Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.

Transkriptio

1 Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä haluammeko määritellä intentionaaliset teot perusteiden avulla vai emme, on syytä yrittää ymmärtää mitä tekojen perusteilla tarkoitetaan. I Huomattava, että suomen kielessä perusteista ja syistä puhutaan joskus samassa merkityksessä. (Katso kirjan esimerkit s. 44.) I Perusteista puhutaan sekä silloin kun tekoja selitetään että kun niitä oikeutetaan. 34 / 47 Mitä perusteet ovat? I Usein ajatellaan että perusteet ovat jotakin sellaista, joka puoltaa (favour) sitä minkä perusteita ne ovat. Ne siis puhuvat sen puolesta tai voivat toimia sen oikeuttajina. Esimerkiksi uskomuksen perusteet puoltavat uskomusta ja teon perusteet puoltavat tekoa. I Usein ajatellaan myös, että perusteiden ja motivaation välillä on yhteys: perusteet puoltavat jotain tekoa ainoastaan suhteessa agentin haluihin. Tällaista näkemystä kutsutaan perusteinternalismiksi. I Peruste-eksternalismin mukaan perusteiden ja motivaation välillä ei välttämättä ole yhteyttä. 35 / 47

2 Mitä perusteet ovat? (2) Oletetaan nyt, että tekojen perusteet puoltavat tekoja ja että internalismi on totta, ja katsotaan mitä perusteiden olisi oltava näiden oletusten valossa. Puoltaminen Perusteet puoltavat tekoja. Internalismi Se, mitä perusteita agentilla on, riippuu jollakin tavalla agentin motivaatiosta. 36 / 47 Perusteet asiantiloina Tarkastellaan seruraavaa esimerkkiä: Esimerkki (Rahan antaminen): Sarah antaa rahaa ystävälleen Sashalle, joka tarvitsee sitä. Vaikuttaisi luontevalta ajatella, että Sashan rahantarve on seikka, joka puoltaa Sarahin tekoa antaa rahaa Sashalle. Tästä näyttäisi seuraavan, että perusteet voidaan ymmärtää asiantiloiksi. Asiantila Perusteet ovat asiantiloja, jotka puoltavat tekoja. 37 / 47

3 Perusteet asiantiloina (2) Perusteiden pitäminen asiantiloina ei O Brienin mukaan näyttäisi toteuttavan internalismia. Tarkastellaan seuraavaa esimerkkiä: Inspiraatio: SashaeitarvitserahaakutenSarahluuliantaessaanrahat. Mutta Sarah n tietämättä hänen anteliaisuutensa tekee Sashaan valtavan vaikutuksen, minkä seurauksena Sasha inspiroituu ryhtymään aiempaa paremmaksi ihmiseksi. Hänen päätöksensä seurauksena moni ihminen säästyy turhalta tuskalta ja saa Sashalta monenlaista apua joka tekee heidän elämästään aiempaa täydempää ja parempaa. Asiantilanäkemyksen mukaan Sarah lla olikin peruste antaa Sashalle rahaa! Vaikuttaa kuitenkin oudolta sanoa, että Sarah lla oli tämä peruste, sillä hän ei ollut siitä tietoinen eikä sillä ollut mitään yhteyttä hänen motivaatioonsa antaa rahaa. Voimme jopa olettaa, ettei hän olisi tästä asiasta edes välittänyt vaikka olisikin tiennyt. 38 / 47 Perusteet mielentiloina Yksi tapa toteuttaa internalismin vaatimus, että perusteilla on yhteys mielentiloihin, olisi redusoida perusteet niihin. Monet filosofit ovat ajatelleet näin Davidsonin artikkelin Actions, Reasons, and Causes takia, jossa perusteet ajateltiin halu-uskomus-pareiksi. Tarkastellaan nyt näkemystä, jonka mukaan perusteet ovat mielentiloja. Sellaisen näkemyksen mukaan edellisessä esimerkissä Sarah n peruste antaa Sashalle rahaa oli hänen halunsa auttaa Sashaa tämän rahantarpeessa. Psykologinen tila Perusteet ovat psykologisia tiloja kuten halut, jotka motivoivat agentteja tekemään tekoja. 39 / 47

4 Perusteet mielentiloina (2) I Näkemystä voi kuitenkin kritisoida kyseenalaistamalla sen, että psykologiset tilat kuten halut puoltaisivat tekoja. I Esimerkiksi haluni lyödä jotakuta ei varmastikaan puolla tai oikeuta lyömistä. Miksi siis myöskään haluni auttaa jotakuta puoltaisi tai oikeuttaisi hänen auttamistansa? I Jonathan Dancy onkin huomauttanut, että jos jokin teko on typerä, sen haluaminen ei tee sitä vähemmän typeräksi. I Lisäksi saatamme joskus haluta tehdä jokin asian siksi, että mielestämme teolle on (haluistamme riippumatta) hyviä perusteita. Tämä näyttäisi tukevan ajatusta että perusteet eivät ole halujamme. 40 / 47 Perusteet mielentiloina (3) I Voisivatko perusteet olla joitakin muita mielentiloja kuin haluja, esim. uskomuksia? Voisiko esimerkiksi uskomukseni, että Sasha tarvitsee rahaa, olla peruste lahjoittaa Sashalle rahaa? I Ongelmana tässä on, että uskomuksemme eivät välttämättä motivoi meitä toimimaan: Minulla voi olla uskomus että joku tarvitsee rahaa, mutta halu auttaa voi puuttua. Internalismin vaatimus ei siis toteudu (ja siirtymisemme asiantilanäkemyksestä mielentilanäkemykseen perustui juuri siihen että siten saisimme internalismin toteutumaan). I Entä jos uskon, että olisi oikein auttaa Sashaa tai että minun pitäisi auttaa Sashaa? Mutta näistäkään ei seuraa, että välttämättä haluaisin auttaa. Uskomuksilta puuttuu välttämätön yhteys motivaatioon. 41 / 47

5 Välimuotoja I On useita kantoja asiantila- ja mielentilanäkemysten välissä. Bernard Williams (1981) on argumentoinut, että perusteet voivat olla jotain agentin motivaatioon perustuvaa, vaikka agentilta tällä hetkellä puuttuisikin halu tehdä teko. Riittää, että agentti pystyy rationaalisesti päättelemään että teko olisi järkevä hänen motivaatioidensa valossa, sen tekeminen palvelisi hänen halujaan tai tavoitteitaan. I Esim. Agentilla ei ole halua mennä hammaslääkärille, mutta hän pystyy päättelemään, että hammaslääkärille meno on lopulta välttämätöntä hampaiden kunnossapysymiselle, mitä hän joka tapauksessa haluaa. I O Brien esittää ongelman tälle kannalle. Oletetaan, että on olemassa paikka nimeltä Kaaos, jossa kaikki elävät jatkuvassa hädässä ja puutteessa. Pienikin rahamäärä auttaisi parantamaan heidän olojaan ja sen lahjoittaminen olisi hyvin helppoa. O Brienin mukaan kaikilla ihmisillä olisi perusteita lahjoittaa rahaa kaaoslaisille, mutta olisi mahdollista, että henkilö joka ei välitä toisten hädästä ei pysty päättelemään että rahan lahjoittaminen olisi järkevää. 42 / 47 Välimuotoja (2) I Kaaos vaikuttaa ongelmalliselta esimerkiltä internalisteille, koska monien filosofien mukaan on olemassa joitakin perusteita jotka kaikki jakavat motivaatiosta riippumatta. Kaikilla on peruste auttaa kaaoslaisia tai vähentää viattomien lasten kiduttamista. I Jotkut internalistit kuten Christine Korsgaard ovat väittäneet, että tällaiset perusteet johtuvat siitä, että kaikilla agenteilla on välttämättä tiettyjä haluja, jotka ovat konstitutiivisia agenttiudelle, mutta tämä on kiistanalaista. I Mark Schroederin mukaan perusteeksi riittää, että teko palvelee mitä tahansa agentin vähäpätöisintäkin halua. Hän voi näin väittää, että rahan lahjoittamiselle kaaoslaisille on perusteltua vaikkapa siitä syystä, että silloin saa hyvän mielen tai maineen tai kiitoksen kaaoslaisilta tai vaikkapa siksi, että se on pieni askel kohti vakaampaa ja parempaa elinympäristöä itselle ja tätä varmasti kuka tahansa haluaa. 43 / 47

6 Välimuotoja (3) I Tämän kannan ongelma on päinvastainen Williamsin kantaan verrattuna. Kun Williamsin vaatimus perusteille on liian tiukka, tämä on liian salliva. Schroederin kannasta seuraa, että melkein mille tahansa teolle on olemassa perusteita. Esimerkiksi läheisten ihmisten tappamiselle olisi perusteita, koska se olisi hyvää lihaskuntoharjoitusta, sen jälkeen voisi hengittää happipitoisempaa ilmaa, joltakin heistä voisi löytyä kymmenensenttinen, tai muuta yhtä järjetöntä. I Schroeder myöntää, että tämä vaikuttaa absurdilta, koska tavallisesti sanoessamme että jollekin teolle on perusteita tarkoitamme että teolle on sellaisia perusteita jotka tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa. Hänen mukaansa asiassa ei kuitenkaan pitäisi luottaa liikaa arki-intuitioihin vaan hyväksyä, että nämä ovat perusteita jotka puoltavat tekoja, joskin hyvin vähäpätöisiä ja niitä vastaan on helppo löytää paljon painavampia perusteita. 44 / 47 Tekojen määrittely perusteiden avulla Käsitellään vielä lyhyesti teorioita, jotka yrittävät määritellä intentionaaliset teot perusteiden avulla ja tekojen selittämistä perusteselittämisenä. I Ajatus vaikuttaa lupaavalta, sillä tyypilliset intentionaaliset teot ovat sellaisia jotka tehdään perusteiden valossa: päätöstä tehdessä on punnittu perusteita puolesta ja vastaan. Nimenomaan perusteiden arvioimista pidetään rationaalisen toimijuuden tunnusmerkkinä ja sekä omien että muiden tekojen arvioinnin edellytyksenä. I Ongelmana on, että tällainen kanta johtaa kuitenkin helposti perusteiden näkemiseen mielentiloina eikä asiantiloina (mitä monet pitävät parempana tapana ymmärtää perusteet), sillä perusteiden punnitseminen tapahtuu aina agentin toimesta ja agentin on oltava tietoinen perusteista. Tällöin intentionaalinen toiminta määrittyy pikemminkin sen kautta mitä agentti pitää perusteina teolle kuin mitä perusteita teolla tosiasiassa on. 45 / 47

7 Tekojen määrittely perusteiden avulla (2) Toinen ongelma syntyy tekojen selittämisestä perusteiden avulla (jos perusteet ymmärretään asiantiloiksi): Jos agentti erehtyy teon perusteista ja ryhtyy toimintaan luullen virheellisesti, että asiantilat puoltavat sitä, millä perusteilla teko selitetään? Sellaisia perusteita ei näyttäisi olevan olemassa. O Brienin mukaan tähän ongelmaan voi reagoida kolmella tavalla: 1. Tekemällä erottelu normatiivisten ja motivoivien perusteiden välillä ja käyttämällä motivoivia perusteita tekojen selittämiseen silloin, kun normatiiviset perusteet puuttuvat. 2. Pitäytymällä normatiivisissa perusteissa ja yrittämällä jollain tavalla selittää teot niiden avulla sellaisissakin tapauksissa, joissa niitä ei itse asiassa ole olemassa. (Esim. Dancy) 3. Luopumalla yrityksestä selittää teot perusteiden avulla. 46 / 47