Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia"

Transkriptio

1 Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne. jotakin Propositionaalisia asenteita: sisällöllisiä propositio = uskomuksen tai ilmaisun ajatussisältö Kaksi suuntaa: maailman esittäminen (= uskomukset) maailman muuttaminen (= halut / puoltavat asenteet) inhimillistä toimintaa ohjaavat uskomukset maailmassa vallitsevista asiaintiloista ja halut tiettyjen asiantilojen vallitsevuudesta 1 2 Intentionaalisten tilojen rationaalisuus Intentionaalisten tilojen välillä on sisällöllinen yhteys (ei kausaalinen) Rationaalisuus: uskomusten ja halujen sisällöllinen yhteensopivuus uskomusjärjestelmien ristiriidattomuus uskomuksista seuraa uusia uskomuksia haluista ja halun kohteiden saavuttamista koskevista uskomuksista seuraa uusia haluja toiminnan rationaalisuus: käyttäytyminen on sopusoinnussa toimijan uskomusten ja halujen kanssa 3 Intentionaalinen psykologia Myös arkipsykologia, kansanpsykologia, halu-uskomuspsykologia, humelainen psykologia, mielen teoria Intentionaalinen psykologia teoriana: käsitteistö, jonka avulla inhimillistä toimintaa tulkitaan ja selitetään (uskomuksen, halun jne. käsitteet) uskomusten, halujen, havaintojen ja toiminnan suhteiden säännönmukaisuudet Intentionaalinen psykologia käytäntönä: toiminnan käsitteellistäminen intentionaalisena toiminnan ennakoiminen 4 1

2 Intentionaalisen psykologian rooli Toiminnan tulkinta: mitä toimija on tekemässä? teon hahmottaminen mielekkäänä Määrittelee toimijuuden (agenttiuden) käyttäytyminen vs. toiminta toimintaa määrittelevän rationaalisuuden mittapuu Inhimillisen käyttäytymisen selittäminen ja ennustaminen Moraalisten käytäntöjen perusta vain toimijat voivat olla moraalisen arvioinnin kohteita Intentionaalisen psykologian muotoja Spontaani kyky tulkita itseä ja muita kyky ja peruskäsitteistö mahdollisesti synnynnäinen Mielen toimintaa ja ihmisen käyttäytymistä koskeva arkiymmärrys kansanuskomuksia, uskonnollisia ja metafyysisiä käsityksiä, tieteellisen psykologian vaikutusta jne. Tieteellinen psykologia esim. kognitiivinen, sosiaali- ja eläinpsykologia Filosofinen psykologia intentionaalisen psykologian peruskäsitteistön ja sen logiikan selventämistä 5 6 Mielen teoria Intentionaalinen psykologia on teoria ihmisen käyttäytymisestä ja sen syistä on olemassa mieli, johon liittyy erilaisia mentaalisia (psykologisia, mielellisiä) tiloja mentaaliset tilat aiheuttavat käyttäytymisen Intentionaalisten tilojen lukeminen muille ( mielen lukeminen ) on teorian soveltamista mentaaliset tilat ovat teoreettisia olioita, eivät suoran havainnon kohteita pitääkö mielen teoria paikkansa? 7 Mielen teoria ja fysikalismi Mielen teorian yhteensopivuusongelma fysikalismin kanssa: mikä on mielen suhde aivoihin? voivatko mentaaliset tilat olla käyttäytymisen kausaalisia syitä? Reduktionismi: intentionaaliset tilat voidaan (tavalla tai toisella) palauttaa aivotiloiksi funktionalismi: mentaaliset tilat ovat systeemin (aivojen) funktionaalisia tiloja Eliminativismi: intentionaalinen psykologia on esitieteellinen teoria ja sen oletukset (mieli jne.) kuuluvat taantuneeseen tutkimusohjelmaan 8 2

3 Vastaus eliminativismin haasteelle Intentionaalinen psykologia on ensisijassa käytäntö, ei teoria tapa käsitteellistää ja ennakoida toimintaa ja sosiaalisia tilanteita päämäärälähtöisesti intentionaaliset tilat ovat henkilön tiloja, jotka kertovat henkilön maailmasuhteesta ja toiminnan päämääristä ei teoria systeemin toiminnasta Intentionaalisen psykologian sisällölliset väitteet korjautuvat tieteellisen tutkimuksen edetessä Myös neurotiede tarvitsee intentionaalista psykologiaa määritellessään tutkimuskohdettaan 9 Loogisen yhteyden argumentti (1) Argumentti, jonka mukaan intentionaalinen psykologia ei ylipäätään liity toiminnan syihin Georg Henrik von Wright ( ): Explanation and Understanding (1971) selittävän luonnontieteen ja ymmärtävän ihmistieteen välinen ero luonnontieteissä on selittäviä peittäviä lakeja, mutta ihmistieteissä praktisia syllogismeja: A aikoo (haluaa) saada aikaan p:n A uskoo, että ellei hän tee w:tä, hän ei saa aikaan p:tä joten: A ryhtyy tekemään w:tä 10 Loogisen yhteyden argumentti (2) Premissien ja johtopäätöksen välillä on looginen (oik. käsitteellinen) yhteys (riippuvuussuhde), ei kausaalinen toiminnan käsitteellistäminen jonkin tekemisenä edellyttää halujen ja uskomusten lukemista kohteelle Praktisen syllogismin premissejä ja johtopäätöstä ei ole mahdollista todentaa toisistaan riippumatta Siis: intentionaalinen selittäminen ihmistieteissä ei ole kausaalista selittämistä 11 Vasta-argumentteja argumentteja loogisen yhteyden argumentille Kausaalinen yhteys ei sulje pois mahdollisuutta, että syyn ja vaikutuksen välillä on käsitteellinen yhteys vrt. taudinaiheuttaja aiheutti sairastumisen kyse on tavasta käsitteellistää Tekoon sisältyy fyysistä käyttäytymistä, jonka aiheuttamisesta argumentti ei sano mitään halu ja uskomus yhteydessä teon käsitteellistämiseen Teon käsitteeseen kuuluu se, että aikomus aiheuttaa käyttäytymisen ero teon rationalisoinnin (perusteiden antamisen) ja teon selityksen välillä 12 3

4 Intentionaaliset tilat kausaalisina syinä (1) Intentionaaliset selitykset toimivat samalla tavalla kuin kausaaliset selitykset haluja, uskomuksia jne. pidetään teon aiheuttajina Manipuloimalla uskomuksia ja päämääriä voidaan vaikuttaa henkilön toimintaan kommunikaation ja suostuttelun idea Ihmistieteissä tutkitaan tekemisen tapaa, tilannetta ja seurauksia sekä näiden välisiä yhteyksiä, myös kausaalisia ihmistieteessä vastataan miksi -kysymyksiin Intentionaaliset tilat kausaalisina syinä (2) Ns. mentaalisen kausaation ongelma mielenfilosofiassa miten mentaaliset tilat (uskomukset, halut) voivat aiheuttaa fysikaalisia tapahtumia (ruumiinliikkeet)? kausaalisen järjestyksen ja rationaalisen järjestyksen ristiriita: vaikeudet redusoida mentaalinen fysikaaliseen Kontrastiivinen teoria selittämisestä: oleellista poimia seikka, jonka ollessa toisin tilanne olisi toinen (ei ota kantaa ontologiaan) kaksi erilaista käsitejärjestelmää (intentionaalinen ja fysikaalinen) voivat poimia maailmasta samat kausaalisesti merkittävät seikat Kausaliteetti ja vapaa tahto Jos mieli on osa maailman kausaalista järjestystä, miten käy vapaan tahdon? Ongelmana determinismi, ei kausaliteetti kausaliteetti ei edellytä determinismiä: indeterministiset kausaaliset prosessit indeterminismi ei ratkaisisi ongelmaa: toiminnan pitäisi olla tahdon kontrollissa, ei vain sattumanvaraista Toiminnan vastuullisuus edellyttää kausaliteettia mahdollisuus tehdä toisin Vapaa tahto on henkilön ominaisuus tahdon rakentuminen on eri kysymys Selittäminen vs. ymmärt rtäminen: väärä vastakkainasettelu? Toimijoiden näkökulma on osa selitystä Max Weber ( ): subjektiivisesti merkitykselliset kausaaliset selitykset merkityksillä on kausaalinen rooli: jos tilanne olisi tulkittu toisin, olisi toimittu toisin Merkitykset voivat olla selityksen kohde (esim. miksi asia tulkitaan tilanteessa tietyllä tavalla?) Myös luonnontieteissä pyritään ymmärtämään periaatteet, joilla kohde toimii

5 Tulkinnan hyvänsuopuus Donald Davidson ( ) suopeuden periaate (principle of charity) rationaalisuus on mentaalisten tilojen yleinen ominaisuus, joten tulkinnan kohteet on oletettava rationaalisiksi toimijoiksi ja heidän uskomuksensa enimmäkseen tosiksi Yleisemmin: tulkinnan lähtökohtana on ajatus, että tulkinnan kohde on johdonmukainen tulkinta on sitä parempi, mitä mielekkäämpänä se esittää kohteensa (omista lähtökohdistaan) Hyvänsuopuuden ongelmia Miten tulee suhtautua niihin seikkoihin, jotka eivät sovi tulkintaan? kohteen tekemien oletusten oikeellisuus vs. kohteen uskomusten yhtenevyys vs. tulkinnan uskottavuus Kuinka paljon ja millaista rationaalisuutta tulee olettaa? uskomusten totuus vai uskomusten rationaalisuus suhteessa muihin uskomuksiin? päättelyprosessien luotettavuus vai toiminnan rationaalisuus suhteessa uskomuksiin ja päämääriin? ihmisten irrationaalisuudesta on näyttöä Selittävyyden periaate David Henderson: Interpretation and Explanation in the Human Sciences (1993) Tulkinnan tarkoitus on maksimoida kohteen uskomusten ja tekojen selitettävyys, ei rationaalisuus suopeuden periaate kuuluu tulkinnan alustavaan vaiheeseen tulkinnan on sovittava yhteen psykologisen tiedon ja tilannetiedon kanssa 19 5

Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen

Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 4 Inhimillisen toiminnan intentionaalisuus ja rationaalisuus Toiminnan intentionaalisuus toiminta

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan

Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento 19.3. 1 Tekeminen vs. tapahtuminen

Lisätiedot

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista

Lisätiedot

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento 28.1. 1 Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Luento 6: Tekojen selittäminen

Luento 6: Tekojen selittäminen Luento 6: Tekojen selittäminen Ihmisten tekojen selittäminen on tärkeää sosiaalisessa kanssakäymisessä. Sitä tarvitaan sekä toisten ihmisten ymmärtämisessä että oman käyttäytymisen ohjaamisessa. Mitä tekojen

Lisätiedot

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla. Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

Tieteellinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 5. Luento 30.1.2009 Selitys on vastaus selityskysymykseen: selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tieteidenväliset suhteet

Tieteidenväliset suhteet Tieteidenvälisi lisiä suhteita Tieteidenväliset suhteet Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 12 Tutkimuskohteiden ontologiset suhteet esim. aivot mieli yhteiskunta mitä seurauksia ontologisilla suhteilla

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.

Lisätiedot

Poissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7.

Poissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. Poissulkemisargumentti Makro1 Makro2 Rakenne ja funktio konstituoi konstituoi Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. luento Mikro1 aiheuttaa Mikro2 Mikrotaso kausaalisesti täydellinen makrotason selityksellinen

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Kognitivistisen mielenteorian kehitys ja nykytila

Kognitivistisen mielenteorian kehitys ja nykytila Kognitivistisen mielenteorian kehitys ja nykytila Historiatieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Pro gradu -tutkielma Lokakuu 2010 Renne Pesonen Tampereen yliopisto Historiatieteen ja filosofian

Lisätiedot

Erotetaan O Brienia seuraten erilaisia agenttityyppejä heikoimmasta vahvimpaan. Ensimmäinen luokka ei ole kovin mielenkiintoinen:

Erotetaan O Brienia seuraten erilaisia agenttityyppejä heikoimmasta vahvimpaan. Ensimmäinen luokka ei ole kovin mielenkiintoinen: Luento 9: Agenttius Tässä käsiteltäviä kysymyksiä: Mikä on toimija eli agentti? Minkälaiset agentit kykenevät intentionaalisiin tekoihin? Onko muita agentteja kuin ihmiset? Ovatko agentit aina persoonia?

Lisätiedot

Luento 7: Filosofinen psykologia

Luento 7: Filosofinen psykologia Luento 7: Filosofinen psykologia Tässä tarkastellaan filosofien esittämää mallia siitä minkälaisia psykologisia tiloja toimijoille on attribuoitava intentionaalisen toiminnan ymmärtämiseksi ja selittämiseksi.

Lisätiedot

Rationaalisen valinnan teoria

Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisuuden teoriat 1) Mihin meillä on perusteita uskoa? 2) Mitä meidän pitäisi tehdä? 3) Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus,

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

4. Metafysiikka ja mielenfilosofia

4. Metafysiikka ja mielenfilosofia 4. Metafysiikka ja mielenfilosofia 227 MENTAALINEN KAUSAATIO Panu Raatikainen Ajatus mentaalisesta kausaatiosta siitä että mentaaliset ominaisuudet, tilat tai tapahtumat aiheuttavat fysikaalisia vaikutuksia,

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6.

Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. Yksilö ja yhteisö Yksilö ja yhteisö Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. luento 90-luvun lopulla sveitsiläinen avustusjärjestö toteutti korruption vastaisen ohjelman Pakistanissa. Perustui agentti-päämies

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yiopisto , kello 12-16

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yiopisto , kello 12-16 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yiopisto 1.3.2010, kello 12-16 TUTKIMUSMENETELMIEN VALINTA LUONNON- JA IHMISTIETEET Onko luonnon- ja ihmistieteillä

Lisätiedot

Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön. Metodologinen individualismi. Perusteita metodologiselle individualismille

Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön. Metodologinen individualismi. Perusteita metodologiselle individualismille Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön Sosiaalinen todellisuus Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) 8. Luento 25.2.2010 Ajatus yksilöstä toiminnan syynä uhattuna kahdesta suunnasta:

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

Tietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.

Tietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki. Tietoisuuden ongelman ytimessä Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.fi Konteksti: filosofinen naturalismi Filosofinen naturalismi olettaa, että

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?

Lisätiedot

Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen

Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei

Lisätiedot

Luento 5: Mentaalisesta motoriseen kontrolliin

Luento 5: Mentaalisesta motoriseen kontrolliin Luento 5: Mentaalisesta motoriseen kontrolliin Tämän luvun (kirjan luku 5) asiat eivät muodosta temaattista kokonaisuutta, mutta käsiteltävät kysymykset nousevat esiin useilla alueilla toiminnan filosofiassa:

Lisätiedot

Luento 2: Kausaaliset ja antireduktionistiset teoriat

Luento 2: Kausaaliset ja antireduktionistiset teoriat Luento 2: Kausaaliset ja antireduktionistiset teoriat Usein toiminnan teoriat jaetaan kahteen luokkaan: I Kausaaliset teoriat: Teot voidaan ymmärtää kausaalisin termein. I Antireduktionistiset teoriat:

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (kaisa.heinlahti@aalto.fi) Lapin yliopisto 24.11.2011 TUTKIMUSMENETELMIEN VALINTA TEOREETTINEN TUTKIMUS Kohteena tieteenalan käsitteisiin,

Lisätiedot

Kausaliteetti. Kausaliteetin käsitek. Singulaarinen ja geneerinen kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi

Kausaliteetti. Kausaliteetin käsitek. Singulaarinen ja geneerinen kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi Kausaliteetin käsitek Kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 4. Luento 29.1.2009 Syy vaikutus-suhde kahden asian välillä syy aiheuttaa, tuottaa tms. vaikutuksen seuraus ja vaikutus

Lisätiedot

Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena Voi hyvin työssä! S.

Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena Voi hyvin työssä! S. Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena 20.4.2017 Voi hyvin työssä! S. Lindstam 1 Sirkku Lindstam Ammattikoulutuksia: sh, diakonissa, sosionomi

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

Kausaliteetin käsitek. Kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi

Kausaliteetin käsitek. Kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi Kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 4. Luento 25.2. Kausaliteetin käsitek Syy-vaikutus-suhde kahden asian välillä syy aiheuttaa, tuottaa tms. vaikutuksen vaikutus ja seuraus : käytetään

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

Mieli & materia. Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto

Mieli & materia. Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto Mieli & materia Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto Otto Lappi (otto.lappi@helsinki.fi) Kognitiotiede/Psykologian laitos Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Tieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento

Tieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento 23.1.2009 Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, on myös johtopäätös tosi P1: Sokrates

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Tieteellinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen 6 Tieteellinen selittäminen 2012 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Helsingin

Lisätiedot

Tieteel linen selittäminen ja kausaliteetti

Tieteel linen selittäminen ja kausaliteetti Tieteellinen selittäminen Tieteellinen selittäminen ja kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) 4. Luento 11.2.2010 Selitys on vastaus selityskysymykseen: selitys vastaa kysymykseen:

Lisätiedot

Tieteellinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen 6 Tieteellinen selittäminen 2011 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2 uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Sukupuoli sosiaalisena käytäntönä. Käytäntö/ toim. Sami Pihlström, Kristina Rolin ja Floora Ruokonen Date 2002

Sukupuoli sosiaalisena käytäntönä. Käytäntö/ toim. Sami Pihlström, Kristina Rolin ja Floora Ruokonen Date 2002 This document is downloaded from HELDA - The Digital Repository of University of Helsinki. Title Author(s) Citation Sukupuoli sosiaalisena käytäntönä Rolin, Kristina Käytäntö/ toim. Sami Pihlström, Kristina

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA Kaksi pääperinnettä. Kaksi pääperinnettä 2

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA Kaksi pääperinnettä. Kaksi pääperinnettä 2 Tieteenfilosofia 6 Tieteellinen selittäminen 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! KIRJALLISUUTTA 1 Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

FYSIIKKA. Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto Kissanmaa

FYSIIKKA. Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto  Kissanmaa FILOSOFIAA? ARKIPÄIVÄÄ? FYSIIKKA TEKNIIKKAA? TIEDETTÄ? 1 Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto http://www.tut.fi/~trantala SISÄLTÖ FILOSOFIAA VAI ARKIPÄIVÄÄ TEKNIIKKAA VAI TIEDETTÄ INNOVAATIO

Lisätiedot

Historiaa. Lähtökohtia. Kausaaliset mekanismit ja kausaalinen päättely yhteiskuntatieteissä. Humen säännönmukaisuusteoria

Historiaa. Lähtökohtia. Kausaaliset mekanismit ja kausaalinen päättely yhteiskuntatieteissä. Humen säännönmukaisuusteoria Historiaa Kausaaliset mekanismit ja kausaalinen päättely yhteiskuntatieteissä Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 9. luento 1 Tilastollisten aineistojen systemaattinen kerääminen 1800- luvun alkupuolella

Lisätiedot

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen Ilona Mikkonen, KTT Anastasia Sergina, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kontaktitunnin ohjelma Käytännön

Lisätiedot

MAKROKAUSAATIOSTA YHTEISKUNTATIETEISSÄ

MAKROKAUSAATIOSTA YHTEISKUNTATIETEISSÄ MAKROKAUSAATIOSTA YHTEISKUNTATIETEISSÄ Veli-Pekka Parkkinen Pro gradu-tutkielma Filosofia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Syksy 2007 TIIVISTELMÄ MAKROKAUSAATIOSTA YHTEISKUNTATIETEISSÄ

Lisätiedot

Kurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä

Kurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä Kasvatustieteen peruskurssi A/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kurssi (4op) koostuu Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/ UUTTA: Videomateriaali) Kaksi kurssikirjaa

Lisätiedot

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen

Lisätiedot

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 6. Luento 5.2.2009 Positivistinen näkemys teorioista havaintojen teknisenä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Lähestyn kysymystä siitä, mitä uskomukset oikein ovat, tarkastelemalla erityisesti seuraavia kahta kysymystä:

Lähestyn kysymystä siitä, mitä uskomukset oikein ovat, tarkastelemalla erityisesti seuraavia kahta kysymystä: Mitä uskomukset ovat? Panu Raatikainen Lähestyn kysymystä siitä, mitä uskomukset oikein ovat, tarkastelemalla erityisesti seuraavia kahta kysymystä: a) Miten uskomuksia identifioidaan ja liitetään subjektille?

Lisätiedot

Mieli ja ruumis. Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Ongelman historiallinen tausta. Ongelman historiallinen tausta

Mieli ja ruumis. Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Ongelman historiallinen tausta. Ongelman historiallinen tausta Luentorunko 4.12.2007 1. Mieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. Mitä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen ja kolmannen persoonan

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tietämisestä ja uskomisesta

Tietämisestä ja uskomisesta Tietämisestä ja uskomisesta MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 23112016 Kasper Apajalahti Sisältö Johdanto Tietämys Arvoitus: mutaiset lapset Partitiomalli (partition model) Mutaiset

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Ymmärtäminen ja selittäminen ihmistieteissä

Ymmärtäminen ja selittäminen ihmistieteissä Ilmestynyt: Kasvatus 3/2015 PANU RAATIKAINEN Ymmärtäminen ja selittäminen ihmistieteissä Ihmistieteisiin liittyvää tieteenfilosofista keskustelua on pitkään hallinnut vastakkainasettelu, jossa toisella

Lisätiedot

muutoksessa haaste vai/ja mahdollisuus sosiaalityölle? yliopistossa

muutoksessa haaste vai/ja mahdollisuus sosiaalityölle? yliopistossa Sosiaalisen tulkinnat ja käytännöt muutoksessa haaste vai/ja mahdollisuus sosiaalityölle? (Päivän teema 24.1.2012) 2012) Aikuissosiaalityön päivät Lapin Aikuissosiaalityön päivät Lapin yliopistossa 24.

Lisätiedot

Kognitiivinen neurotiede, psykologinen selittäminen ja psykoterapia

Kognitiivinen neurotiede, psykologinen selittäminen ja psykoterapia a r t i k k e l i t Vesa Talvitie Kognitiivinen neurotiede, psykologinen selittäminen ja psykoterapia Kysymykset psykologisen selittämisen ominaislaadusta ja psykologian mahdollisesta autonomiasta suhteessa

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Sotilaskoulutus vai -kasvatus. MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen

Sotilaskoulutus vai -kasvatus. MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen Sotilaskoulutus vai -kasvatus MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen Sotilaspedagogiikka Sotilaspedagogiikka on yleinen oppi sotilaskoulutuksesta ja opetuksesta

Lisätiedot

Psykologia tieteenalana ja ammattina. Samuli Pöyhönen,

Psykologia tieteenalana ja ammattina. Samuli Pöyhönen, Kirja-arvio teoksesta Talvitie, Vesa (2015). Arkipsykologiasta aivotutkimukseen kysymyksiä psykologian filosofiasta. Basam Books, Helsinki. Lyhennetty versio ilmestynyt lehdessä Niin & Näin, 90, 3/2016,

Lisätiedot

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Perusaksioomat: Laki 1: Kukin totuusfunktio antaa kullekin propositiolle totuusarvoksi joko toden T tai epätoden

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot