Kausaliteetti. Kausaliteetin käsitek. Singulaarinen ja geneerinen kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi

Transkriptio

1 Kausaliteetin käsitek Kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 4. Luento Syy vaikutus-suhde kahden asian välillä syy aiheuttaa, tuottaa tms. vaikutuksen seuraus ja vaikutus : käytetään vaihdannaisesti, mutta seuraus viittaa myös loogiseen seuraukseen syy voi viitata kausaaliseen (vaikuttavaan) syyhyn tai toiminnan tai päättelyn perusteeseen (reason) vastuu voi viitata kausaaliseen tai moraaliseen vastuuseen Kausaliteetti on ajallinen suhde syy edeltää vaikutusta teleologisessa vaikutuksessa vaikutus edeltää syytä nykynäkemyksen mukaan aitoja teleologisia suhteita ei ole 2 Singulaarinen ja geneerinen kausaliteetti Singulaarinen (yksittäinen) kausaaliväite: tapahtuma c aiheuttaa tapahtuman e:n (cause, effect) esim. tupakointi aiheutti Matin syövän Geneerinen (yleinen) kausaaliväite: tyypin C tapahtumat aiheuttavat tyypin E tapahtuman esim. tupakointi aiheuttaa syöpää Kausaaliset prosessit ovat yksittäistapausten välillä ontologinen ensisijaisuus Kausaaliset lait koskevat yleisiä säännönmukaisuuksia tiedollinen ensisijaisuus: vain näistä tieteellistä tietoa Yksittäisen ja yleisen suhde avoin kysymys Kausaliteetti ja determinismi Determinismi: systeemin tämänhetkinen tila ja systeemiin vaikuttavat lait määräävät yksiselitteisesti sen, mitä systeemissä tapahtuu systeemin deterministisyys ei edellytä, että voisimme ennustaa sen käyttäytymistä (tiedollinen kysymys) Kausaliteetti ei edellytä determinismiä indeterministiset kausaaliset prosessit ovat mahdollisia vaikutus voi seurata jollain todennäköisyydellä, jolloin voimme ennustaa tilastollisen jakauman 3 4 1

2 Filosofiset kausaliteettiteoriat Reduktiivinen analyysi: kausaliteetin määrittely eikausaalisella käsitteistöllä filosofinen huoli kausaliteetin tieto-opillisesta ongelmallisuudesta: miten voimme koskaan tietää, että kahden toisiaan seuraavan tapahtuman välillä on kausaalinen yhteys? (David Hume) käytännön huoli: miten erottaa kausaliteetti ja pelkkä korrelaatio? Deskriptiivinen analyysi: kausaliteettikäsitteiden käytön kuvaileva analyysi kausaliteetti oletetaan pyrkimyksenä systematisointi ja teoreettisten apuvälineiden kehittäminen kausaaliseen päättelyyn Reduktiivisia kausaliteettiteorioita Säännönmukaisuusteoriat C on E:n syy, jos E seuraa C:tä säännönmukaisesti Probabilistiset teoriat C on E:n syy, jos C nostaa E:n todennäköisyyttä Prosessiteoriat c aiheuttaa e:n, jos c:n ja e:n välillä on jatkuva prosessi Kontrafaktuaaliteoriat c on e:n syy, jos e:tä ei olisi tapahtunut ilman c:tä Kilpailevia näkemyksiä, eri ominaisuuden kuvauksia vai eri käsitteiden määritelmiä? 5 6 Deskriptiivistä analyysia: Kausaliteetti ja manipulaatio Georg Henrik von Wright ( ): kausaliteetin käsitteen yhteys toiminnan käsitteeseen ihminen vaikuttajana ja vaikutuksen kohteena asioiden tapahtumisen aiheuttaminen ja estäminen tekeminen ja rakentaminen (moraalinen) syyllisyys ja vastuu Kokeellinen menetelmä tieteessä: tilanteen manipulaatio vaikutusten tutkimiseksi Manipuloitavuus syy tehdä ero kausaliteetin ja pelkän tilastollisen korrelaation välillä Deskriptiivistä analyysia: Kausaliteetti ja manipulaatio James Woodward: Making Things Happen (2003) C on E:n syy, jos tuottamalla C:n saisimme aikaan E:n esim. korkojen lasku aiheuttaa inflaatiota, jos laskemalla korkoja voimme saada aikaan inflaation ei kausaliteetin määritelmä: tuottaminen ja aiheuttaminen kausaalisia käsitteitä metodologinen väline kausaalisten suhteiden tutkimiseen Kyse on periaatteellisesta manipuloitavuudesta teoreettiset vs. todelliset interventiot 7 8 2

3 Pulmia kausaliteettiteorioille ja kausaaliväitteiden itteiden todentamiselle Kaikki aidot riippuvuussuhteet eivät ole kausaalisia esim. määritelmälliset riippuvuussuhteet: Sokrateen kuolema teki Ksantipasta lesken Ei-kausaaliset korrelaatiot tilastolliset sattumat yhteiset syyt: Jäätelön syömisen lisääntyminen on yhteydessä hukkumakuolemien lisääntymiseen Kausaalinen ylideterminaatio useampi yhtäaikainen syy: esim. yhteislaukaus teloituksessa Samalla tekijällä on useita vaikutuksia erilaiset kausaaliset reitit kahden asian välillä Kaksi kausaalista reittiä: E-pillerit ja verentukokset Tilastollinen väite: tupakoimattomilla alle 35-vuotiailla seksuaalisesti aktiivisilla naisilla, jotka eivät käytä muuta ehkäisyä, e-pillereiden käyttö estää verisuonten tukkeumien syntymisen riskiä Näennäisesti ristiriitainen väite: e-pillereiden käyttö aiheuttaa verisuonten tukkeumia väite perustuu siihen, mitä e-pillereiden vaikutusmekanismeista tiedetään 9 10 Kaksi kausaalista reittiä: E-pillerit ja verentukokset Molemmat väitteet pitävät paikkansa: mekanismia koskeva väite puhuu osavaikutuksesta tilastollinen väite koskee nettovaikutusta (kokonaisvaikutusta), johon toinen osatekijä on raskauksien ja niiden vaikutusten esto molemmat tarpeellisia puhetapoja Pulmia kausaliteettiteorioille ja kausaaliväitteiden itteiden todentamiselle Syyn turhautuminen väliin tulee muita syitä, jotka estävät vaikutuksen esim. myrkky aiheuttaa kuoleman, mutta aiemmin nautittu vastamyrkky estää sen tärkeää, kun tutkitaan asioiden kausaalisia voimia ja kykyjä Negatiiviset syyt esim. Talo ei palanut, koska kellarissa ei ollut räjähtäviä aineita. negatiivisten syiden merkitys riippuu yhteydestä, jossa kausaalisista suhteista puhutaan Kausaalinen tausta: olosuhteet, joiden puitteissa syyllä on vaikutus

4 Syyt INUS-ehtoina Välttämättömät ja riittävät ehdot: A on B:n välttämätön ehto, jos ja vain jos A:n puuttuminen takaa B:n puuttumisen A on B:n riittävä ehto, jos ja vain jos A:n esiintyminen takaa B:n esiintymisen Syy ei aina yksin ole riittävä: voi edellyttää taustatekijöitä: esim. oikosulku sytyttää talon vain, jos talo on palavaa materiaalia, palolle on saatavissa happea, eikä mikään tekijä (kuten palokunta) tule väliin Syy ei aina yksin ole välttämätön: syy voi olla vaihtoehtoinen: myös tuhopolttaja olisi voinut sytyttää talon Syyt INUS-ehtoina J. L. Mackie: The Cement of the Universe (1974) syy on ei-välttämättömän muttariittävänehdon ei-riittävämutta välttämätön osa Insufficient but Non-redundnat part of an Unnecessary but Sufficient condition Esim. oikosulku oli syy talon palamiselle: oikosulku ja muut tekijät yhdessä olivat riittävä ehto palamiselle, mutta eivät välttämätön: muidenkin seikkojen yhdistelmä olisi polttanut talon oikosulku oli välttämätön osa olosuhteita, jotka polttivat talon, mutta ei yksinään riittävä Syyt INUS-ehtoina Syiden poiminen riippuu siitä, mistä olemme kulloinkin kiinnostuneita muut syyt muodostavat kausaalisen kentän erot teorioiden ja tieteenalojen välillä vaikuttavat samankin kohteen erilaiseen kausaaliseen hahmottamiseen 15 Kausaalinen pääp äättely Mistä voidaan päätellä syyn ja vaikutuksen välinen suhde? tilastollisten korrelaatioiden etsiminen ei-kausaaliset korrelaatiot: kokeellinen testaaminen Lisäksi huomioitava: pelkästä nettovaikutuksesta ei voi päätellä, millä tekijöillä on kausaalista vaikutusta ja mihin suuntaan mahdollinen ylideterminaatio, syyn turhautuminen (voivat peittää vaikutuksen), kausaalinen tausta Kausaaliväitteiden johtaminen tilastoista edellyttää kausaalista taustatietoa esim. vaikuttavat mekanismit ja rakenteelliset seikat 16 4

5 Simpsonin paradoksi Esimerkki rakenteellisten seikkojen merkityksestä yksittäisille kausaaliväitteille Esimerkki: epätasainen sukupuolijakauma sisäänpääsyssä yliopistoon ilman syrjintää Laitos 1 Laitos 2 Hakijoita: 10 miestä 90 miestä = naista 10 naista = 100 Sisäänpääsyprosentti: 10% = 90% = 1 mies 81 miestä = 82 9 naista 9 naista = 18 Kausaaliset mekanismit Miksi? -kysymyksen taustalla oleva kuinka? -kysymys miten kausaalinen suhde toimii? monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden purkaminen osiinsa esim. miten kasvihuonekaasut vaikuttavat ilmastoon Syy-yhteyksien selvittäminen kartuttaa teoreettista ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä Teoreettiset hypoteesit mekanismeista auttavat syiden etsimisessä tosiasialliset vs. teoreettisesti mahdolliset mekanismit Tieto mekanismeista todistaa kausaalisuhteen olemassaolosta esim. ilmastonmuutos: tiedämme, miten kasvihuonekaasut toimivat kertoo selityksen soveltuvuusalasta selitys toimii siellä missä on tarvittavia mekanismeja esim. luonnonvalinta erilaisissa yhteyksissä mahdollistaa tiedon ilman peittäviä lakeja peittävät lait (ensi kerralla): yleistyksiä, joihin selitettävät tapaukset upotetaan rakentaa sillan tutkimuksen "tasojen" välille esim. psykologiset mekanismit, jotka ohjaavat käyttäytymistä Funktionaalinen selittäminen Toiminnan selittäminen sillä, mikä on sen tarkoitus funktionalismi sosiologiassa: esim. uskonnon selittäminen sen tuomalla koheesiolla sopeutumisselitykset biologiassa: esim. kirahvilla on pitkä kaula, jotta se ylettyisi juomaan pitkien jalkojensa kanssa teleologisilta näyttävien syy-suhteiden selittämistä kausaalisina syy-suhteina: se mitä kohde on tehnyt aiemmin on syy sille, mitä se tekee nyt Kaksi funktion käsitettä: funktiokausaalisena roolina: kaikki, mitä kohde saa aikaan osana systeemiä (funktionaalinen analyysi) etiologinen funktio: ne asiat, joiden nojalla kohde on olemassa (funktionaalinen selitys)