Poissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7.

Transkriptio

1 Poissulkemisargumentti Makro1 Makro2 Rakenne ja funktio konstituoi konstituoi Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. luento Mikro1 aiheuttaa Mikro2 Mikrotaso kausaalisesti täydellinen makrotason selityksellinen tyhjyys 1 2 Poissulkemisargumentti Miten tilanne tulisi käsitteellistää Mikro1 ja Makro1 eivät ole toisiaan täydentäviä syitä Kyse ei ole ylideterminaatiosta Mikro1 ja Makro1 eivät ole saman kausaaliketjun eri vaiheita Mikro1 ja Makro1 eivät ole sama ominaisuus Mitä oikeastaan tarkoittaa, että kausaalinen voima sijaitsee jollain tasolla jonkin toisen sijaan Poissulkemisargumentti Ylemmän tason ominaisuudet yksilöidään funktionaalisesti, ts. niiden kausaalisen roolin avulla (esim. taipumus tehdä jotakin tietyssä tilanteessa). Useampi mahdollinen mikrotaso voi toteuttaa funktionaalisesti yksilöidyn ominaisuuden. Monitoteutuvuusargumentti reduktion mahdollisuutta vastaan Entä sitten 3 4

2 Mikä taso Useita sanoja voidaan käyttää mielekkäästi viittaamaan niin yksittäisiin toimijoihin kuin organisaation rakenteellisiin ominaisuuksiinkin. työntekijöiden osallistuminen voi tarkoittaa joko yksittäisten työntekijöiden käyttäytymistaipumuksia, organisaation muodollisen hierarkian piirteitä tai vallitsevia toimintatapoja Samankaltaisia ominaisuuksia liitetään eri tasoilla sijaitseville olioihin samankaltaisen kausaalisen tai funktionaalisen roolin perusteella. yksilön ja organisaation muisti Makroselitykset Selitysten kontrastiivisuus: Selitykset muotoa C selittää E:n ovat merkitykseltään epämääräisiä ja ne tulisi selvyyden vuoksi täydentää muotoon c selittää e:n ja jos c olisi ollut jollain tavoin erilainen (c*), myös e olisi ollut jollain tietyllä tapaa erilainen (e*). Ts. c [c*] selittää e [e*]:n Kaikki selitykset voidaan ymmärtää väitteiksi muuttujien välisistä riippuvuussuhteista: jos C olisi ollut c*, tai olisimme muuttaneet sen c*:ksi, olisi e:n sijasta toteutunut e*. 5 6 Makroselitykset Mikään ei estä sitä, että C:n ja E:n arvojoukot olisivat jossain mielessä eri tasoilla! Esim. yksittäisen henkilön toiminta voi saada aikaan muiden toimintaa, muutoksia organisaatiossa tai muutoksia organisaation toimintaympäristössä. Vastaavasti muutokset organisaatiossa voivat saada aikaan muutoksia yksittäisten henkilöiden toiminnassa, muissa organisaatiossa tai organisaation toimintaympäristössä. Selitykset tulee muotoilla sellaisten muuttujien avulla, joiden välillä vallitsee mahdollisimman vakaa, kiinnostuksen kohteena olevaan sovellutusalaan yleistettävä, käytännön syistä tai teoreettisesti mielenkiintoinen riippuvuussuhde. Selitykset määrittävät omat tasonsa. Kontrastiivisuus ja poissulkemisargumentti Organisaatio t1 [organisaatio t1*] Konstituoi (osittain) Toimija t1 [toimija t1*] g h f Organisaatio t2 [organisaatio t2*] Toimija t2 [toimija t2*] Konstituoi (osittain) 7 Riippuvuussuhteet f,g ja h saattavat liittää toisiinsa eri kontrastiluokkia ja siten selittää eri asioita. 8

3 Esimerkki: suodatinselitys Donald MacKenzie: Eugeniikka sopi 1800-luvun brittiläisen ammatillisen ylemmän keskiluokan intresseihin ja elämismaailmaan Eugeniikan kehitys edellytti tiedollisia valmiuksia, joita löytyi vain koulutetulta keskiluokalta Nämä tekijät selittävät, miksi ylempi keskiluokka kannatti eugeniikkaa. Esimerkki: suodatinselitys MacKenzie ei edellytä toimijoilta tietoisia harkittuja valintoja Ei myöskään edellytä tiedostamattomia käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä Ei myöskään kollektiivista toimintaa (keskiluokka ei ole toimija) Mikä on selitettävä: Olettaen, että Eugeniikkaa oli ilmassa, miksi tämä yhteiskuntaluokka eikä joku toinen Positiivinen takaisinkytkentä ( juurtuminen ) Miksi Eugeniikka säilytti asemansa keskiluokan ideologiana 9 10 Normit (Talcott Parsons) Miten normit säätelevät käyttäytymistä normi Aiheuttaa = internalisointi uskomukset ja halut Makro1 Mikro1 päätös aiheuttaa Makro2 Mikro2 toiminta konstituoi 11 Normit Barry Barnes: Jos normit vaikuttavat yksilötasolla, niin niiden sisäisissä representaatioissa pitää olla tarpeeksi sisältöä, jotta ne voivat ohjata ja harmonisoida vuorovaikutusta uudenlaisissa tilanteissa. Miten soveltaa sääntöä yksittäistapauksissa Sääntö ei määrää sovellusta loogisella välttämättömyydellä Soveltaminen usein automaattista, käyttäytymisdispositio Käyttäytymisdispositio ei itsessään määritä, eikä edes takaa, säännön oikeaa soveltamista 12

4 Normit Normien seuraaminen on olennaisesti kollektiivista. Käytännön konsensus mitä normi todella tarkoitti. Normi on olemassa käytännöissä, ei mielensisältöinä. Normit ovat julkisia, eivät yksityisiä. Pelivara tulkinnoissa on välttämätöntä mielekkäälle kanssakäymiselle. Opetus: mitä tahansa ei kannata psykologisoida! Funktionalismi Hopi intiaanit tanssivat sadetanssia, koska se ylläpitää sosiaalista koheesiota. Kenkätehtaat ovat nykyään suuria skaalatuottojen takia. Protestanttisuus vahvistui varhaismodernissa Euroopassa, koska se edisti kapitalismin kehittymistä. Lakiehdotusten esitystä ja niistä äänestämistä säädöstellään, jotta ei-transitiiviset preferenssit eivät johtaisi päätösten syklisyyteen Funktionalismi Funktionaalinen selitys: systeemin ominaisuuden olemassaolo tai säilyminen selitetään osoittamalla miten sen kausaaliset vaikutukset edesauttavat systeemin säilymistä. Oletus dynaamisesta tasapainosta Vertaa: Funktionalismi Sydämen lyömisellä on selkärankaisissa verenkierron ylläpitämisen funktio Sydämen lyömisellä on selkärankaisissa on verenkierron ylläpitämisen vaikutus Sydämen lyöminen aiheuttaa syke-ääniä. Sadetanssilla on sosiaalista yhteenkuuluvuutta vahvistava

5 Hempelin kritiikki Elsterin kritiikki Ajanhetkellä t, systeemi s toimii onnistuneesti kontekstissa c (systeemin tila c i ja ympäristö c e ). s toimii onnistuneesti c:n kaltaisessa kontekstissa vain jos välttämätön ehto n täyttyy. Jos s:llä olisi ominaisuus i, niin ominaisuuden seurauksena ehto n täyttyisi (Siispä,) hetkellä t, ominaisuus i on läsnä s:ssä. Tämähän on takajäsenen vahvistamista! 17 Ulysses and the Sirens (1979): Instituutio tai säännöllinen käyttäytyminen X on selitetty sen funktiolla Y ryhmässä Z jos ja vain jos: 1 Y on X:n kausaalinen vaikutus. 2 Y on hyödyksi Z:lle. 3 Y ei ole X:n aiottu seuraus. 4 toimijat Z:ssa eivät tunnista Y:tä tai ainakaan kausaalisuhdetta X:n ja Y:n välillä. 5 Y ylläpitää X:ää Z:n läpi kulkevan kausaalisen takaisinkytkentämekanismin avulla Elster: Hyvin harvat yhteiskuntatieteelliset selitykset täyttävät nämä ehdot. 18 Valikoitumisselitykset Tavallinen takaisinkytkentämekanismi biologiassa: luonnonvalinta Valikoitumisselitys edellyttää: Muuntelua Kopioitumista Valikoimista Kuinka uskottavaa tämä on yhteiskuntatieteissä Valikoitumis selitys oletukselle yritysten voitonmaksimoimisesta Kulttuurievoluutio ja memetiikka Funktionaalinen analyysi Kaikki funktiopuhe ei ole, eikä sen tarvitsekaan olla, selittävää Dysfunktion käsitteen yleisyys yhteiskuntatieteissä Funktionaalinen analyysi vs. funktionaalinen selittäminen Funktionaalinen analyysi heuristiikkana etsittäessä konstitutiivisia selityksiä Bechtel ja Richardson: funktionaalinen dekompositio ja lokalisaatio 19 20

6 Toimijan ja rakenteen ongelma Parsons: voluntaristinen toiminnanteoria A. Giddens: strukturaatioteoria pyrkimys löytää paikka aidolle valinnalle Barnes: ei ole olemassa tosiseikkoja, jotka tekisivät eron aidon valinnan ja päätöksenteon kausaalisen määräytymisen välillä Rakenteen ja toimijan ongelma on sosiologisesti tyhjä - savusilli Aidosti vapaa toimijuus on sosiaalinen instituutio 21 22