Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin"

Transkriptio

1 Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista toimintaa ohjaavat toisiinsa liittyvät uskomukset ulkomaailmasta, halut, päämäärät jne. jotka liittyvät toisiinsa sisältönsä perusteella luonnontieteet tutkivat kausaalisesti toisiinsa liittyviä tapahtumia Inhimillistä toimintaa ohjaavat kulttuuriset merkitykset ja yhteisölliset rakenteet Luonnontieteet selittävät, mutta ihmistieteet pyrkivät ymmärtämään kohdettaan? kohdetta ei voi edes hahmottaa ymmärtämättä sitä sisältä päin? 1 2 Ihmistieteet vs. luonnontieteet: riippumattomuus Luonnontieteen tutkimuskohde on ihmisestä riippumaton, ihmistieteiden ei kulttuuri, yhteiskuntarakenteet jne. ovat ihmisen toiminnan tietoisesti tai tiedostamatta tuottamia Ihmistieteellinen tieto voi vaikuttaa itseymmärrykseemme ja sitä kautta jopa ihmistieteen kohteeseen Ihmistieteellinen tieto voi liittyä poliittisesti ja eettisesti merkityksellisiin asioihin ovatko yhteiskuntatieteet arvovapaita? Metodologinen dualismi Myös metodologinen separatismi ja metodologinen pluralismi Ihmistieteillä erilainen kohde kuin luonnontieteillä intentionaalinen psykologia ja toiminnan ja kulttuuriolioiden merkitykset laadullisesti erilaisia asioita kuin luonnontieteiden kohde Erilaiset päämäärät tieto, mutta myös kommunikaatio ja politiikka Erilainen metodologia: ymmärtävä ihmistiede (vs. selittävät luonnontieteet) 3 4 1

2 Metodologinen monismi Myös naturalismi Kohde on erilainen, mutta myös ihmistieteessä on (tai pitäisi olla) kyse selittämisestä etsitään riippuvuussuhteita, ei ainoastaan kohteen itseymmärrystä Ihmistieteellisellä tiedolla voi olla muunlaisia käyttötarkoituksia kuin luonnontieteellisellä tämä ei tarkoita tiedon tuottamisen erilaisuutta Ei kannanotto esim. laadullisen ja määrällisen tutkimuksen eroihin tai tieteelliseen työnjakoon laadullinen (kvalitatiivinen) vs. määrällinen (kvantitatiivinen) -erottelussa on kyse havaintojen tuottamisen keinoista, ei päämääristä Ontologia (1) Olettavatko eri tieteet erilaisia asioita olemassa oleviksi ja miten tähän tulisi suhtautua? esim. neurologian, psykologian ja sosiologian oletukset käyttäytymistä ohjaavista tekijöistä kilpailevia näkemyksiä vai erilaisia näkökulmia? Ontologinen peruskysymys: miten eri tieteiden tutkimuskohteet suhtautuvat toisiinsa? ontologinen monismi: maailma on yhtenäinen, eri tieteet tutkivat samaa todellisuutta (käytännössä yleensä fysikalismia) ontologinen pluralismi: maailma on epäjatkuva ontologinen dualismi: maailmassa yksi epäjatkuva kohta (esim. materia vs. henki) 5 6 Ontologia (2) Ontologinen reduktio: tieteen tutkimuskohde palautuu toisen tieteen tutkimuskohteeksi esim. psykologian tutkimat ilmiöt ovat neurologian tutkimia ilmiöitä eri tavalla käsitteellistettynä ei edellytä, että voimme käytännössä kääntää tieteen väitteet toisen tieteen väitteiksi Emergenssi: ylempi ontologinen taso ei palaudu alemmaksi, mutta on sen tuottamaa esim. psykologian kohteissa on jotain, mikä ei palaudu aivojen toimintaan, mutta mieli ei ole silti aivoista irrallinen Eliminaatio: ylempää tasoa ei ole esim.eliminativismi mielen suhteen: mieltä ei ole Semantiikka (1) Semanttinen suhde: miten teoriat kääntyvät toistensa kielille? luokittelevatko teoriat havainnot samalla tavalla? tarkoittavatko samat sanat samaa asiaa? Semanttinen reduktio eli teoriareduktio: yhden teorian väittämät voidaan palauttaa toisen teorian väitteiksi käsitteellinen reduktio: redusoitavan teorian käsitteet voidaan määritellä perustavamman teorian kielellä opillinen reduktio: redusoitava teoria voidaan johtaa perustavammasta teoriasta 7 8 2

3 Semantiikka (2) Käsitteellisestä reduktiosta ei seuraa opillinen reduktio käsitteellinen reduktio kertoo, miten teorioiden kohteet liittyvät toisiinsa korkeampi teoria sanoa kohteestaan jotain uutta Semanttinen reduktio ei ole seuraus ontologisesta reduktiosta tieteet voivat tutkia samaa maailmaa erilaisista näkökulmista, eri käsitteistöillä ja erilaisilla pyrkimyksillä ontologisesta monismista ei seuraa, että fysiikka selittää kaiken, vaan että eri tieteiden teorioiden tulee olla yhteensopivia keskenään 9 Tieteiden horisontaaliset ja vertikaaliset suhteet Vertikaalisesti (pystysuunnassa) toisiinsa liittyvät tieteet muodostavat ontologisia (ja joskus myös opillisia) hierarkioita alempi tutkii ylemmän perustaa esim. fysiikka kemia biologia neurologia psykologia sosiologia Horisontaalisesti (vaakatasossa) toisiinsa liittyvät tieteet toimivat samalla ontologisella tasolla tutkivat eri ilmiöitä tai eri näkökulmia samaan ilmiöön täydentäviä näkökulmia, joskus kilpailevia väitteitä esim. eri yhteiskuntatieteet 10 Tieteiden riippuvuussuhteet Erivahvuisia väitteitä tieteiden vertikaalisista yhteyksistä: eliminativismi: vain perustava taso on oikeasti olemassa, siitä riippuvia ilmiöitä tutkivat tieteet tulevat katoamaan semanttinen reduktio alemmalle tasolle välttämätön tieteiden ristiriidattomuus (ei ristiriitaisia väitteitä) lopullisten tieteiden ristiriidattomuus: päämäärä, jonka ei tarvitse toteutua vielä Sekä horisontaalisia että verikalisia suhteita pohdittaessa on tärkeää selvittää käsitteiden merkityssuhteet tiedollinen ja selityksellinen työnjako 11 Tiedollinen työnjako Tiedollinen työnjako ja täydennys eri ilmiöt tai eri näkökulma samoihin ilmiöihin esim. toisen tieteen oletusten, mustien laatikoiden ja reunaehtojen tutkiminen (myös kumoaminen!) Kilpailu teoriassa ja käytännössä tieteiden raja-alueet: kuka saa sanoa mitä? tieteiden sisäinen kehitys ja mallien uudet sovellukset voi laajentaa tiedettä toisen alueelle jaettu tutkimuskohde: mitkä ovat selitysten kontrastit, pidetäänkö samoja kysymyksiä kiinnostavina, kääntyvätkö käsitteet ongelmattomasti? Jännite: monitieteisyys vs. erikoistuminen 12 3

4 Ymmärt rtävä ihmistiede Wilhelm Dilthey ( ), Hans-Georg Gadamer ( ): hermeneutiikka ihmistä, yhteisöjä ja kulttuuria ei voi ymmärtää kuin heidän omista lähtökohdistaan ihmistieteiden pyrkimyksenä kasvattaa ymmärrystä Esimerkkejä: tulkitseva historiatiede (R.G. Collingwood, ): historiallisten tapahtumien ymmärtämiksi on ymmärrettävä toimijoiden motiivit tulkitseva antropologia (esim. Clifford Geertz, ): kulttuuri koostuu merkityksistä, ihmistieteiden tehtävä on kulttuuristen merkitysten tulkinta 13 Merkitysten suhteellisuus Merkitys on relationaalinen ominaisuus merkitys on aina jonkin asian (teksti, toiminta) merkitystä jollekin Merkitys on holistista merkitys riippuu aina tilanteesta ja muista tilanteeseen liittyvistä merkityksistä Merkitykset ovat tyhjentymättömiä uusi asiayhteys tai tulkinta voi tuottaa uuden merkityksen Merkitykset voivat vaihdella tulkitsijan mukaan: merkitys itselle vs. merkitys yhteisölle tarkoitettu merkitys vs. tulkintaa ohjaava tilanne merkitys kohteelle vs. tutkijalle 14 Hermeneuttinen kehä Tulkinnan kohteen merkityksen holistisuus: esim. tekstin ilmaisujen merkitykset määräytyvät suhteessa toisiinsa ja laajempaan kontekstiin ilmauksen merkitys selviää vain kulkemalla kehässä ilmauksen (osa) ja asiayhteyden (kokonaisuus) välillä Lähtökohtana tulkitsijan esiymmärrys, jota korjataan tulkinnan kuluessa tulkitsijan näkemykset asiasta ja tekstin sisällöstä Tavoitteena johdonmukainen ja mielekäs käsitys kokonaisuudesta tulkitsijan ja tulkinnan kohteen merkityshorisonttien yhdistyminen 15 Tulkitsevan tutkimuksen mahdollisia kohteita Yksilön kokemus tai tarkoitukset esim. mitä tekstin kirjoittaja on tarkoittanut inhimillisen toiminnan merkitysten ymmärtäminen Tekstin, teon tai muun seikan kulttuurinen merkitys merkitys vastaanottajalle tai tarkkailijalle jonkin tietyn kulttuurisen kehyksen puitteissa Kulttuurinen kehys jäsennys, jonka valossa jäsenet tulkitsevat tilanteita (normit, tavat, arvostukset, merkitykset) mahdollistaa yhteistoiminnan ja kommunikaation ryhmän sisällä 16 4

5 Tekstin tulkinnan lajeja (1) Historiallinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus tavoitteena on selvittää merkitys jollekin henkilölle tai ryhmälle jossain kulttuurisessa kehyksessä teksti on osa empiiristä aineistoa Kirjallisuustieteellinen tulkinta kuten edellä, tai: mahdollisten tulkintojen etsiminen (tietyin reunaehdoin, esim. valitun teorian puitteissa) dekonstruktio: eri merkitysten ja niiden ristiriitojen löytyminen tekstistä yhtä aikaa tekstin ominaisuuksien tutkimista: miten tekstin ominaisuudet konstituoivat tulkintoja 17 Tekstin tulkinnan lajeja (2) Filosofian historia "luentana muita mahdollisia lähestymistapoja filosofian historiaan (Richard Rortyn, , jaottelu): oppihistoria hengenhistoria (suurten filosofien kokonaisfilosofiat) historiallinen rekonstruktio (tekstin merkitys kontekstissaan ja historiallisen kontekstinsa käsitteillä) rationaalinen rekonstruktio (tekstin kääntäminen nykykeskustelun kielelle) "keskustelu" klassikon kanssa irrottaa (osittain) tekstin historiallisesta kontekstista (ja kirjoittajan pyrkimyksistä), tavoitteena filosofisen ongelman parempi ymmärtäminen tekstin avulla 18 Tekstin tulkinnan lajeja (3) Dogmaattiset tieteet esim. uskonnollisten tekstien ja lakitekstien tulkinta tulkittavalla tekstillä auktoriteettiasema tavoitteena soveltaminen uusiin tilanteisiin lain kirjain vs. lain henki vs. lainsäätäjän tarkoitus vs. uusi normatiivinen tulkinta 19 5

Tieteidenväliset suhteet

Tieteidenväliset suhteet Tieteidenvälisi lisiä suhteita Tieteidenväliset suhteet Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 12 Tutkimuskohteiden ontologiset suhteet esim. aivot mieli yhteiskunta mitä seurauksia ontologisilla suhteilla

Lisätiedot

Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan

Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento 19.3. 1 Tekeminen vs. tapahtuminen

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin

Lisätiedot

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia

Laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 1 Laadullista tutkimusta koskevan jakson sisältöä: Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Aineiston hankinnan tapoja

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä

Lisätiedot

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön. Metodologinen individualismi. Perusteita metodologiselle individualismille

Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön. Metodologinen individualismi. Perusteita metodologiselle individualismille Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön Sosiaalinen todellisuus Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) 8. Luento 25.2.2010 Ajatus yksilöstä toiminnan syynä uhattuna kahdesta suunnasta:

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Haastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja

Haastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:

Lisätiedot

MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 1. luento 13.12.2005 Yleisesti tutkimuksesta tieteellisen tiedon ominaispiirteet tutkimustiedon tarkoitus tutkimuksen

Lisätiedot

YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA

YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA Pentti Alanen KUKA OLI YRJÖ REENPÄÄ Syntyi 18.7.1894, kuoli 18.12.1976 Fysiologian professori 1927-1962 HY Aistinfysiologian tutkija, filosofi Fenomenologiaan nojautuva

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka? 5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN HAKUKOHTEEN VALINTAKOE TO klo (Filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka)

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN HAKUKOHTEEN VALINTAKOE TO klo (Filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka) Jyväskylän Yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN HAKUKOHTEEN VALINTAKOE TO 6.6.2013 klo 12 15. (Filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka) OHJEET

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Poissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7.

Poissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. Poissulkemisargumentti Makro1 Makro2 Rakenne ja funktio konstituoi konstituoi Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. luento Mikro1 aiheuttaa Mikro2 Mikrotaso kausaalisesti täydellinen makrotason selityksellinen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä 1 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Ihmistieteet tiedettä vai tulkintaa?

Ihmistieteet tiedettä vai tulkintaa? Ilmestynyt teoksessa Anneli Meurman-Solin & Ilkka Pyysiäinen (toim.) Ihmistieteet tänään, 2005. Ihmistieteet tiedettä vai tulkintaa? Panu Raatikainen Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden, tai

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6.

Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. Yksilö ja yhteisö Yksilö ja yhteisö Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. luento 90-luvun lopulla sveitsiläinen avustusjärjestö toteutti korruption vastaisen ohjelman Pakistanissa. Perustui agentti-päämies

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Asemointitlastot 2016, 1/7 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee

Lisätiedot

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017 Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 %

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 % Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla. Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Rationaalisen valinnan teoria

Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisuuden teoriat 1) Mihin meillä on perusteita uskoa? 2) Mitä meidän pitäisi tehdä? 3) Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus,

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yiopisto , kello 12-16

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yiopisto , kello 12-16 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yiopisto 1.3.2010, kello 12-16 TUTKIMUSMENETELMIEN VALINTA LUONNON- JA IHMISTIETEET Onko luonnon- ja ihmistieteillä

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille

Lisätiedot

Kurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä

Kurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä Kasvatustieteen peruskurssi A/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kurssi (4op) koostuu Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/ UUTTA: Videomateriaali) Kaksi kurssikirjaa

Lisätiedot

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Hakijoista ensikertalaisia yht. yht.

Hakijoista ensikertalaisia yht. yht. Hakukohde Akvaattiset tieteet, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v): Jyväskylän yliopisto, Matemaattisluonnontieteellinen Biologian ala, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

Åbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle

Åbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot