Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia"

Tero Mikkola
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa Haaparanta & Niiniluoto (1986): Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Filosofian laitoksen julkaisuja 3/86. Helsingin yliopisto. Tieteellinen tutkimus on tutkivan subjektin ja tutkimusobjektin välistä vuorovaikutusta 1

2 Tieteen määritelmä? (1/4) Tiede ymmärretään toiminnaksi, jossa tavoitellaan ja hankitaan tietoa Tiede eroaa muista inhimillisen toiminnan muodoista, joilla on erilainen päämäärä Urheilu, tanssi, taide, tekniikka, maanviljely, kaupankäynti, politiikka Tieteen määritelmä? (2/4) Vaatimus uudesta tiedosta sulkee tieteen käsitteen ulkopuolelle toiminnot, joissa on kyse vain aikaisemmin hankittujen tietojen omaksumisesta ja järjestämisestä opiskelu, komitea- ja selvitystyö 2

3 Tieteen määritelmä? (3/4) Tiede ylittää tiedostamisen arkitason järjestelmällisyytensä ansiosta tieteellinen tiedonhankinta on organisoitu instituutioiden tehtäväksi ja tulokset kootaan systemaattisiksi tietojärjestelmiksi yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset tieteelliset julkaisut Tieteen määritelmä? (4/4) Järkiperäisyyden vaatimus asettaa ehtoja tieteelliselle ajattelutavalle: tiede ei voi nojautua yksilölliseen vaistoon tai intuitioon suostutteluun propagandaan tai jumalalliseen ilmoitukseen Tiedon hankkimisen on tapahduttava tiedeyhteisön hyväksymän tutkimusmenetelmän avulla 3

4 Epätiede? Esitetty tieteen määritelmä ei täysin rajaa käsitteen merkitystä Miten eroavat papin saarna, poliitikon vaalipuhe, tieteellinen esitelmä? Demarkaatio-ongelma tieteen ja epätieteen välinen rajanveto Tieteen luonne? Mitä tarkoitetaan tiedolla loogisella ajattelulla ja tieteellisellä tutkimusmetodilla? Näiden ongelmien järjestelmällinen ja kriittinen tarkastelu on metodologian ja tieteenfilosofian tehtävä 4

5 Milloin tutkimus on tieteellistä? Tiede on tiedonhankintaa, jossa käytetään erityistä tieteellistä menetelmää eli metodia Metodologinen optimismi: on mahdollista muotoilla kaikille tutkimusaloille soveltuva yleinen menetelmä Määrääkö tutkimuskohde tutkimusmetodin? Tieteellisen menetelmän kriteereitä (1/4) Objektiivisuus tutkimuskohteen ominaisuudet ovat tutkijan mielipiteistä riippumattomia tieteellinen tieto tutkimuskohteesta syntyy tutkijan ja tutkimuskohteen vuorovaikutuksen tuloksena tiedon lähteenä on tutkimuskohteesta saatava kokemus tutkimuskohteesta voidaan saada totuudellista tietoa, jonka laadusta myös tutkijayhteisö voi olla yhtä mieltä 5

6 Kriittisyys Tieteellisen menetelmän kriteereitä (2/4) ilmenee niinä vaatimuksina, joita hypoteesin perustamiselle, testaamiselle ja hyväksymiselle on asetettu tieteellisten hypoteesien tulee olla intersubjektiivisesti testattavissa eli niillä täytyy olla yhdessä sopivien lisäoletusten kanssa sellaisia seurauksia, joiden totuus tai virheellisyys voidaan julkisesti tarkistaa Tieteellisen menetelmän kriteereitä (3/4) Autonomisuus tieteen tulosten arvioiminen on tieteellisen yhteisön oma asia, johon tieteen ulkopuolella olevat ryhmät eivät saa vaikuttaa ei ole hyväksyttävää vedota siihen, että väitteen totuus olisi toivottavaa tai epätoivottavaa esimerkiksi poliittisista, uskonnollisista tai moraalisista syistä 6

7 Tieteellisen menetelmän kriteereitä (4/4) Edistyvyys Tieteen edistyminen merkitsee kasvun eli tulosten määrällisen lisääntymisen ohella sitä, että virheellisiä hypoteeseja tai teorioita korvataan uusilla tuloksilla, jotka ovat tosia tai ainakin vähemmän virheellisiä kuin aikaisemmat Tieteellinen ajattelu Tieteelliselle ajattelulle on tunnusomaista myös se, että se pohtii ja kehittelee paradigmojaan, oman toimintansa perusteita ei voida johtaa siitä miltä asiat näyttävät, kuten arkiajattelussa tiede kehittää teoriaa kriittisesti ja määrätietoisesti rationaalisen ajattelun keinoin 7

8 Tutkimus Jokaisen tutkimuksen lähtökohtana on - tai ainakin pitäisi olla - tiedollisen uteliaisuuden, käytännön tarpeiden tai teorian kehittämispyrkimyksen herättämä ongelma, johon tutkimuksen avulla etsitään vastausta Tutkimus yrittää käsittää sekä tutkitun ilmiön että sen tajunnassa synnyttämät spontaanit mielikuvat tai arkipäivän teoriat Tutkimuksen rajat? Tutkimus antaa aina vajavaisen kuvan tutkimuskohteesta havaittava tieto ei pysty kattamaan kaikkea tutkimuskohteeseen liittyvää ymmärtämiseen tarvittava havaintomaailman hahmotus tuottaa ideologisesti ja historiallisesti sitoutuneita yksinkertaistavia sekä luonteeltaan usein hyvin teoreettisia abstraktioita 8

9 Tutkimuksen vaatimukset? Tutkimus edellyttää arkikieltä täsmällisempää kommunikaatiota ongelmaan liittyvien käsitteiden huolellinen määritteleminen ja erittely on tarpeellista eivät korvaa empiiristä tietoa vaikuttavat tiedon järjestymiseen ja sen perusteella tehtäviin päätelmiin Luonnontieteiden lainalaisuudet Monet luonnontieteelliset ilmiöt ovat luonteeltaan varsin pysyviä voidaan tehdä luotettavasti laajojakin yleistyksiä selityksiä voidaan empiirisesti testata matemaattisia esityksiä voidaan hedelmällisestä kehittää 9

10 Yhteiskuntatieteiden historiallisuus Tarkastellaan usein ilmiöitä jotka eivät suurelta osin ole toistettavia vaihtelevat huomattavasti ajan myötä Tieto ei voi kasaantua tavanomaisessa mielessä, koska se ei kykene ylittämään historiallisia rajojaan Käsitteiden arvosisältö? Käsitteet ovat harvoin arvovapaita useimmat voidaan korvata toisilla käsitteillä, joilla on hyvin erilainen arvosisältö Arvottava lataus osaksi tarkoituksellista (!?!) Toisaalta arvoihin sitoutuminen väistämätön sosiaalisen olemassaolon sivutuote Yhteiskunnan jäseninä meillä on tuskin mahdollisuutta irtautua arvoistamme, kun pyrimme ammatillisiin päämääriin Gergen, Kenneth J. (1973): Social Psychology as History. Journal of Personality and Social Psychology 26:2, (Suomeksi: Sosiaalipsykologia historiana. Psykologia 26(1991):2, Psykologian helmiä.) 10

11 Arvolatauksien ongelmia Arvopainotteisten valintojen tunnistaminen saattaa olla vaikeaa Myös päinvastainen ongelma olemassa: tutkimusta arvioidaan siihen perustellusti tai perusteettomasti kiinnitettyjen arvonäkökohtien mukaan Tutkimuksen rajat! On mahdotonta päästä neutraaliuteen ja objektiivisuuteen Pulma pitäisi silti pystyä tiedostamaan Tutkimusta voi tehdä joistakin arvolähtökohdista, mutta sen tulisi olla näkyvää Omien arvojen mahdollisimman selvä eksplikointi on yksi keino, jolla voi yrittää vähentää piiloarvojen vaikutusta tutkimukseen 11

12 Yhteiskunnallisten ilmiöiden mittaaminen? Yhteiskunnan rakenne ja toiminta on ehdollinen siinä käytettävän merkitysjärjestelmän suhteen kysymys mittaamisesta asetettava suhteessa tähän käsitejärjestelmään joudutaan tekemään erilaisia kompromisseja eksaktisuus- ja systemaattisuusvaatimusten sekä arkikielen monimerkityksisyyden välillä Metodologinen pluralismi Kaikkia menetelmiä voi soveltaa hyvin tai huonosti, mutta niitä voi käyttää myös luovasti väärin Kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät, samoin kuin niiden sisäiset vaihtoehdot ja erilaiset menettelytavat voivat täydentää toisiaan jossain tutkimusongelmassa, mutta ne voivat kilpailla keskenään jossain toisessa yhteydessä 12

13 Tilastotiede? Tällä kurssilla on tavoitteena esitellä tilastotieteen tarjoamia keinoja käytännön tutkimusongelmien ratkaisuun Pelkkien menetelmien kuvaamisen sijaan pyritään hahmottamaan tilastotieteellisen ajattelun perusteita ja siihen kuuluvien elementtien välisiä suhteita 13

Samankaltaiset tiedostot

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa

1 Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa. Tieteellinen tutkimus on tutkivan subjektin ja tutkimusobjektin