VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Transkriptio

1 KPL3

2 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen e) replikaatiohaarukka - II) dna:n kahdentuminen f) f) silmukointi - VIII) esiasterna g) g) antikodoni - I) siirtäjärna h) h) perimä - VII) yksilön kaikki dna

3 VASTAUS 2: Termit a) Dna b) Geeni c) Eksoni d) Introni e) Promoottori f) Operoni

4 VASTAUS 3: Proteiinisynteesi 6. translaatio eli siirtäjä-rna:t tuovat aminohapot ribosomille 3. transkriptio eli esi-lähetti-rna:n muodostuminen tumassa dnajuosteen mallin mukaisesti 2. dna-kaksoisjuoste avautuu 4. lähetti-rna kypsyy 5. lähetti-rna siirtyy ribosomille 8. aminohappoketjut laskostuvat kolmi- ulotteiseksi rakenteeksi 7. aminohapot kiinnittyvät toisiinsa peptidisidoksin 1. rna-polymeraasin kiinnittyminen promoottoriin

5 VASTAUS 4: Emäkset a) TACTATAATTGGCGGCTTTCGGCG b) AUGAUAUUAACCGCCGAAAGCCGC c) UAC UAU AAU UGG CGG CUU UCG GCG d) metioniini, isoleusiini, leusiini, treoniini, alaniini, glutamiinihappo,seriini, arginiini e) Isoleusiinin paikalle tulisikin leusiini f) Polypeptidiketjuun tulisi vain kolme aminohappoa metioniini, tyrosiini kolmas emäskolmikko olisi tuolloin lopetuskolmikko ja synteesi päättyisi tähän.

6 VASTAUS 5: Käsitekartta 1. pistemutaatio 2. kromosomimutaatio 3-5. kahdentuma, siirtymä, kääntymä 6. kromosomistomutaatio 7-8. monosomia, trisomia Allo- ja autopolyploidia

7 VASTAUS 6: YO S-08 Geeni on osa kromosomin dna-ketjua, joka koodaa kolmen emäksen jaksoina yhtä peptidiketjua. Geeni on kromosomissa sijaitseva perintötekijä. Geenistä voi olla eri alleeleja. Esitumaisilla geenin koodaava jakso on yhtenäinen, mutta tumallisilla se on usein jaksottunut koodaaviin (eksoneihin) ja ei-koodaaviin alueisiin (introneihin). Valmiissa lähetti rna:ssa on vain koodaavia alueita vastaavat alueet. Yksittäisissä geeneissä on säätelyalue (promoottori) ja varsinainen koodaava alue. Rna-polymeraasi sitoutuu promoottoriin ja lähetti rna:ta alkaa muodostua. Esitumaisilla sama säätelyalue voi säädellä useiden peräkkäisten geenien toimintaa (operoni). Geenien säätelyyn voi osallistua tehostajajaksoja. Ne voivat sijaita hyvinkin kaukana itse geenistä.

8 VASTAUS 7: YO S-05 Tieto valmistettavan proteiinin aminohappojärjestyksestä sisältyy dna:n emäsjärjestykseen, jossa yksi emäskolmikko vastaa yhtä aminohappoa. toimivan geenin alueelta kaksijuosteinen dna avautuu, viereen rakentuu emäsparisäännön mukaisesti (A U; T A; C G; G C) lähetti-rna lähetti-rna siirtyy tumasta tumakelmun huokosen kautta solulimaan ribosomille Siirtäjä-rna:t kuljettavat kukin oman aminohapponsa ribosomille. Siirtäjärna:n antikodoni ja lähetti-rna:n kodoni vastaavat toisiaan emäsparisäännöllä. Näin lähetti-rna:lle kopioitu geenin nukleotidikoodi kääntyy proteiinin aminohappojärjestykseksi

9 VASTAUS 7: YO S-05 Taulukosta 33B ilmenee että glutamiinihappoa vastaa kaksi emäskolmikkoa (CTT ja CTC) ja valiinia vastaa neljä eri emäskolmikkoa (CAA, CAG, CAT, CAC) Todennäköisintä on, että dna-koodissa on tapahtunut yksi pistemutaatio: CTT tai CTC keskimmäinen emäs on vaihtunut tymiinistä adeniiniksi CAT tai CAC Proteiinin avaruusrakenne määräytyy sen aminohappojärjestyksen mukaan. Oikea tertiäärirakenne taas vaikuttaa valkuaisen totuttuun toimintaan Sirppisoluhemoglobiini ei sido happea kuten normaali hemoglobiini. Poikkeava hemoglobiinirakenne ilmenee punasolujen sirppimäisyytenä, jolloin niiden hapenkuljetuskin veressä häiriintyy.

10 VASTAUS 8: YO K-10 a) Lähetti-rna:n emäsjärjestystä vastaava pätkä dna:n mallijuostetta on 3 ATAGGGGACATC (lopetus). Taulukosta 33B saadaan entsyymin vastaava aminohappojärjestys: tyrosiini, proliini, arginiini, lopetus. Lopetus-kodonia vastaavaa siirtäjä-rna:ta ei ole, joten proteiinisynteesi päättyy ennen aikaisesti, eikä toimivaa entsyymiä synny. b) Neljästä emäksestä saadaan 64 erilaista emäskolmikkoa. Erilaisia aminohappoja on 20 samaa aminohappoa voi koodata useampi dna:n emäskolmikko (taulukko 33B). Yhden emäksen mutaatio voi olla neutraali eikä näy fenotyypissä. c) Dna:n eristäminen, puhdistus, pilkkominen katkaisuentsyymillä, kloonaus, tunnistus koettimen avulla, dna - pätkien erottaminen elektroforeettisesti, emäsjärjestyksen määrittäminen sekvensoimalla. Dna:n eristäminen, puhdistus, pilkkominen katkaisuentsyymillä, monistaminen PCR -tekniikalla, elektroforeesi, sekvensointi (emäsjärjestyksen tunnistaminen perustuu eri tavoin merkattuihin lopettaviin nukleotideihin).