Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi)"

Transkriptio

1 Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) CHEM-A1310 Biotieteen perusteet Heli Viskari 2017 DNA-harjoitustöiden aikataulu, valitse yksi näistä (avautuvat Oodissa tämän päivän aikana): Ke klo To klo Ke 1.2. klo To 2.2. klo Pe 3.2. klo Ke 8.2. klo To 9.2. klo Pe klo yksi rästikerta, ilmoitetaan myöhemmin 1

2 DNA eliöissä DNA-sekvenssi ja geenit muodostavat eliöiden genotyypin ja määräävät täten myös fenotyypin eli ilmiasun, jonka me voimme havaita. DNA on luonnon keskeinen rakennusosanen ja se toimii myös pohjana biotekniikan ja synteettisen biologian sovelluksissa. DNA sisältää solun geneettisen informaation (käydään läpi prof. Linderin luennolla) 2

3 Geelielektroforeesi DNA-tutkimuksen perustyökaluna Kun DNA on eristetty esim. eläinsolusta tai bakteerista, sitä voidaan esim. Kopioida PCR:n (polymerase chain reaktion, polymeraasiketjureaktio) avulla Pilkkoa paloihin entsyymien avulla DNA:ta voidaan pilkkoa restriktioentsyymeillä, jotka tunnistavat esim. kuuden tai kahdeksan nukleotidin jakson Perustyökalu esim. rekombinantti-dna-tekniikassa DNA-palojen pituus voidaan määrittää geelielektroforeesilla Restriktioentsyymi katkaisee DNA:n nology.htm 3

4 Restriktioentsyymejä on erilaisia Esimerkki DNA-digestion sovelluskohteesta: Geenin kloonaus plasmidiin, jonka avulla haluttua proteiinia voidaan tuottaa esim. E. coli soluissa -haluttu proteiini voi olla esim. lääkeaine tai vaikkapa entsyymi, jota bakteeri ei luonnostaan tuota 4

5 Harjoitustyö: plasmidi-dna:n eristys bakteerisoluista DNA-geelielektroforeesi Plasmidi-DNA:n eristys Bakteerissa kasvatettu plasmidi voidaan puhdistaa pienillä kolonneilla, joihin hajotettujen solujen plasmidi tarttuu. Tarttumisen jälkeen kolonni pestään ja sen jälkeen plasmidi eluoidaan eli irrotetaan ulos kolonnista. 5

6 DNA-geelielektroforeesi Plasmidissa olevan geeni-insertin olemassaolo voidaan tarkistaa restriktioentsyymi-digestion ja DNA-geelielektroforeesin avulla. Elektroforeesin tuloksena voidaan määrittää DNA-palojen määrä ja koko bp 6200 bp 6

7 Mikä on DNA:n varaus: negatiivinen, neutraali vai positiivinen? Mihin suuntaan DNA-palat liikkuvat sähkövirrassa? 7

8 SybrSafe: SYBR Safe is a safer alternative to the known mutagen ethidium bromide. - A cyanine dye used as a nucleic acid stain in molecular biology - Binds to DNA - The resulting DNA-dyecomplex absorbs blue light (λ max = 509 nm) and emits green light (λ max = 524 nm) EtBr:lla värjätty DNA näkyy UV-valossa - Suojamaskia ja suojakäsineitä käytettävä! 8

9 Työn suoritus Pienryhmissä laboratoriossa C305 Työohje tulee myöhemmin MyCoursesiin, jaetaan myös työn alussa Tule ajoissa paikalle, työ alkaa heti ilmoitettuna ajankohtana (lyhyt teoriaosuus + geeliajo + plasmidi-dna:n eristys) Mukaan laboratoriotakki ja suojalasit sekä kirjoitusvälineet REPPUJA ja TAKKEJA ym. EI LABORATORIOTILOIHIN! Videot 1) Video agaroosigeelin valmistuksesta (BioRad) https://www.youtube.com/watch?v=kkmikkmddhy 2) Video DNA-agaroosigeeliajosta (BioRad) https://www.youtube.com/watch?v=vq759wkccuq 9

10 Proteiinien elektroforeesi (ei kuulu harjoitustöihin) Miten erottaa erilaiset proteiinit toisistaan? Exam%201%20Review/Ch03%20Cell%20Organelles%20&%20Cytoskeleton.htm 10

11 Miten voidaan havaita onko haluamaamme proteiinia syntynyt esim. bakteerissa tuotettaessa? Proteiinien elektroforeesin periaate Proteiinit liikkuvat sähkökentässä Hyödynnetään proteiinien erottamiseksi toisistaan tunnistamista varten Proteiinit liikkuvat kokonsa perusteella eri nopeuksilla ja siten erottuvat toisistaan 11

12 SDS-PAGE SDS = sodium dodecyl sulphate (negatiivisesti varautunut detergentti) PAGE = polyakryyliamidi-geelielektroforeesi SDS-PAGE = natriumdodekyylisulfaattipolyakryyliamidigeelielektroforeesi SDS denaturoi ja linearisoi proteiinit niiden primaarirakenteiksi eli aminohapposekvenssimuotoon sekä päällystää linearisoidut proteiinit -> kompleksilla negatiivinen varaus Miksi juuri polyakryyliamidi? Kemiallisesti inertti Sähköisesti neutraali Hydrofiilinen Läpinäkyvä koostumus hyvä havainnointitarkoituksiin Proteiinien erottuminen 12

13 Proteiinien erottuminen Proteiinin koon määritys FDH: 10-formyltetrahydrofolate dehydrogenase 2,3-BDH: 2,3-butanediol dehydrogenase GDH: glutamate dehydrogenase 13

14 Elektroforeesin työjärjestys Ajopuskurien valmistus Geelin valmistus Näytteiden valmistelu ajoa varten Näytteiden ja standardien lataus ja ajo Geelin värjäys ja/tai immunoblottaus Kuvantaminen ja tulosten analysointi Näyte-cocktail Tris-HCl-puskuri SDS 10% glyseroli 0.01% bromophenol blue 5% 2-merkaptoetanoli (rikkisillat poikki) näy eiden denaturoin kuumentamalla Geelin värjäys - Esim. Coomassie blue värillä Huom! Muista työturvallisuus ja suojavarusteet - Esim. akryyliamidi on neurotoksiini Laitteisto 200 V Tärkeää, että johdot kytketään oikein päin! Ajolaitteen kansi päälle/pois vasta, kun virtalähde on sammutettu ja johdot on irrotettu virtalähteestä! 14

15 15

16 Proteiinien identifiointi geeliajon jälkeen Yhtenä vaihtoehtona proteiinien immunoblottaus eli Western blot Geeliajossa koon mukaan erotellut proteiinit siirretään sähkövirran avulla membraanille, josta haluttu proteiini voidaan tunnistaa sille spesifisen vastaaineen avulla Miksi proteiinit siirretään membraanille tarkastelua varten? western-blot-protein-immunoblot.html#.vqqjewo6h8e 16

17 Western blot -menetelmän tuloksena vain tutkittava proteiini havaitaan membraanilla, jos alkuperäinen näyte sisältää ko. proteiinia Kemiluminesenssiin tai kolorimetriseen reaktioon perustuva detektio Video Video vertikaalisesta SDS-PAGE-ajosta (ThermoFisher) 17

LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI

LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI Agaroosigeelielektroforeesi (AGE) on yksinkertainen ja tehokas menetelmä erikokoisten DNAjaksojen erottamiseen, tunnistamiseen ja puhdistamiseen. Eri valmistajien

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016.

Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016. Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016. DEADLINET: työselostus tulostettuna paperille Työ 3: To 24.3.2016 klo 15:00 KE1132:n palautuspiste tai BMTK:n Työ 2: Pe 1.4.2016 klo 16:00 KE1132:n

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden harjoitustyöt

Genetiikan perusteiden harjoitustyöt Genetiikan perusteiden harjoitustyöt Molekyylien kloonaus ja siihen liittyvät taidot ja temput, osa 1 Restriktioentsyymit, elektroforeesi Moniste sivulta 24-: Geenien kloonaus CELL 491- Isolating, cloning,

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden

Lisätiedot

CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento

CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento1 31.10.2017 Heli Viskari Tervetuloa kurssille! 1 Kurssin sisältö (Oodista) Mikrobi-, kasvi- ja eläinsolujen solutason rakenteiden ja toiminnan vuorovaikutus

Lisätiedot

PCR:n laadunvarmistus. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö/ Elintarvikemikrobiologiajaosto

PCR:n laadunvarmistus. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö/ Elintarvikemikrobiologiajaosto PCR:n laadunvarmistus Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö/ Elintarvikemikrobiologiajaosto Ajankohtaista laboratoriorintamalla 11.10.2012 1 Laadunvarmistus Validointi Henkilökunnan

Lisätiedot

TEE-SE-ITSE-ELEKTROFOREESI

TEE-SE-ITSE-ELEKTROFOREESI TEE-SE-ITSE-ELEKTROFOREESI Justus Mutanen (Opinkirjon työn pohjalta) BioPop-resurssikeskus, Helsingin yliopiston LUMA-keskus Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua elektroforeesin periaatteeseen ja

Lisätiedot

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun

Lisätiedot

Agaroosigeelielektroforeesi (AGE)

Agaroosigeelielektroforeesi (AGE) Agaroosigeelielektroforeesi (AGE) Johdanto Agaroosigeelielektroforeesi (AGE) on yksinkertainen ja tehokas menetelmä erikokoisten DNA/RNA -jaksojen erottamiseen, tunnistamiseen ja puhdistamiseen. Agaroosigeelielektroforeesin

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

Biokemian labrameiningit I harjoitustyöosuus. Arne Raasakka, 20.10.2007 Työ suoritettu: 12. 13.10.2007 arne.raasakka@oulu.fi

Biokemian labrameiningit I harjoitustyöosuus. Arne Raasakka, 20.10.2007 Työ suoritettu: 12. 13.10.2007 arne.raasakka@oulu.fi Työ 1. Rekömbinanttipröteiinin puhdistaminen Ni-NTA affiniteettikrömatögrafialla seka pröteiinin mölekyylipainön ma a ritys elektröföreesilla ja geelisuödatuskrömatögrafialla Biokemian labrameiningit I

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento

CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento1 0 Heli Viskari Tervetuloa kurssille! 1 Kurssin sisältö (Oodista) Mikrobi-, kasvi- ja eläinsolujen solutason rakenteiden ja toiminnan vuorovaikutus Luokittelun

Lisätiedot

Proteiinikoon määritys (SDS-page)

Proteiinikoon määritys (SDS-page) Proteiinikoon määritys (SDS-page) Johdanto SDS-pagen (sodium dodecyl sulfate) avulla määritetään proteiinien kokoja ja menetelmällä voidaan myös selvittää proteiininäytteen puhtautta. peitegeeli Menetelmässä

Lisätiedot

Ekologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä

Ekologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä Ekologiset ympäristöongelmat 10. Geeniteknologia Dna:n ja rna:n käsittely Eristäminen Puhdistaminen Lähetti-rna:t voidaan muuntaa niiden emäsjärjestystä vastaavaksi ns. komplementaariseksi dna:ksi (c-dna)

Lisätiedot

Transgeenisten kasvien geneettinen ja fenotyyppinen

Transgeenisten kasvien geneettinen ja fenotyyppinen Jenna Roivas Transgeenisten kasvien geneettinen ja fenotyyppinen analysointi Opinnäytetyö raportti Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko AMK Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 13.5.2014

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ: RESTRIKTIOENTSYYMIDIGESTIO

LABORATORIOTYÖ: RESTRIKTIOENTSYYMIDIGESTIO LABORATORIOTYÖ: RESTRIKTIOENTSYYMIDIGESTIO Restriktioentsyymidigestio on yksi yhdistelmä-dna-tekniikan perusmenetelmistä, jossa katkaistaan kaksinauhainen DNA tietystä kohdasta erilaisten restriktioentsyymien

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla / 12.10.2011 EHEC-ITUEPIDEMIAN VAIHEITA: Vahva signaali epidemiasta

Lisätiedot

ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia

ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia Entsyymikatalyysi Vuento & Heino ss. 66-75 ECB: Luku 3, s. 90-93 & luku 4, s. 144- Dos. Tuomas Haltia, Biotieteiden laitos, biokemia ja biotekniikka Miten entsyymit

Lisätiedot

TRPA1-PROTEIININ TUOTTO JA KARAKTERISOINTI WESTERN BLOT -MENETELMÄLLÄ

TRPA1-PROTEIININ TUOTTO JA KARAKTERISOINTI WESTERN BLOT -MENETELMÄLLÄ TRPA1-PROTEIININ TUOTTO JA KARAKTERISOINTI WESTERN BLOT -MENETELMÄLLÄ Meiju Kukkonen Kehittämistehtävä Kesäkuu 2010 Solu- ja molekyylibiologian erikoistumisopinnot Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

MYKOPLASMA- WORKSHOP!

MYKOPLASMA- WORKSHOP! Science whereyou are Tarjoukset voimassa 31.12.2014 asti kampanjakoodilla FIN311214FIN. Kampanjahinnat ilman arvonlisäveroa. TULOSSA... MYKOPLASMA- WORKSHOP! BioNordika Finland Oy Kutomotie 18, 00380 Helsinki

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

EPH-RESEPTORIN KLOONAUS, TUOTTO JA PUHDISTUS HYÖNTEISSOLUSTA

EPH-RESEPTORIN KLOONAUS, TUOTTO JA PUHDISTUS HYÖNTEISSOLUSTA Eph- reseptorin kloonaus, tuotto ja puhdistus hyönteissoluista Bio- ja Elintarviketekniikka Biotekniikka 2012 Shevin Mamandi EPH-RESEPTORIN KLOONAUS, TUOTTO JA PUHDISTUS HYÖNTEISSOLUSTA OPINNÄYTETYÖ (AMK)

Lisätiedot

EPHA3-RESEPTORIPROTEII I LIGA DIA SITOVA OSA TUOTTO ERI ISÄ TÄORGA ISMEISSA SEKÄ PUHDISTUS JA KARAKTERISOI TI

EPHA3-RESEPTORIPROTEII I LIGA DIA SITOVA OSA TUOTTO ERI ISÄ TÄORGA ISMEISSA SEKÄ PUHDISTUS JA KARAKTERISOI TI Opinnäytetyö EPHA3-RESEPTORIPROTEII I LIGA DIA SITOVA OSA TUOTTO ERI ISÄ TÄORGA ISMEISSA SEKÄ PUHDISTUS JA KARAKTERISOI TI Eerika Päivänsäde Bio- ja Elintarviketekniikka 2009 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Molekyylibiologian perusmenetelmät

Molekyylibiologian perusmenetelmät 2 3 Molekyylibiologian perusmenetelmät 740151P Biokemian menetelmät I 26.9.2017 Juha Kerätär / BMTK Päivän aiheet Mitä on molekyylibiologia? Mitä ovat keskeiset molekyylibiologian menetelmät ja mihin ne

Lisätiedot

Molekyylibiologian perusmenetelmät P Biokemian menetelmät I Juha Kerätär / BMTK

Molekyylibiologian perusmenetelmät P Biokemian menetelmät I Juha Kerätär / BMTK Molekyylibiologian perusmenetelmät 740151P Biokemian menetelmät I 26.9.2017 Juha Kerätär / BMTK Päivän aiheet Mitä on molekyylibiologia? Mitä ovat keskeiset molekyylibiologian menetelmät ja mihin ne perustuvat?

Lisätiedot

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset

Lisätiedot

Elämän synty. Matti Leisola

Elämän synty. Matti Leisola Elämän synty Matti Leisola Selitettävää Universumin rakenne Biologinen elämä Maailmallemme on olemassa kaksi erilaista selitysmallia Kaikki on syntynyt sattumanvaraisten fysikaalisten ja kemiallisten tapahtumien

Lisätiedot

Eeva Seppänen ENDOTELIINI-1-FUUSIOPROTEIININ KLOONAAMINEN JA TUOTTAMINEN

Eeva Seppänen ENDOTELIINI-1-FUUSIOPROTEIININ KLOONAAMINEN JA TUOTTAMINEN Eeva Seppänen ENDOTELIINI-1-FUUSIOPROTEIININ KLOONAAMINEN JA TUOTTAMINEN ENDOTELIINI-1-FUUSIOPROTEIININ KLOONAAMINEN JA TUOTTAMINEN Eeva Seppänen Opinnäytetyö Syksy 2010 Laboratorioalan koulutusohjelma

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

Geeli-elektroforeesi. Lähde: http://www.thehomescientist.com/biology/lab-3-7a.pdf

Geeli-elektroforeesi. Lähde: http://www.thehomescientist.com/biology/lab-3-7a.pdf Geeli-elektroforeesi Lähde: http://www.thehomescientist.com/biology/lab-3-7a.pdf Toimivaan laitteeseen tarvitset: Ajoastian Kelkan, johon geeli valetaan Kamman, jolla geeliin tehdään kaivot näytteitä varten

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki Biologian DNA koodi ja sen selvittäminen Petri Auvinen DNA Sequencing and Genomics Laboratory Institute of Biotechnology Kuinka solut kehittyivät? Kolmenlaisia soluja

Lisätiedot

Tuija Solismaa IHMISEN RECQL4-PROTEIININ 450 ENSIMMÄISTÄ AMINOHAPPOA KOODITTAVAN DNA-JAKSON KLOONAUS

Tuija Solismaa IHMISEN RECQL4-PROTEIININ 450 ENSIMMÄISTÄ AMINOHAPPOA KOODITTAVAN DNA-JAKSON KLOONAUS Tuija Solismaa IHMISEN RECQL4-PROTEIININ 450 ENSIMMÄISTÄ AMINOHAPPOA KOODITTAVAN DNA-JAKSON KLOONAUS RAPORTIN NIMIÖSIVU IHMISEN RECQL4-PROTEIININ 450 ENSIMMÄISTÄ AMINOHAPPOA KOODITTAVAN DNA-JAKSON KLOONAUS

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

VIRUSPROTEIINIEN TUOTTO HYÖNTEISSOLUISSA BAKULOVIRUKSEN AVULLA

VIRUSPROTEIINIEN TUOTTO HYÖNTEISSOLUISSA BAKULOVIRUKSEN AVULLA Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2011 31 s Anastasia Susi VIRUSPROTEIINIEN TUOTTO HYÖNTEISSOLUISSA BAKULOVIRUKSEN AVULLA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen

Lisätiedot

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Mauri Kostiainen Molekyylimateriaalit-ryhmä Teknillisen fysiikan osasto Aalto-yliopisto Virukset materiaaleina Virus on isäntäsolussa

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017

Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017 Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017 Maarit Kortesoja Farmaseuttisten biotieteiden osasto 23.8.2017 1 Opintojakson tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija Osaa kuvata entsyymien rakenteen

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria

10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria BIOKEMIAN MENETELMÄT I, SYKSY 2015 VASTAUKSET LUENTOMATERIAALIN TEHTÄVIIN: 10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria Pesukoneen g-voimat: RCF (x g) = 1,119 10-5 (rpm)2 r = roottorin säde

Lisätiedot

SUBKLOONAUS JA RESTRIKTIOENTSYYMIANALYYSI

SUBKLOONAUS JA RESTRIKTIOENTSYYMIANALYYSI SUBKLOONAUS JA RESTRIKTIOENTSYYMIANALYYSI Molekyylibiologian ja geeniteknologian harjoitustyön kokoaminen Savoniaammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelmalle Opinnäytetyö Maija Vuorenpää Bioanalytiikan

Lisätiedot

Uutta pikadiagnostiikkaan

Uutta pikadiagnostiikkaan Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen

Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Justus / Biotieteiden opetuksen keskus BioPop 13.6.2017 1 Päivän ohjelma 16:00 16:25 Mitä tutkimuksellisuus on? 16:25 16:35 Johdatus päivän tutkimustyöhön 16:35

Lisätiedot

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Geenin toiminnan säätely Moniste sivu 13 "Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016 CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016 Kontaktiopetus 70 h Luennot 44 h Laboratoriotyöt 24 h + 2 h = 26 h Oma työ 65 h Laskutuvat ja kotitehtävät 24 h Laboratoriotöiden loppuraportti

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Biologia ylioppilaskoe

Biologia ylioppilaskoe Biologia ylioppilaskoe 12 tehtävää, joista kahdeksaan (8) vastataan Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden, jokeritehtävät merkitty +:lla Molempiin jokereihin saa vastata ja ne lasketaan mukaan kahdeksaan

Lisätiedot

Torque teno viruksen proteiinien tuotto ja puhdistus

Torque teno viruksen proteiinien tuotto ja puhdistus Torque teno viruksen proteiinien tuotto ja puhdistus Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 16.4.2007 Eija Lönn HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA Sosiaali- ja terveysala Koulutusohjelma

Lisätiedot

Uusi DNA:n puhdistusmenetelmä

Uusi DNA:n puhdistusmenetelmä Uusi DNA:n puhdistusmenetelmä Jens Laitinen, FT Opiskelijanumero: 010624984 Helsinki 19.05.2011 Tutkielma jens.laitinen@helsinki.fi Ohjaaja: dos. Erkki Hölttä, LKT Patologian osasto, Kliinisteoreettinen

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122

Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122 Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus 15.11.2007 Exactum D122 Bio- ja lääketieteiden opiskelu MBImaisteriohjelmassa Outi Monni, Dos, FT Biolääketieteen laitos 15.11.2007 Bioinformatiikan maisteriohjelma

Lisätiedot

ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA

ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA (1) ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA 1. Standardiliuosten teko etanolista Arvioi, mikä on näytteen alkoholipitoisuus Valitse sen mukaan 3-4 standardiliuosta, jotka ovat näytteen

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen

Genomin ilmentyminen Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? 26.3.2015 Kalaterveyspäivät, Tampere Krister Sundell Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Flavobacterium psychrophilum Aiheuttaa

Lisätiedot

COXSACKIEVIRUS A9 KANTOJEN MUUNTUMINEN

COXSACKIEVIRUS A9 KANTOJEN MUUNTUMINEN Opinnäytetyö (AMK) Bio ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2011 Tiina Kelanne COXSACKIEVIRUS A9 KANTOJEN MUUNTUMINEN VP1- ja 3D-geenien sekvensointi rekombinaatioiden tunnistamiseksi OPINNÄYTETYÖ (AMK)

Lisätiedot

PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT FI 109029 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.05.2002. (51) Kv.lk.7 - Int.k1.7

PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT FI 109029 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.05.2002. (51) Kv.lk.7 - Int.k1.7 II UR IMI ii II F I 0001 09029B (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 109029 B SUOMI - FINLAND (FI) (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.05.2002 (51) Kv.lk.7 - Int.k1.7 CO7K 14/00, C12N 15/31,

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen

Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Mikrobiologian ja biotekniikan osasto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Työn tavoite Työssä on tarkoitus osoittaa

Lisätiedot

you Science Tarjoukset voimassa 30.6.2015 asti kampanjakoodilla kevät15. Kampanjahinnat ilman arvonlisäveroa. are

you Science Tarjoukset voimassa 30.6.2015 asti kampanjakoodilla kevät15. Kampanjahinnat ilman arvonlisäveroa. are Science where you are Tarjoukset voimassa 30.6.2015 asti kampanjakoodilla kevät15. Kampanjahinnat ilman arvonlisäveroa. BioNordika Finland Oy Kutomotie 18, 00380 Helsinki tel 0207 410 270 info@bionordika.fi

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Genomi- ilmentymisen säätely

Genomi- ilmentymisen säätely Genomi- ilmentymisen säätely Samuel Myllykangas, FT Biolääke

Lisätiedot

Transkriptiotekijä MAL:n ja tumalevyproteiinien välisten vuorovaikutusten tutkiminen immunosaostusmenetelmällä

Transkriptiotekijä MAL:n ja tumalevyproteiinien välisten vuorovaikutusten tutkiminen immunosaostusmenetelmällä Jenni Kujala Transkriptiotekijä MAL:n ja tumalevyproteiinien välisten vuorovaikutusten tutkiminen immunosaostusmenetelmällä Metropolia Ammattikorkeakoulu Laboratorioanalyytikko (AMK) Laboratorioalan koulutusohjelma

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Kemian tekniikan korkeakoulu 6.9.2016 Pia Lahti Työpajan tavoite Työpajan jälkeen opiskelija: Tietää mikä on Into, mistä sen löytää ja mitä hyötyä siitä on Tietää

Lisätiedot

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 2 / Coulombin laki ja sähkökentänvoimakkuus

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 2 / Coulombin laki ja sähkökentänvoimakkuus AT taattinen kenttäteoria kevät 6 / 5 Laskuharjoitus / Coulombin laki ja sähkökentänvoimakkuus Tehtävä Kaksi pistevarausta ja sijaitsevat x-tason pisteissä r x e x e ja r x e x e. Mikä ehto varauksien

Lisätiedot

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta

Lisätiedot

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),

Lisätiedot

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi n eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Työssä eristetään ja puhdistetaan merkittävä ja laajalti käytetty teollisuusentsyymi syljestä. pilkkoo tärkkelystä ensin oligosakkarideiksi

Lisätiedot

Proteiinipuhdistus. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni

Proteiinipuhdistus. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni Proteiinipuhdistus Johdanto Proteiinien jälkikäsittely on monimuotoinen, usein myös vaikeahko ja kalliskin laji. Haastetta hommassa riittääkin jos esimerkiksi E.Colin tuottamista tuhansista proteiineista

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan?

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ihmisen, eläinten ja kasvien hyvinvoinnin kannalta nykyaikaiset mittaus-,

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

Juha Laitinen. Itsemurhavektorin valmistaminen Yersinia enterocolitica O:3:n ligaasigeenin inaktivoimista varten

Juha Laitinen. Itsemurhavektorin valmistaminen Yersinia enterocolitica O:3:n ligaasigeenin inaktivoimista varten Juha Laitinen Itsemurhavektorin valmistaminen Yersinia enterocolitica O:3:n ligaasigeenin inaktivoimista varten Metropolia Ammattikorkeakoulu Laboratorioanalyytikko (AMK) Laboratorioala Opinnäytetyö 27.11.2011

Lisätiedot

CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Syksy 2015

CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Syksy 2015 CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Syksy 2015 Luennot Maanantai 10.15 12.00 KE 2 Keskiviikko 13.15 15.00 KE 2 Demot (pakollinen läsnäolo) Perjantai 8.30 10.00, KE1, 25.9. ja 2.10. Osaamistavoitteet

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira

Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Elintarvikepetokset EU:ssa ei ole yleisesti hyväksyttyä elintarvikepetosten määritelmää. Yleinen ohjeistus löytyy elintarvikelainsäädäntöä

Lisätiedot

UPDATE SYKSY 2015. DeNovix uutuus! Mikrotilavuus spektrofotometri ja fluorometri yhdessä ja samassa laitteessa Katso sivu 3

UPDATE SYKSY 2015. DeNovix uutuus! Mikrotilavuus spektrofotometri ja fluorometri yhdessä ja samassa laitteessa Katso sivu 3 SYKSY 2015 UPDATE DeNovix uutuus! Mikrotilavuus spektrofotometri ja fluorometri yhdessä ja samassa laitteessa Katso sivu 3 Azure Imaging System Kemiluminesenssi-detektio: vaihtoehto pimeähuoneelle Katso

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Kemian tekniikan korkeakoulu 1.9.2015 Pia Lahti Työpajan tavoite Työpajan jälkeen opiskelija: Tietää mikä on Into, mistä sen löytää ja mitä hyötyä siitä on Tietää

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot