Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

Transkriptio

1 Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi Asemakatu Kemi

2 2/8 Sisällys 1. JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus, suorittajat ja ajankohta Tutkimuksen perustietoja Aikaisempi tutkimusaineisto Tutkimusalueen kuvaus Pohjavesialueiden luokitus MAAPERÄSELVITYKSET JA ANTOISUUSPUMPPAUKSET TUTKIMUSALUEELLA TUTKIMUKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 8

3 3/8 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, suorittajat ja ajankohta Lapin ELY-keskus on tehnyt Kemijärven Suomun alueella Heralampi A pohjavesialueen luokitukseen liittyvän selvityksen lokakuussa Alue sijaitsee Kemijärven kaupungissa noin 35 kilometriä Kemijärveltä Kuusamoon, Suomutunturin pohjoispuolella (kuva 1). Tutkimuksen tarve on noussut esille Heralammen alueen yleiskaavan valmistelun yhteydessä. Heralampi A on luokiteltu III luokan pohjavesialueiksi (muu pohjavesialue). Tutkimusalueen kaakkoispuolella sijaitsee Heralampi B:n pohjavesialue, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi (luokka I). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Heralampi A pohjavesialueen soveltuvuutta vedenhankintaan ja samalla mahdollisuutta yhdistää Heralammen pohjavesialueet A ja B. Tutkimusten toteutuksesta maastossa on vastannut rakennusmestari Aulis Ruotsalainen. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti.

4 4/8 1.2 Tutkimuksen perustietoja Kairauspaikat ja mahdolliset ominaisuusantoisuuspumppauspaikat valittiin maastotarkastelun avulla. Kairauspaikoiksi valittiin ensisijaisesti sellaisia paikkoja, joiden arvioitiin edustavan hyvin muodostuman yleistä rakennetta ja joiden avulla voidaan saada selville pohjaveden ja kallion pinnankorkeudet. Tutkimuspisteiden sijaintia saatettiin tarkentaa vielä kairauksen edetessä, kun pohjavesialueesta saatiin tarkempaa tietoa. Maaperäkairaukset tehtiin GM 200 kairauskoneella. Kairauspaikoille asennettiin kairauksen jälkeen pohjaveden havaintoputki. Pohjaveden havaintoputken ominaisuudet: PEH-muoviputki, jonka halkaisija 51/63 mm Siivilän rako 0,30 mm Maaperän vedenjohtavuutta arvioitiin ominaisuusantoisuuspumppauksen avulla. Hyvin vettä johtavissa, hydraulisesti yhtenäisissä karkean ja hyvin lajittuneen aineksen kerroksissa veden ominaisantoisuus on hyvä. Ominaisantoisuuspumppauksilla ei kuitenkaan selvitetä pohjavesialueen varsinaista antoisuutta, sillä sen selvittämiseksi tulee tehdä pohjavesitutkimuksia, jotka sisältävät esimerkiksi pitkäaikaisen koepumppauksen. 1.3 Aikaisempi tutkimusaineisto Heralampi B:n pohjavesialueella on vuonna 1975 tehty pohjaveden hankintaan liittyvä tutkimus, jonka jälkeen alueelle on rakennettu vedenottamo Suomutunturin matkailua varten. 1.4 Tutkimusalueen kuvaus Heralampi A:n ja B:n pohjavesialueet kuuluvat osana noin 20 kilometriä pitkään, luodekaakkosuuntaiseen harjujaksoon, jonka varrelle sijoittuu useita eri pohjavesialueita. Heralampi A:n kokonaispinta-ala on 4,21 km 2 ja Heralampi B:n pinta-ala on 2,98 km². Pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on yhteensä 4,54 km 2. Pohjavettä muodostuu Heralampi A:n ja B:n alueilla yhteensä arviolta noin m 3 /d. 1.5 Pohjavesialueiden luokitus Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) uudessa 2 a luvussa (1263/2014), joka on tullut voimaan Lain mukaan alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Uuden lain mukaisesti pohjavesialueet luokitellaan seuraavasti: 1 - luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 2 - luokka, muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue E - luokka, pohjavesialue, jonka pohjavedestä maa- tai pintavesiekosysteemi on suoraan riippuvainen. Mikäli 1- tai 2-luokan pohjavesialueeseen liittyy pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi, käytetään lisäksi E-merkintää (1E, 2E).

5 5/8 Luokkaan 1 kuuluvan alueen pohjavettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Luokkaan 2 kuuluu muu vedenhankintakäyttöön soveltuva alue, joka pohjaveden antoisuutensa ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1-luokan yhteydessä mainittuun käyttöön. Vanhan luokituksen mukainen luokka III (muu pohjavesialue) poistuu käytöstä kokonaan ja siihen kuuluvat alueet luokitellaan uudelleen luokkiin 1, 2 tai E. Mikäli alueet eivät täytä edellä mainittujen luokkien kriteereitä, poistetaan ne pohjavesiluokituksesta. Pohjavesialueiden luokitusohjeen (SYKE, 2016) mukaisesti pohjavesialueet pyritään rajaamaan geologisina kokonaisuuksina, jolloin selkeästi samaan muodostumaan sijoittuvat pohjavesialueet tulee yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi.

6 6/8 2. MAAPERÄSELVITYKSET JA ANTOISUUSPUMPPAUKSET TUTKIMUSALUEELLA Tutkimukset keskittyivät Heralampi A:n länsiosaan. Alueelle tehtiin lokakuussa 2015 neljä kairausta (KP1 KP4) Destia Oy kairauskalustolla. Kairasyvyydet vaihtelivat välillä 6 15 metriä. Kairareikiin KP1-KP3 asennettiin pohjavesiputket (Ø 60 mm), joista mitattiin vesipinnat. KP 2:sta suoritettiin antoisuuspumppaus teholla noin 1,9 L/s eli 166 m³/d. Muista kairauspisteistä ei saatu vettä, koska hienojakoinen maa-aines tukki siiviläputket. Tutkimuksissa käytetty korkeustaso on N60. Kairaustulokset on esitetty taulukossa 1 ja pohjaveden pinnankorkeustiedot taulukossa 2. Pohjaveden havaintoputkien sijainnit on esitetty kuvassa 2. Taulukko 1. Heralampi A:n kairaustulokset. KP1 KP2 KP3 KP4 syvyys (m) maalaji syvyys (m) maalaji syvyys (m) maalaji syvyys (m) maalaji m Hk m hhk m hhk m hhk m hhk m Hk koht.laj m Hk m Sr m SrMr huon.laj. määräsyvyys määräsyvyys m Kallio m Kallio Pv-pinta maanpinnasta -3,20 Pv-pinta maanpinnasta -5,20. Suoritettiin 4 h näytepumppaus antoisuus 13s /25 L = 166 m3/d eli 1,92 L/s Pv-pinta maanpinnasta -8,15. Ei voitu pumpata vesipinnan syvyyden vuoksi. Maanlajin silmävaraisarvion perusteella kohteesta saadaan vettä yli 200 m3/d. Maa ja kallio-osuus kuivat. Ei pohjavesipintaa eikä putkea. Taulukko 2. Heralampi A:n pohjavesialueen havaintopisteiden pohjavesipintojen korkeudet. Kairauspiste Maanpinta (N 60-taso) Putkenpää (N 60-taso) Kallion pinta Vedenpinta putkenpäästä Pohjaveden pinta (N60) KP 1 152,86 153, ,6 146,56 KP 2 154,72 154,92 5,43 149,49 - KP 3 160,77 160,97 8,26 152,71 - KP 4 159,26 ei putkea ei vesipintaa ei vettä 154,06 Kairaustulosten mukaan maaperän ylin kerros on hienoa hiekkaa, jonka alla maa-aines vaihtelee hiekasta huonosti lajittuneeseen soraan. Havaintoputkista mitattujen vesipintatietojen mukaan pohjaveden päävirtaussuunta on Suomunkankaan itäosasta länteen kohti Kemijärveä. Kaikki kairauspisteet kairattiin 100 mm suojaputkella, josta voitiin hyvin havainnoida maaainesten lajittuneisuus.

7 Kuva 2. Tutkimusalueen kartta ja pohjaveden havaintopisteiden sijainnit. 7/8

8 8/8 3. TUTKIMUKSEN YHTEENVETOJA]OHTOPÄÄTÖKSET Heralampi A:n III luokan pohjavesialue sijoittuu pitkään, luode-kaakkosuuntaiseen harjujak soon. Samassa muodostumassa, Heralampi A:n kaakkoispuolella sijaitsee Heralampi B, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (1 luokka). Heralampi A:n Iän sipäässä tehtyjen tutkimusten tarkoituksena oli selvittää alueen soveltuvuutta yhdyskunnan ve denhankintaan ja mahdollista yhdistämistä Heralampi B:n pohjavesialueen kanssa. Tehtyjen tutkimusten perusteella Heralampi A:n pohjavesialue soveltuu yhdyskunnan veden hankintaan, sillä alueelta on saatavissa pohjavettä enemmän kuin 100 m3/d. Pohjavesialueiden luokitusohjeen (SYKE, 2016) mukaisesti samaan geologiseen muodostumaan sijoittuvat pohja vesialueet rajataan kokonaisuuksina, joten Heralampi A ja Heralampi B pohjavesialueet tulee yhdistää. Pohjavesialueen luokka määräytyy vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellun Hera lampi B mukaan, jolloin yhdistetyn pohjavesialueen luokka on 1. Rovaniemellä Rakennusmestari Suunnittelija Aulis Ruotsalainen g1& %/% Anne Lindholm