Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

Transkriptio

1 Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus: tieteelliset havainnot riippuvat teorioista siitä, mitä havainnossa tapahtuu, ja havaintoaineiston tulkinta nojaa teorioihin teorioiden holistisuus: jos teorian antama ennuste on ristiriidassa havaintojen kanssa, voidaan hylätä teoria, muuttaa jotain sen osaa, tai muuttaa oletuksia liittyen tutkittavasta kohteesta tai teorian soveltuvuusalasta teorioiden empiirinen alimääräytyneisyys: havainnot eivät välttämättä tee eroa kahden teorian välille Mikä sitten on teoreettisten termien rooli? 1 2 Instrumentalismi Hyväksyy positivismin lähtökohdat ja kritiikin vain havaintokäsitteet mielekkäitä teoreettiset käsitteet eivät palaudu havaintokäsitteiksi Puhtaasti teoreettiset termit ovat vain apuvälineitä havaintojen jäsentämiseen eivät varsinaisesti viittaa mihinkään Lainomaisten yleistysten takana ei ole mitään Teorioilla ei ole totuusarvoa, vaan valinta niiden välillä perustuu selitys- ja ennustusvoimaan Tieteellinen realismi (1) (1) Tieteellisillä väitteillä on totuusarvo myös havaittavan ulkopuolella havaittavan ja ei-havaittavan raja on epäselvä ja muuttuva jos semanttinen empirismi ei toimi, miksi havaittavuus olisi merkittävä seikka termin viittaussuhteen kannalta? (2) Tieteen pyrkimys on kuvata maailmaa ja selittää havainnot viittaamalla todellisuuteen pystyykö se tähän? (realismin mukaan kyllä) 3 4 1

2 Tieteellinen realismi (2) (Metafyysinen) päättely parhaaseen selitykseen: on syytä uskoa, että parhaiten selittävät teoriat ovat tosia miksi ne muuten toimisivat? Ihme-argumentti (Hilary Putnam, s. 1926): vain tieteellinen realismi voi selittää tieteen edistymisen ja kasvavan välineellisen menestyksen jos ei oleteta tieteellistä realismia, edistys on mysteeri mutta: edistyykö tiede? (tähän palataan myöhemmin) Konstruktiivinen empirismi (1) Bas van Fraassen (s. 1941): The Scientific Image (1980) Agnostismi tieteellisten teorioiden suhteen: teoriat tekevät väitteitä ei-havaittavista asioista meillä ei ole keinoja tietää näiden väitteiden totuutta edellyttäisi havaintojen vertaamista ei-havaittaan ja tiede tutkii havaittavaa Tieteen pyrittävä empiirisesti päteviin teorioihin: ainoa kriteeri teorian hyväksymiselle on se, että sen väitteet havaittavista asioista ovat tosia vain sitä voimme testata instrumentalistinen asenne teorioihin 5 6 Konstruktiivinen empirismi (2) Argumentti 1: empiirinen alimääräytyneisyys periaatteessa mistä tahansa voidaan tehdä useita keskenään ristiriitaisia teorioita, jotka sopivat yhteen kaiken havaintoaineiston kanssa ei ole olemassa tieteellisiä menetelmiä, joiden avulla tällaisten teorioiden välillä voidaan valita realistin on vedottava muihin teoreettisiin hyveisiin: selitys- ja ennustusvoima, yksinkertaisuus, yleisyys jne. käytännössä realisti vetoaa päättelyyn parhaaseen selitykseen: parhaat selitykset pitävät paikkansa Konstruktiivinen empirismi (3) Argumentti 2: päättely parhaaseen selitykseen ei ole pätevä tieteessä muu tieteellinen tieto auttaa haarukoimaan selityksistä parhaan, mutta tieteen ja todellisuuden suhde on metafyysinen kysymys ei ole olemassa kriteerejä hyvälle metafyysiselle selitykselle mikä on selityksellisten hyveiden yhteys totuuteen? onko oikea teoria ylipäätään ehdokkaiden joukossa? (bad lot -argumentti: paraskin teoriamme voi olla vain paras huonojen joukosta) 7 8 2

3 Realistin vastaus (1) Alimääräytyneisyys on liioiteltua: ei ole yhtään konkreettista esimerkkiä kilpailevista mutta empiirisesti yhtäpitävistä teorioista, vaan aina on löytynyt jokin empiirinen ero on erotettavat yhteensopivuus olemassa olevaan empiiriseen aineistoon ja yhteensopivuus kaikkeen mahdolliseen empiiriseen aineistoon mutta: van Fraassenin argumentti voi päteä teorian ja olemassa olevan aineiston suhteeseen, jolloin edelleen seuraa epäily realismia kohtaan Realistin vastaus (2) On olemassa teoreettisia hyveitä, jotka lisäävät epäsuorasti yhteensopivuutta havaintoihin esim. yhteensopivuus muiden teorioiden kanssa ja teorian yleisyys lisäävät uskottavuutta mutta: periaatteessa voisi olla useita empiirisesti yhtäpitäviä teoriajoukkoja... Optimismi tieteellisen edistyksen suhteen paras mahdollinen teoria tulee joskus vastaan tieteen edetessä teoriat lähestyvät totuutta, tulevat totuudenkaltaisemmiksi (Ilkka Niiniluoto) 9 10 Realistin vastaus (3) Havaittavuus ei ole ainoa argumentti olemassaolon puolesta: voimme manipuloida havaitsematonta Ian Hacking: If you can spray them, they are real. mutta: kuvaisiko toinen teoria eri tavalla sen, mitä manipuloidaan? Avoin kysymys: kuinka paljon kiistassa on kyse merkitysteoriasta? eri teoriat voivat puhua samasta asiasta toistensa ohi, jos ne käsitteellistävät havainnot ja todellisuuden eri tavoilla johtaako tämä teorioiden yhteismitattomuuteen? Thomas Kuhn ja tieteellisten vallankumousten rakenne Thomas Kuhn ( ): The Structure of Scientific Revolutions (1962) Kyseenalaistaa tieteen edistyksen ajatuksen uudet teoriat (vain) uusia tapoja jäsentää todellisuutta, keskenään yhteismitattomia, vertailukelvottomia haaste realismille ja tieteen rationaalisuudelle Osaltaan tieteenfilosofian naturalistisen käänteen taustalla kritisoi positivistien yksinkertaistavaa kuvaa tieteestä filosofien kiinnostus historiaan ja tieteen käytäntöihin

4 Paradigma (1) Tutkimusalan ydinoletukset, selitysperiaatteet ja päättelysäännöt metafyysiset oletukset, hyväksytyt teoriat kriteerit sille, mikä on tärkeää tutkimusta oikeat välineet löytää ratkaisut tutkimuskysymyksiin kriteerit arvioida esitettyjä ratkaisuja säännöt tulosten esittämistä ja keskustelua varten Tieteenalamatriisi yhteinen koulutus ja jaettu teoreettinen tausta (kirjallisuus, malliesimerkit) sekä niiden tuomat jaetut oletukset, intuitiot ja tiedolliset arvot ylläpitää yhteistä paradigmaa Paradigma (2) Merkittävä osa paradigmasta on hiljaista tietoa malliesimerkit tavasta ratkaista ongelma, taito tehdä oikeita tulkintoja havaintoaineistosta jne. tutkijaksi opitaan oppimalla käytännöt Paradigma mahdollistaa tutkimuksen etenemisen: kommunikaatio (yhteinen tapa käsitteellistää asiat) yhteismitallinen arviointi: jaetut kriteerit hyvälle tutkimukselle erikoistuminen ja työnjako organisoitua Malliesimerkkinä paradigmaattisuudesta luonnontieteet Tieteiden kehitys Kuhnilla: : (1) Esiparadigmaattinen tiede Tieteenalan esihistoria (esitiede) Kaoottista ja koulukuntaista kilpailevia tapoja käsitteellistää tutkimuskohde, määritellä tutkimuksen päämäärät, ratkaista ongelmia ja arvioida tuloksia eri koulukuntien välillä ei yhteismitallisuutta Tieteen perustaa koskeva keskustelu ja filosofiset kysymykset vahvasti läsnä metodologiset ja tulkinnalliset kysymykset peruskäsitteistö, metafyysiset oletukset jne. ei tarkkaan määriteltyä Osa ihmistieteistä edelleen tässä vaiheessa? 15 Tieteiden kehitys Kuhnilla: : (2) Normaalitiede Tapahtuu paradigman sisällä hyväksyttyjen teorioiden täsmentämistä ja uusien sovellusten etsimistä uusien tulosten (miltei) mekaanista tuottamista Palapelin rakentamista": kaikkiin ongelmiin oletetaan olevan vastaus teorian puitteissa, kyse on ongelman oikeasta oivaltamisesta Tieto kasaantuu: kuva tutkimuskohteesta täydentyy ja tarkentuu tutkimusohjelman puitteissa, uusia asioita opitaan apuoletuksia korjataan 16 4

5 Tieteiden kehitys Kuhnilla: : (3) Tieteelliset kriisit Anomalioiden (poikkeamien) kumuloituessa tutkimusohjelma joutuu kriisiin anomaliat mahdollisia vain normaalitieteessä vakavat anomaliat ja anomalioiden määrä ohjaa yhä useammat tieteilijät niiden pariin spekulatiivisia hypoteeseja anomalioiden ratkaisemiseksi vaihtoehtoisia tulkintoja paradigmasta, erimielisyyttä paradigma hajoaa filosofiset kysymykset esiin, kilpailevia teorioita ja koulukuntia Tieteellinen vallankumous omaksutaan uusi paradigma, joka selittää anomaliat paremmin, mutta säilyttää osan vanhan paradigman hyveistä 17 Syitä epäill illä tieteen edistystä (1) Tieteen historiallinen epäjatkuvuus: normaalitieteessä tieto kasautuu, vallankumouksessa vaihtuu se, mitä tiedetään uusi paradigma ei välttämättä ratkaise kaikkia ongelmia, jotka vanha ratkaisisi Paradigmojen yhteismitattomuus: näkemykset mielekkäistä kysymyksistä, tutkimusmenetelmistä ja tulosten tulkinnasta muuttunut, malliesimerkit ovat vaihtuneet näkemykset maailmasta (ja mahdollisesti metafyysiset oletukset) muuttuneet kommunikaatio paradigmojen välillä vaikeaa 18 Syitä epäill illä tieteen edistystä (2) Havainnon teoriapitoisuus eri paradigmoissa eri teorioita siitä, mitä havainnoissa tapahtuu, millaiset havainnot ovat oleellisia, miten havaintoaineistoa tulkitaan, millaisia päätelmiä voidaan käyttää ja miten hypoteesit konfirmoidaan Muutoksen irrationaalisuus: koska teorioiden suora vertailu on mahdotonta, voittajaparadigmaa ei todisteta, siitä tullaan vakuuttuneiksi Johtopäätös: ei yksiselitteistä mittapuuta tieteen edistymiselle eri teoriat kuvia "eri maailmoista 19 Kritiikkiä Kuhnin näkemykselle n (1) Onko paradigman käsite liian epämääräinen ja kaikenkattava? "paradigmalle" ainakin 21 käyttötapaa, kaikki elementit eivät välttämättä kulje käsi kädessä Onko yhteismitattomuuden ajatus liian vahva? eri teoriat voivat viitata samoihin asioihin, vaikka tekisivät niistä eri väitteitä vaikka eri teorioiden ilmaisuja ei voisi suoraan kääntää toisiksi, ne molemmat voidaan ymmärtää vanhoja malliesimerkkejä ja metodeja voi (ehkä) tarkastella uuden paradigman sisällä kommunikaatio-ongelmat paradigmojen välillä: periaatteellisia vai kiinnostuksen puutetta? 20 5

6 Kritiikkiä Kuhnin näkemykselle n (2) Onko väite havaintojen teoriapitoisuudesta liian vahvasti tulkittu? vaikka havainnot tulkitaan eri tavalla, niiden tuottamisesta voidaan olla yksimielisiä, jolloin teorioita voidaan verrata suhteessa havaintoaineistoon Onko Kuhnin näkemys tieteen kehityksestä realistinen? sopii kopernikaaniseen kumoukseen, mutta entä muualle? (tieteenhistorioitsijoiden kritiikki) puuttuuko normaalitieteestä filosofinen pohdinta? ovatko kriisitieteen valinnat irrationaalisia? (esim. Lakatos on kehittänyt rationalisoivia malleja tieteelliselle kehitykselle) 21 Tieteelliset tutkimusohjelmat (1) Imre Lakatos ( ) Kuhnia optimistisempi näkemys tieteen kehityksestä Tutkimusohjelma: joukko toisiinsa liittyviä teorioita, metodologisia periaatteita ja tutkimustavoitteita Kuhnin paradigma tarkemmin eriteltynä ydinoletukset kumoutumattomia: tutkimusohjelmaan sitoutuneet tieteilijät pitävät oikeina, vaikka tulokset näyttäisivät olevan ristiriidassa, anomaliat pyritään selittämään pois apuoletukset vähemmän keskeisinä pidettyjä seikkoja, joustavasti kumottavissa metodologiset säännöt 22 Tieteelliset tutkimusohjelmat (2) Hypoteeseja testataan tutkimusohjelman sisällä: teoriarelatiivisuus (tuen suhteellisuus teorioihin) yksittäiset seikat eivät kumoa koko tutkimusohjelmaa, vaikka johtaisivat muutoksiin teorioissa Tutkimusohjelmien testaaminen: teorioiden, menetelmien jne. toimivuus tutkimusohjelman progressiivisuus: tutkimusohjelma tuottaa uusia empiirisesti toimivia teorioita Filosofiset oletukset tutkimusohjelman ytimessä esim. metafyysiset oletukset (henki, materia jne.) empiirisesti testattavissa osana tutkimusohjelmaa? 23 Kriittinen tieteellinen realismi esim. Ilkka Niiniluoto (s. 1946): Critical Scientific Realism (2002) Käsitteellinen pluralismi: tietomme maailmasta riippuu aina osittain valitsemastamme käsitteellisestä viitekehyksestä Fallibilismi: kaikki tieto on epävarmaa, mutta tämä ei tee ontologisia sitoumuksia epäoikeutetuksi Totuudenkaltaisuuden (truthlikeness) käsite: Niiniluoto: Truthlikeness (1987) vaikka parhaat mahdolliset teoriat olisivat vääriä, ne ovat totuudenkaltaisempia kuin vaihtoehdot 24 6