Francis Crick ja James D. Watson
|
|
- Kirsi Härkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän kuoli ennen Nobelpalkinnon myöntämistä.
3 DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri (seuraava fosfaatti tulee kiinnittymään sokerin 3. hiileen) Nukleotidi Dna:n rakenneosa Koostuu sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta Emäsparisääntö: A T ja G C
4
5
6 DNA:n kahdentuminen eli replikaatio Helikaasientsyymi katkaisee emäsparien väliset vetysidokset replikaatiokupla avautuu. Kahdentuminen etenee aloituskohdasta kumpaankin suuntaan molempien juosteiden toimiessa mallina. Dna-polymeraasientsyymi rakentaa vapaista nukleotideista uusia juosteita vanhojen rinnalle. Juoste voi rakentua vain suunnassa 3 -pää 5 -pää: toinen juoste etenee pätkissä. Ligaasientsyymi liittää lopulta pätkät (ns. Okazakin fragmentit ) toisiinsa.
7 Tehtävä Piirrä opettavainen kuva kahdentuvasta DNAsta. Johtavan juosteen (joka sisältää geenit) emäsjärjestys on: AAT TGA TCC ATA CTT ACC GGA ATT
8 Mutaatiot = muutoksia perimässä - Aiheuttajina mutageenit (säteily, myrkyt) - Myös spontaanimutaatioita? 1. Geenimutaatiot (syntyy uusia alleeleja) - Yksittäinen emäs voi kadota tai vaihtua toiseksi. - DNAn kahdentumisessa korjaajaentsyymit korjaavat suurimman osan. - Meissä jokaisessa n pistemutaatioita päivässä. - Somaattisissa soluissa yleensä merkityksettömiä - Jos mutaatio solunjakaantumista säätelevissä geeneissä (ja korjausentsyymien geeneissä) syöpä.
9 Esim sirppisoluanemia: yksi emäs vaihtunut (T A) yksi aminohappo muodostuvassa valkuaisaineessa vaihtunut erilainen hemoglobiini sirppimäinen punasolu.
10 2. Kromosomimutaatiot - Pätkä kromosomia häviää, kahdentuu, kääntyy 180, siirtyy toiseen paikkaan, tai kaksi kromosomia yhdistyy. 3. Kromosomistomutaatiot - Väärä määrä kromosomeja. - Monosomiassa kromosomia 1 kpl, trisomiassa 3 kpl. - Autopolyploidiassa (ei eläimillä) kromosomistoja 3n, 4n, 5n jne. Usein ääriominaisuuksia. - Allopolyploidiassa kromomistot peräisin eri lajeilta jos parillinen n, yksilöt ovat lisääntymiskykyisiä.
11 DNA ja geenit Esim. ihmisen jokaisessa solussa on 2 x 98 cm = 196 cm DNAta tästä n. 187 cm on intronialueita, hölynpölyä. Loput 9 cm (eksonit) sisältää 2 x ihmisenrakennusohjeet eli geenit. Geenissä on säätelyalue ja RNA-molekyyliksi kopioitava alue eli rakennegeeni. Säätelyalueet ohjaavat geenien toimintaa: Säätelyalueen alussa tehostajajaksoja, joita kiihdyttävät tai hillitsevät viestimolekyylit, transkriptiofaktorit. Promoottorialueeseen (yleensä n. 25 emästä ennen geeniä sijaitseva TATA-boksi) kiinnittyy RNA-polymeraasi. Esitumallisilla yksi säätelyalue säätelee useita rakennegeenejä = operoni.
12 Valkuaisaine- eli proteiinisynteesi
13 1. Transkriptio Proteiinisynteesin ensimmäinen vaihe - kun solu tarvitsee kyseisen geenin koodaamaa valkuaisainetta. Transkriptiossa RNA-polymeraasi rakentaa esi(aste)lähetti-rnan DNAn mallijuosteen rinnalle (l-rna:sta tulee samanlainen kuin koodaavasta juosteesta, paitsi että tymiinin paikalla on Urasiili). Kun lähetti-rna on valmis, sen 5 -päähän rakentuu guaniineista 5 -hattu ja 3 -päähän noin 250 adeniininukleotidin häntä. Ennen esilähetti-rnan siirtymistä ribosomin pinnalle entsyymit silmukoivat siitä intronit ja muita syntyvään proteiiniin kuulumattomia osia.
14
15 2. Translaatio Translaatio alkaa, kun lähetti-rna kiinnittyy ribosomiin solulimassa. Siirtäjä-RNAt kuljettavat aminohappoja ribosomille. Lähetti-RNAn jokaista erilaista kodonia varten on oma siirtäjä-rna-molekyylinsä. Aloituskolmikko aina TAC (metioniini) Mallijuoste TAC, lähetti-rna AUG, siirtäjärna UAC. Antikodoni eli siirtäjä-rnan tunnistuskolmikko pariutuu lähetti- RNAssa emäsparisäännön mukaan. Lopetuskodonit ovat ATT, ATC ja ACT.
16
17 Transkriptio + translaatio = valkuaisainesynteesi (jossa DNAn ohjeesta syntyy eliön ominaisuus)
18 Tehtävä 1. Etsi Youtubesta omasta mielestäsi opettavaisia valkuaisainesynteesiä havainnollistavia videoita. 2. Katso niitä kunnes olet varma että osaat selittää, mitä valkuaisainesynteesissä tapahtuu. 3. Sopivia hakusanoja esim. protein synthesis, transcription, translation.
19 Tehtävä 1. Yhdistä oikein Yhdistä kirjaimilla (a-h) merkitty käsite tarkimmin sitä vastaavaan numerolla (I-VIII) merkittyyn käsitteeseen. a) haploidi, b) diploidi, c) polyploidi, d) iturata, e) replikaatiohaarukka, f) silmukointi, g) antikodoni, h) perimä I) siirtäjärna, II) DNAn kahdentuminen, III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen, IV) ihmisen somaattinen solu, V) ihmisen sukusolu, VI) 5n, VII) yksilön kaikkidna, VIII) esiasterna
20 Tehtävän 1 vastaukset a) haploidi V) ihmisen sukusolu b) diploidi IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi VI) 5n d) iturata III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen e) Replikaatiohaarukka II) dna:n kahdentuminen f) silmukointi VIII) esiasterna g) antikodoni I) siirtäjärna h) perimä VII) yksilön kaikki DNA
21 Tehtävä 2. Termit Nimeä suomenkielinen termi tai selitys tieteellisellä tai vierasperäisellä termillä. a) Kahdentumaan kykenevä perimän koodin sisältävä molekyyli b) Perintötekijä c) Aitotumaisen geenin lähetti-rna:ta koodaava dna-jakso d) Geenin koodaavan alueen sisällä oleva dna-jakso, joka ei koodaa lähettirnata e) Geenin säätelyalueen kohta, johon RNA-polymeraasi kiinnittyy f) Esitumaisilla eliöillä peräkkäisten geenien muodostama toimintayksikkö, jolla on yksi säätelyalue.
22 a) DNA b) Geeni c) Eksoni d) Introni e) Promoottori f) Operoni Tehtävän 2. vastaukset
23 Tehtävä 3. Proteiinisynteesin vaiheet Kirjoita proteiinisynteesin vaiheet oikeaan järjestykseen. Translaatio eli siirtäjä-rnat tuovat aminohapot ribosomille. Transkriptio eli esilähetti-rnan muodostuminen tumassa dnajuosteen mallin mukaisesti. Dna-kaksoisjuoste avautuu. Lähetti-RNA kypsyy. Lähetti-RNA siirtyy ribosomille. Aminohapot kiinnittyvät toisiina peptidisidoksin. Rna-polymeraasin kiinnittyminen promoottoriin.
24 Tehtävän 3. vastaukset 6. translaatio eli siirtäjä-rnat tuovat aminohapot ribosomille 3. transkriptio eli esi-lähetti-rnan muodostuminen tumassa dnajuosteen mallin mukaisesti 2. DNA-kaksoisjuoste avautuu 4. lähetti-rna kypsyy 5. lähetti-rna siirtyy ribosomille 8. aminohappoketjut laskostuvat kolmiulotteiseksi rakenteeksi 7. aminohapot kiinnittyvät toisiinsa peptidisidoksin 1.RNA-polymeraasi kiinnittyy promoottoriin
25 Tehtävä 4. Emäkset Erään geenin emäsjärjestys koodaavan juosteen DNA-jakso emästen osalta alkaa seuraavasti: ATGATATTAACCGCCGAAAGCCGC a) Mikä on DNAn mallijuosteen emäsjärjestys? b) Mikä on lähetti-rnan emäsjärjestys? c) Mitkä ovat vastaavat siirtäjä-rna-molekyylien emäskolmikot eli antikodonit? d) Mikä on muodostuvan polypeptidin aminohappojärjestys? e) Jos mallijuosteen neljäs emäs muuttuu pistemutaation seurauksena tymiiniksi, miten aminohappojärjestys muuttuu? f) Jos mallijuosteen neljäs emäs häviää pistemutaation seurauksena, miten aminohappojärjestys muuttuu? g) Minkälainen kahdentuma tai häviämä ei muuta lukukehystä?
26 Tehtävän 4. vastaukset a) TACTATAATTGGCGGCTTTCGGCG b) AUGAUAUUAACCGCCGAAAGCCGC c) UAC UAU AAU UGG CGG CUU UCG GCG d) metioniini, isoleusiini, leusiini, treoniini, alaniini, glutamiinihappo,seriini, arginiini e) Isoleusiinin paikalle tulisikin leusiini f) Kolmas emäskolmikko olisi tuolloin lopetuskolmikko ja synteesi päättyisi tähän. g) Kun aminohappo ei muutu pistemutaation seurauksena.
27 Erilaisia geenejä Rakennegeenit (joista l-rnata rakentuu) Ohjaavat solun rakenneproteiinien ja entsyymien muodostumista. Reagoivat säätelygeenien tuottamiin säätelytekijöihin. Säätelygeenit Säätelevät muiden geenien toimintaa mm. transkriptiofaktoreiden avulla. Säätelevät geenien transkriptiota, lähetti-rnan muokkausta, kulkeutumista solulimaan, hajotusta sekä proteiinisynteesiä. Silmukointi: esiaste-rnan vaihtoehtoinen muokkaus yhdestä geenistä voidaan tuottaa kymmeniä erilaisia proteiineja!
28 Huomaa: pääosa evoluutiosta näyttää olevan seurausta säätelygeenien muutoksesta. Homologiset eli samansyntyiset elimet nisäkkäillä: olkaluu värttinäluu kyynärluu ranneluut sormiluut kämmenluut Esimerkiksi nisäkkäiden luut ovat kaikilla ± samoja (ei eroja rakennegeeneissä). Säätelygeenit säätävät luiden kasvuajan mutaatio säätelygeeniin luut kasvavat eri muotoisiksi.
DNA (deoksiribonukleiinihappo)
DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri
LisätiedotDNA (deoksiribonukleiinihappo)
DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 päässä vapaana sokeri
LisätiedotVASTAUS 1: Yhdistä oikein
KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen
LisätiedotAvainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio
Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa
LisätiedotII Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot
II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot Geenitekniikka - menetelmiä, joiden avulla dna:ta ja rna:ta voidaan eristää, muokata ja siirtää muihin soluihin tai eliöihin kromosomit koostuvat dna-rihmasta ja siihen
Lisätiedot6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi
6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien
LisätiedotPeptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotSÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET
SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET 25 Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Wendla Paile, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Jorma Sandberg, Heidi
LisätiedotLUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä
LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus
Valintakoe 2013 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus 1. Selitä: (3,0 p) a) Mitä ovat eksonit ja intronit ja miten ne eroavat toisistaan? b) Mitä eläinsolulle tapahtuu, jos se laitetaan sen sisällä olevaa
LisätiedotGenomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia
Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet
LisätiedotSeutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE
Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 3 MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotGenomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia
Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus
LisätiedotGenomin ilmentyminen
Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi
LisätiedotEuromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä
Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,
LisätiedotBioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen
LisätiedotDNA > RNA > Proteiinit
Genetiikan perusteiden luentojen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin transmissiogenetiikkaa eli sitä, kuinka geenit siirtyvät sukupolvesta toiseen Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat
Lisätiedotmåndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda
GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotPerinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys 2 Enni Kaltiainen Tunnin sisältö: Kytkeytyneiden geenien periytyminen Ihmisen perinnöllisyys Sukupuu Mutaatiot Kytkeytyneet geenit Jokainen kromosomi sisältää kymmeniä geenejä (= kytkeytyneet)
LisätiedotMeripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies
Meripihka 1. Fossiilit Trilobiitti Hominidin kallo Ramses Suuri Kivettynyt metsä Jäämies Jäätynyt mammutti Fossiili = aiemmalta geologiselta kaudelta peräisin oleva eliön jäänne (sanakirjan mukaan myös
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00
BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun
Lisätiedota) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia
1. Sukupuut Seuraavat ihmisen sukupuut edustavat periytymistä, jossa ominaisuuden määrää yksi alleeli. Päättele sukupuista A-F, mitä periytymistapaa kukin niistä voi edustaa. Vastaa taulukkoon kirjaimin
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotEsim. ihminen koostuu 3,72 x solusta
Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA VALINTAKOE 16.5.2018 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Aitotumallisen solun elämänkierron (solusyklin) vaiheet. Havainnollista
Lisätiedot"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13
"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein
LisätiedotKOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.
Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli
LisätiedotBioteknologian perustyökaluja
Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin
LisätiedotBiomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit
Biomolekyylit 2 Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit Nukleotidit Ihmisen perimä, eli DNA (deoksiribonukleiinihappo) muodostuu pitkästä nukleotidiketjusta. Lisäksi nukleotidit toimivat mm. proteiinisynteesissä
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta
LisätiedotGenomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA
Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen
LisätiedotRibosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3
Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman
LisätiedotErilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja
Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi
LisätiedotNON-CODING RNA (ncrna)
NON-CODING RNA (ncrna) 1. Yleistä NcRNA eli non-coding RNA tarkoittaa kaikkia proteiinia koodaamattomia rnamolekyylejä. Näistä yleisimmin tunnetut ovat ribosomaalinen RNA (rrna) sekä siirtäjä-rna (trna),
LisätiedotMutaatiot ovat muutoksia perimässä
Mutaatiot ovat muutoksia perimässä Aiheuttajina mutageenit (säteily, myrkyt) myös spontaanimutaatioita, vai onko? Geenimutaatiot (syntyy uusia alleeleja) Yksittäinen emäs voi kadota tai vaihtua toiseksi.
LisätiedotNukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.
Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto Juha.Klefstrom@helsinki.fi Nukleiinihapot! kertausta matkan varrella, vähemmän kuitenkin
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio
Lisätiedot465 E MOLEKYYLIBIOLOGIAA
465 E MOLEKYYLIBIOLOGIAA 466 E1 Geneettinen koodi elämän yhteinen kieli Latvala Juho & Seppälä Mika Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 12.9.2009
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
LisätiedotSolun tutkiminen. - Geenitekniikka
Solun tutkiminen - Geenitekniikka Tunnin sisältö 1. Bioteknologian peruskäsitteitä 2. Hieman mikroskoopeista 3. DNA:n eristäminen, puhdistaminen ja pilkkominen 4. Geenikirjasto 5. PCR 6. Elektroforeesi
LisätiedotBiologian tehtävien vastaukset ja selitykset
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotDNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen
S-114.500 Solubiosysteemien perusteet Harjoitustyö Syksy 2003 DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen Ilpo Tertsonen, 58152p Jaakko Niemi, 55114s Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Johdanto... 4
LisätiedotDRAAMAN KÄYTTÖ PROTEIINISYNTEESIN OPETUKSESSA LUKIOSSA ANNA RÄSÄNEN
DRAAMAN KÄYTTÖ PROTEIINISYNTEESIN OPETUKSESSA LUKIOSSA ANNA RÄSÄNEN Pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopisto Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Ympäristö- ja biotieteiden laitos Biologia 2016
Lisätiedot3 Eliökunnan luokittelu
3 Eliökunnan luokittelu YO Biologian tehtävien vastausohjeista osa on luettelomaisia ja vain osa on laadittu siten, että ohjeen mukainen mallivastaus riittää täysiin pisteisiin esimerkiksi ylioppilaskokeessa.
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio
LisätiedotPROTEIINIEN RAKENTAMINEN
PROTEIINIEN RAKENTAMINEN TAUSTAA Proteiinit ovat äärimmäisen tärkeitä kaikille elämänmuodoille. Kaikki solut tarvitsevat prote- iineja toimiakseen kunnolla. Osa proteiineista toimii entsyymeinä eli nopeuttaa
LisätiedotVALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY
VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.
LisätiedotPerinnöllisyys. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta
LisätiedotGEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA
GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien
LisätiedotBiopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.
Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi
LisätiedotGeneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa
Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa Susan Thorpe-Vargas Ph.D., John Cargill MA, MBA, MS, D. Caroline Coile, Ph.D. Käännös Inkeri Kangasvuo Koskaan ei ehkä
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan
LisätiedotRibosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1
Ribosomit 1 Ribosomit 4 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi
LisätiedotVanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)
1 a) Määrittele karbonyyliyhdiste. Piirrä esimerkkirakennekaava ja nimeä se. Samoin määrittele karboksyyliyhdiste, piirrä esimerkkirakennekaava ja nimeä se. Toisen esimerkin tulee olla rakenteeltaan avoketjuinen,
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA VALINTAKOE 15.5.2019 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) Hyvän vastauksen piirteet Hyvän vastauksen piirteet on yleinen kuvaus kunkin koetehtävän osalta arvioinnin perusteena olevista
LisätiedotDrosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1
Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA
LisätiedotSäteily ja solu - solun toiminta on monimutkaista ja tarkoin säädeltyä Riitta Mustonen
Säteily ja solu - solun toiminta on monimutkaista ja tarkoin säädeltyä Riitta Mustonen Solun toiminta on tarkoin säädeltyä ja monimutkaista. Solu reagoi ulkoapäin tuleviin ärsykkeisiin - kuten säteilyaltistukseen
LisätiedotSolu - perusteet. Enni Kaltiainen
Solu - perusteet Enni Kaltiainen Solu -perusteet 1. Solusta yleisesti 2. Soluelimet Kalvorakenteet Kalvottomat elimet 3. DNA:n rakenne 4. Solunjakautuminen ja solusykli Synteesi Mitoosi http://www.google.fi/imgres?q=elimet&hl=fi&gbv=2&biw=1280&bih=827&tbm=isch&tbnid=zb_-6_m_rqbtym:&imgrefurl=http://www.hila
Lisätiedot1. Nukleiinihapot DNA ja RNA - Nukleiinihappojen rakenteeseen ja nukleotideihin tutustuminen - DNA:n ja RNA:n mallintaminen
Teemakokonaisuudessa Genetiikkaa (5 tuntia) avataan geenien saloja kokeellisten tai toiminnallisten tehtävien avulla. Teemakokonaisuudessa tutustutaan DNA:han, RNA:han, proteiineihin, proteiinisynteesiin,
LisätiedotMALLIVASTAUKSET (max 30 p/kysymys, max 120 p koko kokeesta)
Tehtävä Pisteet a) Mitkä ovat solussa DNA:n, mitkä RNA:n tehtäviä? Miksi mielestäsi DNA on valikoitunut kaikkien solullisten organismien perintöainekseksi? max 5 DNA: perinnöllisen tiedon säilyttäminen
Lisätiedot*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.
Helsingin yliopisto Molekyylibiotieteiden hakukohde Tampereen yliopisto Bioteknologian hakukohde Henkilötunnus - Sukunimi (myös entinen) Etunimet Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tehtävä 1.
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 16.5.2018 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIAN OSIO (45 p.) Valintakoe klo 9.00 13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotHyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus
Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta (www.tieteenkuvalehti.com). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle.
Lisätiedot9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia
GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45
Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
Lisätiedot6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee
6.4. Genomin koon evoluutio 6.4.1. Genomin koko vaihtelee C-arvo: genomin haploidi koko pg:na 1 pg = 0.98 x 10 9 bp = 1 milj. kb = 1000 Mb (ero: geneettinen genomin koko (cm)) Missäkohtaa genomiaon kokoeroja?
LisätiedotDNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen
DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA. Kandidaatintyö
ELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA Kandidaatintyö Tarkastaja: Lehtori Heikki Huttunen Ohjaajat: Andre S.Ribeiro, Jarno Mäkelä Jätetty tarkastettavaksi 16.12.2011
LisätiedotMiten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan?
Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan? Antipodidiversiteetin generointi Robert Koch (TB) 1905 Niels K. Jerne
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ihmisgenetiikkaa ja nykylääketieteen muita uusia tekniikoita käsittelevä väliaikainen valiokunta VÄLIAIKAINEN 26. heinäkuuta 2001 Par2 KERTOMUSLUONNOS Ihmisgenetiikan sosiaaliset,
LisätiedotSaana-Mari Jänkälä CDNA-KIRJASTON VALMISTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ GEENITEKNIIKAN MENETELMIÄ
Saana-Mari Jänkälä CDNA-KIRJASTON VALMISTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ GEENITEKNIIKAN MENETELMIÄ CDNA-KIRJASTON VALMISTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ GEENITEKNIIKAN MENETELMIÄ Saana-Mari Jänkälä Opinnäytetyö syksy 2011 Laboratorioalan
LisätiedotKEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G
KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Vesiliukoisia: B,, D, F, G b) Ioniyhdisteitä: B,, F c) Happamia: d) Hiilitabletti on erittäin hienojakoista hiiltä (aktiivihiiltä). Suuren pinta alansa johdosta
LisätiedotTuija Solismaa IHMISEN RECQL4-PROTEIININ 450 ENSIMMÄISTÄ AMINOHAPPOA KOODITTAVAN DNA-JAKSON KLOONAUS
Tuija Solismaa IHMISEN RECQL4-PROTEIININ 450 ENSIMMÄISTÄ AMINOHAPPOA KOODITTAVAN DNA-JAKSON KLOONAUS RAPORTIN NIMIÖSIVU IHMISEN RECQL4-PROTEIININ 450 ENSIMMÄISTÄ AMINOHAPPOA KOODITTAVAN DNA-JAKSON KLOONAUS
LisätiedotLAKTOOSI-INTOLERANSSIN MÄÄRITTÄMINEN RT-PCR- MENETELMÄLLÄ
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA LAKTOOSI-INTOLERANSSIN MÄÄRITTÄMINEN RT-PCR- MENETELMÄLLÄ Työohjeiden laatiminen bioanalyytikko-opiskelijoille T EKI- JÄT:
LisätiedotPäähaku, molekyylibiotieteiden kandiohjelma Valintakoe klo
Päähaku, molekyylibiotieteiden kandiohjelma Valintakoe 26.4.2019 klo 9.00 13.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita nimesi latinalaisilla kirjaimilla (abcd...), älä esimerkiksi kyrillisillä
Lisätiedot