Mieli & materia. Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto
|
|
- Tapani Salo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mieli & materia Pauli Brattico Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto Otto Lappi Kognitiotiede/Psykologian laitos Helsingin yliopisto Jos kissalla on kymmenen kertaa suuremmat aivot kuin hiirellä, tarkoittaako tämä että kissalla on myös kymmenen kertaa isommat ajatukset kuin hiirellä? Keskeiset käsitteet: materialismi; dualismi; epifenomenalismi; eliminativismi; naturalismi; intentionaalisuus. A jatukset ja muut kognitiivisen ilmiöt jäsennetään arkikielessä mentaalisiksi tai psyykkisiksi ilmiöiksi, aikaisemmin niitä tutkittiin sielutieteessä sielun ilmiöinä erotuksena materiaalisista ilmiöistä. Mitä mentaaliset ilmiöt ovat, miksi ja miten ne on erotettu ja erotetaan nyktään materiaalisista ilmiöistä, ja miten nämä kaksi ilmiötyyppiä liittyvät toisiinsa? Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kognitio organismien ja artefaktien representaatio- ja informaationprosessointiominaisuudet. Kognition piiriin kuuluu sellaisia psyykkisiä toimintoja kuin ajattelu, muisti, havaitseminen, ongelmanratkaisu, kieli, oppiminen ja älykkyys. Millaisia ovat kognitiiviset ominaisuudet? Ovatko ne materian vai sielun ominaisuuksia? Miten ne liittyvät tutumpiin materiaalisiin ominaisuuksiin kuten paikkaan, tilavuuteen tai rakenteeseen? Dualismi René Descartes päätteli seuraavasti: Otetaan tarkastelun kohteeksi ensin vaikkapa liidunpala, joka edustaa materiaalisia kappaleita. Mitä ominaisuuksia sillä on? Selvästi liidunpalaan voidaan yhdistää esimerkiksi paino, väri, maku, haju, tietty paikka ja ajanhetki (spatiotemporaalisuus). Descartesin mukaan ymmärryksemme avulla 1 käsitämme liidunpalan aineelliseksi substanssiksi, ts. ymmärrämme että liidun eri havaittavien ominaisuuksien (moodien) taustalla on spatiotemporaalinen jokin, aineellinen olio itsessään joka on pysyvä, erotuksena sen hetkellisistä ominaisuuksista jotka edustuvat aisteissamme ja jotka ovat alati muuttuvia. Descartesin filosofiassa oleellista oli materian mekaanisuus: materiaalisen maailman kappaleet olivat vuorovaikutuksessa työntämällä toisiaan tai osumalla toisiinsa. Vuorovaikutus ei voinut toteutua ilman vuorovaikuttavia kappaleita. Nämä ominaisuudet vaikuttavat myös välttämättömiltä. Onko mahdollista kuvitella liitua, joka ei olisi missään paikassa, tai joka ei painaisi mitään? Olkoon toinen tutkittava ilmiö vaikkapa ajatus. Näin tulemme lähemmäs kognitiotiedettä. Mitä ominaisuuksia on ajatuksilla? Onko ajatuksella jokin väri? Tuijota valkoista liidunpalaa tai tätä paperia. Muuttuuko jokin asia mielessäsi/aivoissasi (sielussasi?) valkoiseksi? Mikä on valkoinen, liitu vai kokemuksesi siitä? Se ajatus, että tuossa on valkoista paperia, ei muutu valkoiseksi. Ajatellaanpa ajatusta, että auringon keskustassa on 6 1 Descartes oli rationalisti.
2 miljoonan asteen kuumuus. Tämä ajatus olisi kärventänyt tiedemiesten aivot tai mielen ja kauan sitten jos ajatuksen kohteen ominaisuudet siirtyisivät suoraan itse ajatusten ominaisuuksiksi. Paljonko erilaiset ajatukset painavat? On kai mieletöntä väittää kirjaimellisesti, että Raskaat ajatukset painavat vähän enemmän kuin kevyet, ja kevytmielisillä ihmisillä on jälkimmäisiä enemmän. Kysymys on metaforasta, ei tieteellisestä (fysikaalisesta) hypoteesista. Ehkäpä ajatus ei paina mitään? Toisaalta jos se ei paina mitään, sen pitäisi kellua ilmassa? Kappaleen, jonka massa on 0 kg (mutta jolla on tilavuus ja pinta), pitäisi Arkhimedeen periaatteen nojalla leijua. Mutta tämäkin vaihtoehto tuntuu oudolta; ajatukset eivät varmaankaan leijaile ilmassa pääni ympärillä. Ehkäpä ne eivät noudata fysikaalisia lakeja ja/tai niillä ei sitten ole tilavuutta tai pintaakaan (geometrista sisäpuolta ja ulkopuolta). Descartesin mukaan molemmat väitteet pitävät paikkansa: ajatuksilla ei ole lainkaan sellaista ominaisuutta kuin paino, sijainti tai koko (ne olivat siis sisäisiä jossain muussa mielessä kuin että ne sijaitsevat pään sisällä), eivätkä ne noudata materian mekaanisia lakeja vaan seuraavat toisiaan järkiperustaisesti. Jos jätämme huomiotta ajan (ajatukset tapahtuvat aina tiettynä ajan hetkenä), niin vaikuttaa siltä, että ajatuksilla ei ole mitään niitä ominaisuuksia, jotka luonnehtivat materiaalisia kappaleita: siis sellaisia ominaisuuksia kuin painoa, väriä, hajua tai makua. Sen sijaan aivoilla ja aivotiloilla nämä ominaisuudet ovat. Aivot ovat materiaalinen kappale, ajatukset eivät ole. Koska ajatukset eivät ole materiaalisia siten kuin olemme määrittäneet sanan materia, ne ovat jotakin muuta. Oheinen kaavakuva kuvaa näitä ajatuskulkuja: TAULUKKO: Mielen ja materian ominaisuuksia substanssidualismin näkökulmasta. (Miten itse täyttäisit taulukon?) OMINAISUUS AIVOT MIELI paino ei väri ei maku ei haju ei jossain paikassa materiaalinen mekaaninen aika aistiva rationaalinen Tämän ominaisuuksien eroavaisuuksien vuoksi on ehkä rehellisintä keksiä mielelle uusi nimilappu. Olkoon tämä nimilappu mentaalinen olio. Mentaalisten olioiden ja tapahtumien olomuoto ei ole materiaalinen, Descartes päätteli, ja päätyi ns. dualistiseen teoriaan mielestä ja materiasta. Henki ja materia ovat kaksi eri substanssia, kaksi eri oliota jotka voivat olla olemassa toisistaan riippumatta. Dualismin mukaan mieli ja aivot ovat kaksi erillistä oliota t. substanssia. Aivot (yleensä jokin erityinen aivojen osa yhdysaivot ) ovat kausaalisessa vuorovaikutuksessa erillisen mielen kanssa. Dualismin mukaan mieli ja aivot ovat kaksi erillistä oliota t. substanssia. Aivot (yleensä jokin erityinen aivojen osa yhdysaivot ) ovat kausaalisessa vuorovaikutuksessa erillisen mielen kanssa. Descartesin substanssidualismin - myös monien ihmisten arkikäsityksen mukaan ihmisellä on siis sekä aineellinen ruumis että aineeton mieli. Dualismin mukaan mieli ei toteudu aivojen toiminnassa, vaan on jotain muuta. Aivot ehkä esikäsittelevät tietoa, ja suorittavat jotain yksinkertaisia (refleksi) toimintoja, mutta jotta aistimuksista tulisi tietoisia kokemuksia aivojen on lähetettävä tieto havainnoista mieleen, joka vastaavasti lähettää toimintakäskyjä aivoille sen sijaan että aivot ohjaisi itse itseään, dualistin mukaan tarvitaan lisäksi erillinen mieli, joka ohjaa aivoja, ja aivojen välityksellä muuta ruumista. Vaikuttaa selvästi siltä, että ajatukset vaikuttavat kausaalisesti materiaaliseen kehoon. Kun päätän nostaa kättäni, käteni nousee. Tämä on aivan eri asia kuin jos käteni nousee jonkin ulkoisen voiman vaikutuksesta. Descartesin mukaan aineeton sielu vaikuttaa kausaalisesti materiaalisiin aivotiloihin, mikä puolestaan saa hermojen välityksellä esimerkiksi käden nousemaan. Miltä tällainen sielun vaikutus aivoihin näyttäisi aivotutkijan näkökulmasta? Koska nykyään tiedämme aivojen toimivan sähkökemiallisesti, nykyaikaisen aivotutkimuksen näkökulmasta
3 aineettomilla mielenliikutuksilla pitäisi siis olla kyky tuottaa aivoissa sähkökemiallisia ilmiöitä. Dualismia on kannatettu nykyäänkin. Nobel-palkittu neurotieteilijä John Eccles on useissa kirjoissaan kannattanut näkemystä, jonka mukaan henki ohjaa ruumiimme käyttäytymistä aivojen kautta, erityisesti vaikuttamalla vasemman aivokuoren neuraalisiin tapahtumiin (ks. Popper & Eccles, 1977). Dualismin kritiikkiä Yleisesti ottaen kartesiolainen substanssidualismi on kuitenkin psykologien, aivotutkijoiden, ja filosofien keskuudessa hylätty. Nykyään psykologien ja aivotutkijoiden piirissä on yleisesti hyväksytty tosiasia, että kaikki psyykkinen toiminta on aivotoimintaa. Vielä 1900-luvun alkupuolelle asti dualismia ja materialismia voitiin pitää yhä tutkimuksen alla olevina kilpailevina hypoteeseina, mutta nykyään dualismin voidaan katsoa olevan psykologiassa samassa asemassa kuin kreationismi (vs. evoluutioteoria) biologiassa ja luomiskertomus (vs. alkuräjähdysteoria) fysiikassa. Perustelu on seuraavan kaltainen: Miten toisessa, henkisessä oliossa ilmenevät tapahtumat voivat tuottaa sähkövirtaa materiaalisessa maailmassa? Ilmeisesti aivoissa myös ilmenisi tällöin tapahtumia, joille ei voitaisi löytää fysikaalista aiheuttajaa. Hermosolut saattaisivat aktivoitua ja sammua ilman fysikaalista selitystä. Nämä ylimääräiset tapahtumat olisivat sielun aiheuttamia. Monien tutkijoiden mielestä tämä olisi ongelmallista, ja se rikkoo fysiikan lakeja (ennen kaikkea termodynamiikan 1. pääsääntöä jonka mukaan energiaa ei voi syntyä tyhjästä): mieluummin ollaan taipuvaisia uskomaan, että jokaiselle fysikaaliselle tapahtumalle aivoissa löytyy aina fysikaalinen selitys aivoista tai sen ulkopuolelta, joka tapauksessa materiaalisesta maailmasta. Yleensä fysikaalisen maailman oletetaan olevan (sekä termodynaamisessa että kausaalisessa mielessä) suljettu systeemi: kaikille fysikaalisille tapahtumille pitäisi löytyä fysikaalinen selitys. Tämä näyttää todella pätevän kaikkken mitä teemme ruumiillamme: käden nousemista edeltää hermoimpulssi kädessä, niskassa ja aivoissa, ja tätä edeltää joukko impulsseja aivokuorella joissa käsky nostaa käsi syntyy, ja niin edelleen. Mutta nyt syntyy uusi ongelma: ajatukset, tietoisuus, tunteet ja kokemukset näyttävät häviävän kuvauksesta kokonaan! Pelkät aivoissamme ja keskushermostossamme edestakaisin kulkevat hermoimpulssit näyttävät riittävältä tuottamaan ja selittämään kaiken havaittavan käyttäytymisen mihin mieltä sitten enää tarvitaan? Epifenomenalismin mukaan mentaaliset tilat ovatkin vain aivojen oheistuotteita, mutta niillä ei todellisuudessa ole mitään vaikutusta materiaaliseen maailmaan eikä niitä varsinaisesti tarvita minkään aivoissa tapahtuvan ilmiön (kausaaliseen) selittämiseen. Eliminativismi eli eliminatiivinen materialismi menee vielä pidemmälle väittäessään, ettei mentaalisia tiloja oikeastaan edes ole: kaikki mitä oikeasti on olemassa on vain fysiikan alkeishiukkaset tapamme puhua aivojen toiminnan yhteydessä mentaalisista ilmiöistä on vain arki-intuitioon perustuvaa sepitettä jolla ei ole sijaa tieteellisessä maailmankuvassa (eräänlaista käyttäytymisen intuitiivista ymmärtämistä helpottavaa narratiivista kuorrutusta ). Nykyaivotutkijoiden näkökulma ei ole sen enempää dualistinen, epifenomenalistinen kuin eliminativistinenkaan. Sitä voisi kutsua maltilliseksi materialismiksi. Sen mukaan mentaalisia ilmiöitä on olemassa (jos mieltä ei olisi olemassa, miksi aivot ylipäätään olisivat niin kiinnostavia?), mutta kaikki mentaalinenkin on kuitenkin jollain tavalla loppujen lopuksi materiaa. Ilmeinen ongelma tässä kannassa on sen epämääräisyys! Materialismi & naturalismi Materialistit olettavat mielen olevan aineellisten aivojen toimintaa. Tässäkin tapauksessa voimme silti väittää, että materiaalisilla aivoilla on ainakin kahdenlaisia ominaisuuksia: mentaalisia ominaisuuksia (jotka yhdessä muodostavat mielentilat ) ja fysikaalisia ominaisuuksia jotka yhdessä muodostavat kehon tilat 2. Tässäkin tapauksessa fysikaalinen kuvaus ja mentalistinen kuvaus näyttävät puhuvan aivan eri tyyppisistä asioista. Materialismin mukaan on kaikki luonnossa nykyään esiintyvät psykologiset ilmiöt toteutuvat materiaalisissa olennoissa (käytännössä ihmisen tai jonkin muun eläimen aivoissa). Ihmisen mieli koostuu tämän teorian mukaan jollain tavalla loppujenlopuksi vedestä, proteiineista, rasvasta, suoloista ja vähäisistä määristä joitakin muita kemiallisia aineita, mutta sopivasti organisoituna tällaisen koostumuksen omaavassa oliossa voi esiintyä mentaalisia (kognitiivisia) ilmiöitä. Jos materialismin mukaan kaikki on loppujen lopuksi materiaa, niin mitä tarkoitamme tässä yhteydessä materialla? Palauttakaamme mieliin että Descartesilla oli materiasta selvä käsitys: siihen kuului tiettyjä ominaisuuksia sekä mekanistinen maailmankuva, jossa kappaleiden vuorovaikutus tapahtui fyysisen kontaktin perusteella. Tätä voisi sanoa arkifysiikan maailmankuvaksi: maailma koostuu kappaleista, jotka 2 Jotkut filosofit kuten John Searle (1992) näyttävät kannattavan tämäntapaista ominaisuusdualismia hänestä aivot tuottavat redusoitumattomia mentaalisia ominaisuuksia, joista tietoisuus on ehkäpä kaikkein tärkein. Sen sijaan, että Searle olettaisi aivoista erillisten sieluolentojjen olemassaolon, hän väittää aivojen kausaalisesti tuottavan redusoitumattomia mentaalisia ominaisuuksia. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole tavallinen ( horisontaalinen ) biljardipallokausaatio kuten silloin kun yksi fysikaalinen tapahtuma aiheuttaa toisen, vaan jokin uusi ( vertikaalinen ) kausaation laji. Ei ihme että kirjan nimi on Mystery of Consciousness
4 tönivät toisiaan. Jo Newtonin painovoimateoria soti tätä näkemystä vastaan, sillä siinä sallittiin kappaleiden välille vuorovaikutus painovoima joka näytti vaikuttavan yhtä hyvin yli aineettoman tyhjyyden (ilman välittävää fyysistä kontaktia) kuin läpi kiinteiden kappaleidenkin. Newtonilla oli suuria vaikeuksia uskoa tällaisen voiman olemassaoloon, olkoonkin että teoria selitti kauniisti monet ilmiöt. (Oliko mystinen painovoima sittenkin materiaalinen olio esim. massiivisten kappaleiden välillä sinkoilevia hiukkasia?) Jo Newton ja Galilei romuttivat (tai ainakin uudelleen muotoilivat radikaalisti) arki-intuitioon perustuvat käsitykset materiasta ja aineen käyttäytymisestä luvulle tultaessa fysiikan maailmankuva (kuva aineen, energian ja erilaisten abstraktien kenttien muodostamasta materiasta) oli jo edennyt melko kauas arkifysiikan ajatuskuluista. Suhteellisuusteorioiden ja kvanttifysiikan kummallisuudesta onkin sitten kirjoitettu hyllymetreittäin kirjoja. Kärjistäen voidaan sanoa, että Newtonista lähtien meillä ei ole ollut yleispätevää määritelmää materialle, eikä siten täysin koherenttia mielen ja materian ongelmaakaan. Fyysikot ovat löytäneet luontoa tutkimalla erilaisia outoja asioita: kenttiä, värähtelyjä, valoaaltoja, valohiukkasia, ainehiukkasia, aineaaltoja, todennäköisyysaaltoja, uusia ulottuvuuksia, ja niin edelleen, ja arvattavasti tulemme uusia ja yhä oudompia asioita tullaan löytämään kun materiaalista maailmaa tutkitaan pidemmälle. Yksi eliminativismin muoto on fysikalismi, jonka mukaan maailmassa on sitä mitä parhaat fysikaaliset teoriat sanovat, ei mieltä sen enempää kuin materiaa sanojen arkikielisissä merkityksissä. Tämä ei tietenkään tarjoa meille mitään a priori tietoa tai määritelmää sille, mitä fysiikassa joskus tullaan löytämään. Ehkä materian määritteleminen ei onnistu fysiikan avulla, ja ehkä termiä materia on turha yrittääkään määritellä. Tällöin mielen ja materian ongelma muuttuu kysymykseksi siitä, miten mielen tieteiden (psykologia, kognitiotiede) ja fysiikan tutkimustieto voidaan liittää uskottavasti toisiinsa (miten molempia voidaan pitää saman tutkimuskohteen eri tasoisina kuvauksina). (Nykyään mind-body ongelma onkin pikemminkin tajunnan subjektiivisuuden ja tieteen objektiivisuuden välinen ongelma, kuin mielen ja aineen välisen vuorovaikutuksen ongelma). Tällaista lähestymistapaa voidaan pitää naturalistisena; sen mukaan niin fysiikan kuin psykologian tutkimuskohteena ovat luonnon ilmiöt, joita eri tieteet havainnoivat, kuvailevat ja selittävät kukin omien menetelmiensä ja teorioidensa näkökulmasta (ontologisesti naturalismi ei siis ole sen enempää eliminativistinen kuin dualistinen, vaan pikemminkin pluralistinen lähestymistapa). Käytännössä naturalismi samastuu nykyään materialismiin tällöin materiaa ja sen ominaisuuksia ei kuitenkaan tule ymmärtää liian ahtaasti, arkifysiikassa annettuina olioina tai pistemäisinä hiukkasina tyhjässä avaruudessa (newtonilainen idea). Kognitiotiede ja fysiikan eri osa-alueet ovat tällöin vain luonnontieteen eri osa-alueita. Intentionaalisuus & sen naturalisoiminen Kognitiotiede näyttää kuitenkin tutkivan olemukseltaan erilaisia ilmiöitä kuin fysiikka. Kognitiotiedettä luonnehtii sen tutkimuskohteiden, tiedon ja tietoa koodaavien representaatioiden, intentionaalisuus. Tämä käsite tarkoittaa sitä, että ajatukset ja muut intentionaaliset tilat kohdistuvat johonkin niiden itsensä ulkopuoliseen konkreettiisiin tai abstrakteihin intentionaalisiin objekteihin. Ajattelussa on siis olemassa suhde, relaatio, ajatuksen ja sen kohteen välillä jota kutsutaan intentionaalisuudeksi. Intentionaalisuuden käsite on peräisin keskiajan skolastikoilta, mutta nykyiseen asuunsa sen kiteytti filosofi Franz Brentano (1874). Erikoisen, ja materialismin kannalta ongelmallisen, relaatiosta tekee se, että toisin kuin luonnontieteen kuvaamien relaatioiden kohdalla tavallisesti (esimerkiksi kausaalisuhteen), relaation toisen osapuolen nimittäin kohteen (esim. yksisarvinen, ranskan nykyinen kuningas, luku kolme, äärettömyys, Jumala, ) ei tarvitse olla olemassa ainakaan aineellisessa maailmassa! Intentionaalisuuden naturalisoiminen onkin yksi kognition filosofian eniten keskustelua herättäneistä ongelmista. Käsitteet intentionaalisuus ja tieto on lainattu arkipsykologiasta, aivan samoin kuin käsitteet paino ja lämpö on lainattu arkifysiikasta. Molemmat käsitteet ovat osa ihmisten jokapäiväistä kanssakäymistä vastaavasti käsitteen intuitiivinen sisältö on melko helppo tavoittaa arkikokemuksen perusteella, mutta sen täsmällinen (filosofinen) määritteleminen ja sisällyttäminen osaksi teoriaa kognitiosta osoittautuu itse asiassa yhtä mutkikkaaksi kuin massapistemekaniikan tai termodynamiikan käsitteelliset perusteet (jossa ollaan jo jo melko kaukana käsitteiden arkimerkityksestä). Käytämme intentionaalista näkökulmaa arkipsykologisissa kuvauksissa henkilön uskomuksista, haluista, havainnoista, mielikuvista ja muista psykologisista tiloista. Esimerkiksi kerromme toisillemme, että ajattelin eilen sinua vaikka tiesin sinun olevan kaukana näin kuvasi silmissäni kaikkialla, olit mielessäni koko päivän ja toivoin sinun palaavan luokseni pian. Aivan samoin kun kerromme miten monta kiloa olemme onnistuneet pudottamaan painoa vyötärön seudulta alkukesän aikana, mutta käytämme arkifysikaalista painon käsitettä - emme kiinnitä huomiota siihen, että kuussa tai putoavassa hississä nuo kilot painaisivat huomattavasti vähemmän (vaikka
5 massa pysyykin samana), tai että kilojen putoaminen ei ole kirjaimellista vaan metaforista. Ero ei aina ole selvä onko ihmisten henkinen ja fyysinen energia arkipsykologinen tai arkibiologinen käsite? Onko se otettava kirjaimellisesti vai metaforisesti? Onko mielellä omaa energiaa jonka määrä voi vaihdella ihmisestä ja tilanteesta toiseen? Sama pätee intentionaalisuuteen ja ajatusten ominaisuuksiin: tieteellinen tutkimus on paljastanut niistä joukon outojakin ominaisuuksia, joita emme normaalissa arkitilanteissa huomaa (näistä lisää myöhemmin). Tieteellinen tutkimus etenee omia polkujaan välittämättä a priori tai arkimääritelmistä. Naturalismin näkökulmasta mentaalisuus on siten kenties aivan kuin fysikaalisuus: kumpikin osa todellisuutta, tietyin käsittein hahmotettuna. Ongelmaksi jää nyt se, miten nämä eri kuvaustavat ja niiden avulla saatu tieto voidaan yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi samanlainen ongelma joka saadaan kun kemiallinen tieto yritetään yhdistää fysikaalisen tiedon kanssa, ongelma joka oli pitkään ratkaisematon. Samanlaisia kysymyksiä nousee myös fysiikan sisällä. Fysiikassa puhuttiin materian hiukkas-aalto-dualismista, mikä tarkoitti että fysikaalisilla olioilla näytti olevan paradoksaalisesti sekä hiukkasten että aaltojen ominaisuuksia. Samoin aivoilla on niin fysikaalisia, neuraalisia, kuin mentaalisiakin ominaisuuksia. Ongelmaa voidaan hahmottaa myös hieman toisesta näkökulmasta. Fysiikan näkökulmasta mieli koostuu vedestä, proteiineista, rasvasta, suoloista ja vähäisistä määristä joitakin muita kemiallisia aineita. Kognitiotieteen näkökulma on kuitenkin erilainen kognitiotieteilijä ei kysy mistä aineista mieli koostuu, vaan esimerkiksi mistä intentionaalisista tietosisällöistä mieli koostuu?. Tästä asiasta fysiikan teoriat eivät sano mitään, ja siinä mielessä mielen sisällöt eivät ole tällä hetkellä fysikaalinen ilmiö - jos fysikaalisilla ilmiöllä tarkoitetaan asioita, jotka kuvataan ja selitetään fysiikan teorioissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mentaaliset ominaisuudet olisivat jotenkin mystisiä tai yliluonnollisia ilmiöitä on monia asioita, joita materian fysikaalisissa kuvauksissa ei mainita. Esimerkiksi värit eivät ole esineiden pinnan fysikaalinen ominaisuus. Vastaavasti aivoilla ja niiden toiminnalla on monia ominaisuuksia, joita ei mainita psykologisissa teorioissa. Aistimussisältö ja työmuistin kapasiteetti ovat esimerkkejä ilmiöistä, joita ei mainita aivojemme fysikaalisissa kuvailuissa. Miten suuri on ihmisen työmuisti? - Korkeintaan 1½ litraa ja vajaat 1.5 kg, luultavasti vähemmän vastaisi fyysikko, ehkä joitakin miljardeja hermosoluja sanoisi neuroanatomi, noin neljä mieltämisyksikköä, vastaisi psykologi. Tämä ei tarkoita, että psykologi kieltäisi aivojen fysikaalisten tai neurobiologisten ominaisuuksien olemassaolon päinvastoin - hän vain ei tutki niitä. (Fyysikot ovatkin oikeastaan ainoa tiedemiesryhmä, joilla on taipumusta väittää, että mitään muita ominaisuuksia kuin heidän tutkimiaan ei olisi oikeasti olemassa.) Kognitiotieteen näkökulmasta ajatukset ym. psyykkiset ilmiöt toteutuvat aivoissa, ja ovat siinä mielessä fyysisiä. Kognitiotieteen näkökulma kuitenkin tarkastelee ajatuksia aivojen havaittavan toiminnan takana olevina abstraktioina. Hieman filosofisemmin ilmaisten: jokainen ajatustapahtuma on fyysinen token jolla on fysikaalisia ominaisuuksia, mutta ajatuksella että P ajatustyyppinä ei ole mitään sille nimenomaisesti kuuluvia fysikaalisia ominaisuuksia eikä kognitiotietelijän tarvitse aina välittää siitä, millä tavalla fyysikko (tai biologi) ajatuksia toteuttavaa järjestelmää kuvaisi. Esimerkki ehkä selventää asiaa: paljonko tämä kirja painaa? Oikea vastaus riippuu siitä mitä halutaan tietää. Tällä kappaleella jota pitelet käsissäsi on tietenkin melko täsmälleen samana pysyvä paino. Toisaalta, eikö ole niin että olisit voinut hankkia tämän saman kirjan kovakantisena versiona, CD-ROMina tai.pdf tiedostona tietokoneesi kovalevylle? Voitko yhä sanoa, että tällä kirjalla täytyy olla jokin tietty massa? Voisimme lähettää kirjan radiosignaaleina avaruuteen koska se koostuisi tällöin valoaalloista ei sillä olisi ollenkaan (lepo)massaa! Tämä kirja tietorakenteena tarkasteltuna on monitoteutuva, abstrakti olio jolla ei ole mitään tiettyä massaa tai muita sille olemuksellisesti kuuluvia fysikaalisia ominaisuuksia (mutta tämä ei tarkoita että siinä olisi jotain yliluonnollisia tai mystisiä ominaisuuksia että se olisi aineeton henkiolio joka vuorovaikuttaa kausaalisesti aineellisen toteutumansa kanssa. Jos kissalla on kymmenen kertaa suuremmat aivot kuin rotalla, tarkoittaako tämä että kissalla on kymmenen kertaa isommat ajatukset? Jossain mielessä vastaus on, mutta selvästikään tämä ei ole se, mitä kysymyksessä haetaan: ajatusten kokoa ei ole mielekästä mitata kuutiosenttimetreissä tai grammoissa (vaan ehkä esimerkiksi biteissä, ajatusten sisältämän informaation monimutkaisuuden asteella). Lähdeviitteet Brentano, F. (1874/1973). Psychology from an Empirical Standpoint. London: Routledge. Popper, K., & Eccles, J. (1977). The Self and Its Brain. New York: Springer. Searle, J. (1992). The Rediscovey of the Mind. Cambridge, MA: MIT Press. Lisää lukemista Kim, J. (2006). Philosophy of Mind (2nd ed.). Boulder, CO: Westview Press.
Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho
1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotTietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.
Tietoisuuden ongelman ytimessä Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.fi Konteksti: filosofinen naturalismi Filosofinen naturalismi olettaa, että
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotTIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotAineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto
Aineen olemuksesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Miten käsitys aineen perimmäisestä rakenteesta on kehittynyt aikojen kuluessa? Mitä ajattelemme siitä nyt? Atomistit Loogisen päättelyn
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
Lisätiedot4. Metafysiikka ja mielenfilosofia
4. Metafysiikka ja mielenfilosofia 227 MENTAALINEN KAUSAATIO Panu Raatikainen Ajatus mentaalisesta kausaatiosta siitä että mentaaliset ominaisuudet, tilat tai tapahtumat aiheuttavat fysikaalisia vaikutuksia,
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotLuentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Mieli-ruumis -ongelma. Mieli ruumis-ongelman versioita. Ongelman historiallinen tausta
Luentorunko 29.4.2009 ieli-ruumis -ongelma 1. ieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. itä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
Lisätiedotyyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk
I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima
LisätiedotFysikaaliset tieteet, kemia ja matemaattiset tieteet
Fysikaaliset tieteet, kemia ja matemaattiset tieteet LUONNONTIETEET 2013-15 Tarkastellaan kokonaiskuvan saamiseksi ensin luonnontieteitä kokonaisuutena. Luonnontieteissä pitkän matematiikan paino on suuri
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotMieli ja ruumis. Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Ongelman historiallinen tausta. Ongelman historiallinen tausta
Luentorunko 4.12.2007 1. Mieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. Mitä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen ja kolmannen persoonan
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotLUKUNÄYTE Viisas Elämä Oy
Vesa Talvitie, 2015 Teos on saanut tukea Suomen tietokirjailijat ry:ltä. ISBN 978-952-260-408-8 Basam Books, 2015 Kannen kuva: Olli Sarmaja, www.sarmaja.com Kansi: Taivo Org, Küpress OÜ Taitto: Keski-Suomen
LisätiedotMETAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ
METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin
LisätiedotInhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus
Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotFysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka
Fysiikan kurssit MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Valtakunnalliset kurssit 1. Fysiikka luonnontieteenä 2. Lämpö 3. Sähkö 4. Voima ja liike 5. Jaksollinen liike ja aallot 6. Sähkömagnetismi
Lisätiedot2.3 Voiman jakaminen komponentteihin
Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotVUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen
VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen Vuorovaikutus on yksi keskeisimmistä fysiikan peruskäsitteistä
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
Lisätiedot1 Kannat ja kannanvaihto
1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:
LisätiedotPäihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013
Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO
LisätiedotMIELENI MINUN TEKEVI, AIVONI AJATTELEVI
MIELENI MINUN TEKEVI, AIVONI AJATTELEVI Erot kehollisuuden merkityksestä mielen hoitamisen yhteydessä Lauri Rauhalan monopluralistisen ihmiskäsityksen ja (neuro)psykoanalyyttisen ihmiskäsityksen välillä.
LisätiedotLuento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat
Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei
LisätiedotMaailmankaikkeuden kriittinen tiheys
Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden
LisätiedotKognitivistisen mielenteorian kehitys ja nykytila
Kognitivistisen mielenteorian kehitys ja nykytila Historiatieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Pro gradu -tutkielma Lokakuu 2010 Renne Pesonen Tampereen yliopisto Historiatieteen ja filosofian
LisätiedotOliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä
Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotMEKANISTINEN FILOSOFIA. 2. Natura -- ars. 3. Kello metafoora Aristoteelinen fysiikka ja sen kritiikki
MEKANISTINEN FILOSOFIA 1. Aristoteleen fysiikka ja sen kritiikki 2. Natura ars 3. Kello metafoora 4. Mekanistinen filosofia ja renessanssin naturalismi 5. Mekanistinen filosofia: aine & liike 6. Materian
LisätiedotVUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen
VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä
LisätiedotS U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä
S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria
LisätiedotOPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA
OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotFellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis
LisätiedotMonissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta
8 LIIKEMÄÄRÄ, IMPULSSI JA TÖRMÄYKSET Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta Tällöin dynamiikan peruslain F = ma käyttäminen ei ole helppoa tai edes mahdollista Newtonin
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotTeoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä
Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Tämä on teoreettisen fysiikan professori Erkki Thunebergin virkaanastujaisesitelmä, jonka hän piti Oulun yliopistossa 8.11.2001. Esitys on omistettu professori
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotSuhteellisuusteorian vajavuudesta
Suhteellisuusteorian vajavuudesta Isa-Av ain Totuuden talosta House of Truth http://www.houseoftruth.education Sisältö 1 Newtonin lait 2 2 Supermassiiviset mustat aukot 2 3 Suhteellisuusteorian perusta
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotErityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)
Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotYhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala
Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet
LisätiedotTieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen
Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento 28.1. 1 Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotArvot ja toiminnan identiteetti / luonne. Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015
Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015 Arvoprosessin selkäranka? Arvoprosessi on perinteisesti ennen kaikkea prosessi! Prosessilla on oltava
LisätiedotMikhail Bakunin. Jumala vai työ
Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä
LisätiedotKpl 2: Vuorovaikutus ja voima
Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima Jos kaksi eri kappaletta vaikuttavat toisiinsa jollain tavalla, niiden välillä on vuorovaikutus Kahden kappaleen välinen vuorovaikutus saa aikaan kaksi vastakkaista voimaa,
LisätiedotTietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact
Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact 11.5.2016 Laboratorio Jokainen päivä on retriitti Mielen todellinen luonne Jatkumo Tavallinen mieli Vuotava ämpäri Default
LisätiedotTermodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotMIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015
MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi
LisätiedotEvoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä
Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotOlemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 13.11.2007 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotTEKOÄLY JA TIETOISET KONEET
ITU:n Kansainvälinen Telepäivä 17.5.2018 TEKOÄLY JA TIETOISET KONEET Pentti O A Haikonen, TkT JOHTAAKO TEKOÄLY KONETIETOISUUDEN SYNTYYN? TULEEKO INTERNET TIETOISEKSI? ALUSSA OLI ENIAC SÄHKÖAIVOT Ensimmäiset
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKiinalainen huone. Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto
Kiinalainen huone Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto Otto Lappi (otto.lappi@helsinki.fi) Kognitiotiede/Psykologian laitos Helsingin yliopisto
LisätiedotIhmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa
Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA VOIMA
VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus
LisätiedotTIETOISUUS TEKOÄLYSYSTEEMEISSÄ
TIETOISUUS TEKOÄLYSYSTEEMEISSÄ TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytiede Pro gradu -tutkielma 31.05.2008 Jussi Antila TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos ANTILA, JUSSI
Lisätiedotperushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi
8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät
LisätiedotIhmisen chakrajärjestelmä
Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;
LisätiedotLineaarialgebra MATH.1040 / voima
Lineaarialgebra MATH.1040 / voima 1 Seuraavaksi määrittelemme kaksi vektoreille määriteltyä tuloa; pistetulo ja. Määritelmät ja erilaiset tulojen ominaisuudet saattavat tuntua, sekavalta kokonaisuudelta.
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.
PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen
LisätiedotHenkinen väkivalta ja siitä selviytyminen
Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Vanha Satama Mielenterveysmessut 20.11.2012 Narsistien uhrien tuki ry Sirpa Polo FT, KM Henkinen väkivalta On ajassa ilmi tuleva oleva vakava ja laaja psyykkinen
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotEsa Saarinen. Aalto-yliopisto kevät 2011
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto kevät 2011 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 Aihe: Elämänfilosofia, kompleksisuus ja systeemiäly 26.1. Noste 2.2.
LisätiedotAjanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
LisätiedotFORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv
FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv. 2019 2020 HUOM! Oppikirjalistan kirjoista hyväksytään myös saman kustantajan sähköinen materiaali ellei muuta mainita. Äidinkieli Äidinkieli Kurssit 1-9: Särmä suomen
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän
Lisätiedot