Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön. Metodologinen individualismi. Perusteita metodologiselle individualismille
|
|
- Annikki Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön Sosiaalinen todellisuus Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) 8. Luento Ajatus yksilöstä toiminnan syynä uhattuna kahdesta suunnasta: käyttäytyminen osana maailman kausaalista järjestystä: neurotieteelliset selitykset perustavanlaatuisempia? käyttäytymistä ohjaavat toiminnalliset merkitykset ovat kulttuurisia ja syntyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Metodologinen individualismi vs. metodologinen holismi tuleeko yhteiskuntatieteellisen selittämisen / ymmärtämisen perustua yksilöiden toimintaan vai yliyksilöllisiin seikkoihin (kulttuuri, sosiaaliset rakenteet)? 2 Metodologinen individualismi Sosiaaliset faktat palautuvat yksilöitä koskeviksi faktoiksi sosiaaliset ilmiöt selitetään yksilöiden toiminnalla, uskomuksilla, haluilla, arvostuksilla jne. sosiaalisten faktojen, lakien jne. semanttinen reduktio yksilöitä koskeviksi faktoiksi: yhteiskunnalliset ilmiöt voidaan 1) määritellä yksilöiden toimintana (käsitteellinen reduktio) tai 2) johtaa yksilön toimintaa koskevista laeista (opillinen reduktio) Reaktio varhaista yhteiskuntateoriaa vastaan esim. Karl Marxin ( ) historismi ja Émile Durkheimin ( ) strukturalistinen funktionalismi Esim. rationaalisen valinnan teoria, päätösteoria ja evoluutiopsykologia Perusteita metodologiselle individualismille Ontologinen peruste: yhteisöt koostuvat (vain) yksilöistä ja yksilöiden vuorovaikutuksesta ei ole olemassa yksilöistä riippumattomia sosiaalisia olioita, voimia tms. joilla olisi kausaalista vaikutusta yksilöihin kaikki sosiaalinen vuorovaikutus tapahtuu yksilöiden välityksellä yksilöiden toiminnalla voi silti olla ennakoimattomia ja tarkoittamattomia seurauksia Metodologinen peruste: vain yksilöiden toimintaa voidaan havainnoida sosiaaliset faktat ovat teoreettisia konstruktioita niitä ylläpitäviä toimijoita ja toimintaa koskevista havainnoista Esim. taloustiede: taloudellinen todellisuus yksilöiden toiminnan seurausta 3 4 1
2 Metodologinen holismi Yhteiskunnalliset selitykset vetoavat yliyksilöllisiin seikkoihin (esim. rakenteisiin) Kieltää semanttisen reduktion: sosiaaliset faktat eivät palaudu vain yksilöiden käyttäytymistä koskeviin faktoihin yhteisöllistä käyttäytymistä ei voi johtaa psykologisista teorioista Ontologinen reduktio? metodologiseen holismi ei edellytä ontologisen reduktion kieltoa: riittää, että sosiaalisia seikkoja ei voida kuvata vain yksilön toimintana klassisissa muodoissaan metodologiseen holismiin voi liittyä ontologisen reduktion kielto: yhteiskunnassa vaikuttaa voimia, jotka eivät ontologisesti palaudu yksilöihin Perusteita metodologiselle holismille Yksilöt eivät toisistaan erillisiä atomeja, vaan erilaisissa riippuvuussuhteissa: kulttuuriset merkitykset, sosiaaliset normit jne. ohjaavat ihmisten toimintaa luomalla toiminnan merkitykset sosiaaliset normit, muiden näkemykset jne. vaikuttavat yksilön näkökulmiin, asenteisiin ja arvoihin toiminnan kontekstit: ihmisen toiminta tapahtuu sosiaalisessa ympäristössä, jonka rakenteet vaikuttavat päämääriin ja keinoihin niiden saavuttamiseksi ihminen kasvaa kulttuuriseen ja sosiaaliseen ympäristöön yksilön identiteetti rakentuu osana ryhmää / ryhmiä omakuva ja yksilöllisyys peilautuvat toisista 5 6 Metodologisen holismin vastaus individualistiselle kritiikille Vastaus ontologiseen huoleen: ei välttämättä edellytä ontologisesti epäilyttäviä seikkoja, vain rakenteita ja symbolisia merkityksiä, jotka eivät palaudu yksilöihin rakenteet ja merkitykset voidaan (ehkä) palauttaa ontologisesti yksilöihin, mutta ei teorioiden tasolla Vastaus metodologiseen huoleen: teoreettiset käsitteet eivät sen ongelmallisempia yhteiskunta- kuin luonnontieteissäkään molemmat olettavat ei-havaittavia asioita, molemmissa teoreettisia hypoteeseja testataan havaittavien seurausten perusteella Vaarana yhteiskunnallisten rakenteiden ajattelu itsenäisinä, fysikaalisen todellisuuden kaltaisina asioina Kulttuuri selittävänä tekijänä Kulttuuri: jaettujen uskomusten, arvojen, merkitysten ja jäsennystapojen järjestelmä kulttuuriin kuuluminen näiden jakamista Esim. strukturalistinen yhteiskuntateoria: toimijat eivät luo niitä merkityksiä, jotka ohjaavat toimintaa ymmärtääkseen yhteiskuntaa on ymmärrettävä sen merkitysrakenteiden logiikka Ylikorostamisen vaarana kulttuurideterminismi: kulttuuri paitsi selittää sosiaaliset faktat, myös määrää yksilön toiminnan, ajattelun jne. Kulttuurit eivät itsenäisiä ja kokonaisvaltaisia kulttuurit voivat olla osin päällekkäisiä ja yksilöt voivat jakaa kulttuureja osittain 7 8 2
3 Yhteiskunta konstitutiivisten sääntöjen ja roolien järjestelmänä Regulatiiviset säännöt: toimintaa säätelevät säännöt esim. shakissa: jos päästää irti nappulasta, se on siirretty yhteiskunnalliset normit, joiden ylläpitoa valvotaan, niiden rikkomista sanktioidaan jne. Konstitutiiviset säännöt: toimintaa määrittelevät säännöt esim. shakissa: jos kuningasta ei voi pelastaa, häviää pelin, nappuloiden liikkeiden säännöt jne. mahdollistavat toiminnan ylipäätään: esim. shakinpeluu on mahdollista vain, jos on olemissa sääntöjä, jotka määrittelevät pelin Yhteiskunta konstitutiivisten sääntöjen ja roolien järjestelmänä Konstitutiiviset säännöt mahdollistavat sosiaalisen toiminnan tekojen kulttuurisesti jaetut merkitykset antavat ne merkitykset, jotka tekevät teosta, ilmaisusta tms. tietyssä kontekstissa jotain muuta esim. viittaaminen, lahjan antaminen, äänestäminen ns. performatiivisetaktit: lapsen nimeäminen, avioliiton solmiminen, tuomitseminen jne. Konstitutiiviset roolit: poliisi, kansanedustaja, myyjä, opettaja jne. Konstitutiivisia sääntöjä ja rooleja ylläpitävät yksilöt yksilöt voisivat toimia toisinkin: ei yliyksilöllisiä vaikuttavia voimia yksilöt käyttävät sääntöjä ja rooleja 9 10 Holistinen individualismi? Philip Pettit: The Common Mind (1993) individualismi holismi-keskustelussa on kaksi eri vastakkainasettelua: vertikaalinen ja horisontaalinen Vertikaalinen : individualismi vs. kollektivismi liittyy yksilöllisen ja yliyksilöllisen suhteeseen individualismi: yksilöt ovat autonomisia (itseohjautuvia) toimijoita, joiden toiminta aiheuttaa yhteiskunnalliset ilmiöt kollektivismi: yliyksilölliset seikat vaikuttavat suoraan yksilön käyttäytymiseen ja aiheuttavat sosiaaliset ilmiöt Horisontaalinen : atomismi vs. holismi voidaanko toiminta ymmärtää vain yksilöiden näkökulmasta atomismi: yksilöiden toimintaa ohjaava ajattelu on sosiaalisesta ympäristöstä riippumatonta (yksilöt sosiaalisina atomeina ) holismi: yksilöiden ajattelu on osin sosiaalisten suhteiden konstituoimaa (arvot, merkitykset jne.) Holistinen individualismi? Pettit: argumentit individualismin puolesta kollektivismia vastaan ja holismin puolesta atomismia vastaan päteviä inhimillinen toiminta ja ajattelu riippuu yhteisöllisistä resursseista ( holismi) ihmiset ovat autonomisia toimijoita ( individualismi) Rakenteelliset näkökulmat ja yksilönäkökulmat toisiaan täydentäviä yhteiskuntateoriassa? Ei välttämättä ainoa välittävä kanta: molemmissa vastakkainasetteluissa voi olla astevaihtelua Yhteiskuntafilosofiset seuraukset? Pettitin republikanismi vaihtoehtona liberalismille ja kommunitarismille
4 Toimijan näkökulma ja rakenteellinen konteksti selittämisessä Rajoittuminen toimijan näkökulmaan selityksissä on kohteen tiedollisten rajoitteiden hyväksymistä kohteen itseymmärrys oman toimintansa psykologisista syistä ja kulttuurisista merkityksistä voi olla puutteellista toimijalla ei ole tiedollista pääsyä toimintansa ei-aiottuihin seurauksiin laajemmassa kontekstissa Tutkijan käsitteistö voi olla erottelukykyisempää kohdetta ei ole aina järkevintä kuvata omilla käsitteillään Toimijan ja rakenteen tarkempi selityksellinen suhde on empiirinen kysymys Sosiaalinen toiminta Filosofinen toiminnanteoria: yksilön toiminnan käsitteellistäminen intentionaalisen psykologian käsitteistöllä filosofinen psykologia ja toiminnan metafysiikka vapaa tahto ja vastuullisuus Sosiaalisen toiminnan teoria toiminnanteorian osa, jonka kohteena sosiaalinen toiminta miten analysoida sosiaalista toimintaa ja sitä ohjaavia tekijöitä? Sosiaalinen toiminta: yksilön toiminta sosiaalisissa konteksteissa ja sosiaalisten instituutioiden puitteissa esim. tervehtiminen, äänestäminen, ostaminen Kollektiivinen toiminta Kollektiivinen intentionaalisuus? Kollektiivinen sosiaalinen toiminta yhteistoiminta ja toiminta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi esim. talon rakentaminen, shakin pelaaminen, yrityksen boikotointi Edellyttää jaettuja, yhteisesti hyväksyttyjä päämääriä Edellyttää jaettuja uskomuksia siitä, mitä ollaan tekemässä (päämäärien jakaminen) keinoista päämäärien saavuttamiseksi (toiminnan koordinoituminen) siitä, että muut jakavat oleellisesti samat uskomukset ja päämäärät Jaettujen uskomusten analysoiminen yksilön uskomuksina on vaikeaa: minä uskon, että sinä uskot, että minä uskon, että johtaisi äärettömään regressioon Yliyksilölliset uskomukset ontologisesti ongelmallisia Yksi ratkaisuvaihtoehto: me-muotoinen intentionaalisuus esim. Raimo Tuomela ja John Searle me uskomme, me pyrimme ; tai: näin ajatellaan, tähän pyritään ontologisesti yksilöiden intentionaalisia asenteita (jokaisella yksilöllä erikseen) sisällöllisesti koko kollektiivia koskevia
5 Yksilöllisen ja kollektiivisen suhde kollektiivisessa toiminnassa Kollektiivisen riippuvuus yksilöllisestä: kollektiivinen toiminta palautuu yksilöiden toimintaan kollektiivinen intentionaalisuus riippuu yksilöiden omaksumista me-muotoisia intentionaalisia asenteita Yksilöllisen riippuvuus kollektiivisesta: kollektiivisesti hyväksytty päämäärä saa aikaan kollektiivista toimintaa riippumatta, onko tämä kenenkään yksilön oma päämäärä kollektiiviset uskomukset (esim. setelin pitäminen rahana) on riippumaton kenenkään yksittäisen toimijan uskomuksista mitä seurauksia tällä on yksilön autonomialle? (yksilö ei voi valita toimintaansa ohjaavia kollektiivisia uskomuksia) moraaliset seuraukset: kuka on vastuussa kollektiivisesta toiminnasta? Sosiaalisen todellisuuden ontologia Sosiaalinen (yliyksilöllinen) todellisuus: sosiaalisen toiminnan aiheuttamat, yksilöiden intentioista riippumattomat mutta yksilöön vaikuttavat seikat Sosiaaliset instituutiot: sosiaalisesti rakennettuja ja ylläpidettyjä sosiaalisen todellisuuden olioita esim. raha, avioliitto, omaisuuden vaihto, vaalit, valtio, rasismi, sukupuoliroolit jne. miten nämä rakentuvat yksilöiden toiminnasta? John Searle: Construction of Social Reality (1995) sosiaaliset instituutiot ovat sitä mitä ne ovat, koska me kollektiivisesti uskomme niin esim. seteli on rahaa eikä vain pala paperia, koska uskomme niin (ja uskomme muidenkin uskovan niin) kyseessä on silti objektiivinen seikka Funktion asettaminen Funktion asettaminen objektille: käyttötarkoituksen antaminen teolle, esineelle tms. konstitutiivinen sääntö muotoa X toimii Y:nä kontekstissa C Statusfunktiot: kollektiivinen uskomus siitä, että jokin toimii jonakin (ts. jollakin on jokin status) = kollektiivisesti asetettuja funktioita Esim. raha: tietyille ilmenemismuodoille kollektiivisesti asetettu konstitutiivinen funktio toimia vaihdon välineenä, arvon ylläpitäjänä jne. tätä pidetään rahana ei edellytä ilmenemismuodoltaan itsenäistä arvoa: esim. setelillä ei ole instituutiosta riippumatonta arvoa Sosiaalisen todellisuuden objektiivisuus Havaitsijasta riippumattomat vs. havaitsijasta riippuvat ominaisuudet esim. rahan fyysiset ominaisuudet ovat havaitsijasta riippumattomia, rahuus riippuu havaitsijasta sosiaaliset instituutiot ovat yhteisö- tai kulttuurisidonnaisia Instituutioiden objektiivisuus = pysyvyys eivät riipu yksittäisistä toimijoista: setelin rahuus ei lakkaa, jos lakkaan ajattelemasta seteliä rahana yhteys toisiinsa ja keskeisyys arkielämässä ylläpitävät instituutioita luotettavasti silti: jos kollektiivinen ylläpito lakkaa, ne lakkaavat olemasta olemassa
6 Sosiaalinen konstruktionismi Kulttuurirelativismi: eri kulttuurit elävät eri maailmoissa todellisuus kulttuurisesti ja sosiaalisesti konstruoitua esim. Sapir-Whorf-hypoteesi (Edward Sapir ( ) ja Benjamin Whorf ( )): kielen kategoriat määrittelevät sen, miten maailma havaitaan metodologinen periaate vai radikaali väite todellisuudesta? Eri kulttuureissa on eri tavat kategorisoida todellisuutta ei tarkoita, ettei kategorisoitava todellisuus olisi sama Mutta: sosiaaliset instituutiot ja itse kulttuuri voivat myös vaikuttaa siihen, millaisina asiat näyttäytyvät Sosiaalinen todellisuus konstruoitua, luonto ei myös sosiaalisen todellisuuden konstruointi voi riippua luonnollisista ominaisuuksista (ihmisen biologiset ominaisuudet) Sosiaalinen konstruktionismi triviaalina väitteenä Sosiaalisen konstruktionismin väite tieteestä: tiede konstruoi sosiaalisesti tutkimansa todellisuuden Tieteellinen tieto on sosiaalisesti konstruoitua: käsitteet, merkitykset jne. ovat sosiaalisia instituutioita tietoväittämillä on sosiaalinen status ei vielä tarkoita, etteivätkö tiedon kohteet olisi riippumattomia Tutkimuskohteen valinta on sosiaalinen prosessi sosiaalisesti valitut päämäärät Konkreettiset tutkimuskohteet voivat olla keinotekoisesti tuotettuja esim. laser: ei luonnonilmiö ei tarkoita, että tuotettujen kohteiden toimintaperiaatteet olisivat konstruoituja Ei merkitystä tieteellisten väitteiden objektiivisuudelle Sosiaalinen konstruktionismi radikaalina väitteenä Radikaali teesi: tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalista konstruktiota teoreettiset oliot ovat osa sosiaalista todellisuutta, eivät ihmisestä riippumattomia: samaan tapaan konstruoituja kuin sosiaaliset instituutiot väitetysti esim. Bruno Latour & Steve Woolgar: Laboratory Life: The Social Construction of Scientific Facts (1979) Ambivalenssi: mistä väittämät puhuvat vs. mitä ne sanovat tosiasiat vs. väitteet tosiasioista teoriat ovat sosiaalisia olioita entä se, mistä ne puhuvat? Riippuuko tutkimuskohteen olemassaolo siitä, että tutkijat tutkivat sitä? Tiede ja sosiaalinen todellisuus Tieteen rajat ovat tieteen sosiaalisen konstruktiokyvyn rajat sosiaalista todellisuutta eivät konstruoi tutkijat teorioillaan, vaan ihmiset sosiaalisessa vuorovaikutuksessa fyysiset vaikutukset eivät voi olla sosiaalisia konstruktioita Tieteen vaikutus sosiaaliseen todellisuuteen? tieteellinen tieto voi tulla osaksi uskomusjärjestelmiä, jotka ylläpitävät sosiaalisia instituutioita ja rakentavat ihmisten itseymmärrystä esim. (tilastollinen) tieto sukupuolten eroista voi vahvistaa näiden erojen sosiaalista ylläpitoa ihmistieteellisten luokitusten takaisinkytkentä (Ian Hacking): vahvistavia ja itseään toteuttavia ihmistieteilijän moraalinen ja poliittinen vastuu?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotYksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6.
Yksilö ja yhteisö Yksilö ja yhteisö Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. luento 90-luvun lopulla sveitsiläinen avustusjärjestö toteutti korruption vastaisen ohjelman Pakistanissa. Perustui agentti-päämies
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotInhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus
Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotPoissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7.
Poissulkemisargumentti Makro1 Makro2 Rakenne ja funktio konstituoi konstituoi Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. luento Mikro1 aiheuttaa Mikro2 Mikrotaso kausaalisesti täydellinen makrotason selityksellinen
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotYksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona
Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann
LisätiedotInhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan
Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento 19.3. 1 Tekeminen vs. tapahtuminen
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotLuento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.
Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotMitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa
Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotTieteidenväliset suhteet
Tieteidenvälisi lisiä suhteita Tieteidenväliset suhteet Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 12 Tutkimuskohteiden ontologiset suhteet esim. aivot mieli yhteiskunta mitä seurauksia ontologisilla suhteilla
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotTieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen
Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento 28.1. 1 Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa
LisätiedotTOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä
Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotJohdatus kuluttajan käyttäytymiseen
23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen Ilona Mikkonen, KTT Anastasia Sergina, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kontaktitunnin ohjelma Käytännön
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotMerja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki
Merja Lähdesmäki Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki 25.04.2013 1 Tutkimuksen tausta Yhä kasvava kiinnostus yritysten yhteiskuntavastuuta
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotPropositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona
Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa
LisätiedotToiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura
Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotTekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto
Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen
LisätiedotKokeellinen yhteiskuntatiede
Kokeellinen yhteiskuntatiede Metodifestivaali 2019 Syistä selityksiin Samuli Reijula samuli.reijula@helsinki.fi Kokeita yhteiskuntatieteessä? EI Yhteiskuntatieteen tutkimuskohde erityinen Vapaa tahto
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotKuluttaminen ja kulttuuri
23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
LisätiedotMiten yhteiskuntatutimusta tehdään? YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin MARJA JÄRVELÄ
Miten yhteiskuntatutimusta tehdään? YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin 18.10. MARJA JÄRVELÄ Luentomateriaali http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/ ykp/opiskelu/kurssimateriaalit
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
Lisätiedot5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotValta rajoittamisena ja riippuvuutena: valotuksia vallan kaksiin kasvoihin. Samuli Aikio
Valta rajoittamisena ja riippuvuutena: valotuksia vallan kaksiin kasvoihin Samuli Aikio Vallan kolmet kasvot. Steven Lukes: Power: a radical view (1973). Vallan poliittisuus. Valta 1) Niiden, jotka vievät
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotLeikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla
Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotVerkostoitumisen saloja VoimaNaisille
Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA
MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt
LisätiedotLuento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat
Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotAsiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia
Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen
LisätiedotKuluttajien arvoa luovat käytänteet
Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
Lisätiedot