Erotetaan O Brienia seuraten erilaisia agenttityyppejä heikoimmasta vahvimpaan. Ensimmäinen luokka ei ole kovin mielenkiintoinen:
|
|
- Olivia Saaristo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luento 9: Agenttius Tässä käsiteltäviä kysymyksiä: Mikä on toimija eli agentti? Minkälaiset agentit kykenevät intentionaalisiin tekoihin? Onko muita agentteja kuin ihmiset? Ovatko agentit aina persoonia? Minkälaisia intentionaalisia tiloja agenteilla on oltava? Onko agentilla oltava ruumis? (Huom! Englanninkielen sana agent sallivampi kuin suomen vastaava sana, esimerkiksi puhdistusainetta voidaan kutsua termillä cleaning agent. Myös muita aineita joilla on kausaalista vaikutusta kutstutaan agenteiksi, esim. corrosive agent ) 117 / 146 Agenttiuden kirjo Erotetaan O Brienia seuraten erilaisia agenttityyppejä heikoimmasta vahvimpaan. Ensimmäinen luokka ei ole kovin mielenkiintoinen: Agentti 1: Kausaalinen vaikutus Heikoin agenttityyppi on sellainen, jolla on kausaalista vaikutusta mutta ei intentionaalisia tiloja. Tähän luokkaan lasketaan em. puhdistusaineet, valkaisuaineet jne. 118 / 146
2 Agenttiuden kirjo (2) Seuraava luokka sisältää agentit joilla on jo jonkinlaisia representationaalisia ja motivationaalisia tiloja. Agentti 2: Käyttäytymistä selittäviä representationaalisiaja motivoivia tiloja Vahvempi agenttityyppi on sellainen, jossa agentin toimintaa voi selittää viittaamalla sen representationaalisiin (uskomustyyppisiin) ja motivoiviin (halutyyppisiin) tiloihin. Esimerkiksi lämpöohjus (heat-seeking missile), joka ohjautuu maaliin infrapunasäteilyn perusteella voidaan ymmärtää tällaiseksi, samoin termostaatti. 119 / 146 Agenttiuden kirjo (3) Kakkostyypin agenttien toimintaa ei vielä voi pitää intentionaalisena. Agentti 3: Intentionaalinen toiminta Kolmostyypin agentit ovat intentionaalisia toimijoita. Tätä varten vaaditaan seuraavia kykyjä ja ominaisuuksia: 1. Kyky asettaa tavoitteita 2. Kyky arvioida tekoja suhteessa haluihin ja tavoitteisiin 3. Kyky mukauttaa käyttäytymistä olosuhteiden muuttuessa 4. Ensimmäisen persoonan näkökulma ja ymmärrys itsestä 120 / 146
3 Agenttiuden kirjo (4) Kolmostyypin agentteihin voidaan laskea kuuluvaksi ainakin joitain eläimiä ja pikkulapset. Aikuiset ihmiset luokitellaan nelostyypin agentteihin: Agentti 4: Monimutkainen päätöksenteko ja suunnittelu Nelostyypin agentit kykenevät monimutkaiseen deliberaatioon ja päätöksentekoon sekä tekojen pitkäjänteiseen suunnitteluun. Tämä edellyttää seuraaviakykyjä: 1. Kyky priorisoida halujaan 2. Ajallinen hahmotuskyky 3. Kyky pitkäkestoisten toimintojen suunnitteluun (tulevaisuuteen suuntautuvat intentiot) 4. Itsearviointikyky 5. Kyky hahmottaa itsensä ajallisesti, paikallisesti ja sosiaalisesti 121 / 146 Ryhmäagentit Toimimme usein intentionaalisesti yhdessä muiden kanssa.onko tällöin kyse vain siitä että yksilöt koordinoivat toimintansa vai voivatko ryhmät itse olla toimijoita? F. Stoutland (2008) antaa esimerkkejä teoista joita vain ryhmät voivat tehdä tai aikoa tehdä: vain orkesteri voi soittaa sinfonian, vain eduskunta voi hyväksyä lain, vain yliopisto voi valita itselleen rehtorin, vain osakeyhtiö voi käynnistää osakeannin ja vain joukkue voi voittaa jääkiekon maailmancupin. Hän myös erottelee mahdolliset ryhmäagentit kahteen luokkaan: pluraaliagentit (plural agents), joihin tavallisesti viitataan monikon kolmannessa persoonassa (esim. pianon kantajat) ja kollektiiviagentit (collective agents), joihin tavallisesti viitataan yksikön kolmannessa persoonassa (esim. hallitus). (Deborah Tollefsen (2015) käyttää jälkimmäisistä nimitystä corporate agent.) 122 / 146
4 Vastaväitteitä ryhmäagenttiudelle Joissain tapauksissa ryhmät näyttäisivät toteuttavan agenteilta vaadittavia ominaisuuksia. Ainakin joillekin ryhmille attribuoidaan haluja ja uskomuksia, ryhmät saattavat asettaa itselleen tavoitteita ja ne kykenevät joskus harkintaan ja päätöksentekoon tavoitteiden saavuttamiseksi ) kollektiivinen intentionaalisuus. Toisaalta ryhmäagenttiutta kohtaan voi esittää vastaväitteitä. O Brien (2015) tarkastelee kolmea vastaväitettä: mahdollisten ryhmäagenttien epävakautta (precariousness), ruumiin puuttumista ja perspektiivin puuttumista. 123 / 146 Ongelma 1: Epävakaus Ryhmäagentit näyttäisivät olevan riippuvaisia yksilöagenteista ja heidän jatkuvasta yhteistyöstään. Yksilöt pysyvät kuitenkin itsenäisinä agentteina vaikka toimivatkin välillä ryhmänä eikä ryhmällä ole kontrollia joka voisi estää heitä jättämästä ryhmää. Ryhmien olemassaolo vaikuttaa liian kontingentilta ja epävakaalta, jotta ryhmiä voisi pitää oikeina toimijoina. Toisaalta ihmistenkin olemassaolo on haurasta ja epävakaata ja riippuu ruumiinjäsenten jatkuvasta yhteistoiminnasta, joka saattaa pettää milloin tahansa. Lisäksi jotkin ryhmät (kollektiiviagentit) voivat saavuttaa institutionaalisen aseman, jolloin niiden identiteetti säilyy vaikka yksilöjäsenet vaihtuvat. Tämän seurauksena ryhmät voivat itse asiassa jatkaa olemassaoloaan paljon pitempään kuin ihmisyksilöt, esim. Stockmann (per. 1862). 124 / 146
5 Ongelma 1: Epävakaus Ryhmäagentit näyttäisivät olevan riippuvaisia yksilöagenteista ja heidän jatkuvasta yhteistyöstään. Yksilöt pysyvät kuitenkin itsenäisinä agentteina vaikka toimivatkin välillä ryhmänä eikä ryhmällä ole kontrollia joka voisi estää heitä jättämästä ryhmää. Ryhmien olemassaolo vaikuttaa liian kontingentilta ja epävakaalta, jotta ryhmiä voisi pitää oikeina toimijoina. Toisaalta ihmistenkin olemassaolo on haurasta ja epävakaata ja riippuu ruumiinjäsenten jatkuvasta yhteistoiminnasta, joka saattaa pettää milloin tahansa. Lisäksi jotkin ryhmät (kollektiiviagentit) voivat saavuttaa institutionaalisen aseman, jolloin niiden identiteetti säilyy vaikka yksilöjäsenet vaihtuvat. Tämän seurauksena ryhmät voivat itse asiassa jatkaa olemassaoloaan paljon pitempään kuin ihmisyksilöt, esim. Stockmann (per. 1862). 124 / 146 Ongelma 2: Ruumiin puuute Ryhmältä puuttuu ruumis, jota se voisi yksin kontrolloida ja jonka avulla se voisi tehdä intentionaalisia tekoja. Paradigmaattisten agenttien suhde ruumiiseensa on hyvin erilainen kuin ryhmien. Toisaalta joillakin ihmisisllä voi olla hyvin rajoitettu kontrolli ruumiseensa, mutta pidämme heitä silti toimijoina. Esim. Jean-Dominique Bauby kirjoitti halvaantuneena kirjan räpyttämällä silmää avustajalleen.pidämme häntä kirjan kirjoittajana koska hän yksin vaikutti sen sisältöön vaikka avustaja suoritti varsinaisen muistiinkirjoittamisen. Jos ryhmän jäsenet yhdessä sopivat kirjan sisällön, miksi emme pitäisi ryhmää kirjoittajana vaikka vain yksi henkilö kirjoittaisi sovitun tekstin talteen? (Tämä ei kuitenkaan päde kaikissa tilanteissa. Vrt. Michael Corleonen käsky tappaa Moe Greene.) 125 / 146
6 Ongelma 2: Ruumiin puuute Ryhmältä puuttuu ruumis, jota se voisi yksin kontrolloida ja jonka avulla se voisi tehdä intentionaalisia tekoja. Paradigmaattisten agenttien suhde ruumiiseensa on hyvin erilainen kuin ryhmien. Toisaalta joillakin ihmisisllä voi olla hyvin rajoitettu kontrolli ruumiseensa, mutta pidämme heitä silti toimijoina. Esim. Jean-Dominique Bauby kirjoitti halvaantuneena kirjan räpyttämällä silmää avustajalleen.pidämme häntä kirjan kirjoittajana koska hän yksin vaikutti sen sisältöön vaikka avustaja suoritti varsinaisen muistiinkirjoittamisen. Jos ryhmän jäsenet yhdessä sopivat kirjan sisällön, miksi emme pitäisi ryhmää kirjoittajana vaikka vain yksi henkilö kirjoittaisi sovitun tekstin talteen? (Tämä ei kuitenkaan päde kaikissa tilanteissa. Vrt. Michael Corleonen käsky tappaa Moe Greene.) 125 / 146 Ongelma 3: Perspektiivin puute Ryhmän jäsenet säilyttävät ensimmäisen persoonan perspektiivin jonko varassa he voivat edelleen deliberoida ja toimia. Ryhmiltä näyttäisi puuttuvan tällainen ensimmäisen persoonan perspektiivi (jota vaaditaan ainakin tyypin 3 ja 4 agenteilta edellä). Näyttäisi tosiaan siltä, että jonkinlainen ensimmäisen persoonan näkökulmaan liittyvä tietoisuus puuttuisi ryhmiltä. Voi kuitenkin ajatella, että sellaista ei ehkä edellytetä toimijoilta, vaan riittäisi jonkinlainen rationaalinen perspektiivi. Carol Rovanen mukaan deliberaatiossa tavoitellaan kaikki asiat huomioon ottavaa arvostelmaa, siitä mitä agentin rationaalisesta näkökulmasta tulisi tehdä. Tämä edellyttää ristiriitojen ja muiden konfliktien ratkaisemista ja uskomusten, preferenssien jne yhdenmukaistamista siten, että ne ovat koherentteja agentin näkökulmasta tarkasteltuna. 126 / 146
7 Ongelma 3: Perspektiivin puute Ryhmän jäsenet säilyttävät ensimmäisen persoonan perspektiivin jonko varassa he voivat edelleen deliberoida ja toimia. Ryhmiltä näyttäisi puuttuvan tällainen ensimmäisen persoonan perspektiivi (jota vaaditaan ainakin tyypin 3 ja 4 agenteilta edellä). Näyttäisi tosiaan siltä, että jonkinlainen ensimmäisen persoonan näkökulmaan liittyvä tietoisuus puuttuisi ryhmiltä. Voi kuitenkin ajatella, että sellaista ei ehkä edellytetä toimijoilta, vaan riittäisi jonkinlainen rationaalinen perspektiivi. Carol Rovanen mukaan deliberaatiossa tavoitellaan kaikki asiat huomioon ottavaa arvostelmaa, siitä mitä agentin rationaalisesta näkökulmasta tulisi tehdä. Tämä edellyttää ristiriitojen ja muiden konfliktien ratkaisemista ja uskomusten, preferenssien jne yhdenmukaistamista siten, että ne ovat koherentteja agentin näkökulmasta tarkasteltuna. 126 / 146 Ongelma 3: Perspektiivin puute (2) Rovanen mukaan kahden tai useamman ihmisen on mahdollista jakaa yhteinen rationaalinen perspektiivi harmonisoimalla uskomuksensa, muodostamalla yhteisiä intentioita jotka rajoittavat heidän toimiaan jatkossa, ja toimimalla yhteisesti muodostettujen intentioiden mukaisesti. O Brienin mukaan näyttäisi siltä, että tällaisessa tapauksessa heidän kehojensa erillisyys ei riitä perusteeksi kieltää uuden agentin syntymistä. Rovanen mukaan sulautuminen voi mennä niin pitkälle että he luopuvat auktoriteetista omiin uskomuksiinsa, intentioihinsa, periaatteisiinsa jne., vaan konsultoivat aina toisia kaikessa päätöksenteossaan (esim. vanhat avioparit). 127 / 146
8 Ongelma 3: Perspektiivin puute (3) List ja Pettit (2011) tarkastelevat rajatumpia tapauksia, joissa ryhmän jäsenet joutuvat yhteensovittamaan näkemyksensä jostakin aiheesta. Esimerkiksi komiteat muodostavat näkemyksiä aggregoimalla jäsentensä uskomuksia jollakin päätöksentekomenetelmällä kuten äänestämällä. Tämä voi kuitenkin tapahtua usealla eri tavalla (alla soveltamalla majoriteettiperiaatetta joko premisseihin tai johtopäätöksiin): Vahinko tapahtunut Velvollisuus huolehtia Syyllinen A Kyllä Ei Ei B Ei Kyllä Ei C Kyllä Kyllä Kyllä Ryhmillä on painetta muodostaa näkemyksiä jotka ovat konsistentteja sen omasta perspektiivistä käsin. Ryhmien asenteet eivät palaudu suoraan yksilöiden asenteisiin. 128 / 146 Ongelma 3: Perspektiivin puute (4) Listin ja Pettitin mukaan tällaiset ryhmät toteuttavat agenttiuden ehdot, jotka heillä ovat seuraavat: 1) representationaaliset tilat, 2) motivoivat tilat, 3) kyky prosessoida näitä tiloja ja valita niiden mukaisia tekoja, 4) minimaalinen rationaalisuus koskien näiden tilojen suhdetta tosiasioihin, toisiinsa ja tekoihin. Rovanen käsitys perspektiivistä on vahvempi kuin Listin ja Pettitin, koska se vaatii yhtesitä deliberointia eikä pelkkää yksilöiden näkemysten mekaanista aggregointia. Kumpikin on kuitenkin valmis hyväksymään ryhmäagenttien olemassaolon ja niiden intentionaalisen toiminnan. Tollefsen (2015) kannattaa interpretationismia, jonka mukaan ryhmien toiminnan tulkitseminen, joka kuuluu normaaleihin käytäntöihimme, edellyttää intentionaalisten tilojen attribuointia. Vaikka ryhmiä voisi näillä perusteilla pitää toimijoina, siitä ei vielä seuraa että ne voisivat olla persoonia tai autonomisia, moraalisia toimijoita, joita voisi pitää vastuullisina teoistaan. 129 / 146
Luento 10: Kollektiivinen intentionaalisuus
Luento 10: Kollektiivinen intentionaalisuus Tarkastellaan vielä lähemmin kollektiivista intentionaalisuutta, siis asenteiden ja tekojen attribuointia ryhmille. Vaikka kollektiivinen intentionaalisuus käsittelee
LisätiedotLuento 7: Filosofinen psykologia
Luento 7: Filosofinen psykologia Tässä tarkastellaan filosofien esittämää mallia siitä minkälaisia psykologisia tiloja toimijoille on attribuoitava intentionaalisen toiminnan ymmärtämiseksi ja selittämiseksi.
LisätiedotLuento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.
Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotLuento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat
Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei
LisätiedotInhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus
Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotLuento 5: Mentaalisesta motoriseen kontrolliin
Luento 5: Mentaalisesta motoriseen kontrolliin Tämän luvun (kirjan luku 5) asiat eivät muodosta temaattista kokonaisuutta, mutta käsiteltävät kysymykset nousevat esiin useilla alueilla toiminnan filosofiassa:
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotEETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?
Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLuento 6: Tekojen selittäminen
Luento 6: Tekojen selittäminen Ihmisten tekojen selittäminen on tärkeää sosiaalisessa kanssakäymisessä. Sitä tarvitaan sekä toisten ihmisten ymmärtämisessä että oman käyttäytymisen ohjaamisessa. Mitä tekojen
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotLapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro
Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?
MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen
LisätiedotInhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan
Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento 19.3. 1 Tekeminen vs. tapahtuminen
LisätiedotSielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen
Sielun tie Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Gnostilaiset uskovat, että ihmisen sielu on osa jumalallista henkeä, joka ihmisen kuoltua palaa takaisin Jumalan yhteyteen Ihminen Ruumis Henki
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?
LisätiedotSosiaaliset hyvinvointifunktiot (Social welfare functions SWF)
Arrow n teoreema Sosiaaliset hyvinvointifunktiot (Social welfare functions SWF) SWF f on sääntö tai prosessi, joka määrittää kullekin joukolle yksilöiden preferenssijärjestyksiä (eli profiilille ) (R 1,...,R
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotVuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä
Vuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä PUHTAUSALAN ESIMIES- JA ASIANTUNTIJAPÄIVÄT 24.-25.1.2019 Hilton Helsinki Strand Franz Schnider Miksi? Ääritilanteissa normaalia
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotKUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen
KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen
LisätiedotYhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014
Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan
LisätiedotOikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen
YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0005/4. Tarkistus
8.2.2017 A8-0005/4 4 Jean-Luc Schaffhauser 1 kohta kehottaa komissiota ehdottamaan kyberfyysisille järjestelmille, autonomisille järjestelmille, älykkäille autonomisille roboteille ja niiden alaluokille
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotLapsi oman elämänsä päähenkilönä
Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotRakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?
RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.
LisätiedotLihasmuistista ja muustakin. KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept
Lihasmuistista ja muustakin KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept www.hlconcept.fi Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus Luottamus/ (Kilpinen, Jääkiekon kansainvälinen huippuseminaari
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?
LisätiedotHuomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.
1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan
LisätiedotPJ 4 POLITIIKAN TUOTOS
PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan
LisätiedotYksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo
Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,
LisätiedotLaaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi
Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE
VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE Vapaaehtoisen nimi: 1. Vapaaehtoistyö Päivämäärä ja kesto Organisaatio Tehtävät Tarvittavat taidot ja osaaminen 2. Muut koulutukset ja kurssit Päivämäärä Kurssin,
LisätiedotLataa Muutoksen mahdollisuus Suomen kuntoutusjärjestelmässä - Sari Miettinen. Lataa
Lataa Muutoksen mahdollisuus Suomen kuntoutusjärjestelmässä - Sari Miettinen Lataa Kirjailija: Sari Miettinen ISBN: 9789514484773 Sivumäärä: 294 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.18 Mb Kuntoutusjärjestelmä
LisätiedotOhjausryhmän six-pack
Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016
Lisätiedotb) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
LisätiedotYhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa
Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 17. Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely
Talousmatematiikan perusteet: Luento 17 Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely Motivointi Viime luennolla käsittelimme integroinnin perussääntöjä: Vakiolla kerrotun funktion integrointi: af x dx = a f x
LisätiedotUUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?
UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?
Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon
LisätiedotHyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko
Hyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko Järjestökoulutukset Joensuu 11.2.2014 ja Kuopio 12.2.2014 Janne Mertanen, pääsihteeri Sisällys Hallitus on tiimi Onnistunut ja tehokas hallitustyöskentely
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotTerhi Maijala HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS SÄÄTIÖSSÄ
Terhi Maijala HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS SÄÄTIÖSSÄ Alma Talent Helsinki 2019 Copyright Alma Talent Oy ja Terhi Maijala Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-3900-1 (painettu kirja) ISBN 978-952-14-3901-8
LisätiedotTekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen
Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotKokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto
Kokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto Tero Vaaja Jyväskylän yliopisto Kokemuksen tutkimus, Oulu 26.4.2013 Onko mahdollista tietää, millaista on olla toinen ihminen? Nagel (1974): What Is It Like to Be
LisätiedotLuento 8: Houkutukset, itsekontrolli ja autonomia
Luento 8: Houkutukset, itsekontrolli ja autonomia Walter Mischelin kokeissa v. 1968 tutkittiin lasten itsekontrollia ja seurantatutkimuksissa todettiin, että lapset jotka pystyivät kontrolloimaan halujansa,
LisätiedotESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1
ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotJOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.
Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotAsiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen
Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Henry Uudista ja uudistu messut 28.9.2011 Saara Tarumo, toimitusjohtaja 1 Taustaksi ALEXANDER PAY MANAGEMENT Palkitsemisen
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotJoukkueenjohtaja ja vanhemmat
Joukkueenjohtaja ja vanhemmat JOUKKUEENJOHTAJA JA VANHEMMAT YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN! 67 1 JOUKKUEENJOHTAJA JA VANHEMMAT TUNNE JOUKKUEESI (vanhemmat) VANHEMPIEN AKTIVOIMINEN VANHEMMAT JOUKKUEEN TUKENA JA
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotSEM1, työpaja 2 (12.10.2011)
SEM1, työpaja 2 (12.10.2011) Rakenneyhtälömallitus Mplus-ohjelmalla POLKUMALLIT Tarvittavat tiedostot voit ladata osoitteesta: http://users.utu.fi/eerlaa/mplus Esimerkki: Planned behavior Ajzen, I. (1985):
LisätiedotCxO Academy. Johtaja riitojen sovittelijana. CxO Mentor Oy. Toni Hinkka
CxO Academy CxO Mentor Oy Johtaja riitojen sovittelijana Toni Hinkka 26.3.2014 Pahin yksittäinen aikasyöppö? Kalle Siiran väitöskirjan mukaan peräti 40 prosenttia esimiesten ajasta kuluu konfliktien ja
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotEETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?
Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi
LisätiedotOsaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti
Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti LIIKETALOUDEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄ 2.2.2016 Heljä Hätönen / Educa-Projektit Oy Osaaminen koostuu yksilön luontaisista kyvyistä, ominaisuuksista,
LisätiedotEI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?
EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotValmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015
Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotMonimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotPekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus
Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:
Lisätiedot* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia
KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema
LisätiedotQ-Kult työvälineen esittely Tukeeko organisaatiokulttuurinne laadunhallintaa?
LARK 6, tavoite 2: Henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien osallistuminen laadun kehittämiseen osana arkitoimintaa Q-Kult työvälineen esittely Tukeeko organisaatiokulttuurinne laadunhallintaa? Laatuhankkeiden
LisätiedotMiten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa?
Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa? tiedämme varmasti että jopa kaksi kolmesta länsimaisesta johtajasta epäonnistuu työssään; heidät erotetaan, alennetaan tai siirretään syrjään. Yleisin
LisätiedotLääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA. Teija Kotomäki. Yhteiskuntasuhdejohtaja
Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA Vaikuttavuustieto ja mittaaminen. Miten ja millaista tietoa tulisi kerätä? Miten saadaan tietoa kustannusvaikuttavista ja
LisätiedotRealiteetteja ja reunaehtoja
Realiteetteja ja reunaehtoja Toimiva arki Oppiva yhteistoiminta Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Mira Lönnqvist, toimintaterapeutti YAMK, lehtori Voimauttava prosessi Yhteistoiminnan haasteita arjen
Lisätiedot1Blogin arvostelu. Blogin tarkoitus. Arvostelun filosofia. Blogin sisältö. Blogin kieli ja tyyli. Viikkotehtävät. Blogin viikoittainen sisältö
1Blogin arvostelu Blogin tarkoitus Blogin pitäminen on tapa välittää tietoa ryhmän päätöksentekoprosessista ulkopuolisille tahoille. Samalla se toimii ryhmän sisäisenä resurssina ja tapana pitää kirjaa
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotEdustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet
Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus
LisätiedotKlubin kehittämistyöpaja Marja Sundström-Pullinen GMT 107-E
Klubin kehittämistyöpaja 2013 Työpajan tavoitteet Klubin toiminnan laadun parantaminen Jäsentyytyväisyyden nostaminen Jäsenten sitouttaminen Mitä klubi tekee ja miten tekee? LAADUKKAASTI TOIMIVASSA KLUBISSA
Lisätiedot