Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.
|
|
|
- Urho Rantanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto Nukleiinihapot! kertausta matkan varrella, vähemmän kuitenkin perusasioissa! Enlightment?! BIOKEMIAN JA FARMAKOL.! PERUSTEET! MOLEKYYLIBIOLOGIA! MIKROBIOLOGIA! PATOLOGIA! ONKOLOGIA! JNE..!
2 Nukleiinihappoluennon oppimistavoitteet! Spesiaali: mikrorna - Nukleiinihappojen perustehtävät! - Nukleiinihappojen rakenne ja! ominaisuudet!! Lisäksi luennolla käsitellään aiheita:! - Geeni, kromatiini, kromosomi, genomi! - Genomien erot ja merkitys lääketieteessä! Kirjallisuus! Oppikirjat:! 1. Devlin! 2. Lehninger, Principles of Biochemistry", 4th ed., 2005 Chapter 8 3. B. Alberts, Molecular Biology of the Cell, 4th ed., 2002, 5th ed., 2008 Nukleiinihappojen perustehtävät! DNA! deoksiribonukleiinihappo! DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien! eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen! materiaalin. Eliön lisääntyessä geneettinen materiaali kopioituu ja! välitetään jälkeläisille! Geeni = DNA jakso joka sisältää biologisen tuotteen! (RNA, proteiini) valmistukseen vaadittavan informaation! Eukaryoottisoluilla (aitotumallisilla) DNA sijaitsee tumassa ja! mitokondrioissa. Kasveilla myös viherhiukkasissa.!! Prokaryooteilla (alkeistumallisilla) DNA sijaitsee solulimassa!
3 Nukleiinihappojen perustehtävät! RNA! ribonukleiinihappo! central dogma! RNA:n tehtäviin kuuluu DNA:n sisältämän! geneettisen informaation kopioiminen! (transkriptio) ja koodaaminen proteiineiksi! (translaatio).!! Lisäksi RNA:t toimivat rakennekomponentteina! (esim ribosomi), niillä on katalyyttisiä tehtäviä! (ribotsyymit), ne säätelevät geenitoimintaa! (mikrorna:t) ja eräillä viruksilla geneettinen! informaatio on RNA muodossa DNA:n sijasta!! RNA:ta on sekä tumassa että solulimassa! Elämän alku RNA maailma?!
4 Nukleiinihappojen perustehtävät! RNA lajit ja niiden tehtävät! 1. lähetti-rna (messenger RNA; mrna)! Kopioi DNA informaation geenistä ja kuljetetaan! tumasta solulimaan translaatiota varten! 2. siirtäjä-rna (transfer RNA; trna)! trna:t osallistuvat translaatioprosessiin ribosomeilla! liittämällä aminohappoja mrna määräämässä! järjestyksessä transloituvaan proteiiniin! 3. ribosomaalinen-rna (ribosomal RNA; rrna) rrna:t muodostavat yhdessä ribosomaalisten! proteiinien kanssa ribosomin. rrna:t ylläpitävät! ribosomin rakennetta ja katalysoivat proteiinisynteesiä! Nukleiinihappojen perustehtävät! RNA lajit ja niiden tehtävät! 4. Pienet tuman RNA:t (small nuclear RNA; snrna)! eukaryoottisoluissa katalysoivat mm. intronialueiden! poistoa mrna:sta (splicing, pujonta, silmukointi)! 5. Kaksijuosteiset RNA:t! (double stranded RNA; dsrna; mirna; RNAi)! - mikrornat eli mirnat säätelevät geenien! ilmentymistä! - löydetty viruksista sekä kasvi- ja eläinsoluista!
5 Nukleiinihappojen perustehtävät! Geneettinen koodi on lähes sama kaikissa! organismeissa! - Mitokondriot lukevat koodia pienillä eroilla (varhainen luenta?)! Kodoni CAA! GUU! Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! DNA:n rakenne ja ominaisuudet!
6 Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! DNA:n rakenne ja ominaisuudet! -DNA:n perusyksikkö eli monomeeri on nukleotidi! Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! DNA nukleotidi! Pentoosisokeri (pentose sugar)! - deoksiriboosi! Typpiemäkset (nitrogen base)!! - Adeniini! Puriinit! - Guaniini! } (purines)! - Sytosiini! } Pyrimidiinit! - Tymiini! (pyrimidines)! fosforihappo (phosphoric acid, phosphate)! siis ESP = Emäs, sokeri, fosfori!
7 Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! DNA:n rakenne ja ominaisuudet! -DNA:n perusyksikkö eli monomeeri on nukleotidi! -Lineaarinen DNA nukleiinihappoketju syntyy nukleotidien! polymerisoituessa! Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! RNA:n rakenne ja ominaisuudet! -Myös RNA:n perusyksikkö on nukleotidi ja lineaarinen RNA! nukleiinihappoketju syntyy nukleotidien polymerisoituessa! - RNA on yksijuosteinen makromolekyyli, joka voi pariutua! itsensä kanssa emäsparien muodostaessa molekyylin! sisäisesti A-U ja C-G pareja!
8 Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! RNA nukleotidi! Pentoosisokeri (pentose sugar)! - riboosi! Typpiemäkset (nitrogen base)!! - Adeniini! Puriinit! - Guaniini! } (purines)! - Sytosiini! } Pyrimidiinit! - Urasiili! (pyrimidines)! fosforihappo (phosphoric acid, phosphate)! DNA ja RNA nukleotideissä kaksi eroa! 1. Sokeri! RNA! DNA! Deoksi!
9 DNA ja RNA nukleotideissä kaksi eroa! 2. Yhden emäksen käyttö! Tymiini on metyloitu urasiili,! jolla merkitystä DNA vaurioiden! tunnistamisessa!! RNA! DNA! Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! Nimistöä! *! *! RNA:n nukleosidit: adenosiini, guanosiini, sytidiini ja uridiini! DNA:n nukleosidit: deoksiadenosiini, deoksiguanosiini, deoksisytidiini! ja (huom!) tymidiini! DNA:n nukleotidit: deoksiadenylaatti, deoksiguanulaatti, deoksisytidy-! laatti ja tymidylaatti!
10 Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! DNA:n rakenne ja ominaisuudet! -DNA:n perusyksikkö eli monomeeri on nukleotidi! -Lineaarinen DNA nukleiinihappoketju syntyy nukleotidien! polymerisoituessa! Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! Nukleiinihappojen biologinen synteesi tapahtuu aina templaattia! esim. vastinjuostetta hyväksi käyttäen!
11 Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! Nukleiinihappojen polymerisaatio! Esim. DNA synteesi replikaation aikana! Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! Nukleotidi deoksiadenylaatti! eli A! Nukleotidi tymidylaatti! eli T!
12 Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! Nukleotidi deoksiadenylaatti! eli A! Nukleotidi tymidylaatti! eli T! Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! Nukleotidi deoksiadenylaatti! eli A! fosfodiesterisidos! Nukleotidi tymidylaatti! eli T!
13 Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! Nukleiinihappojuoste on polaarinen! eli sillä on suunta! 5 GATC 3! Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! DNA synteesin aloitus vaatii alukkeen (primer)! T! G! A!
14 Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! RNA synteesi voi alkaa ilman aluketta! Esim. mrna transkriptio! Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! DNA-kaksoiskierre ja kromatiini! Hall of Fame:! James Watson! Francis Crick! Rosalind Franklin! Maurice Wilkins!
15 Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! DNA-kaksoiskierre! 3 muotoa: Klassiset A ja B muodot oikeakätisiä, Z-muoto! vasenkätinen! Täyskierros! 10 emästä! (3.46 nm)! Pieni uurre! Suuri uurre! Emäkset kierteen keskiosassa! Sokeri-fosfaatti runko ulkona! Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! DNA:n rakenne ja ominaisuudet! -DNA:n perusyksikkö eli! monomeeri on nukleotidi! -Lineaarinen DNA nukleiinihappo-! ketju syntyy nukleotidien! polymerisoituessa! - DNA muodostaa kaksoiskierre! rakenteen (!-helix), jossa emäsparit! muodostavat A-T ja C-G pareja!
16 Kromatiini Nukleiinihappojen ja genmit! rakenne ja ominaisuudet! Kromatiini! Solun tumassa oleva DNA ei ole paljaana. DNA:han on sitoutunut! proteiineja (pääasiassa histoni proteiineja), jotka pakkaavat DNA:n! kompaktiksi kromatiiniksi ja myös säätelevät kromatiinirihman! transkriptiota! Solujakautumisen aikana kromatiini kondensoituu kromosomiksi! Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! Kromatiini! Nukleosomi! DNA-helminauha! Kromatiinirihma! Eukromatiini! - löyhään pakattua, helppolukuista! rihmaa)! Heterokromatiini! - tiukkaan pakattua, ei-transkriptoitavaa! - rihmaa)! Metafaasi kromosomi!
17 Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! Kromosomit! Nukleiinihappojen rakenne ja ominaisuudet! Kromosomit! ja karyotyyppi! - autosomaaliset kromosomit! - sukupuolikromosomit! 2 kertaa 22! +! xx! xy!
18 Wrapping of DNA! Genomit! Genomit ja genomien synty! Genomi on organismin koko perintöaines, joka on koodattu DNA:han. Sisältää myös ne DNA:n osat jotka eivät osallistu proteiinien tuottamiseen.! Nukleiinihapot luennolla väläytetään eri lajien genomien! rakenteeseen, genomien syntyyn ja tutkimiseen liittyviä! asioita - näitä asioita sekä genomien toimintaa käsitellään syvällisemmin molbio jaksolla! Ihmisen genomihanke! valmistui 2003!
19 Genomit! Ihmisen genomi metreissä! Jos 1 nukleotidi pari 1mm, ihmisen koko genomin pituus olisi 3200 km! Tässä skaalassa proteiinia koodaava geeni löytyy n. 300 m välein! Geenin keskimääräinen pituus 30m, josta koodaavaa sekvenssiä! vain 1 metri! Genomit! Geenien järjestäytyminen kromosomissa!
20 Genomit! Useiden lajien genomit tunnetaan nukleotidin tarkkuudella! Genomit! Vertailtaessa eri lajien genomeja huomataan että! Geneettinen informaatio on osittain säilynyt samanlaisena elämän! synnystä saakka! Esimerkkinä rrna geenin konservoituminen! kaikissa kolmessa domeenissa (bakteerit, arkit, eukaryootit)!
21 Genomit! Simpanssin genomiprojekti (Nature 09/2005)! 98% DNA:sta ja lähes kaikki geenit yhteisiä! Mikä erottaa?! Kielen kehitys?! Aivojen evoluutio?! Genomit! Geenit ovat samanlaisia, genomit erilaisia!! Genomien kokovertailua eri lajien välillä! Ameeba! Saniainen! Ihminen!
22 Genomit! Eri lajien genomien tuntemisen merkitys! terveyden tutkimukselle! - karvalakkimallit esim. solusyklin perusgeenit! löytyivät hiivasta, solukuoleman geenit madosta!! - tauti- ja hoitomallit, etenkin hiiri! Sekvenssierot lääketieteen työkaluina! Nukleiinihapposekvenssien väliset erot lajin sisällä! pikku huopalahti 2005!
23 Ihmispopulaatioiden väliset geneettiset erot:! Maantieteellisesti lähellä toisiaan olevat euroopalaiset väestöt ovat! myös geeniperimän suhteen lähimpänä toisiaan! Kaikissa! ei-afrikkalaisissa! on! Neandertaaliverta!
24 Sekvenssierot lääketieteen työkaluina! Ihmisgenomien eroavaisuuksien merkitys lääketieteessä:! Tautigeenien tunnistaminen perinnöllisissä sairauksissa! Sekvenssierot lääketieteen työkaluina! Ihmisgenomien eroavaisuuksien merkitys! lääketieteessä: Syöpägeenimutaatioiden! yleisyys erityyppisissä syövissä! -TCGA projekti pyrkii selvittämään! 20 eri syöpätyypin yleisimmät mutaatiot! sekvensoimalla tuumoreiden genomit! -Kohti yksilöllisiä hoitoja ->! mutaationmukainen lääkitys!!
25 Sekvenssierot lääketieteen työkaluina! Ihmisgenomien eroavaisuuksien merkitys lääketieteessä:! Farmakogenomiikka! Sekvenssierot lääketieteen työkaluina! Ihmisgenomien eroavaisuuksien merkitys lääketieteessä:! Oikeuslääketiede!
26 Ei-koodaavat RNA:t: mikrorna! 5. Kaksijuosteiset RNA:t! (double stranded RNA; dsrna; mirna; RNAi)!! - mikrornat eli mirnat säätelevät geenien! ilmentymistä. Geenien vaimennus.! - Viruksissa, kasvi- ja eläinsoluissa! - Arviolta 1-4% ihmisen geeneistä tuottaa mikrorna:ta, yksi mikrorna voi säädellä satojen erilaisten lähetti-rna:iden ilmentymistä! - mikrorna säätelyn häiriöt taudeissa esim syövät! microrna - The silence of the genes
6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi
6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy
DNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat
Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
NON-CODING RNA (ncrna)
NON-CODING RNA (ncrna) 1. Yleistä NcRNA eli non-coding RNA tarkoittaa kaikkia proteiinia koodaamattomia rnamolekyylejä. Näistä yleisimmin tunnetut ovat ribosomaalinen RNA (rrna) sekä siirtäjä-rna (trna),
Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä
Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien
DNA > RNA > Proteiinit
Genetiikan perusteiden luentojen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin transmissiogenetiikkaa eli sitä, kuinka geenit siirtyvät sukupolvesta toiseen Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit
DNA (deoksiribonukleiinihappo)
DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri
DNA (deoksiribonukleiinihappo)
DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 päässä vapaana sokeri
Francis Crick ja James D. Watson
Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän
VASTAUS 1: Yhdistä oikein
KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen
LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä
LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)
Genomin ilmentyminen
Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi
Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE
Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 3 MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)
måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda
GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia
Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä
Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,
Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
Perinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia
Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet
Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA
Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen
Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit
Biomolekyylit 2 Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit Nukleotidit Ihmisen perimä, eli DNA (deoksiribonukleiinihappo) muodostuu pitkästä nukleotidiketjusta. Lisäksi nukleotidit toimivat mm. proteiinisynteesissä
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
Nukleiinihapot varastoivat ja välittävät perinnöllistä informaatiota
Nukleiinihapot varastoivat ja välittävät perinnöllistä informaatiota Polypeptidin aminohappojärjestyksen määrää perinnöllisyyden yksikkö, jota kutsutaan geeniksi Geenit muodostuvat DNA:sta, joka on polymeerinen
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta
DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen
S-114.500 Solubiosysteemien perusteet Harjoitustyö Syksy 2003 DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen Ilpo Tertsonen, 58152p Jaakko Niemi, 55114s Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Johdanto... 4
Solu - perusteet. Enni Kaltiainen
Solu - perusteet Enni Kaltiainen Solu -perusteet 1. Solusta yleisesti 2. Soluelimet Kalvorakenteet Kalvottomat elimet 3. DNA:n rakenne 4. Solunjakautuminen ja solusykli Synteesi Mitoosi http://www.google.fi/imgres?q=elimet&hl=fi&gbv=2&biw=1280&bih=827&tbm=isch&tbnid=zb_-6_m_rqbtym:&imgrefurl=http://www.hila
Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3
Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman
KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00
BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun
- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa
Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden
SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET
SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET 25 Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Wendla Paile, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Jorma Sandberg, Heidi
VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY
VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.
KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G
KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Vesiliukoisia: B,, D, F, G b) Ioniyhdisteitä: B,, F c) Happamia: d) Hiilitabletti on erittäin hienojakoista hiiltä (aktiivihiiltä). Suuren pinta alansa johdosta
BIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat
BIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat
Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia
Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus
II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot
II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot Geenitekniikka - menetelmiä, joiden avulla dna:ta ja rna:ta voidaan eristää, muokata ja siirtää muihin soluihin tai eliöihin kromosomit koostuvat dna-rihmasta ja siihen
Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut
Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.
GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA
GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien
Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio
Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
465 E MOLEKYYLIBIOLOGIAA
465 E MOLEKYYLIBIOLOGIAA 466 E1 Geneettinen koodi elämän yhteinen kieli Latvala Juho & Seppälä Mika Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 12.9.2009
Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta
Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita
DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi
Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.
Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono
Nimi sosiaaliturvatunnus
Valintakoe 2013 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus 1. Selitä: (3,0 p) a) Mitä ovat eksonit ja intronit ja miten ne eroavat toisistaan? b) Mitä eläinsolulle tapahtuu, jos se laitetaan sen sisällä olevaa
Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan
Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan?
Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ihmisen, eläinten ja kasvien hyvinvoinnin kannalta nykyaikaiset mittaus-,
Etunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
Perinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
Geenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
Bioteknologian perustyökaluja
Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin
DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio
ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.
LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN ELÄMÄÄ VOIDAAN MÄÄRITELLÄ? MAA-ELÄMÄN RAKENNUSSARJAN SISÄLTÖ 1 ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN ASTROBIOLOGIA TARVITSEE JA EDELLYTTÄÄ KOSMOLOGISTA JA UNIVERSAALIA
Biomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1
Ribosomit 1 Ribosomit 4 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi
DNA sukututkimuksen tukena
Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa
Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina
Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina
Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja
Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi
Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45
Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu
Evoluutiovoimat. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?
Evoluutiovoimat Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot: neutraalien,
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017
Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017 Maarit Kortesoja Farmaseuttisten biotieteiden osasto 23.8.2017 1 Opintojakson tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija Osaa kuvata entsyymien rakenteen
6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee
6.4. Genomin koon evoluutio 6.4.1. Genomin koko vaihtelee C-arvo: genomin haploidi koko pg:na 1 pg = 0.98 x 10 9 bp = 1 milj. kb = 1000 Mb (ero: geneettinen genomin koko (cm)) Missäkohtaa genomiaon kokoeroja?
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso
Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä: Tuman kuvasi ensimmäisenä Franz Bauer v. 1804 ja myöhemmin Robert Brown 1831.
Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu. Solun kemia. Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu. Vesi 1
Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu Solun kemia paino-% Vesi 75-90 proteiinit 10-20 Lipidit 2 Hiilihydraatit 1 RNA/DNA 0,7/0,4 Epäorg. 1,5 Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu Vesi 1 paino-%
"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13
"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein
Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
Elämän synty. Matti Leisola
Elämän synty Matti Leisola Selitettävää Universumin rakenne Biologinen elämä Maailmallemme on olemassa kaksi erilaista selitysmallia Kaikki on syntynyt sattumanvaraisten fysikaalisten ja kemiallisten tapahtumien
VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki
VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki Biologian DNA koodi ja sen selvittäminen Petri Auvinen DNA Sequencing and Genomics Laboratory Institute of Biotechnology Kuinka solut kehittyivät? Kolmenlaisia soluja
BIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA VALINTAKOE 16.5.2018 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Aitotumallisen solun elämänkierron (solusyklin) vaiheet. Havainnollista
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.
JUOSTEISUUDEN SÄILYTTÄVIEN RNA-NÄYTTEENVALMISTUSMENETEL- MIEN VERTAILU UUDEN SUKUPOLVEN SEKVENSOINTIA VARTEN
JUOSTEISUUDEN SÄILYTTÄVIEN RNA-NÄYTTEENVALMISTUSMENETEL- MIEN VERTAILU UUDEN SUKUPOLVEN SEKVENSOINTIA VARTEN Anne Vaittinen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos HEBIOT Biotekniikka
MALLIVASTAUKSET (max 30 p/kysymys, max 120 p koko kokeesta)
Tehtävä Pisteet a) Mitkä ovat solussa DNA:n, mitkä RNA:n tehtäviä? Miksi mielestäsi DNA on valikoitunut kaikkien solullisten organismien perintöainekseksi? max 5 DNA: perinnöllisen tiedon säilyttäminen
Geeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm
Geeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm 5 ATCACACACACACAGTCCTGACGTGC 3! 3 TAGTGTGTGTGTGTCAGGACTGCACG 5! Informaatioteknologian mullistus 1978 2013 2048? Molekyylibiologian
KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.
Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.
Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento
CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento1 31.10.2017 Heli Viskari Tervetuloa kurssille! 1 Kurssin sisältö (Oodista) Mikrobi-, kasvi- ja eläinsolujen solutason rakenteiden ja toiminnan vuorovaikutus
Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi
Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d
DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen
DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy
Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe Maksimipisteet: 45
Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu
1p - Yksi puuttuu tai väärin, -1/3 p b) Ioniyhdisteitä: B, C, F
MAL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2011. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita
V GEENITEORIA, NUKLEIINIHAPPOTUTKIMUS, GENEETTINEN KOODI
Veikko Sorsa: PERINNÖLLISYYSTIETEEN HISTORIAA V 1 V GEENITEORIA, NUKLEIINIHAPPOTUTKIMUS, GENEETTINEN KOODI A Nukleiini, kromatiini, perinnöllisyys, proteiinigeeniteoria Jo 1880-luvulla syntyi hypoteesi,
Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet
Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset 28.7.2018 Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Tutkijan esittely ja sukututkimustausta Suomen historian maisteri (Joensuun yliopisto
*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.
Helsingin yliopisto Molekyylibiotieteiden hakukohde Tampereen yliopisto Bioteknologian hakukohde Henkilötunnus - Sukunimi (myös entinen) Etunimet Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tehtävä 1.
Genomi- ilmentymisen säätely
Genomi- ilmentymisen säätely Samuel Myllykangas, FT Biolääke