Matematiikan tukikurssi

Transkriptio

1 Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 3 Supremum ja infimum Tarkastellaan aluksi avointa väliä, ) = { : < < }. Tämä on joukko, johon kuuluvat kaikki reaaliluvut miinus yhdestä yhteen. Kuitenkaan päätepisteet eli luvut ja eivät kuulu tähän väliin: 2 2 Välillä, ) ei ole maksimia, koska se sisältää lukuja, jotka ovat mielivaltaisen lähellä lukua : esimerkiksi luvut 0, 9999 ja 0, Kyseinen väli ei samasta syystä sisällä myöskään minimiä. Tällä välillä on kuitenkin supremum ja infimum. Voidaan ajatella supremumia maksimin yleistyksenä ja infimumia minimin yleistyksenä. Arvatenkin välin, ) supremum on tällöin ja infimum. Supremumin ja infimumin tarkempi määrittely vaatii ylä- ja alarajojen käsitteitä. Joukko A on ylhäältä rajoitettu, jos on olemassa lukuja y, jotka ovat suurempia kuin mikään tämän välin luku. Esimerkiksi luvut 2, 00 ja ovat välin, ) ylärajoja, koska ne ovat suurempia kuin mikään tämän välin luku. Vastaavasti esimerkiksi luvut 2 ja 00 ovat kyseisen välin alarajoja, kuten yllä olevasta kuvasta näkyy. Joukon A supremum eli supa) on tämän joukon pienin yläraja. Välin, ) supremum on, koska se on tämän välin yläraja ja kaikki muut tämän välin ylärajat ovat sitä suurempia. Täten se on tämän välin pienin yläraja eli supremum. Tästä seuraa, että luvun a voi osoittaa olevan joukon A supremum osoittamalla seuraavat kaksi kohtaa:. Osoittamalla, että a on A:n yläraja, eli a on suurempi tai yhtä suuri kuin jokainen A:n luku.

2 2. Osoittamalla, että mikään a:ta pienempi luku ei ole A:n yläraja. Esimerkki. Supremumin etsiminen) Avoimen välin, ) supremum on, mikä voidaan osoittaa seuraavasti.. Luku on välin, ) yläraja, koska se on suurempi kuin mikään luku tällä välillä. 2. Osoitetaan, että mikään lukua pienempi luku ei ole tämän välin yläraja. Valitaan lukua pienempi luku ɛ. Tämä luku ei ole välin, ) yläraja, koska esimerkiksi luku ɛ/2 kuuluu välille, ) ja on lukua ɛ suurempi. Täten on välin, ) pienin yläraja. Esimerkki.2 Supremumin etsiminen) Joukon A = {, 2, 5} supremum on 5, koska ensinnäkin luku 5 on tämän joukon yläraja ja toisaalta jos meillä on mikä tahansa luku < 5, niin ei ole joukon A yläraja. Täten 5 on joukon A supremum. Esimerkki.3 Supremum) ma A = sup A. Jos joukolla A on olemassa maksimi, niin Täten supremum on luonteva maksimin yleistys. Kaikilla joukoilla ei ole maksimia, mutta kaikilla ylhäältä rajoitetuilla reaalilukujoukoilla on supremum. Sen sijaan esimerkiksi rationaalilukujoukolla A = { Q : < 2} ei ole supremumia: on olemassa rationaalilukuja, jotka ovat mielivaltaisen lähellä lukua 2, mutta koska tämä luku 2 ei itsessään ole rationaaliluku, niin joukolla A ei ole pienintä ylärajaa. Infimum on puolestaan minimin yleistys. Joukon, ) infimum löydetään vastaavalla tekniikalla kuin supremum:. Luku on välin, ) alaraja, koska se on pienempi kuin mikään luku tällä välillä. 2. Osoitetaan, että mikään lukua suurempi luku ei ole tämän välin alaraja. Valitaan lukua suurempi luku + ɛ. Tämä luku ei ole välin, ) alaraja, koska esimerkiksi luku + ɛ/2 kuuluu välille, ) ja on lukua + ɛ pienempi. Jos joukolla on olemassa minimi, se on myös joukon infimum. Esimerkki.4 Infimumin etsiminen) Joukon A = {/ : > 0} infimum on 0. Tämän voi todistaa seuraavasti:. Ensinnäkin 0 on tämän joukon alaraja: 0 /, kun R Toisaalta mikään nollaa suurempi luku ɛ ei ole tämän joukon alaraja: aina on olemassa lukuja /, jotka ovat pienempiä kuin ɛ, koska / < ɛ > /ɛ. 2

3 Täten 0 on tämän joukon suurin alaraja eli infimum. 2 Funktion raja-arvo Tutkitaan nyt raja-arvoa ) Tässä funktion f ) = 2 2 arvo ei ole määritelty pisteessä = 2, koska nollalla ei saa jakaa. Tämän funktion arvo on kuitenkin määritelty pisteen = 2 läheisyydessä, itse asiassa tämä funktio on määritelty mielivaltaisen lähellä tätä pistettä. Funktion raja-arvo kun 2 kertoo, miten funktio käyttäytyy kun lähestyy pistettä 2. Raja-arvo ei vaadi että funktio olisi edes määritelty tässä pisteessä 2. Täten raja-arvo voi muokata seuraavasti: kun = 2, ) = ) = Eli kun lähestyy pistettä 2, niin funktio 2 2 lähestyy pistettä. Yllä tehty yhtälön muokkaus muotoon on sallittua, koska oletimme että = 2. Pisteessä = 2 yllä oleva muokkaus tarkoittaisi nollalla jakamista, joten on oletettava että = 2. Tällä kurssilla olevissa raja-arvotehtävissä ideana on usein muokata rajaarvon sisällä olevaa lauseketta muotoon, josta raja-arvo on helppo laskea suoraan. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että nimittäjä muokataan sellaiseksi, että se ei lähesty nollaa. Esimerkki 2. Raja-arvon laskeminen) Laske raja-arvo Ratkaisu. Huomataan, että 2 = ) + ), joten oletetaan että =. Tällöin yllä oleva raja-arvo voidaan muokata muotoon = ) ) + ) = ) + = 2. Tässä siis raja-arvo muokattiin muotoon, jossa nimittäjä ei enää lähestynyt nollaa. 3

4 Oleellista näissä tehtävissä on osata muokata raja-arvolauseketta sopivaan muotoon. Tämä muokkaaminen on algebraa eli käytännössä yhtälön pyörittämistä. Yksi oleellisimpia asioita muistaa on se, että a 2 b 2 = a b)a + b). Täten esimerkiksi 25 4 = = 5 2)5 + 2) = 2. Tämä identiteetti on helppo todistaa: kerro ainoastaan a b)a + b) auki. Käytännössä usein tehtävänannossa pitää tunnistaa joko osoittajan tai nimittäjän olevan muotoa a 2 b 2. Esimerkki 2.2 Raja-arvon laskeminen) Laske raja-arvo 4. Ratkaisu. Oletetaan, että = 2. Muokataan lauseketta ja huomataan, että osoittaja on muotoa a 2 b 2, koska 2 4 = : 4 = ) ) + 2) = ) + 2 = 4. Tässä on hyvä mainita, että kun haluamme esittää lausekkeen a 2 b 2 muodossa a b)a + b), niin ei tarvitse olettaa että a ja b olisivat kokonaisluvun neliöitä. Voidaan esimerkiksi kirjoittaa y = y) + y). Useissa tehtävissä kannattaa etsiä muotoa a 2 b 2 olevia termejä. Näitä muokkaamalla ratkeaa moni tehtävä. Toinen yleisesti käytetty identiteetti kertoo, että a 3 b 3 = a b)a 2 + ab + b 2 ). Myöskään tässä ei ole mitään mystistä: se voidaan helposti osoittaa oikeaksi laskemalla yhtälön oikea puoli auki. Tämä identiteetti kertoo esimerkiksi, että = = 5 3) ) = 2) ) = 2 49 = 98. Joskus raja-arvolausekkeen yhtälöä muokattaessa pitää käyttää useita algebran taktiikoita yhdessä. Esimerkki 2.3 Raja-arvon laskeminen) Laske raja-arvo

5 Ratkaisu. Huomataan että nimittäjä on muotoa a 3 b 3, joten = ) ). Osoittaja on puolestaan toisen asteen yhtälö, jonka nollakohdat ovat löytyvät kokeilemalla) = 2 ja 2 = 3, joten = ) + 3). Täten ) + 6 ) + 3) 2 = 4 ) ) ) + 3 = 2 = Tyypillinen tapaus on myös, että joko nimittäjässä tai osoittajassa on erotus a b. Nyt hyvä taktiikka on kertoa sekä osoittaja että nimittäjä termillä a + b), jolloin joko osoittajaan tai nimittäjään syntyy termi a 2 b 2 : Esimerkki 2.4 Raja-arvon laskeminen) Laske raja-arvo 0 2 ) Ratkaisu. Raja-arvo on muotoa 0 0, joten hyvä taktiikka on yrittää saada nimittäjä muotoon, jossa se ei lähesty nollaa. Ajatellaan, että nimittäjä on muotoa a b. Tällöin a = ja b = 3. Nyt nimittäjä voidaan yksinkertaistaa muotoon a 2 b 2 kertomalla lausekkeen osoittaja ja nimittäjä termillä a + b eli termillä Täten 2 ) = 2 ) ) ) ) ) = 2 ) ) ) = 2 ) ) ) 0 2 ) = 0 = = 6. Usein argumentti lähestyy ääretöntä eli. Tällöin oleellista on muistaa, että funktio / lähestyy tässä tapauksessa nollaa. Laskettaessa 5

6 raja-arvoa lausekkeesta, jossa on erisuuruisia potensseja, on hyvä taktiikka ottaa suurin potenssi yhteiseksi tekijäksi. Esimerkki 2.5 Raja-arvo äärettömyydessä) Laske raja-arvo Ratkaisu. Raja-arvon sisässä olevan lausekkeen korkein potenssi on 4. Otetaan sekä osoittajan että nimittäjän yhteiseksi tekijäksi siis 4 : = 4 + /) 4 3) + /) = = 3 3 6