Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia"

Merja Karvonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1

Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio 11:00 12:00 lounastauko 12:00 13:00 2.

2 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio 11:00 12:00 lounastauko 12:00 13:00 2. luento-osio 13:00 14:25 keskusteluosio 14:45 15:45 Kurssin suorittaminen edellyttää luentojen tiivistä seuraamista sekä aktiivista osallistumista keskusteluun. Varsinaista loppukuulustelua ei järjestetä, mutta osallistujat kirjoittavat lopuksi kolmen sivun kirjallisen esityksen, jossa jokin kurssin keskeisistä teemoista kytketään omaan tieteenalaan ja tutkimusaiheeseen. Esseen (word/pdf) palautus ke mennessä osoitteeseen 2

3 Mitä tiede on? Määritelmä- tai luonnehdintaehdotus: Tiede on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa. (vrt. tulokset / toiminta / instituutio) tavoitellaan tietoa >< urheilu, tanssi, taide, politiikka, vaatimus uudesta tiedosta >< omaksuminen, järjestely, järjestelmällisyys: järkiperäisyys instituutiot, tietojärjestelmät >< intuitio, propaganda, ilmoitus Kysymystä tieteen ja epätieteen välisestä rajanvedosta on tapana kutsua demarkaatio-ongelmaksi (vrt. ei-tiede / epätiede) -K.R. Popper Mitä tarkoitetaan tiedolla, järkiperäisyydellä, järjestelmällisyydellä, ja tieteellisellä tutkimusmetodilla?... Tieteenfilosofia 3

4 Tiedon määritelmästä Tieteen alustavassa määritelmäehdotuksessamme tiedon käsite näyttelee keskeistä osaa, joten olisi hyödyllistä kyetä määrittelemään myös se jollakin tavoin Platonin ( ekr.) dialogissa Theaitetos muotoillun klassisen tiedon määritelmän mukaan tietoa edustavat hyvin perustellut todet uskomukset. Tämä määritelmä voidaan analysoida seuraavasti: x tietää että p jos ja vain jos (i) x uskoo että p, (ii) x on oikeutettu uskomaan että p, ja (iii) p on tosi. Gettier-tyyppiset vastaesimerkit, totuuden rooli? 4

5 Uskomukset (i) propositionaalisina asenteina Tieteellinen menetelmä voidaan nähdä uskomusten muodostamisen tapana. -W. V. Quine: the web of belief Mitä uskomukset sitten ovat?... Edeltävässä tietoa koskevassa tarkastelussamme törmäsimme sellaisiin ilmauksiin kuin x tietää että p ja x uskoo että p. Nämä ovat esimerkkejä nk. propositionaalisista asenteista, jotka ovat rakenteeltaan tai muodoltaan seuraavanlaisia: x että p missä p on propositio, asenne-tyyppi, ja x kyseisen propositionaalisen asenteen kantaja. Propositioita ja niiden luonnetta käsitellään seuraavassa luennossa. Propositionaalisia asenteita hyödynnetään myöhemmin psykologisten tai intentionaalisten selitysmallien tarkastelussa. 5

6 Tieteellisestä uskomusten muodostamisesta Charles S. Peirce (1877) The Fixation of Belief : On olemassa neljä erilaista uskomusten muodostamisen tapaa: 1. Itsepäisyyden menetelmä Itsepintainen omista vanhoista käsityksistä kiinni pitäminen, piittaamattomuus kritiikistä 2. Auktoriteetin menetelmä Johonkin auktoriteettiin nojaaminen tiedon hankinnassa (henkilö, ryhmä, instituutio) 3. A priorinen / intuitiivinen menetelmä Luottamus älylliseen intuitioon ilman aistihavaintoa tai todistelua 4. Tieteellinen menetelmä Objektiivinen, julkinen, ja itseään korjaava fallibilismi (huom. myös autonomia) Tiede ei ole puhtaasti deskriptiivinen tai kuvaileva termi, vaan siihen sisältyy normatiivinen tai arvottava lataus. 6

7 Uskomusten oikeuttaminen (ii) Tieteen myönteinen arvo uskomusten muodostamisen ja tiedon hankkimisen tapana perustuu paljolti oikeuttamisen ja oikeutuksen ajatukseen. Uskomustemme oikeutusta voimme hakea kahdelta eri suunnalta: (1) Aistikokemus, havainnot, empiiriset tutkimukset (2) Järki, rationaalinen argumentaatio, käsitteet Kummallakin suunnalla erityistieteet ovat kehittäneet erilaisia metodeja yksittäisten väitteiden ja laajempien teorioiden oikeuttamiseksi. Filosofisessa perinteessä (1):tä ovat painottaneet empiristit ja (2):ta puolestaan rationalistit. 7

8 Joitakin filosofisia erotteluita Olettakaamme, että propositiot voivat olla joko tosia tai epätosia. Nämä ovat minkä tahansa proposition kaksi mahdollista totuusarvoa. A priori tieto: kyseisen proposition totuusarvon oikeutus on aistihavainnoista riippumatonta, ja perustuu puhtaasti järkeen. A posteriori tieto: kyseisen proposition totuusarvon oikeuttamisessa on nojauduttava aistihavaintoon. Analyyttiset propositiot: totuusarvo voidaan määrittää ymmärtämällä niissä esiintyvien käsitteiden merkitys. Synteettiset propositiot: totuusarvon määrittäminen edellyttää tietoa siitä, millainen maailma (tai sen relevantti osa) on. Huom. myös välttämätön / kontingentti -erottelu! 8

9 Uskomusten totuus (iii) Uskomusten totuus voidaan analysoida erilaisin tavoin: (1) Korrespondenssiteoria: totuus on jonkinlainen vastaavuussuhde proposition ja maailmassa vallitsevan asiaintilan välillä. (2) Koherenssiteoria: proposition totuus merkitsee (loogista) yhteensopivuutta muiden propositioiden joukon kanssa. (3) Pragmatistinen teoria: totuus merkitsee samaa kuin toimivuus tai menestyksellisyys toiminnassa, totuus ymmärretään proposition käteisarvoksi. (4) Lainausmerkkien poistoteoria: totuus on redundanttia; sen sanominen, että p on tosi, ei lisää mitään pelkän p:n sanomiseen. Totuuden määritelmä on semanttinen ongelma, kun taas totuuden kriteeri on episteeminen ongelma. 9

TIETEET [menetelmä] FORMAALISET TIETEET matematiikka

[tutkimuskohde] Ihmistieteet eksaktit epäeksaktit

geologia maataloustiede tähtitiede kasvitiede metsätiede

kielitiede taiteentutkimus filosofia teologia psykologia

10 TIETEET [menetelmä] FORMAALISET TIETEET matematiikka logiikka Luonnontieteet EMPIIRISET TIETEET / REAALITIETEET [tutkimuskohde] Ihmistieteet eksaktit epäeksaktit soveltavat fysiikka biologia tekniset tieteet kemia geologia maataloustiede tähtitiede kasvitiede metsätiede maantiede Humanistiset tieteet historia perinnetieteet kielitiede taiteentutkimus filosofia teologia psykologia kasvatustiede Yhteiskuntatieteet sosiologia valtio-oppi taloustiede oikeustiede lääketiede 10

Tieteenalojen väliset suhteet Tieteenalojen välisissä suhteissa voidaan erottaa esimerkiksi seuraavanlaisia hierarkioita: (1) Fysikaalisten

11 Tieteenalojen väliset suhteet Tieteenalojen välisissä suhteissa voidaan erottaa esimerkiksi seuraavanlaisia hierarkioita: (1) Fysikaalisten rakenteiden hierarkia (2) Fyysinen / mentaalinen / sosiaalinen taso (3) Erityistieteet / filosofia (käsitteellisyys, yleisyys) 11

12 Tieteen ykseys? Onko eri tieteenaloilla erilaisuudestaan huolimatta joitakin yhteisiä piirteitä, jotka takaavat niiden ykseyden? Tieteiden ykseyden perustan voidaan ajatella olevan: (a) Historiallinen: yhteinen alkuperä osittain totta (b) Ontologinen: monismi (fysikalismi, naturalismi) >< dualismi (c) Kielellinen: Leibniz, Wienin piiri >< Kuhn, Feyerabend (d) Metodologinen: kaikilla reaalitieteillä sama tutkimusmetodi >< hermeneutiiikka (Schleiermacher, Dilthey) (e) Käytännön yhteistyöhön liittyvä (f) Kaikkea tätä yhdessä vahvin ykseyden muotoilu Kenties joitakin yhteisiä piirteitä tieteellisen metodin tasolla Metodologiset ihanteet ja todelliset käytännöt ovat eri asioita! 12

13 Mahdollisia keskustelunaiheita Kuinka oma tieteenalasi ja tutkimusaiheesi sijoittuvat tieteiden kentälle? Kysymyksen jäsentämiseksi voit pohtia esim. seuraavia näkökohtia: a) Millä tavoin tieteenalallasi tai tutkimusaiheesi piirissä tyypillisesti perustellaan väitteitä / tutkimustuloksia? Huomioi erityisesti empiirisen ja rationaalisen oikeutuksen roolit. b) Millainen totuuskäsitys vaikuttaa oman tieteenalasi tai tutkimusaiheesi kannalta perustelluimmalta? Miksi? c) Millainen on tieteenalasi tai tutkimusaiheesi suhde muihin tieteenaloihin? 13

Samankaltaiset tiedostot

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä