Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen

Transkriptio

1 Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 4 Inhimillisen toiminnan intentionaalisuus ja rationaalisuus Toiminnan intentionaalisuus toiminta on johonkin suunnattua, siihen liittyy aikomus perusteen mukaiseen toimintaan intentionaaliset tilat: uskomukset ja halut Toiminnan rationaalisuus uskomukset (ja jossain määrin halut) muodostavat koherentteja järjestelmiä toiminnalle on peruste: toiminta palvelee jotain tarkoitusta (halu päämäärään + uskomus keinoista) harkinta: toiminnan perusteiden vertailu (tuloksena aikomus tehdä jonkin perusteen mukainen teko) 1 2 Rationaalisuusoletuksen rooli Ohjaa inhimillisen toiminnan tulkintaa autonominen toimija = rationaalinen toimija toiminnan perusteiden päättely toiminnasta, toiminnan ennakointi oletetuista haluista ja uskomuksista Filosofisen toiminnan analyysin lähtökohta intentionaalisen teon yksilöinti (vastuu jne.) moraalipsykologia (mitä on moraalinen toiminta?) utilitarismi, järki kantilaisessa etiikassa Keskeinen osa ihmistieteellistä metodologiaa ymmärtävä ihmistiede (rooli tulkinnassa) rationaalisen valinnan teoria Rationalisointi ja kausalismi Toiminnan rationalisointi: teon näkeminen järjellisenä teko ei ole sattumanvarainen, vaan sille on peruste Rationalisoinnin rooli minimaalisesti: kyse on vain käyttäytymisen käsitteellistämisestä, ei käyttäytymisen aiheuttavien tekijöiden löytämisestä normatiivinen käytäntö: millainen käyttäytyminen on missäkin tilanteessa ymmärrettävää Kausalismi: teon perusteiden (+ aikomus) ja käyttäytymisen välillä on syy-seurausyhteys teko ja sen aiotut seuraukset voidaan yksilöidä sen mukaan, mikä peruste sen aiheutti (teon päämäärät) 3 4 1

2 Loogisen yhteyden argumentti Georg Henrik von Wright ): Explanation and Understanding (1971) Rationalisoinnin (+ siihen käytetyn käsitteistön) yhteys toimintaan on looginen (=käsitteellinen) toiminta käsitteellistetään rationaalisena perusteet eivät ole kausaalisia syitä käyttäytymiselle, vaan tapa ymmärtää, mistä siinä on kyse Praktinen syllogismi (P1) S haluaa saada aikaan t:n (P2) S uskoo saavansa aikaan t:n tekemällä :n (JP) joten S ryhtyy tekemään :tä premissejä ja johtopäätöstä ei voida todentaa toisistaan riippumatta, joten yhteys ei ole kausaalinen 5 Vasta-argumentteja argumentteja loogisen yhteyden argumentille Kausaalinen yhteys ei sulje pois mahdollisuutta, että joillain tapahtuman kuvauksilla syyn ja vaikutuksen välillä on käsitteellinen suhde vrt. taudinaiheuttaja aiheutti sairastumisen sama todennettavuusongelma dispositiokäsitteillä ( lasi särkyi, koska se on särkyvä ) Mikä aiheuttaa ulkoisen käyttäytymisen? argumentti puhuu vain teon rationalisoinnin ja teon yksilöinnin suhteesta aiheuttajana aivotoiminta, rationalisointi kausaalisuudesta riippumatonta? 6 Intentionaalisen psykologia kausaalisena teoriana Teon käsitteeseen kuuluu, että henkilö tavalla tai toisella aiheuttaa käyttäytymisensä kausaalinen kontrolli, kyky tehdä toisin moraaliseen vastuullisuuden edellytys Intentionaaliset selitykset toimivat kuten kausaaliset selitykset miksi henkilö käyttäytyi näin eikä noin? manipulaatio: vaikuttamalla intentionaalisiin tiloihin voimme vaikuttaa käyttäytymiseen Harkinta kausaalisena prosessina: ajallinen, voi häiriintyä, tuottaa aikomuksen jne. praktinen syllogismi harkinnan rekonstruktiona? 7 Intentionaalisen psykologia kausaalisena teoriana Agenttikausaatio Charles Taylor (1931 ): The Explanation of Action (1964) käyttäytyminen on toimijan ei-kausaalinen tuote kukaan ei tiedä, mitä tämä tarkoittaa Perusteet (+ aikomukset) kausaalisina syinä Donald Davidson: Actions, Reasons and, Causes (1963) useimmat toiminnan ja mielen filosofit nykyän teon yksilöinti ja vastuu: mihin teko on suunnattu (mikä peruste on sen takana, mikä aikomus sen aiheuttaa) miten mentaalisten tilojen ja fyysisen käyttäytymisen välillä voi olla kausaalinen yhteys? (mentaalisen kausaation ongelma) 8 2

3 Teoriateoria ja Jones-myytti Wilfrid Sellars ( ): Empiricism and the Philosophy of Mind (1956) Rylelaiset esi-isät : Gilbert Ryle ( ): mentaalisen käsitteistön palauttaminen käyttäytymistä koskevaksi kieleksi käyttäytymisen jäsentäminen ja ennakointi behavioralistisesti (ei viittauksia sisäisiin tiloihin) kieli osa ulkoista käyttäytymistä Nero nimeltä Jones teoria: kielelliset väitteet kuvauksia sisäisistä tiloista, sisäiset tilat aiheuttavat käyttäytymisen muiden tulkinta ensin, reflektio teorian soveltamista itseen Teoriateoria ja simulaatioteoria Teoriateoria: intentionaalinen psykologia on teoria sisäisistä tiloista (mielenteoria), sen käyttö teorian soveltamista sisäiset tilat aiheuttavat käyttäytymisen rationaalisuus on sisäisten tilojen suhdetta määrittelevä periaate Simulaatioteoria: toisten mentaalisten tilojen päättely on mentaalista simulaatiota, asettumista samaan tilanteeseen Kilpailevia teorioita? teoriateoria koskee käsitteistön viittauslogiikkaa simulaatioteoria koskee päättelyn episteemistä statusta: ovatko päätelmät toisista oikeutettuja? 9 10 Rationaalisuus ja luonnonlait Mikä on mentaalisen ja fysikaalisen suhde? käyttäytymisen neuropsykologia fysikaalista, tilojen suhde on kausaalinen, tottelee luonnonlakeja mentaaliset tilat ovat teleologisia ja liittyvät toisiinsa rationaalisesti Selitysekskluusion periaate (Principle of Explanatory Exclusion) esim. Jaegwon Kim kaksi täydellistä selitystä samalle tapahtumalle sulkevat toisensa pois Eliminativismi Stephen Stich, Paul & Patricia Churchland Kansanpsykologia intentionaalinen psykologia on esitieteellinen kansanteoria, joka kilpailee neurotieteen ja komputationaalisen kognitiotieteen kanssa Kansanpsykologia on virheellinen teoria heikko selitys- ja ennustusvoima, ei kehitystä muutkin kansanteoriat ovat syrjäytyneet olettaa muuhun tieteeseen sopimattomia (ja muualla hylättyjä) prinsiippejä (teleologisuus, henkiset ominaisuudet) teoria ja sen postuloimat entiteetit on hylättävä

4 Eliminativismin kritiikkiä Kansanpsykologian monet roolit: spontaani tulkinta (synnynnäinen taipumus) ja sen peruskäsitteistö arkiuskomukset ihmisen mielen toiminnasta käsitteistön rooli osana tieteellistä psykologiaa filosofiset ja teologiset teoriat, metafysiikka Kansanpsykologia käytäntönä käyttäytymisen kategorisointi ja rationalisointi sosiaalisista tarpeista (ennakointi, koordinointi) käsitteistön kommunikatiivinen rooli Kansanpsykologia tarkentuu osana tiedettä Kansanpsykologiaa tarvitaan myös neurotieteen tutkimuskohteen määrittelyssä 13 Psykologiset lait vs. mekanismit Funktionalismi mentaalisen monitoteutuvuus: usea aivotila voi toteuttaa saman mentaalisen tilan mentaaliset tilat ovat funktionaalisia kuvauksia: aivojen komputationaalinen tila on tietty mentaalinen tila, jos se on oikeanlaisessa suhteessa muihin tiloihin psykologiset lait itsenäisiä, toteutuminen neuraalisella tasolla erillinen kysymys (esim. Jerry Fodor) Mentaalinen mekanismeina, ei lakeina? mielen rationaalinen toiminta ei ylipäätään lakien ohjaamaa, vaan aivojen informaatiota käsittelevien mekanismien funktionaalisen rakenteen tuottamaa Miksi biologinen elin toimisi rationaalisesti? 14 Mielen ja tulkinnan evoluutio Mielen ja tulkinnan evoluutio Mielen evoluutio ärsyke reaktio-automaatista intentionaalisuuteen: maailman esittäminen asiaintiloina (uskomukset) ja toiminnan suuntautuminen asiaintiloihin (halut) rationaalisuus: käyttäytymisen koordinointi Tulkinnan evoluutio: yhteistoiminta, sosiaalinen manipulaatio, sosiaalinen oppiminen, kulttuuri jne. edellyttävät toisten toiminnan suhteuttamista ulkomaailmaan (=rationalisointi) oman toiminnan tulkitseminen samalla käsitteistöllä: metareflektio, joka mahdollistaa mm. omakuvan mielen teoria synnynnäinen, rationalisointi kielellisistä narratiiveista opittua Jones-myytti pääpiirteissään oikein 15 Kansanpsykologian evolutiivinen funktio liittyy toisten tulkintaan kokonaisuuksina, ei sisäisiin tiloihin tai selittämiseen argumentti rationalisoinnin ei-kausaalisuuden puolesta? rationaalisuusoletusten keskeinen rooli yhteisöelämässä luo valintapaineita sille, että mielen kausaalinen toiminta mukautuu sen mukaiseksi Intentionaalisen psykologian ja rationaalisuuden olemassaolo ei sulje pois muita mekanismeja voi olla jopa melko marginaalinen osa kognitiota ja käyttäytymisen ohjailua 16 4

5 Järjelliset ja järjettj rjettömät t syyt Kognitio on alakohtaista, ei universaalia se, mitä päätellään, vaikuttaa päätelmien helppouteen esim. normatiiviset implikaatiopäätelmät helpompia kuin muodollisesti samanlaiset materiaaliset päätelmät Kontekstin vaikutus kognitioon ja motivaatioon Evidenssiä ei-rationaalisista syistä ihmisen käyttäytymiselle käyttäytymisen ajoittainen irrationaalisuus tiedostamattomat vaikutukset: priming, mainosten piilovaikutukset, ryhmäkäyttäytyminen jne. ihmisten oman toiminnan rationalisointi ei useinkaan poimi tiedettyjä syitä käyttäytymiselle (priming-kokeet) Järjelliset ja järjettj rjettömät t syyt Käyttäytymistä ohjaavien tiedostamattomien syiden rationalisointi (a la Freud)? jos käytännöllinen järki ja harkinta ovat erillisiä (kausaalisia) motivaatiomekanismeja, muiden syiden rationalisointi on faktuaalinen virhe jos rationalisointi koskee henkilöä kokonaisuutena, tiedostamatonta ei voi käsitellä itsenäisenä Sosiaaliseen toimintaan ja kulttuuriin liittyvä kognitio ja motivaatiomekanismit voivat ohittaa harkinnan kontekstin ohjaus, ehdollistuminen jne. esim. yhteistoiminnan jaetut päämäärät moraali? Toiminnan ymmärt rtäminen vs. käyttäytymisen ytymisen selittäminen Suopeuden periaatteesta selitettävyyden periaatteeseen (David Henderson) tulkinnan suopeus voi olla alustava heuristiikka, mutta tavoitteena maksimoida toiminnan selitettävyys ottaen huomioon psykologia, konteksti jne. Kuinka paljon irrationaalisuutta voi käyttäytymiseen sisältyä, niin että se on edelleen intentionaalista toimintaa? Toiminta vs. käyttäytyminen: kuka kontrolloi? jos käyttäytymisen ei-rationaaliset kausaaliset syyt ovat löydettävissä, voidaanko sitä pitää toimijan kontroloimana (= toimintana)? 19 Vapaa tahto ja vastuu: kompatabilismi Ovatko vapaa tahto ja determinismi sovitettavissa? kompatabilismi vs. inkompatabilismi Kompatabilismi esim. Harry Frankfurt, useimmat filosofit nykyään kysymys vapaasta tahdosta liittyy siihen, voidaanko tekoa pitää toimijan tekona (kontrolloimana) vai ei mistä toimijan tahto muodostuu, on toinen kysymys Mihin vetää raja? vastuu mainonnan ym. vaikutuksista? kuinka suuri osa ihmisen käyttäytymisestä on vapaata? (empiirinen kysymys) moraalikäytännöt edellyttävät yksilön toiminnan vapautta 20 5