E/184/111/ Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2010

Transkriptio

1 E/184/111/ Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2010

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Saatteeksi Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välisessä tulossopimuksessa GTK:n strategisiksi henkilöstötavoitteiksi asetettiin toimintastrategialähtöinen henkilöstörakenne, henkilöstön korkeatasoinen osaaminen sekä hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö. Henkilöstörakenteen osalta GTK:n tavoitteena on ollut asiantuntijoiden osuuden lisääminen sekä osaamisen suuntaaminen entistä selkeämmin ydintoimintoihin. Tavoitteita edistettiin suorittamalla ohjelmatoiminnan uudelleenarviointi, jonka seurauksena päätettiin ohjelmatoiminnan organisointiin ja painotuksiin liittyvistä muutoksista lukien. Lisäksi laadittiin selvityksiä geofysiikan ja teknisten palveluiden toiminnasta. Selvitysten pohjalta päätettiin kehittämistoimenpiteistä sekä suuntaviivoista, jotka koskevat muun muassa tukitoimintojen ostopalveluita. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna asiantuntija-, tutkimus-, johto- tai esimiestehtävissä toimivien henkilöiden osuus on viime vuosina noussut ollen tarkasteluvuonna 53,6 %. Vuonna 2009 vastaava luku oli 53,3 %. Ennen laboratoriopalveluiden yhtiöittämistä vuonna 2006 asiantuntija-, tutkimus-, johto- tai esimiestehtävissä toimivia henkilöitä oli 45,2 % koko GTK:n henkilöstöstä. Kehitykseen on edellä mainitun yhtiöittämisen lisäksi vaikuttanut ostopalveluiden käytön lisääntyminen muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä. Rekrytointien strategialähtöisyys on pyritty varmistamaan kirjaamalla yksiköiden tulossopimuksiin vuoden aikana toteutettavat keskeiset uusrekrytoinnit. Kaiken kaikkiaan vuonna 2010 käynnistettiin 12 rekrytointiprosessia vakituisiin tehtäviin ja hakemuksia avointa tehtävää kohden saatiin keskimäärin 20 kappaletta. Avoinna olleet tehtävät saatiin pääosin täytettyä ongelmitta ja niihin haki yhteensä 240 henkilöä. Kaikista hakijoista tohtoreita oli 24, lisensiaatteja 23, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita 180 ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 13 henkilöä. Henkilöstön osaamista kehitettiin muun muassa jatkamalla huippuosaamisen kehittämisohjelmaa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Ohjelma mahdollisti tutkijavaihtoa ja kansainvälistä verkostoitumista alan tutkimuslaitosten välillä ympäri maailman. Lisäksi laadittiin koko organisaation yhteinen strategisen osaamisen kehittämissuunnitelma sekä toimenpideohjelma vuodelle Suunnitelma sisältää kehittämistoimenpiteitä eri osaamisalueilla (muun muassa) johtaminen ja esimiestyö, palvelutoiminta, geoala, hallinto). Tiukka taloudellinen tilanne vaikutti tarkasteluvuoden pätevyysinvestointien sekä koulutuspäivien määrään, jotka molemmat laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Osaamisen kehittämiseen liittyväksi tavoitteeksi on GTK:ssa otettu vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön osuuden kasvattaminen. Tarkasteluvuonna 2010 se jatkoikin kasvuaan ollen nyt 44,4 %. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 43,7 ja vuonna 2008 se oli 42,1. Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen liittyen toteutettiin syväjohtamisvalmennuksen periaatteiden mukainen työyhteisökysely, jonka pohjalta tiimit valitsivat itselleen kehittämiskohteet ja sopivat toimenpiteistä. Lisäksi järjestettiin koko organisaation johdon ja esimiesten yhteiset esimiespäivät, joiden aikana käsiteltiin muun muassa strategian ja työhyvinvoinnin yhteyksiä sekä ajankohtaisia henkilöstöasioita yhteisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi. Henkilöstökertomuksen tietolähteinä on käytetty Personec F- sekä Fakta-järjestelmiä. Lisäksi valtionhallinnon vertailutietoja on otettu työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtista, joka on

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS valtiovarainministeriön omistama rekisteri. Henkilöstökertomusta tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että Tahti-raporttien määrittelyt poikkeavat GTK:n omien järjestelmien määrittelyistä. Esimerkiksi Personec F:n henkilöstömäärä sisältää koko henkilöstön, kun taas Tahtin lukuihin ei sisälly palkattomalla virkavapaalla oleva henkilöstö. Henkilöstökertomuksen ovat laatineet henkilöstöpäällikkö Joanna Brady-Bister, hallintoassistentti Sirkka Almgrén, erikoissuunnittelija Ville Handolin, suunnittelija Anna-Leena Tolonen, palvelupäällikkö Mika Karvonen, suunnittelija Minna Paananen, hallintoassistentti Arja Taira sekä palvelupäällikkö Kirsi Holmberg. Organisaatioyksiköistä käytetyt lyhenteet: ESY Etelä-Suomen yksikkö, LSY Länsi-Suomen yksikkö, ISY Itä-Suomen yksikkö, PSY Pohjois-Suomen yksikkö, KVPV Kansainvälinen projektivienti ( saakka), KP Konsernipalvelut ( alkaen), HP Hallintopalvelut ( saakka), TP Tekniset palvelut (osa geopalvelut -yksikköä vuoden 2006 loppuun ja osa konsernipalvelut -yksikköä vuoden 2007 alusta alkaen), KL Kemian laboratorio (ajan ), GP Geopalvelut ( saakka) Henkilöstöryhmät sekä esimerkkejä niihin sisätyvistä nimikkeistä: Johto (pääjohtaja, yksikön johtaja, aluejohtaja, kehitysjohtaja, ohjelmajohtaja, tutkimusjohtaja, viestintäjohtaja) Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäällikkö) Tutkijat (geologi, tutkija, erikoistutkija, geofyysikko, tutkimusprofessori, johtava tutkija) Asiantuntijat (suunnittelija, erikoissuunnittelija, muun kuin geologian alan asiantuntija) Toimistotehtävät (sihteeri, toimistosihteeri, hallintoassistentti, kirjanpitäjä) Tutkimusta avustava henkilöstö (tutkimusassistentti, tutkimusavustaja) Kenttähenkilöstö (tutkimustyöntekijä, työnjohtaja) Laboratoriotehtävät (laborantti) Tietotekniikkatehtävät (suunnittelija, assistentti) Tekniset tehtävät (vahtimestari, huoltomestari, teknikko)

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Saatteeksi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT TOIMET Kehittämiskohteet Palkkausjärjestelmän kehittäminen Kiekuhanke 2 2 HENKILÖSTÖ Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Virka- ja työsuhteinen henkilöstö Ikärakenne Tehtävä- ja sukupuolijakauma 7 3 REKRYTOINTI Vaihtuvuus Rekrytoinnit 10 4 PALKKAUSMENOT JA MATKAKUSTANNUKSET 11 5 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 13 6 TYÖHYVINVOINTI Sairauspoissaolot Työtapaturmapoissaolot Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työterveyshuolto Vastaanottokäyntien syyt Sairauspoissaolot 19 7 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN Koulutusrakenne Osaamisen kehittäminen 20 8 YHTEISTOIMINTA 21 9 HENKILÖSTÖN HUOMIOIMINEN VUONNA Mitalienjakotilaisuus Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit Valtion virka-ansiomerkit GTK:n 20-vuotismitalit Tohtorinvasarat ja pääjohtajan tunnustuspalkinto Optimus KERHOT 23

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10.1 Länsi-Suomen henkilöstökerho Nööri Etelä-Suomen henkilöstökerho Riimu Pohjois-Suomen henkilöstökerho Suopunki Itä-Suomen henkilöstökerho Solomu YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA Keskeiset Tunnusluvut (Personec F) Vertailutietoja valtion Tahti-henkilöstötietojärjestelmästä 26 Henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman ennuste, Tahti -raportti

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT TOIMET Kehittämiskohteet Vuonna 2009 teetetyn henkilöstötutkimuksen perusteella valittiin GTK:n kehittämiskohteiksi yhtenäisen toimintakulttuurin sekä hanketoiminnan ja projektinhallinnan kehittäminen. Lisäksi kehittämiskohteiksi valittiin yksiköiden välisen ja sisäisen yhteistyön kehittäminen, osaamisen kehittäminen sekä tiedon jakaminen ja siirtäminen. Vuonna 2010 toteutettiin useita toimenpiteitä edellä mainittujen kehittämiskohteiden edistämiseksi. Yhtenäistä toimintakulttuuria pyrittiin luomaan muun muassa selkiyttämällä hallinnollisia ohjeistuksia ja tiedottamalla niistä esimiehiä ja muuta henkilöstöä. Koska esimiestoiminnalla on keskeinen sija käytäntöjen yhtenäistämisessä, käytiin ajankohtaisia henkilöstöasioista läpi esimiespäivien yhteydessä. Syksyllä järjestetty hanketoiminnan kehittämispäivä sai osallistujilta hyvää palautetta. Päivän aikana kuultiin esityksiä aiheesta sekä työstettiin ryhmätöitä. Kehittämispäivästä saatua palautetta sekä ryhmätöiden tuotoksia hyödynnetään tulevien hanke- ja projektikoulutusten suunnittelussa. Osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Tähän liittyen laadittiin GTK:n strategisen osaamisen kehittämissuunnitelma, joka sisältää strategian kannalta keskeiset osaamisalueet ja kehittämisen keinot. Henkilöstön hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen liittyviä teemoja käsiteltiin sekä esimiespäivillä että pääjohtajan infotilaisuuksissa. Viimeksi mainitun tilaisuuden yhteydessä Vesa Nissinen Deep Lead Oy:stä piti esityksen vuorovaikutuksesta työyhteisössä. Aiheesta päästiin keskustelemaan lähimmän työyhteisön jäsenten kanssa kun purettiin ns. työyhteisöprofiilit, jotka Deep Lead oli toimittanut teettämänsä kyselyn pohjalta. Henkilöstön ja työyhteisön hyvinvointia kuvaavien kysymysten osuutta lisättiin tavoite- ja kehityskeskustelulomakkeessa, jota käytetään vuotta 2010 koskevissa keskusteluissa. Kehityskeskustelut olivat myös yksi esimiespäivien aiheista. 1.2 Palkkausjärjestelmän kehittäminen Vuoden 2010 tavoite- ja kehityskeskusteluissa otettiin käyttöön uusi arviointikäytäntö, jossa henkilökohtaista palkanosaa uudistettiin vastaamaan paremmin toimintaympäristön muutoksia. Kehittämisellä pyrittiin lisäämään palkkauksen avoimuutta, selkeyttä ja kannustavuutta uudistamalla henkilökohtaisen palkanosan rakennetta ja arviointikäytäntöjä. Uudessa arviointikäytännössä työtuloksen merkitys palkan perusteena korostuu ja osaamista arvioidaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin. Henkilökohtaisen palkanosan maksimiprosentti kasvoi 40 prosentista 50 prosenttiin. Uudella arviointijärjestelmällä pyrittiin lisäämään kannustavuutta. Järjestelmä mahdollistaa aikaisempaa paremmin hyvistä suorituksista ja hyvästä osaamisesta palkitsemisen. Vuoden 2010 tavoite- ja kehityskeskustelussa sovellettiin ensi kertaa urapolkuja sijoittamalla jokainen tehtävä urapolkujen mukaiseen osaajarooliin. Urapolut ovat visuaalinen kokonaiskuvaus GTK:n erilaisten tehtävien sisällöistä ja tehtävien edellyttämistä vaatimuksista. Urapolkuja on määritelty tutkijoille ja geoalan asiantuntijoille, tekniselle ammattihenkilöstölle, hallinnon ja tietohallinnon henkilöstölle sekä esimiehille ja johdolle.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Urapolku koostuu osaajarooleista. Jokaiselle osaajaroolille on määritelty osaajaroolin mukaiset tehtävät, osaajarooliin liittyvät koulutus- ja kokemusvaatimukset sekö tieto- ja taitovaatimukset, esimerkkejä osaajarooliin soveltuvista nimikkeistä sekä Hay-vaativuudenarviointijärjestelmän mukainen tehtävän vaativuustaso. Urapolkujen tarkoitus on havainnollistaa miten yksittäinen tehtävä sijoittuu suhteessa GTK:n muihin tehtäviin ja vaativuusluokitukseen ja mitä valmiuksia se edellyttää. Tämä mahdollistaa erilaisten urakehitysnäkymien havainnollistamisen ja näin henkilöstölle tarjoutuu parempi mahdollisuus urasuunniteluun. 1.3 Kiekuhanke Valtionhallinnon Kieku-tietojärjestelmähankkeessa yhtenäistetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatapoja, prosesseja ja tietorakenteita. Hankkeessa toteutetaan ja otetaan käyttöön näitä tukeva uusi SAP-pohjainen järjestelmäkokonaisuus. Kieku otetaan käyttöön ensimmäisissä virastoissa vuonna Valtionhallinnon yhteisen kiekuhankkeen etenemistä seurattiin aktiivisesti talous- ja henkilöstöhallinnossa. GTK ottaa uuden järjestelmän käyttöön , samanaikaisesti hallinnonalan muiden virastojen kanssa. Kieku-hanketta ja sen prosesseihin tuomia muutoksia esiteltiin vuoden aikana muun muassa pääjohtajan johtoryhmässä. 2 HENKILÖSTÖ 2.1 Henkilötyövuodet GTK:n toimintamenomäärärahalla palkatun henkilöstön henkilötyövuosikertymä vuonna 2010 oli 627,4. Ulkopuolisella rahoituksella katettiin 10,1 henkilötyövuotta, mikä oli 1,6 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna GTK:n kokonaishenkilötyövuosikertymä oli 637,5. Henkilötyövuosikertymä pieneni 28,3:lla verrattuna edelliseen vuoteen. Vähennys johtui suurelta osin eläkkeelle siirtymisistä sekä kireästä rekrytointilinjasta. Alueyksiköiden yhteenlaskettu henkilötyövuosimäärä on 461,4 eli 73,6 prosenttia GTK:n kokonaishenkilötyövuosikertymästä.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Taulukko 1. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin ajalla Muutos v:sta 2009 Muutos v:sta 2006 htv htv htv htv htv htv % htv % Maksullinen toiminta (1-alk. hankkeilla) 106,3 97,6 61,3 47, ,7 24,7-47,3-44,5 Muu toiminta 674,2 665,8 620, ,3-41,7-6,8-105,9-15,7 Toimintamenot 780,5 763,4 681,9 657,3 627, ,6-153,2-19,6 Työllisyysvarat 9,7 8,1 8,6 6,1 10,1 4 65,6 0,4 4,1 Muu ulkopuolinen rahoitus 5,8 1,5 1 2,4 0-2, ,8-100 Ulkopuolinen rahoitus 15,4 9,5 9,6 8,5 10,1 1,6 18,8-5,3-34,4 Yhteensä 795,9 772,9 691,5 665,8 637,4-28,4-4,3-158,5-19,9 Taulukko 2. Henkilötyövuodet toimintayksiköittäin vuosina 2009 ja 2010 Yksikkö muutos muutos % ESY ,6-9,4-4,2 LSY 29,8 32 2,2 7,4 ISY 143,1 137,3-5,8-4 PSY 79,6 77,5-2,1-2,7 KP 173,3 160,9-12,4-7,2 Johto 16 15,1-0,9-5,6 Yhteensä 665,8 637,4-28,4-4,3 2.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Vuoden 2010 lopun tilanteen mukaan GTK:ssa työskenteli yhteensä 648 henkilöä. Henkilöstön määrä on laskenut 27 henkilöllä vuodesta Osa-aikatyötä tekevän henkilöstön määrä säilyi ennallaan (42 henkilöä). GTK:ssa määräaikaista henkilöstöä oli vuoden 2010 lopussa 6,2 prosenttia (40 henkilöä). Vuonna 2010 määräaikaisen henkilöstön osuus väheni kymmenellä henkilöllä vuoteen 2009 verrattuna. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on vähentynyt erityisesti Itä-Suomen yksikössä. Tehtävien luonteen vuoksi GTK:ssa on suhteellisen vähän määräaikaisia verrattuna koko valtionhallintoon. Ero ei kuitenkaan ole yhtä merkittävä kuin aiempina vuosina koska yliopistojen siirtyminen valtiosektorilta on pienentänyt määräaikaisten palvelussuhteiden osuutta valtiolla. Vuonna 2010 määräaikaisen henkilöstön osuus koko valtion henkilöstöstä oli 13,7 prosenttia ja tutkimuslaitoksissa 18,3 prosenttia.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 Vuonna 2010 rekrytointeihin liittyviä käytäntöjä muutettiin siten, että kaikille rekrytoinneille tuli hakea lupa ylimmästä johdosta huolimatta niiden kestosta. Taulukko 3. Henkilöstön määrä yksiköittäin (vakituiset ja määräaikaiset) Yksikkö Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä lkm % lkm % lkm % ESY ,6 21 9, ISY ,6 9 6, LSY 28 80,0 7 20, PSY , KP ,1 3 1, Johto ,0 0 0, Yhteensä ,8 40 6, Kuva 1. Määräaikaisten osuus vuonna 2010 GTK:n määräaikaisten osuus vuonna 2010 Määräaikaiset 6,2 % Vakinaiset 93,8 % 2.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö GTK:n henkilöstöstä virkasuhteisia on 14 prosenttia ja työsuhteisia 86 prosenttia. Muutoksena vuoteen 2009 on virkasuhteisten määrä laskenut 5 henkilöllä ja työsuhteisten määrä on laskenut 22 henkilöllä. Verrattuna koko valtion (86,9 prosenttia) tai valtion tutkimuslaitoksien (27,1 prosenttia) tilanteeseen, virkasuhteisten määrä GTK:ssa on pieni.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Taulukko 4. Virka- ja työsuhteisen henkilöstön lukumäärä vuosien lopussa Vuosi Virkasuhteiset Muutos edelliseen vuoteen Työsuhteiset Muutos edelliseen vuoteen Yhteensä Muutos edelliseen vuoteen lkm %-osuus % % %-osuus % lkm % % , , , , , , , , , , , , , ,0 2.4 Ikärakenne GTK:ssa 45 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien osuus oli vuoden 2010 lopussa 77 prosenttia (499 henkilöä) henkilöstöstä ja 55 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien osuus oli 47,8 prosenttia (310 henkilöä). Koko valtion osalta vähintään 45-vuotiaiden %-osuus on 54,7 prosenttia ja valtion tutkimuslaitosten osalta 55,7 prosenttia. Alle 35-vuotiaiden osuus GTK:ssa oli 8,6 prosenttia (56 henkilöä). GTK:n henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli 51,5 vuotta (51 vuonna 2009). GTK:n naispuolisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2010 lopussa 3,5 vuotta alempi kuin miesten keski-ikä. Miesten keski-ikä nousi 0,5 vuotta ja naisten keski-ikä nousi 0,6 vuotta. Viimeisen viiden vuoden tarkastelujakson aikana on GTK:n henkilöstön keski-ikä noussut 2,4 vuodella. GTK:n keski-ikä on 5,8 vuotta enemmän kuin valtion tutkimuslaitoksissa keskimäärin. Koko valtioon verrattuna GTK:n henkilöstön keski-ikä on 6,4 vuotta suurempi. Vuosina eläkkeelle on siirtymässä noin 203 henkilöä, joka on 31,3 prosenttia nykytasosta. Henkilöstökertomuksen lopussa on Tahti-järjestelmän arvio eläkkeelle siirtyvien henkilöiden lukumääristä. Luvut perustuvat todelliseen vanhuuseläkeikään, jonka Valtiokonttori on laskenut. Taulukko 5. Henkilöstön määrä iän mukaan jaoteltuna vuosina Ikä Henkilöä %-jakauma ikäluokittain ,0 0, ,9 0,6 0,6 0,4 0, ,1 2,8 4,2 2,7 2, ,5 5,8 5,6 6,1 5, ,9 5,6 6,3 8,1 8, ,5 7,9 7,2 6,8 6, ,4 14,0 11,9 11,4 11, ,3 23,3 21,5 19,6 17, ,8 23,0 22,2 22,8 24, ,0 16,1 19,4 20,6 20, ,6 0,8 1,3 1,5 2,8 Yht ,0 100,0 100,0 100,0 100,0

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 2. Henkilöstön määrä iän mukaan jaoteltuna vuosina Taulukko 6. Henkilöstön keski-ikä vuosina Vuosi Naiset Miehet Kaikki ,7 49,8 49, ,8 51,3 50, ,4 51,5 50, ,5 52,1 51, ,1 52,6 51,5

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Lkm Vuosi Kuva 3. Eläkeiän (63 vuotta) saavuttavien henkilöiden lukumäärä seuraavan kymmenen vuoden aikana ( tilanne) 2.5 Tehtävä- ja sukupuolijakauma Vuonna 2010 GTK:n henkilöstöstä 31,3 prosenttia on naisia ja 68,7 prosenttia miehiä. Verrattuna koko valtioon (naisten osuus 48,8 prosenttia) ja valtion tutkimuslaitoksiin (naisten osuus 50 prosenttia). GTK:n suurin henkilöstöryhmä on tutkijat, joita on 39,4 prosenttia henkilöstöstä (40,7 vuonna2009). Tutkimusta avustavissa tehtävissä on 20,1 prosenttia henkilöstöstä (19,7 vuonna 2009). Johto- ja esimiestason tehtävät on määritelty organisaation mukaisesti niin, että johtotehtäviin kuuluvat tutkimuskeskuksen ylin johto ja yksiköiden johtajat, esimiestasoon lasketaan kuuluviksi vastuualue- ja toimialapäälliköt. Vuonna 2010 GTK:n henkilöstöstä 2,0 prosenttia toimi johtotehtävissä (1,9 vuonna 2009) ja esimiestason tehtävissä 3,4 prosenttia (2,8 vuonna 2009). GTK:n miehistä 6,7 prosenttia kuului johto- ja esimiestasoon (5,8 vuonna 2009) ja naisista 2,5 prosenttia (2,4 vuonna 2009). Taulukko 7. Henkilöstön lukumäärä yksiköittäin sukupuolen mukaan Yksikkö Naisia % Miehiä % Yhteensä % ESY 82 36, , ,0 ISY 33 23, , ,0 LSY 13 37, , ,0 PSY 22 30, , ,0 KP 46 28, , ,0 Johto 7 46,7 8 53, ,0 Yhteensä , , ,0

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Taulukko 8. Henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Naiset Miehet Yhteensä % Toimistotehtävät ,3 Laboratoriotehtävät ,7 Asiantuntijat ,8 Tekniset tehtävät ,3 Tietotekniikkatehtävät ,4 Kenttähenkilöstö ,7 Tutkimusta avustava henkilöstö ,1 Tutkijat ,4 Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) ,4 Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) ,0 Yhteensä , Toimistotehtävät Laboratoriotehtävät Asiantuntijat Tekniset tehtävät Tietotekniikkatehtävät Kenttähenkilöstö Tutkimusta avustava henkilöstö Tutkijat Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) Naiset Miehet Kuva 4. Henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Naisten osuus johto- ja esimiestason tehtävistä vuonna ,3 % Kuva 5. Naisten osuus johto- ja esimiestason tehtävistä vuonna REKRYTOINTI 3.1 Vaihtuvuus Taulukossa 9 esitetty kokonaispoistuma oli 4,0 % edellisen vuoden lopun henkilöstötilanteesta. Lähtövaihtuvuusprosentti, joka ilmaisee toisen työnantajan palvelukseen siirtyneen vakituisen henkilöstön prosenttiosuuden, oli 0,6 % vuonna 2010 kun se oli edellisenä vuonna 0,7 %. Taulukko 9. Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma vuonna 2010 Poistuman syy Henkilöä % edellisen Henkilöä % edellisen 2010 vuoden lopun 2009 vuoden lopun henkilöstöstä henkilöstöstä Eläkkeelle siirtyneet yhteensä 24 3,6 28 3,9 Vanhuuseläke 20 3,0 21 2,9 Työkyvyttömyyseläke 2 0,3 6 0,8 Yksilöllinen varhaiseläke 2 0,3 1 0,1 Uusi työnantaja 4 0,6 5 0,7 Poistuma yhteensä 28 4,1 33 4,6

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 yli 25 vuotta vuotta Palvelusaika (vuotta vuotta vuotta 6-10 vuotta 3-5 vuotta Miehet Naiset 1-2 vuotta alle 1 vuosi Henkilöä Kuva 6. Henkilöstön palvelusaika sukupuolen mukaan 3.2 Rekrytoinnit Vuonna 2010 rekrytointeja vakituisiin tehtäviin oli 12 ja hakemuksia avointa tehtävää kohden saatiin keskimäärin 20 kappaletta. Kuusi näistä rekrytointivalinnoista siirtyi vuoden 2011 puolelle. Kesäharjoittelijoita rekrytoitiin huomattavasti vähemmän. Korkeakouluharjoittelijoiden määrä säilyi lähes ennallaan. Hakemuksia saatiin vuonna 2010 keskimäärin merkittävästi vähemmän kuin muihin valtion tutkimusorganisaatioihin. Vuonna 2010 rekrytoinnit suuntautuivat kaikki geologian alan asiantuntija-, esimiestai johtotason tehtäviin. Avoinna olleisiin tehtäviin haki yhteensä 240 henkilöä. Hakijoista tohtoreita oli 24, lisensiaatteja 23, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita 180 ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 13 henkilöä. Tehtäviin valituista henkilöistä kaikilla oli ylempi korkeakoulututkinto. GTK:n sisäisenä tehtäväkiertona ilmoitettiin kolmesta paikasta, joihin hakijoita oli yhteensä kuusi. Keskeiset strategiset rekrytoinnit suuntautuivat seuraaville alueille: mineraalitekniikka, rikastus, hydrometallurgia, kallioperä- ja raaka-ainetutkimukset, mineraaliset raaka-aineet, luonnonkivi- ja kiviainestutkimukset ja tekniset palvelut. Henkilöstön ulkoisissa rekrytoinneissa käytettiin monipuolisia rekrytointikanavia. Henkilöstön hankinnan ja työnhaun järjestelmäpalvelua Heliä käytettiin pääsääntöisesti ulkoisissa rekrytoinneissa. Muita hakukanavia olivat Helsingin Sanomat, Oikotie, Monster, Aarresaari, GTK:n ulkoiset internetsivut, intranet ja työvoimatoimiston sivut (MOL). Kansainvälisissä hakuprosesseissa käytettiin Earth-

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 works- ja Eurogeosurveys-sivustoja. Kansainvälisiä rekrytointiprosesseja käynnistettiin yksi, mutta tehtävä päätettiin jättää täyttämättä. Taulukko 10. Vuoden 2010 rekrytointiprosessit (vakituisiin tehtäviin) yksiköittäin, hakijoiden koulutustason mukaan Yksikkö Hakijoiden koulutus Tohtori Lisensiaatti Ylempi korkea- koulu- tutkinto Muu Hakijoita yht. Rekrytointiprosessit Hakemukset/ tehtävä ESY ISY LSY PSY KP Yhteensä Vuonna Taulukko 11. Vuoden 2010 kausiapulaisten rekrytoinnit yksiköittäin Yksikkö Kausiapulaiset Muut Oma rahoitus Alempi korkeakoulututkinto Korkeakouluharjoittelijat määräaikaiset (työllisyysvaroin palkatut) Määräaikaiset yhteensä ESY ISY LSY PSY KP Johto Yhteensä PALKKAUSMENOT JA MATKAKUSTANNUKSET Maksettujen palkkojen ja henkilöstösivukustannusten kehitys on nähtävissä taulukosta 12. Palkkausmenot vuonna 2010 olivat 31,6 miljoonaa euroa. Palkkausmenot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 % eli 0,4 milj. euroa. Palkkamenot ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla vuodesta 2006 lähtien vaikka henkilötyövuosien määrä on laskenut 796 htv:sta 638 htv:een. Valtion tuottavuusohjelma on osaltaan vaikuttanut vähentävästi GTK:n vuoden 2010 henkilötyövuosikertymään. Henkilötyövuotta kohti laskettuna palkkausmenot ovat kasvaneet 21,2 prosenttia. Nousua selittää GTK:n henkilöstörakenteen painopisteen muutos, jonka tavoitteena on ollut keskittyä enemmän korkeaa osaamista ja asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Tästä johtuen uusrekrytoinnit ovat olleet asian-

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 tuntija- tai esimiestehtäviä. Myös keskustason virka- ja työehtosopimuksessa sovitut palkankorotukset ovat kasvattaneet palkkausmenoja. Vuonna 2010 henkilöstösivukulut olivat 17,5 prosenttia palkkausmenoista. Henkilöstösivukulujen osuus on pysynyt samana verrattuna vuoteen 2009, mutta laskenut verrattuna vuoden 2008 lukuun, joka oli 18,7. Yhteenveto matkakustannuksista yksiköittäin on nähtävissä taulukosta 14. Vuonna 2010 kiinnitettiin huomiota matkakustannusten suuruuteen ja tähän liittyen uudistettiin GTK:n matkustusohje. Säästöjä haettiin matkojen priorisoinnilla ja keskittämisellä, sekä vaihtoehtoisia kokoustapoja, kuten videoneuvotteluja lisäämällä. Säästötoimet näkyivät erityisesti muun toiminnan matkakustannuksissa, jotka laskivat 22,2 % verrattuna vuoteen Taulukko 12. Palkkausmenot vuosina (1 000 euroa) Varsinaiset Henkilöstö- Palkkaukset Muutos- Palkkaus/ Muutos- Vuosi Htv palkkaukset sivukulut yhteensä % htv % ,4 40,9 3, ,7 43,3 5, ,0 46,0 6, ,8 48,2 4, ,4 49,6 3,0 Taulukko 13. Palkalliset poissaolot yksiköittäin vuoden 2010 työajan kohdentamisen mukaan Yksikkö Palkallisten poissaolojen osuus kokonaistyöajasta Lomat % Sairaus- ym. palkalliset poissaolot % Yhteensä % ESY 17,6 4,1 21,7 LSY 15,2 4,7 19,9 ISY 16,0 3,0 19,0 PSY 16,7 3,6 20,3 KP yhteensä 16,5 6,2 22,8 Johto 15,9 2,3 18,2 Koko GTK 16,7 4,3 21,0

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 Taulukko 14. Matkakustannukset vuonna 2010 (sis. toimintamenot ja ulkopuolisen rahoituksen) Yksikkö Maksullinen toiminta Muu toiminta Yhteensä % yksikön kokonaismenoista % GTK:n kokonaismenoista Muutos-% vuoteen 2009 ESY ,1 1,7 9,2 LSY ,7 0,3-14,3 ISY ,5 0,8-15,4 PSY ,8 0,6-3,8 KP ,7 1,1-14,4 Johto ,1 0,2-25,2 Yhteensä ,7 4,7-6,6 Muutos-% vuoteen ,1-22,2-6,6 5 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ GTK:n palkkausjärjestelmän perustana on tehtävän vaativuus. Erilaiset tehtävät on jaettu 12 vaativuusluokkaan tehtävän vaativuuden perustella. Tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioidaan tehtävän edellyttämä tietotaito, siihen liittyvät vastuut sekä tarkastellaan tehtävään liittyviä haasteita. Tehtävän vaativuuteen perustuvan palkanosan lisäksi kokonaispalkka muodostuu henkilökohtaisesta palkanosasta. Pääjohtajan suorassa alaisuudessa olevan johdon palkkausta koordinoidaan valtionhallinnon laajuisella Ylva-järjestelmällä. Eniten henkilöstöä sijoittui vaativuusluokkiin 8 ja 9. Näissä vaativuusluokissa on 33,9 prosenttia palkkausjärjestelmän piirissä olevasta henkilöstöstä. Vaativuusluokassa 10 olevan suhteellinen osuus on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Osaltaan tähän on vaikuttanut GTK:n ydinalueisiin liittyvien tutkimusohjelmien perustaminen. Vastaavasti vaativuusluokissa 4 ja 5 henkilöstön osuus on vähentynyt. Tämä selittynee rekrytointien ja tehtävien muutosten kohdistumisella korkeamman vaativuusluokan tehtäviin. Vuonna 2010 vaativuusluokissa 1-6 oli naisista 50,5 prosenttia ja miehistä 39,8 prosenttia. Vaativuusluokissa 7-12 naisista oli 49,5 prosenttia ja miehistä 60,2 prosenttia.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Henkilöä Vaativuusluokka Kuva 7. Henkilöstön määrä vaativuusluokittain vuosien lopussa Taulukko 15. Henkilöstön määrä vaativuusluokittain sukupuolen mukaan Vaativuusluokka Naiset Miehet Yhteensä Yhteensä

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS % Naiset, % Miehet, % Vaativuusluokka Kuva 8. Henkilöstön prosentuaalinen jakautuminen vaativuusluokittain sukupuolen mukaan TYÖHYVINVOINTI 6.1 Sairauspoissaolot Sairaustapausten lukumäärä sekä sairaustapauksista johtuvien sairauspäivien määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Sairaustapausten kesto oli vuonna 2010 keskimäärin 4,6 päivää. Tapauksista lyhytkestoisten osuus (alle kolme päivää) on kasvanut 3,8 % vuodesta Kaikista sairauspoissaoloista alle kolmen päivän poissaoloja on 75,8 %. Lyhyitä poissaoloja oli GTK:ssa vähemmän kuin valtiolla tai valtion tutkimuslaitoksissa. Henkilötyövuotta kohden sairauspoissaolopäivien määrä on 7,6 päivää, mikä tarkoittaa pientä nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen lukumäärä/htv on 1,4 vähemmän kuin koko valtionhallinnossa, mutta 0,7 enemmän kuin valtion tutkimuslaitoksissa. GTK:n terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden %-osuus) on edellisestä kaudesta kasvanut 0,7 prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön julkaisemassa tutkimuksessa on käsitelty henkilöstön sairastuvuuteen vaikuttavia monitahoisia tekijöitä ja yhteyksiä. Sen mukaan lyhyiden poissaolojen osuuteen vaikuttavat eniten henkilöstön keski-ikä sekä koulutustasoindeksi. Keski-iän noustessa lyhyiden sairauspoissaolojen suhteellinen osuus laskee johtuen sairaustapausten vaikeammasta asteesta. Terveysprosentti puoles-

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 taan kasvaa keski-iän kasvaessa. Koulutustason noustessa lyhyiden poissaolojen suhteellinen osuus usein kasvaa, mikä on saattaa olla merkki sitoutuneisuudesta työhön. Lukuja tulkitessa on myös syytä muistaa, että määräaikaisilla työntekijöillä on yleensä korkeampi terveysprosentti kuin vakituisella henkilöstöllä. (Lehtonen, Veli-Matti Miten hallita sairauspoissaoloja, Valtiovarainministeriö 2010.) Taulukko 16. Sairauspoissaolot vuosien lopussa Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä Lkm Muutos-% Lkm Muutos-% Pv/tapaus , ,1 5, , ,3 5, , ,3 5, , ,4 4, , ,5 4,6 Taulukko 17. Sairaustapaukset sairauden keston mukaan jaoteltuna vuosien lopussa Sairauden Sairaustapauksia kesto päivää Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % , , , , , , , , , , , , , , , ,8 87 8,0 89 8,1 67 6,5 61 5, ,5 4 0,3 6 0,5 2 0,2 4 0, ,2 2 0,2 1 0,1 1 0,1 2 0,2 yli ,0 1 0,1 2 0,2 0 0,0 2 0,2 Yhteensä

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ,3 8,1 8,5 7,6 7 6, päivät/htv 2006 päivät/htv 2007 päivät/htv 2008 päivät/htv 2009 päivät/htv 2010 Kuva 9. Sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohti vuosina Taulukko 18. Sairauspoissaolot yksiköittäin vuoden 2010 lopussa Yksikkö Sairaustapauksia Sairauspäiviä Lyhyiden sairaustapausten (1-3 pv) osuus % Lkm % Tapausta/htv Lkm % Päivää/htv ESY ,5 1, ,0 7, ,4 ISY ,6 1, ,2 4, ,7 LSY 39 3,7 1, ,2 7, ,4 PSY ,0 1, ,3 7, ,8 KP ,8 1, ,5 10, ,2 Johto (ml. esikunta) 26 2,5 1,7 88 1,8 5, ,8 Yhteensä ,0 1, ,0 7, ,8 6.2 Työtapaturmapoissaolot Työtapaturmatapausten lukumäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta neljällä kappaleella. Osa tapaturmista aiheutti eriasteisia murtumavammoja, joiden vuoksi työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrät ovat suurempia kuin edellisenä vuotena. Valtaosa työtapaturmista oli kaatumisten tai liukastumisten aiheuttamia. Työkoneella tai -välineellä sattuneita vammoja oli kolme.

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 Taulukko 19. Työtapaturmapoissaolot vuosina Vuosi Poissaolotapauksia Lkm Muutos-% Pv Muutos-% Pv/tapaus , ,9 8, , ,6 30, , ,5 26, , ,6 12, , ,2 20,8 6.3 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työterveyshuolto Henkilöstön hyvinvoinnin tilaa seurataan työterveyshuollon lisäksi GTK:ssa muun muassa henkilöstötutkimusten sekä tavoite- ja kehityskeskusteluiden avulla. Loppuvuonna uudistettiin kehityskeskustelulomaketta siten, että työhyvinvointia kartoittavaa osuutta laajennettiin. Uutta lomaketta käytetään ensimmäistä kertaa alkuvuodesta 2011 arvioitaessa vuoden 2010 toimintaa. Työhyvinvointiin liittyvät teemat olivat esille useissa tilaisuuksissa vuoden aikana. Marraskuussa 2010 järjestettiin esimiespäivät, joiden yhteydessä käsiteltiin muun muassa strategian ja työhyvinvoinnin yhteyksiä. Yhteistyössä Deep Lead Oy:n kanssa toteutettiin koko henkilöstölle suunnattuja tilaisuuksia vuorovaikutuksesta. Lisäksi GTK:n alueyksiköissä järjestettiin syksyllä työvirepäivät yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kenttämiesten tyky-päivät pidettiin perinteisesti Vuokatissa. GTK kustansi ja organisoi henkilöstön sikainfluenssarokotukset. Lisäksi hankittiin ja jaettiin henkilökohtaiset antiseptiset käsigeelit koko henkilöstölle. Toimipaikkojen yhteisiin tiloihin hankittiin käsien desinfiointipisteitä ja varmuusvarastoihin hankittiin kasvosuojaimia. GTK seurasi sikainfluenssatilanteen kehittymistä sekä tiedotti ja ohjeisti henkilöstöä tilanteesta. Valtionvarainministeriön ohjeen mukaisesti toteutettiin poissaoloilmoitusmenettelyn muutokset. Työterveyshuolto raportoi vuosittain GTK:n henkilöstön vastaanottokäynneistä Terveystalossa. Raportit on muodostettu koko GTK:n henkilöstön käynneistä Terveystalossa. 6.4 Vastaanottokäyntien syyt Tilasto on tehty lääkärien, työterveyshoitajien, työpsykologien ja työfysioterapeuttien vastaanotoilta. Vastaanottokäyntejä oli 2651 kpl kun edellisenä vuonna niitä oli 3438 kpl. Eri henkilöitä kävi vastaanotolla 575 (601 vuonna 2009). Merkittävin käyntien syy oli tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät sairaudet. Käyntien syiden jakauma vastaa vuoden 2009 jakaumaa, eikä pääosin merkittävästi poikkea päätoimialasta tai koko Terveystalon asiakaskunnasta. Diabetesriski sekä sydän- ja verisuonitautien riski on kuitenkin selvästi kohonnut vuonna 2010 terveystarkastuksissa käyneillä työntekijöillä. Työuupumusprosentti ja päihdeongelmat olivat samaa luokkaa kuin muualla toimialalla. Mielenterveyshäiriöiden osuus käynneistä oli kasvanut, joskin on huomioitava, että muutaman henkilön sairastuminen vaikuttaa merkittävästi tilastoihin. Taulukossa 20 kohta "Muut syyt" sisältää muun muassa kasvaimet, anemiat, rokotukset, matkailuneuvonnan, terveysneuvonnat ja vammat.

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 Taulukko 20. Käynnin syyt vuosina Käynnin syyt % Verenkiertoelimet 7,9 7,6 12,2 9,1 Terveystarkastukset 9,4 8,9 10,6 11,6 Tuki- ja liikuntaelimet 21 20, ,6 Infektiot *) 14,9 14,1 12,3 Mielenterveyden häiriöt 2,6 4,4 Muut syyt *) 26,4 26,1 30,5 *) Vuoden 2007 tiedot eivät ole verrannollisia. 6.5 Sairauspoissaolot Sairauslomapäiviä on Terveystalossa kirjoitettu 2867 (3081 vuonna 2009) päivää yhteensä 210 (213) eri henkilölle. Terveystalosta GTK:n työntekijöille kirjoitettujen sairauslomapäivien määrä on keskimäärin 7,2 päivää/hlö, joka on hieman vähemmän kuin vuonna 2009 (8,1). Merkittävimmät sairauspoissaolojen syyt GTK:lla olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet 39 % (36 %), mielenterveyshäiriöt 17 % (10 %) infektiot 16 % (16 %) verenkierto- ja aineenvaihduntasairaudet 11 % (11) sekä tapaturmat ja vammat 5 (13) %). Tapaturmien ja vammojen osuus on selvästi pienentynyt vuonna Mielenterveyshäiriöstä johtuneiden sairauslomien keskimääräinen pituus on kasvanut 24 päivää (14 päivää). Taulukko 21. Työterveyshuollon kustannukset vuosina Kela I % % % % % Kela II % % % % % Muut Yhteensä Palautus Kela I korvausluokkaan luetaan ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset, jotka syntyvät esim. terveystarkastuksista ja työpaikkaselvityksistä. Kela II korvausluokkaan puolestaan kuuluvat sairaanhoidon kustannukset. Ehkäisevän työterveyshuollon kustannusten osuuden pienenemiseen on vaikuttanut ainakin se, että fysioterapiaan on aiemmasta poiketen edellytetty lääkärin määräystä. Henkilömäärään suhteutettuna kustannukset ovat samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Hansel Oy:n puitesopimukseen liittyen GTK maksaa Hansel Oy:lle komissiota, joka oli 1,5 % työterveyshuollon laskutuksesta.

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 20 7 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN 7.1 Koulutusrakenne GTK:n henkilöstön koulutustasoindeksi vuonna 2010 oli sama kuin edellisenä vuonna eli 5,1. Sekä naisten että miesten kohdalla koulutustasoindeksi on pysynyt edellisvuoteen verraten samana. Koulutustasoindeksin laskenta perustuu eri koulutusasteen suorittaneiden henkilöiden lukumäärään. Koulutustasoindeksi yksiköittäin on esitetty taulukossa 22. GTK:n koulutustasoindeksi vuonna 2010 on hieman korkeampi kuin koko valtionhallinnossa keskimäärin, mutta jonkin verran alhaisempi kuin valtion tutkimuslaitoksissa keskimäärin. Eroihin vaikuttaa GTK:n henkilöstörakenne, joka sisältää melko paljon tehtäviä, jotka eivät vaadi korkeakoulututkintoa. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli kertomusvuonna 44,4 (43,7 % vuonna 2009) ja jatkotutkinnon suorittaneiden osuus 16 % (16,1 % vuonna 2009) GTK:n koko henkilöstöstä. 7.2 Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämistarpeita kartoitettiin tavoite- ja kehityskeskusteluissa ja esiin nousseista kehittämistarpeista laadittiin yhteenvedot yksiköissä. Osaamisen kehittämistarpeita kartoitettiin myös keväällä tehdyn erillisen koulutustarvekartoituksen avulla. Tavoite- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä eläkeikää lähestyville henkilöille tehtiin tarvittaessa suunnitelma osaamisen siirtämisestä. Huippuosaamisen kehittämisohjelmaa jatkettiin kolmatta vuotta peräkkäin. Ohjelma mahdollisti tutkijavaihtoa ja kansainvälistä verkostoitumista alan tutkimuslaitosten välillä ympäri maailman. GTK:n järjestyksessään toiset organisaation johdolle ja esimiehille suunnatut esimiespäivät järjestettiin raportointivuoden syksyllä. Kaksipäiväisillä esimiespäivillä käsiteltiin GTK:n strategiauudistusta ja esimiehen roolia strategian toteuttajana, osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita sekä ajankohtaisia henkilöstöasioita yhteisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi. Hanketoiminnan ja projektinhallinnan kehittämisen panostettiin raportointivuonna järjestämällä useissa yksiköissä hanke- ja sopimushallintaan liittyvää organisaation sisäistä koulutusta konsernipalvelujen asiantuntijoiden toimesta. Lisäksi vuoden aikana n. 20 GTK:n ulkoasiainministeriön rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa työskentelevää hanketyöntekijää osallistui UM:n järjestämälle KEVAL- KU-valmennuskurssille. Syksyllä järjestettiin hanketoiminnan kehittämispäivä, jonka tavoitteena oli kehittää GTK:n hanketoimintaa edistämällä hankepäälliköiden keskinäistä verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen jakamista, korostamalla yhteisten ohjeiden ja käytäntöjen merkitystä sekä esittelemällä hallinnon tarjoamia tukipalveluita hankkeille. Tapahtuma suunnattiin erityisesti Kv- ja EU-hankkeissa toimiville GTK:n nykyisille ja tuleville hankepäälliköille, sekä muille hankkeiden avainhenkilöille. Tilaisuudessa toteutetun Learning Cafe - ryhmätyöskentelyn antina saatiin paljon hanketoiminnan kehittämisessä jatkossa käytettävää materiaalia. Tilaisuudessa oli osallistujia kaikista alueyksiköistä, yhteensä n. 100 henkilöä. GTK:ssa toteutettua syväjohtamisvalmennusta jatkettiin toteuttamalla yhteistyössä Deep Lead Oy:n kanssa koko henkilöstölle palautekysely vuorovaikutuksesta työyhteisössä. Palautekyselyn pohjalta

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 21 muodostettiin vastuualueiden työyhteisöprofiilit, joiden pohjalta kukin vastuualue/tiimi asetti tulosten pohjalta keskeisimmät kehittämistavoitteet ja sopi toimenpiteistä vuodelle Vuonna 2010 laadittiin koko organisaation yhteinen strategisen osaamisen kehittämissuunnitelma sekä toimenpideohjelma vuodelle Suunnitelman kehittämistoimet suuntautuvat strategisesti keskeisille osaamisalueille, joita ovat johtaminen ja esimiestyö, huippuosaamisen kehittäminen, palvelutoiminnan-, geoalan- sekä hallinnollinen osaaminen. Koulutuspäiviä GTK:ssa vuonna 2010 oli 3,5/htv ja pätevyysinvestoinnit olivat 1310 euroa/htv (sis. koulutusajan palkat). GTK:n säästöohjelma heijastui tarkasteluvuonna koulutuspäivien ja osaamisen kehittämisen investointien määrään, niiden jäädessä alhaisemmaksi edelliseen vuoteen verrattuna Taulukko 22. Koulutustasoindeksi yksiköittäin sukupuolen mukaan Yksikkö Koulutustasoindeksi Kaikki Naiset Miehet ESY 5,9 5,3 6,3 ISY 5,3 4,8 5,4 LSY 5,4 5,2 5,5 PSY 5,8 5,4 6,0 KP 3,4 4,3 3,0 Johto (ml esikunta) 6,5 6,0 6,9 koko GTK 5,1 5,0 5,1 Taulukko 23. Koulutusaste sukupuolen mukaan Koulutusaste Naiset Miehet Henkilömäärä Lkm % Lkm % Lkm % Tohtorit 14 18, , ,0 Lisensiaatit 5 16, , ,0 Ylempi korkeakoulututkinto 51 27, , ,0 Muu korkeakoulututkinto 45 50, , ,0 Keskiasteen koulutus 63 41, , ,0 Peruskoulu tai vastaava 25 20, , ,0 Koko GTK , , ,9 8 YHTEISTOIMINTA Yhteistoiminnan järjestämisessä tavoitteena on luoda luonnollinen yhteistyö, jossa henkilöstö voi riittävin tiedoin aktiivisesti osallistua oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen sekä vaikuttaa työtään ja työolojaan koskevaan päätöksentekoon. Yhteistoiminnalla edistetään henkilöstön tietojen ja taitojen hyödyntämistä sekä parannetaan työmotivaatiota ja tuloksellisuutta GTK:n tavoitteiden saavuttamiseksi.

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 22 Henkilöstön ja GTK:n välistä yhteistoimintaa varten asetettu yt-neuvosto kokoontui vuoden 2010 aikana viisi kertaa. Yt-neuvostoon kuuluvat GTK:n edustajina pääjohtaja, hallintojohtaja ja yksikön johtaja. Henkilöstöä yt-neuvostossa edustavat kunkin GTK:n kolmen henkilöstöjärjestön nimeämät edustajat. Lisäksi paikallistasolla edustuksellista yhteistoimintaa toteutetaan alueyksiköiden yt-ryhmissä, joissa on sekä GTK:n että henkilöstön edustajia. Yt-neuvoston ja yt-ryhmien toimintaan voi tutustua muun muassa Getistä saatavien pöytäkirjojen ja muun kokousaineiston välityksellä. 9 HENKILÖSTÖN HUOMIOIMINEN VUONNA Mitalienjakotilaisuus Mitalienjakotilaisuudessa pääjohtaja jakoi Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit, GTK:n 20-vuotismitalit, Valtion virka-ansiomerkit, tohtorinvasarat sekä pääjohtajan Optimus-tunnustuspalkinnon Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit Suomen Valkoisen ruusun ritarimerkki (SVR R) Jouko Vironmäki Suomen Leijonan ritarimerkki (SL R) Olli Äikäs Suomen Valkoisen ruusun ansioristi (SVR Ar) Maija Kurimo, Heikki Juopperi (eläkk.) Suomen Valkoisen ruusun I luokan mitali (SVR MI) Terho Piispa Valtion virka-ansiomerkit Leo Harinen Sirpa Kärkkäinen GTK:n 20-vuotismitalit ESY: Pekka Marttila, Jaana Lohva, Kirsti Keskisaari, Juha Majaniemi, Jouni Piispanen, Heikki Vanhala ISY: Hannu Luodes KP: Ulla Holopainen Johto: Jorma Järvinen Tohtorinvasarat ja pääjohtajan tunnustuspalkinto Optimus Tohtorinvasarat vuonna 2009 valmistuneen väitöstutkimuksen johdosta saivat Päivi Heikkinen ja Antti Pasanen.

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 23 Vuodelta 2009 osalta pääjohtajan vuosittainen tunnustuspalkinto myönnettiin mineraalitekniikan laboratoriolle ja sen koko henkilöstölle. Mineraalitekniikan laboratoriossa tehtävä mineraloginen, rikastus- ja prosessitekninen tutkimus- ja kehittämistyö edustavat GTK:n huippuosaamista. Yhteiskuntien kehittyminen, taloudellinen kasvu ja sen tarvitsema mineraalihuolto edellyttävät koko elinkaaren mittaista uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämistä sekä ympäristön kannalta kestävää vastuun ottamista. GTK:n mineraalitekniikan laboratorio on ekotehokkaan kaivostoiminnan edelläkävijä, jolla on vahva yhteiskunnallinen ja kansainvälinen vaikuttajarooli mineraalisten raaka-aineiden elinkaaren mittaisessa ja kestävässä hyödyntämisessä. 10 KERHOT 10.1 Länsi-Suomen henkilöstökerho Nööri Länsi-Suomen yksikön henkilöstökerho Nööri järjesti monipuolisesti toimintaa niin liikunnan kuin kulttuurinkin parissa vuonna Vuoden alussa Nööri isännöi onnistuneesti Geoturnausta, joka toimi samalla myös henkilöstön virkistyspäivänä. Perinteisten kenttäkauden avajaisten ja päättäjäisten sekä pikkujoulun lisäksi kerho järjesti peli- ja saunailtoja, lajikokeiluja, kulttuuri-iltoja ja keväiset linnunpönttötalkoot. Lisäksi henkilöstöllä oli mahdollisuus kuntoilla LSY:n tiloissa Nöörin ylläpitämässä kuntosalissa tai Nöörin tukemana Medirex-, Actilife- ja ROK-kuntokeskuksissa sekä uimahallissa Etelä-Suomen henkilöstökerho Riimu Pääosa Riimun toiminnasta tapahtui ns. renkaiden kautta. Vuonna 2010 aktiivisesti toimivat kerhot olivat Kulttuurirengas, Moottoripyörärengas, Musiikkirengas (kuoro ja orkesteri), Retkirengas, Seniorirengas sekä Liikuntarengas (kuntourheilu, keilailu, laskettelu, sulkapallo ja sähly). Lisäksi Riimun hallitus järjesti yhteisiä tapahtumia. Vuosi aloitettiin osallistumalla Nöörin järjestämiin Geoliikuntapäiviin. Helmikuussa järjestettiin suuren suosion saavuttanut laskiaisrieha Espoon toimitalon pihalla. Huhtikuussa Riimu järjesti viinien maisteluillan asiantuntijan opastuksella. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin muita pienempiä tapahtumia muun muassa työhyvinvointipäivän yhteydessä. Vuosi huipentui Marraskuussa järjestettyihin pikkujouluihin Pohjois-Suomen henkilöstökerho Suopunki Suopunki järjestää runsaasti liikunta- ja virkistystoimintaa. Sähly- ja lentopallovuorojen lisäksi lajivalikoimaan kuuluvat esimerkiksi uinti, suunnistus, keilailu ja curling. Myös virkistyspäivä, pilkkitapahtuma, käsityöpiiri, kevätkarnevaalit, teatterikäynnit ja tietysti loppu-vuodesta juhlittavat pikkujoulut ovat osa Suopungin toimintaa. Tapahtumia lisätään henkilökunnan toiveiden ja aktiivisuuden mukaan. Toiminnan onnistuminen edellyttää talkoohenkeä sekä harrastuspiirien ja yksittäisten jäsenten aktiivista yhteistyötä.

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen henkilöstökerho Solomu Solomulla on kaikkiaan 13 vireää kerhoa: kankaanpainantakerho, kuoro Soraäänet, käsityökerho, musiikkikerho, ohjelmakerho, palloilukerho (kaukalopallo, sähly, lentopallo ja sulkapallo), petanquekerho, suunnistuskerho, valokuvauskerho, Solomun Martat, puutyökerho, kivikerho ja Geologian Erämiehet Ry. Solomun 17-henkinen edustusjoukkue toi Nöörin Kokkolassa järjestämästä Geoturnauksesta Kuopioon tuliaisinaan kaukalopallon kiertopalkinnon järjestetyssä Kytäjä-Jukola viestitapahtumassa oli Venlojen viestin Geologian tutkimuskeskus 1 joukkueessa mukana yksi Solomulainen. Kirkkovenesoutuharjoituksia oli touko-kesäkuun viikonloppuina ja tavoitteena oli tietysti Sulkavan soututapahtuma. Lauantain kirkkoveneiden iltasoudussa GTK 1 joukkue tuli ajalla 4:59:41 kunniakkaasti sijalle 11 (29 venekuntaa). GTK:n 14 hengen joukkueessa oli mukana neljä Solomun soutajaa. Kuopion yksikön ulkoilupäivä pidettiin Muuruvedellä. 32 Kuopiolaista kisaili tai sienesti Kartanohotelli Kivennavan ympäristössä. Pikkujoulut järjestettiin perinteisesti GTK:n Kuopion yksikön tiloissa Osallistujia oli 45. Ohjelmaa oli ja tanssiakin sai mielin määrin.

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA 11.1 Keskeiset Tunnusluvut (Personec F) Yksikkö Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilötyövuosien määrä lkm ,8 637,5 Henkilöstön määrä lkm Määräaikaisen henkilöstön osuus % 10,2 8,3 7,7 7,4 6,2 Työsuhteisen henkilöstön osuus % 85, Henkilöstön keski-ikä vuotta 49,1 50,5 50, ,5 Naisten osuus henkilöstöstä % 32,8 30,3 30, ,3 Naisten osuus johdosta ja esimiehistä % 17,1 12,1 12,5 15,6 14,3 Jatkotutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä % 13,4 15,3 14,9 16,1 16,5 Koulutustasoindeksi ind. 4,8 5 4,9 5,1 5,1 Työajan käyttö ja työvoimakustannukset Henkilötyövuoden hinta (palkkaukset/htv) ,9 43, ,2 50,0 Henkilöstön työkunto ja motivaatio Sairauspoissaolot/htv ( tilanne) pv 8,3 8,2 8,5 6,7 7,6 Lyhyiden poissaolojen osuus sairauspoissaoloista % 69,1 68, ,8 75,8 Tapaturmapoissaolot/htv pv 0,2 0,7 0,7 0,4 0,6 Kokonaispoistuma % 2,5 3,1 3,4 4,6 4,0

31 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Vertailutietoja valtion Tahti-henkilöstötietojärjestelmästä Tahtiluvuissa on mukana koko henkilöstö pois lukien palkattomalla virkavapaalla olevat henkilöt. Koulutustiedot ovat kattavammat kuin Personec F -järjestelmän luvut koska ne sisältävät myös Tilastokeskuksen koulutustiedot. Personec F -järjestelmässä puolestaan näkyvät vain tutkinnot, jotka on ilmoitettu GTK:n henkilöstöhallintoon. HENKILÖSTÖMITTARIT GTK GTK TUTK. TOIM. TUTK. TOIM. VALTIO VALTIO Johtoon kuuluvien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 1,7 1,9 1,4 1,4 1,8 1,8 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %- osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 2,8 2,9 3,5 3,7 5,1 5,8 Asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden %- osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 45,1 44,7 55, ,6 39,5 Naisten %-osuus johdosta vuoden lopussa 18, ,1 30,8 33,9 38,2 Naisten %-osuus muista esimiestehtävistä 11,1 11,1 37,6 38,5 27,3 28,1 Naisten %-osuus asiantuntijatehtävissä toimivista 29,1 28,2 37,7 38, ,4 Osa-aikaisten %- osuus henkilöstöstä 6,2 6,6 13,3 13,7 8,6 6,5 Virkasuhteisten %-osuus henkilöstöstä ,7 27,1 82,5 86,9 Kaikkien määräaikaisissa viroissa ja tehtävissä toimivien %-osuus henkilöstä vuoden lopussa 8, ,3 25,4 13,7 Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta 51 51,5 45,9 45, ,1 Vähintään 45-vuotiaiden %-osuus henkilöstöstä 76,1 77,4 56,9 55,7 50,5 54,7 Koulutustasoindeksi vuoden lopussa 5,3 5,4 5,9 6 5,3 5,1 Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 52,9 55,2 64,1 66,5 45,6 40,4 Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 46,5 48,4 55,9 58,2 36,1 28,6 Tutkijakoulutuksen (lisensiaatti tai tohtori) suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 16,4 16,8 20,4 21, Hakeneiden lkm/rekrytoitujen lkm ulkoisessa rekrytoinnissa vuoden aikana 39 15,6 19, ,9 88 Sairauspoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi *) 7,6 8,3 7,1 6,9 8,6 9,7 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista 71,3 73,8 76,1 78,2 74,4 76,4 Terveys-%, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden %-osuus 41,9 42,6 42,8 46, ,7 *) Sairauspoissaolot lasketaan TAHTI-järjestelmässä työpäivinä, Personec F:ssä kalenteripäivinä. Henkilötyövuosilaskenta poikkeaa hieman eri järjestelmissä.