Luento 6: Tekojen selittäminen

Transkriptio

1 Luento 6: Tekojen selittäminen Ihmisten tekojen selittäminen on tärkeää sosiaalisessa kanssakäymisessä. Sitä tarvitaan sekä toisten ihmisten ymmärtämisessä että oman käyttäytymisen ohjaamisessa. Mitä tekojen selittäminen on? Kuinka se toimii? Tähän mennessä kurssilla on puhuttu tekojen selittämisestä halu-uskomus-pareiksi ymmärrettyjen perusteiden avulla. Arkikielessä selitykset saattavat kuitenkin halujen ja uskomusten sijaan viitata esimerkiksi luonteenpiirteisiin, tapoihin, emootioihin, sosiaalisiin luokkiin jne. 65 / 88 Esimerkki selittämisestä Esimerkki (heiluttaminen): Kysymys (John): Miksi heiluttelet kättäsi tuolla tavoin? Vastaus (Ann): Haluan herättää Julien huomion. Entä jos Ann olisikin vastannut ettei hän heiluttele tahallaan vaan hän kärsii lihaksen nykimisoireesta? Tällöin John luultavasti vetäisi kysymyksensä takaisin. Kysymys näyttäisi olettavan, että Ann tekee jotain intentionaalisesti. 66 / 88

2 Esimerkki selittämisestä (2) Annin vastaus viittaa haluun. Mikä tekee halusta selittävän tekijän? Sekö, että se aiheuttaa teon vai sekö että se oikeuttaa teon? Tähän on vaikea vastata, mutta joka tapauksessa halu paljastaa teon tarkoituksen, ja tämä näyttäisi tekevän halusta selittävän tekijän: Tarkoituksen selvittäminen Selityskysymys pyrkii selvittämään, minkä tarkoituksen intentionaalisen teon tekijä antaa teolleen. Vastaus on selittävä, koska se paljastaa tämän tarkoituksen. 67 / 88 Esimerkki selittämisestä (3) Teon tarkoituksen selvittäminen ei kuitenkaan välttämättä riitä, koska voi olla että teon tarkoitus ei tee tekoa ymmärrettäväksi. (Ann olisi voinut esimerkiksi vastata haluavansa matkustaa etelään.) Ehkei selityskysymyksen tavoitteena olekaan ainoastaan selvittää mitä tekijä pitää teon tarkoituksena vaan lisäksi osoittaa, että teko oli jollain tavalla järkevä tai perusteltu tämän tarkoituksen valossa. Tästä saadaan tarkempi ehto selittämiselle: Perusteltavuus Selityskysymys pyrkii selvittämään, mikä tekee intentionaalisesta teosta järkevän tai perustellun (ainakin tekijän näkökulmasta katsottuna). Vastaus on selittävä, koska se osoittaa, että teko oli perusteltu (ainakin tekijän näkökulmasta katsottuna). 68 / 88

3 Teorioita selittämisestä: peittävän lain malli Tunnetuin teoria selittämisestä on Hempelin peittävän lain malli (covering law model). Sen mukaan selittämisessä on kyse selitettävän ilmiön deduktiivisesta johtamisesta alkuehdoista ja yleisistä luonnonlaeista, joiden alle ilmiö sijoittuu. Selitykset ovat muodoltaan seuraavanlaisia: 1. C 1,C 2,C 3, L 1,L 2,L 3, Siispä, explanandum Tässä C 1,...,C n ovat voimassa olevia alkuehtoja ja L 1,...,L m ovat lakeja. Nämä yhdessä muodostavat explanansin. Mitä lait voisivat olla tekojen tapauksessa? O Brien tarkastelee psykologisia yleistyksiä (jokainen ihminen, joka haluaa herättää jonkun huomion, heiluttaa kättään) tai rationaalisia yleistyksiä (jokainen rationaalinen agentti, joka haluaa herättää jonkun huomion, heiluttaa kättään). 69 / 88 Peittävän lain malli (2) Tekoja (kuten kädenheiluttaminen) voidaan nyt selittää seuraavasti: 1. Agentti A on tilanteessa C. (Ann haluaa herättää ystävänsä huomion.) 2. A on rationaalinen. (Ann on rationaalinen) 3. Jokainen rationaalinen agentti tilanteessa C tekee X:n. (Rationaalinen agentti, joka haluaa herättää ystävänsä huomion, heiluttaa kättään.) 4. A teki X:n. (Ann heilutti kättään.) Mikäli tällainen selitys olisi oikea sillä voisi myös ennustaa (predict) tekoja. Tällainen selitysmalli ei kuitenkaan välttämättä ole yhteensopiva sen ajatuksen kanssa, että selitys näyttää miksi teko oli perusteltu tarkoituksensa valossa, eikä myöskään ole lainkaan selvää, että sen vaatimat lait, psykologiset tai rationaaliset yleistykset, olisivat tosia. 70 / 88

4 Riittävä peruste Toinen tapa yrittää selittää tekoja pohjautuu normatiivisiin perusteisiin. Palataan ajatukseen, että teon selittämisessä on kyse siitä, että se nähdään perusteltuna ja ajatellaan että teko on perusteltu jos agentilla on riittävä peruste tehdä se: Riittävä peruste Teko on perusteltu, jos agentilla on riittävä peruste tehdä se. 71 / 88 Riittävä peruste (2) I Oletetaan aluksi (vaikka se onkin ongelmallinen kanta), että perusteet ovat mielentiloja kuten halu, johon vastaus kädenheilutteluesimerkissäkin viittaa. I Tällöin ongelmaksi muodostuu se, että agentti voi tehdä jotain vaikka hänellä ei olekaan riittävää perustetta. Voimme esimerkiksi kuvitella, vastaavasti kuin Williamsin esimerkissä, että agentti on janoinen ja uskoo, että lasissa on vettä, vaikka siinä tosiasiassa on bensiiniä. Agentilla ei ole riittävää perustetta, mutta voimme silti selittää, miksi hän joi lasista. I Ongelma toistuu vaikka ymmärtäisimme perusteet asiantiloiksi. Jos ajattelemme, että agentin peruste juoda on se tosiseikka, että hän on janoinen, emme kuitenkaan voi pitää sitä riittävänä perusteena juoda bensiiniä. 72 / 88

5 Mahdollinen riittävä peruste Kuinka teot, joille ei ole riittäviä perusteita, voi nähdä perusteltuina? Ehkä ne voi nähdä perusteltuina agentin näkökulmasta, esimerkiksi tarkastelemalla, olisivatko ne perusteltuja sellaisessa mahdollisessa maailmassa, jossa agentin uskomukset ovat tosia. Vaikka janoisella agentilla ei todellisessa maailmassa ole perusteita juoda lasista, jossa on bensiiniä, juomiselle olisi perusteita sellaisessa maailmassa, jossa hänen uskomuksensa on tosi ja lasissa on vettä. Mahdollinen riittävä peruste Teko on perusteltu, jos agentilla on riittävä peruste tehdä se mahdollisessa maailmassa, jossa hänen uskomuksensa ovat tosia. 73 / 88 Mahdollinen riittävä peruste (2) Tämäkin on ongelmallinen kanta, sillä voimme selittää myös sellaisia tekoja, joille ei ole riittävää perustetta vaikka agentin uskomukset olisivatkin tosia. Esimerkki (suklaakakku): Ann: Miksi syöt tuota suklaakakkua? John: Halusin syödä jotakin makeaa kahvin kanssa. Ann: Luulin sinun olevan dieetillä. John: Olenkin, mutta tämä kakku on erityisen herkullista enkä voinut vastustaa kiusausta. Tämä esimerkki voidaan kuitenkin nähdä erikoistapauksena. Siihen liittyy tahdon heikkoutta, jota on joka tapauksessa vaikea nähdä perusteltuna ja joka siksi saattaa vaatia erilaista selitystä kuin tavanomaiset intentionaaliset teot. 74 / 88

6 Mahdollinen riittävä peruste (3) I Tämä ei kuitenkaan ehkä riitä puolustukseksi. Jos selityksen tarkoitus on saada selityskysymyksen kysyjä näkemään teko perusteltuna agentin näkökulmasta käsin, niin selvästikin Ann ymmärtää Johnin vastauksen perusteella mitä mitä John kakussa arvostaa, mikä teon tarkoitus oli ja kuinka kakun syöminen palveli sitä tarkoitusta. Johnin vastaus näyttäisi antavan selityksen teolle, vaikka peruste ei olisikaan riittävä. I Lisäksi vaikka tahdon heikkouteen liittyvät tapaukset vaatisivatkin erilaista selittämista kuin normaalitapaukset, ne eivät ole ainoita tapauksia, joissa agentti toimii ilman riittävää perustetta toimia, ja joille kuitenkin voidaan antaa ymmärrettävä selitys. 75 / 88 Mahdollinen riittävä peruste (4) Esimerkki (autohuolia): Ann on ajamassa kotiin ja näkee tienreunassa ihmisiä, joiden auto on pysähtynyt ja jotka heiluttavat käsiään yrittäen saada Annin pysähtymään ja auttamaan heitä. Ann kuitenkin jatkaa matkaa ja kertoo asiasta myöhemmin Johnille. John: Miksi jatkoit matkaa etkä auttanut? He olisivat luultavasti vain halunneet käynnistää auton kaapeleilla. Nyt he joutuivat odottamaan ties kuinka kauan ennen kuin saivat apua. Ann: Tiedän, minun olisi pitänyt pysähtyä. Minulla oli ollut rankka päivä töissä ja halusin päästä kotiin poikani luokse joka on viettänyt koko iltapäivän lastenhoitajan kanssa. Mutta siitä huolimatta minun olisi pitänyt auttaa heitä. Poika olisi voinut odottaa vielä 15 minuuttia. John: Ymmärrän miltä tuntuu kun haluaa päästä pian kotiin, mutta minustakin olisi ollut parempi auttaa heitä. 76 / 88

7 Proseduralismi Tarkastellaan vielä yhtä näkemystä tekojen selittämisestä, joka viittaa toiseen agenttiin, joka yrittää ymmärtää teon tekijää: Proseduralismi Teko havaitaan perustelluksi ja siis selitetään, kun selittävä agentti E suorittaa uudelleen teon tehneen agentin A käyttämän käytännöllisen päättelyn tai päätöksentekoprosessin päätyen sen seurauksena samaan johtopäätökseen joka sai A:n tekemään teon. 77 / 88 Proseduralismi (2) I Miksi tässä olisi kyse selittämisestä? Koska käytännöllisen päättelyn simuloinnin seurauksena toinen agentti pystyy itse kokemaan teon perusteltavuuden tai sen mikä teossa veti agenttia puoleensa. Jopa tahdon heikkouteen perustuneen teon mielekkyys voi paljastua kun agentti sijoittaa itsensä toisen asemaan. I O Brienin mukaan tämä tapa ymmärtää tekojen selittäminen vastaa kysymyksiin teon perusteltavuudesta silloinkin kun agentit toimivat ilman riittävää normatiivista perustetta. Psykologiset tilat ovat relevantteja tekojen selittämiselle vaikka niiden ymmärtäminen normatiivisiksi perusteiksi olisi ongelmallista. Tekojen perusteltavuus tai järkevyys on ymmärrettävä heikossa mielessä, ei riittävien normatiivisten perusteiden kautta, vaan siinä mielessä kuinka voimme agentin päätöksentekoa simuloimalla nähdä kuinka sitoutumalla tiettyihin premisseihin voidaan käytännällisen järkeilyn kautta päätyä tietynlaisiin intentioihin. 78 / 88

8 Selittäminen ja ymmärtäminen Usein selittämisen ja ymmärtämisen ajatellaan poikkeavan selvästi toisistaan. Ymmärtäminen vaikuttaisi olevan jonkinlaista kognitiivista toiminta (joku agentti ymmärtää jotakin) kun taas selittämisen voi käsittää abstraktisti (jokin tosiseikka selittää jonkin tapahtuman). Selittämisen voi siis ymmärtää riippumattomaksi agentista, joka selittää, mutta proseduralismi ei näyttäisi olevan yhteensopiva tällaisen käsityksen kanssa, sillä siinä agentti yrittää selittää toisen agentin tekoa simuloimalla tämän käytännöllistä päättelyä. Esimerkki (Anna ja Bob): Anna päättelee seuraavasti 1. Nyt tahdon todellakin päästä tiloihin. 2. En voi päästä tiloihin muuten kuin käyttämällä osan tyttäreni opiskelurahoista aineisiin. 3. Siispä käytän osan tyttäreni opiskelurahoista aineisiin. Bob on moralisti eikä voi hyväksyä johtopäätöstä, joten hän hylkää premissin 1. Vaikka hän pystyy konstruoimaan Annan käytännöllisen päättelyn, hän ei pysty ymmärtämään sitä. 79 / 88 Selittäminen ja ymmärtäminen (2) I Oletetaan kuitenkin, että Bob käy läpi riitaisan avioeron ja päätyy käyttämään aineita. Hän muistaa Annan selkeän järkeilyn ja ymmärtääkin nyt mikä sai Annan tekemään tekonsa. Muutoksessa ei näyttäisi olevan kyse mistään lisäinformaation saamisesta, joten Bobin kyky ymmärtää Annaa ei ole pelkkä intellektuaalinen muutos. I O Brienin mukaan tämä viittaisi siihen, että tekojen selittäminen on luonteeltaan erilaista kuin muiden tapahtumien ja vaatii viittausta selittävään agenttiin. Proseduraalinen selittäminen vaatii agentilta jonkinlaista empaattista eläytymiskykyä ja kykyä hyväksyä praktisen päättelyn premissejä ja niistä seuraavia vaatimuksia teoille. Proseduralistinen selittäminen siis näyttäisi olevan lähempänä ymmärtämistä kuin tavanomaista (luonnontieteellistä) selittämistä. I Toki tällaiselle näkemykselle on vastakkaisiakin mielipiteitä ja monet filosofit pyrkivät kehittämään selitysmallin, joka sopii yhtälailla tapahtumien ja tekojen selittämiseen. 80 / 88

9 Kausaatio ja teleologia Onko tekojen selittäminen kausaalista vai teleologista? Kausalistien mukaan jos tekoja selitetään viittaamalla haluihin (kuten käsienheilutteluesimerkissä), niin jotta halu olisi selitysvoimainen, niin agentin on oltava toiminut kyseisestä halusta, mikä tarkoittaa että halu on ollut kausaalisesti vaikuttava. Tästä ajatuksesta saadaan seuraava rajoite: Rajoite eksplanatorisille haluille Jos halu D selittää teon A, niin agentin on täytynyt toimia halusta D tehdessään A:n. 81 / 88 Kausaatio ja teleologia (2) Telelogisen selittämisen kannattaja puolestaan väittää, että selittäminen on teon tarkoituksen selvittämistä. Tällöin saadaan vastaava rajoite: Rajoite eksplanatorisille tarkoituksille Jos tarkoitus P selittää teon A, niin P :n on täytynyt olla agentin tarkoitus teolle A. 82 / 88

10 Kausaatio ja teleologia (3) Vastaavasti kuin kausalistin on tarkennettava mitä tarkoittaa tietystä halusta toimiminen, teleologisen kannan puolustajan on vielä kerrottava mitä tarkoittaa, että jokin tietty tarkoitus, eikä jokin toinen tarkoitus, on ollut agentin tarkoitus teolle. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin jo aiemmin Davidsonin haasteen yhteydessä ja kummallakin kannalla on omat ongelmansa. 83 / 88