLYSLUETTELO 1JOHDANTO... 1 2BIOLOGIAA DNA-MIKROSIRUTEKNOLOGIALLA...

Lisätiedot

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi)

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) CHEM-A1310 Biotieteen perusteet Heli Viskari 2017 DNA-harjoitustöiden aikataulu, valitse yksi näistä

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

tgg agg Supplementary Figure S1.

tgg agg Supplementary Figure S1. ttaggatattcggtgaggtgatatgtctctgtttggaaatgtctccgccattaactcaag tggaaagtgtatagtaatgaatctttcaagcacacagatcacttcaaaagactgtttcaa catcacctcaggacaaaaagatgtactctcatttggatgctgtgatgccatgggtcacag attgcaattcccaagtgcccgttcttttacaccaaaatcaaagaagaatatctccccttt

Lisätiedot

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Syöpägeenit prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Mitä syöpä on? Ryhmä sairauksia, joille on ominaista: - solukasvun säätelyn häiriö - puutteet solujen erilaistumisessa

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio

Lisätiedot

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto. Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto Juha.Klefstrom@helsinki.fi Nukleiinihapot! kertausta matkan varrella, vähemmän kuitenkin

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, Syöpä, osa II Syöpäkriittiset geenit - Geenejä, joiden mutaatiot usein havaitaan syöpien kanssa korreloituneena - Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, - dominoiviin onkogeeneihin - resessiivisiin

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee 6.4. Genomin koon evoluutio 6.4.1. Genomin koko vaihtelee C-arvo: genomin haploidi koko pg:na 1 pg = 0.98 x 10 9 bp = 1 milj. kb = 1000 Mb (ero: geneettinen genomin koko (cm)) Missäkohtaa genomiaon kokoeroja?

Lisätiedot

Tuberkuloosin diagnostiikka

Tuberkuloosin diagnostiikka Tuberkuloosin diagnostiikka 30. Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät, Helsinki 13.11.2017 Jussi Eskola, dosentti (ei sidonnaisuuksia) Tuberkuloosidiagnostiikan kehittyminen 1910-luku: tuberkuliinikoe 1920-

Lisätiedot

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017

Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017 Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017 Maarit Kortesoja Farmaseuttisten biotieteiden osasto 23.8.2017 1 Opintojakson tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija Osaa kuvata entsyymien rakenteen

Lisätiedot

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3 Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman

Lisätiedot

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Reportterigeenit ja reportterikonstruktiot? Monissa tilanteissa tarvitaan ilmaisinta (proobi, luotain, reportteri) kertomaan, mitä/missä/milloin

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

CS284A Representations & Algorithms for Molecular Biology. Xiaohui S. Xie University of California, Irvine

CS284A Representations & Algorithms for Molecular Biology. Xiaohui S. Xie University of California, Irvine CS284A Representations & Algorithms for Molecular Biology Xiaohui S. Xie University of California, Irvine Today s Goals Course information Challenges in computational biology Introduction to molecular

Lisätiedot

Francis Crick ja James D. Watson

Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 3 MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden harjoitustyöt

Genetiikan perusteiden harjoitustyöt Genetiikan perusteiden harjoitustyöt Molekyylien kloonaus ja siihen liittyvät taidot ja temput, osa 1 Restriktioentsyymit, elektroforeesi Moniste sivulta 24-: Geenien kloonaus CELL 491- Isolating, cloning,

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden

Lisätiedot

ELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA. Kandidaatintyö

ELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA. Kandidaatintyö ELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA Kandidaatintyö Tarkastaja: Lehtori Heikki Huttunen Ohjaajat: Andre S.Ribeiro, Jarno Mäkelä Jätetty tarkastettavaksi 16.12.2011

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Elämän synty. Matti Leisola

Elämän synty. Matti Leisola Elämän synty Matti Leisola Selitettävää Universumin rakenne Biologinen elämä Maailmallemme on olemassa kaksi erilaista selitysmallia Kaikki on syntynyt sattumanvaraisten fysikaalisten ja kemiallisten tapahtumien

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

FIMM Technology Services FIMM:n teknologiapalvelut 1

FIMM Technology Services FIMM:n teknologiapalvelut 1 FIMM Technology Services FIMM:n teknologiapalvelut 1 3 Overview 6 Genomic Profiling 8 Gene Expression Analyses 9 DNA Methylation Analyses 10 smallrna Sequencing and Screening 11 Metabolomics 12 Cell-based

Lisätiedot

Supplementary information: Biocatalysis on the surface of Escherichia coli: melanin pigmentation of the cell. exterior

Supplementary information: Biocatalysis on the surface of Escherichia coli: melanin pigmentation of the cell. exterior Supplementary information: Biocatalysis on the surface of Escherichia coli: melanin pigmentation of the cell exterior Martin Gustavsson, David Hörnström, Susanna Lundh, Jaroslav Belotserkovsky, Gen Larsson

Lisätiedot

FIMM Technology Services FIMM:n teknologiapalvelut 1

FIMM Technology Services FIMM:n teknologiapalvelut 1 FIMM Technology Services FIMM:n teknologiapalvelut 1 3 Overview 6 Genomic Profiling 8 Gene Expression Analyses 9 DNA Methylation Analyses 10 smallrna Sequencing and Screening 11 Metabolomics 12 Cell-based

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset

Lisätiedot

Geeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm

Geeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm Geeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm 5 ATCACACACACACAGTCCTGACGTGC 3! 3 TAGTGTGTGTGTGTCAGGACTGCACG 5! Informaatioteknologian mullistus 1978 2013 2048? Molekyylibiologian

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v. Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Solun tutkiminen. - Geenitekniikka

Solun tutkiminen. - Geenitekniikka Solun tutkiminen - Geenitekniikka Tunnin sisältö 1. Bioteknologian peruskäsitteitä 2. Hieman mikroskoopeista 3. DNA:n eristäminen, puhdistaminen ja pilkkominen 4. Geenikirjasto 5. PCR 6. Elektroforeesi

Lisätiedot

Mitä uutta DNA:sta. - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset. Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB

Mitä uutta DNA:sta. - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset. Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB Mitä uutta DNA:sta - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB SKKY:n ja Sairaalakemistit Ry:n syyskoulutuspäivät Paasitorni, 16.11.2012

Lisätiedot

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

Geeniekspressio: Mikrosirut. Geneettinen bioinformatiikka

Geeniekspressio: Mikrosirut. Geneettinen bioinformatiikka Geeniekspressio: Mikrosirut Geneettinen bioinformatiikka Microarray Microarray is a compact device containing a very large number of capture molecules (synthetic oligos, PCR products, proteins, antibodies

Lisätiedot

Ekologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä

Ekologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä Ekologiset ympäristöongelmat 10. Geeniteknologia Dna:n ja rna:n käsittely Eristäminen Puhdistaminen Lähetti-rna:t voidaan muuntaa niiden emäsjärjestystä vastaavaksi ns. komplementaariseksi dna:ksi (c-dna)

Lisätiedot

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti

Lisätiedot

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot Geenitekniikka - menetelmiä, joiden avulla dna:ta ja rna:ta voidaan eristää, muokata ja siirtää muihin soluihin tai eliöihin kromosomit koostuvat dna-rihmasta ja siihen

Lisätiedot

Virukset lääketieteen apuvälineinä. Veijo Hukkanen, Veli-Matti Kähäri ja Timo Hyypiä

Virukset lääketieteen apuvälineinä. Veijo Hukkanen, Veli-Matti Kähäri ja Timo Hyypiä Kuvat kertovat Veijo Hukkanen, Veli-Matti Kähäri ja Timo Hyypiä Virusten molekyylitasoinen tuntemus on tehnyt mahdolliseksi hyödyntää viruksia niiden luonnollisessa tehtävässä geenien kuljettimina eli

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen

Lisätiedot

Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira

Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Elintarvikepetokset EU:ssa ei ole yleisesti hyväksyttyä elintarvikepetosten määritelmää. Yleinen ohjeistus löytyy elintarvikelainsäädäntöä

Lisätiedot

Ei yksin geeneistä ja elintavoista

Ei yksin geeneistä ja elintavoista Mielenterveysmessut 2016 Wanha Satama 22.11. Ei yksin geeneistä ja elintavoista Mitä bio;eteet sanovat toisen ihmisen merkityksestä terveydelle Vienna Setälä- Pynnönen VTT, FL bioe;ikka, terveysvies;nnän

Lisätiedot