Kh Henkilöstösuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kh 1.7.2014 2014-2016. Henkilöstösuunnitelma"

Transkriptio

1 Kh Henkilöstösuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1. UTAJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kunnan toiminta-ajatus Kunnan visio Kunnan strategiset päämäärät Kunnan henkilöstöpolitiikan tavoitteet Kunnan johtaminen UTAJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kunnan henkilöstö Henkilöstötarve Virkojen ja toimien tehtäväsisältö Henkilöstön hankinta ja valinta Palkkatuki Palvelussuhde Palvelussuhteen ehdot Palkkaus Työaika ja lomat Virkavapaus Viranhaltijapäätökset Työpaikkaruokailu UTAJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstökoulutus Omaehtoinen opiskelu Työhön perehdyttäminen Eläkkeelle siirtyminen UTAJÄRVEN KUNNAN JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN Johtaminen Henkilöstön osallistuminen Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen UTAJÄRVEN KUNNAN TYÖOLOT Yleistä Työterveys ja työturvallisuus Henkilökunnan virkistystoiminta Työhyvinvointi Työnohjaus UTAJÄRVEN KUNNAN YHTEISTOIMINTA YHTEENVETO/RAPORTTI

3 1. UTAJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annettua lakia (449/2007) sovelletaan kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä, mutta ei kunnallisissa yhtiöissä. Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa, turvata henkilöstön vaikutusmahdollisuudet sekä edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Lain mukaan, työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään muun muassa sellaiset asiat, jotka koskevat henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasaarvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia. Kyseisen lain mukaan, kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain sellainen henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käyvät ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. 1.1 Kunnan toiminta-ajatus Toiminta-ajatus kuvaa kunnan perustarkoitusta. Toiminta-ajatus on luonteeltaan pysyvä. Utajärven kunnan toiminta-ajatus on: Utajärven kunnan tehtävänä on turvata asukkailleen ja sidosryhmilleen laadukkaat, oikein kohdennetut palvelut sekä vahvistaa elinvoimaa, asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 1.2 Kunnan visio Visio on näkemys toivotusta tulevaisuuden tilasta. Visio kuvaa lyhyesti, millainen kunta haluaa olla tulevaisuudessa, ja mihin kunnassa halutaan yhdessä panostaa. Visio ohjaa koko henkilöstön toimintaa. Utajärven kunnan visio on: Utajärvi luo edellytyksiä onnelliselle elämälle. 1.3 Kunnan strategiset päämäärät Strategialla tarkoitetaan valittuja tavoitteellisia toimintoja ja menetelmiä vision saavuttamiseksi. Strategian ja sen sisällön muodostamisessa käytettäviä käsitteitä ovat päämäärät, kriittiset menestystekijät, toimenpiteet ja mittarit. Utajärven kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntastrategian joulukuussa v Strategian kehittäminen aloitettiin elokuussa 2013 ja sen sisältöä suunniteltiin ja kehitettiin syksyllä 2013 pidetyissä strategiatyöpajoissa, joihin kutsuttiin kunnan luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Lisäksi järjestettiin kuntalaisten kuulemistilaisuus. Uuden hallintomallin mukaisilla toimikunnilla oli merkittävä rooli strategian kehittämisen linjauksessa ja ohjeistuksessa. Toimikunnat korostivat, että uuden strategian tulee olla napakka ja konkreettinen työkalu kunnan kehittämisessä. Toiseksi toimikunnat korostivat, että strategisten toimenpiteiden pitää kohdistua kunnan väkiluvun kasvuun, työpaikkojen määrän lisäämiseen, asumisen edistämiseen (tonttitarjonta ja valmiit asunnot), laadukkaisiin palveluihin ja hyvään kuntaimagoon. Strategian kehittämisessä konsulttitukena toimi Finnish Consulting Group. Strategia ja strategiset toimenpiteet on niputettu kuuteen strategiakorttiin, joihin on kuvattu toimenpiteiden lisäksi muun muassa mittarit ja vastuutahot. Merkittävimmät strategiakortit ovat: 2

4 talous, elinvoima ja kuntalaiset/vapaa-ajan asukkaat. Strategiakortit ovat henkilöstösuunnitelman liitteenä. 1.4 Kunnan henkilöstöpolitiikan tavoitteet Utajärven kunnan henkilöstöohjelman visio on kunnan strategiaa toteuttava, hyvinvoiva, ammattitaitoinen, osaamistaan uudistava, yhteistyötaitoinen, laatu- ja kustannustietoinen henkilöstö. Kunnan henkilöstöpolitiikan tavoitteena on vahvistaa kunnan tiimiorganisaatiota, yhteisöllisyyttä, kiinnittää huomiota henkilöstön jaksamiseen ja taata mahdollisuudet henkilökunnan keskeiseen vuorovaikutukseen. Kunnan yhteisöllisyyttä rakennetaan määrätietoisesti. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä tuntee kuuluvansa kunnan työyhteisöön, arvostaa kunnan toiminta-ajatusta ja sitoutuu kunnan yhteisiin tavoitteisiin ja viestittää positiivisista asioista niin ulkoisesti kuin sisäisesti. 1.5 Kunnan johtaminen Henkilöstösuunnitelman tavoitteena on luoda yhtenäiset ja pitkäjänteiset peruslinjaukset Utajärven kunnan henkilöstölle ja sen kehittämiselle. Utajärven kunnan uusi strategia ja laatujärjestelmä edellyttävät työtyytyväisyyden mittaamista säännöllisesti. Työtyytyväisyysmittaus antaa tutkimuksellista tietoa henkilöstön asenteista ja antaa pohjaa analysoida tarvittavaa kehittämistä sekä suunnitella konkreettisia parantavia toimia. Tavoitteena on tukea henkilöstön työkuntoisuutta, kehittymistä ihmisenä ja työntekijänä, sitoutumista ja tuloksellisuutta sekä organisaation uudistumista, kehittymistä ja kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Henkilöstösuunnitelma koskee kaikkia kunnan palveluksessa olevia työntekijöitä ja viranhaltijoita tasapuolisesti. Mitä jäljempänä puhutaan työntekijästä niin asia koskee myös viranhaltijoita. Johtajien vahva sitoutuminen työhönsä tunnustetaan tärkeäksi kunnan menestystä edesauttavaksi tekijäksi. Kunnan hallinnossa korostuu se, että asioihin tartutaan ajoissa, ennakoidaan ja ennaltaehkäistään ongelmia. Valtuuston, kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan työskentelyn tukena toimii johtoryhmä, joka toimeenpanee päätökset täytäntöön ja keskustelee toimintalinjoista. Johtoryhmän tavoitteena on vastata tavoitteellisesta ja tuloksellisesta yhteistoiminnasta kunnan palvelujen tuottamisessa. Johtoryhmän valitsee kunnanjohtaja ja siinä on edustus jokaisesta toimialueesta. Toimialueiden tai yksiköiden sisällä pidetään palavereita tarpeen mukaan. Kehityskeskustelut pidetään säännöllisesti vuosittain koko organisaatiossa. 3

5 Kuva 1. Utajärven kunnan organisaatiokaavio 4

6 2. UTAJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Kunnan henkilöstö UTAJÄRVEN KUNNAN PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Toimintayksikkö Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Kehittämispalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut YHTEENSÄ Henkilöstön määrä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Kehittämispalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut YHTEENSÄ Henkilöstömäärästä 156 oli naisia 107 ja miehiä 49. Oppisopimustyöntekijät ovat määräaikaisina hallintokunnissa. Osa-aikaisten määrä koko henkilöstömäärästä oli 24, josta osa-aikaeläkkeellä oli 2 henkilöä. HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v yhteensä % Miehet ,4 Naiset ,6 Yhteensä

7 Ikäjakauma Miehet Naiset Vakinaisesta henkilöstöstä 106 henkeä, 69,81 % oli yli 45-vuotiaita. Vakinaisen henkilöstön naisten keski-ikä oli 47,5 ja miesten 50 vuotta. Koko henkilöstön naisten keski-ikä oli 45,8 ja miesten 47,7 vuotta. Koko henkilöstön palkkoja maksettiin vuonna 2013 yhteensä euroa (ed. vuonna summa oli euroa). Poissaolot 2013 Sairauspäivät Tapaturma Kuntoutus Koulutus Hallintokunta muutos muutos muutos muutos Kehittämispalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä

8 Poissaolot Sairauspäivät Tapaturma Kuntoutus Koulutus Kehittämispalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Koulutusajalta palkkakustannukset v olivat ilman työnantajan sivukuluja. Vuorotteluvapaalla v.2013 oli yksi henkilö. Sairauspoissaolot 22 päivää/työntekijä/vuosi. Sairausajan palkkoja maksettiin vuonna euroa (ed ) ja tapaturmista aiheutuvien poissaolojen palkkoja yhteensä v euroa (ed. vuonna 746 ). Luvut on ilman työnantajan sivukuluja. Kela maksoi sairaus- ja äitiyspäivärahoja kunnalle euroa (ed ) ja vakuutusyhtiö tapaturmista aiheutuneita korvauksia euroa (ed ). Vanhuuseläkkeelle jäi yhteensä 3 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä v.2013 on ollut 2 henkilöä. Eläkepäätökset/eläkelaji Työkyvyttömyyseläkkeet 1 0 Osa-aikaeläke 0 0 Vanhuuseläke 3 4 Yhteensä henkilöä Henkilöstötarve Henkilöstön määrä, tarve ja laatu sovitetaan yhteen toiminnan vaatimuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Toteutumista seurataan vuosittain henkilöstösuunnitelman ja henkilöstöraportin avulla. Virat ja toimet ovat käytettävissä koko kunnassa. Työyhteisössä edistetään joustavaa henkilöstön liikkuvuutta työyksiköstä toiseen. 2.3 Virkojen ja toimien tehtäväsisältö Virkojen ja toimien tehtäväsisältö edellyttää tehtäväkuvauksien laatimista. Tehtäväkuvauksien laatimisen vastuu on kyseisen viran- tai toimenhaltijan esimiehellä. Viranhoitomääräykset ja työsopimukset on laadittava huolellisesti asianomaisia lakeja, asetuksia ja yleisiä ohjeita noudattaen. Viranhoitomääräyksen ja työsopimuksen sisällöstä vastaa aina se esimies, joka allekirjoittaa kyseisen dokumentin. 7

9 Työajan tehokas käyttö suunnitellaan toiminnallisista tarpeista lähtien. Työaikojen joustoa, vuosityöaikaa ja liukuvaa työaikaa käytetään työvuorosuunnittelussa apuna tarkoituksenmukaisesti ottamalla huomioon toiminnan vaatimukset. Työnjaon vastuu- ja johtosuhteiden tulee olla selviä ja uralla etenemistä kannustavaa. Viran ja tehtävänimikkeen tulee vastata tehtäviä. Urakehityksen ja siirtojen tavoitteena on, että henkilöstö pystyy parhaalla mahdollisella tavalla käyttämään taitojaan sekä kunnan että omaksi hyödykseen. Vakanssin vapautuessa tarkistetaan tehtäväkokonaisuus, nimike, kelpoisuusehdot ja palkkaus. Tämä tehdään siten, että henkilöstöä kuunnellaan. Periaatteena on, että jokaisessa luontaisen poistuman tilanteessa selvitetään ensin työyhteisön henkilöstö- ja työtilanne sekä niihin liittyvät uudet järjestelymahdollisuudet. Tavoitteena on, että vapautuva tehtävä järjestetään pääsääntöisesti sisäisin henkilöstö- ja työtehtäväjärjestelyin. Tehtäväjärjestelystä laadittavan selvityksen laatimisvastuu kuuluu esimiehille ja selvityksen mukaiset toimenpiteet hyväksyy asianomainen henkilöstö- tai luottamushenkilöstötoimielin. Työntekijöillä on mahdollisuus tulla kuulluksi ennen luottamuselimen päätöstä. Etätyö Etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaaehtoisuuteen perustuvaa työn organisointitapaa. Työ suoritetaan siellä, missä se on työntekijän, työnantajan ja tehtävän työn kannalta tehokkainta ja tarkoituksenmukaisinta. Etätyötä tehdään työpaikan ulkopuolella esimerkiksi kotona, vapaa-ajan asunnolla tai liikkuvana työnä matkoilla. Etätyöksi ei voida kuitenkaan luokitella kaikkea sellaista työtä, jossa työn suorittamisen paikka on työn luonteen takia muualla kuin työnantajan tiloissa. Esimerkiksi työ tietyömaalla, rakennuksella tai kodinhoitajana ei ole etätyötä, vaikka työnantaja ei ole koko ajan läsnä valvomassa ja johtamassa työtä. Etätyö sopii erityisesti asiantuntijatehtävissä toimiville. Useimmissa töissä osa työtehtävistä voidaan irrottaa etätyönä tehtäväksi. Etätyö edellyttää kuitenkin hyvää työn suunnittelua ja johtamista. Etätyötä tehdään yleensä työnantajan koneilla ja laitteilla. Etätyöskentelystä ja sen reunaehdoista laaditaan ohjeistus ja siitä informoidaan koko työyhteisöä. 2.4 Henkilöstön hankinta ja valinta Avoimet virat ja toimet sekä sijaisuudet ilmoitetaan hakuun ohjeiden mukaan. Vapautuvaan tehtävään, joka on päätetty säilyttää joko sisällöltään tarkistettuna tai sellaisenaan, on mahdollista hakea pätevää tai joihinkin tehtäviin pätevöitymishaluista viran- tai toimenhaltijaa omasta organisaatiosta. Tehtävä asetetaan kunnan koko henkilöstön haettavaksi niin hyvissä ajoin kuin mahdollista erikseen päätettävän tiedotusjärjestelmän mukaisella tavalla. Henkilöstövalinnassa pidetään muodollisen kelpoisuuden ohella ensisijaisina valintaperusteina henkilön koulutusta, työkokemusta, tietoja, taitoja ja soveltuvuutta hoitaa virkaan tai toimeen kuuluvia tehtäviä. 8

10 Hakijoita on kohdeltava tasapuolisesti. Syntyperä, ikä, kansalaisuus, sukupuoli, uskonto, poliittinen mielipide, ammattiyhdistys- tai puoluepoliittinen toiminta tai muut valintaperusteisiin kuulumattomat tekijät eivät saa vaikuttaa valintaan. Hakijoita ei syrjitä perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, sairauden tai vammaisuuden perusteella. Valinnasta ilmoitetaan kaikille hakijoille kirjallisesti. 2.5 Palkkatuki Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän työnhakijan työllistämiseen. Tuki on harkinnanvaraista ja edellytykset sen saamiseen selvitetään tapauskohtaisesti. Palkkatuetun työn tulee edistää työttömän sijoittumista avoimille työmarkkinoille ja siitä sovitaan etukäteen työnhakija-asiakkaan työnhakusuunnitelmassa. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Sitä voivat saada kunnat, yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, mm. yhdistykset, säätiöt ja kotitaloudet sekä sosiaaliset yritykset. 2.6 Palvelussuhde Palvelussuhteet ovat sekä virka- että työsuhteita. Tehtävät hoidetaan ensisijaisesti vakinaisessa palvelussuhteessa olevalla henkilökunnalla. Toiminnallisten muutosten, ikääntymisen ja työkyvyn alenemisen johdosta tapahtuvat henkilöstön uudelleensijoitukset toteutetaan kuntoutuksen, uudelleenkoulutuksen tai yksilöllisen suunnitelman mukaan. Henkilön erotessa palveluksesta suositellaan suoritettavaksi lähtöhaastattelu, jossa selvitetään eroamisen syy ja ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. Osatyökykyisten osalta kunnan tavoitteena on mahdollistaa henkilön työllistäminen omaan yksikköön tai muuhun kunnan työyksikköön. Työllistämisen edellytykset selvitetään aina tapauskohtaisesti neuvotellen asianomaisen henkilön, luottamusmiehen ja esimiesten kanssa. Neuvotteluista laaditaan aina kirjallinen muistio, joka luovutetaan ao. henkilölle. 2.7 Palvelussuhteen ehdot Työntekijöiden ja viranhaltijoiden työsuhdeasiat on hoidettava oikein ja oikeudenmukaisesti. On olemassa velvoitteita, joita työnantajan on tunnettava ja noudatettava. Näitä velvoitteita on myös osattava soveltaa kuhunkin palvelussuhteeseen. Työoikeuden normit voidaan jakaa seuraavasti: 1. Lait ja asetukset Lait ja asetukset voivat olla pakottavia, tahdonvaltaisia tai normeja, joista voidaan poiketa työehtosopimuksella. 9

11 2. Työehtosopimukset Työehtosopimusten osapuolina ovat pääsääntöisesti työantajajärjestöt ja ammattijärjestöt. Työehtosopimuksissa sovitaan työsuhteen ehdoista, jotka kohdistuvat tiettyyn työntekijäryhmään. Osapuolet tekevät työehtosopimuksen aina kirjallisesti ja se allekirjoitetaan kummankin osapuolen toimesta. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana on työrauhavelvoite. Jos työehtosopimuksen voimassa ollessa alkaa työtaistelu, joka kohdistuu työehtosopimukseen tai johonkin sen ehtoon, on kyseessä laiton työtaistelu. Työehtosopimukset sitovat työnantajaa joko normaalisitovina tai yleissitovuuden kautta. 3. Työsäännöt ja muut yhteistoimintasopimukset Työsäännöistä ja yhteistoimintasopimuksista sovitaan yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kesken. Näitä voivat olla esimerkiksi työnsäännöt, järjestyssäännöt ja aloitetoiminnan säännöt. 4. Työsopimus ja viranhoitomääräys Tehdään työnantajan ja työntekijän kesken. Lainsäädännön puitteissa tehty työsopimus tai viranhoitomääräys sitoo kumpaankin osapuolta. 5. Tapa ja sopimuksen veroinen käytäntö Asioissa, joissa sopiminen on mahdollista, voi myös tapa tulla työsuhteen ehdoksi. Tapa on yleensä pitkän ajan kuluessa vakiintunut, se on selkeä ja yksiselitteinen, tapaa noudatetaan ilman huomattavia poikkeuksia ja se on yleisesti hyväksytty. 6. Työnantajan käskyt Työntekijä on velvollinen suorittamaan työnsä noudattaen työnantajan käskyjä, joita työnantaja voi toimivaltansa nojalla antaa. Säädösten hierarkia määräytyy pääsääntöisesti edellä olevan järjestyksen mukaisesti. Etusijajärjestyksessä ylempi säädös syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan alemman säännöksen Palkkaus Palkkauksessa huomioidaan kunnallisen alan virka- ja työehtosopimuksen palkkausmääräykset. Henkilöstön palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot pyritään pitämään kilpailukykyisenä. Ulkopuolisella rahoituksella palkatun henkilökunnan palkkaukseen sovelletaan samoja ehtoja kuin muun henkilökunnan palkkaukseen. Tehtävän ollessa erityisen vaativa tai henkilön osoittaessa erityistä tuloksellisuutta tavoitteena on korvata se lisäpalkkioin kaikissa henkilöstöryhmissä. Tehtävän edellyttämän palkkauksen perusteena on ko. alan työ- ja virkaehtosopimus. Niillä aloilla, joilla on käytössä työn vaativuuden arviointi, käytetään arviointilomaketta, jossa otetaan huomioon työtehtävän edellyttämä osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu sekä yhteistyö ja työolosuhteet. 10

12 2.7.2 Työaika ja lomat Kunnassa sovelletaan kunnallisen alan virka- ja työehtosopimusten työaikaa koskevia määräyksiä. Virastohenkilöstöllä on käytössä liukuva työaika. Vuosilomasuunnitelmissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon henkilöstön toiveet ja vahvistetaan ne ottamalla huomioon toiminnan suunnittelu, muut työyksiköt, sijaisten käyttö ja mahdolliset työyksiköiden määräaikaiset sulkemisajat. Kunta edistää joustavia työaikajärjestelyjä yhteistyössä henkilöstön kanssa, ja henkilöstön kanssa yhteisesti sovittujen käytänteiden mukaisesti Virkavapaus Virka- ja työehtosopimusten mukaisten työlomien ja virkavapauksien lisäksi voidaan myöntää palkatonta vapaata hallintosäännöllä annettavien määräysten mukaan, ellei siitä ole toiminnallista haittaa. Osa-aikatyöhön, työn jakamiseen ja työkiertoon suhtaudutaan myönteisesti. Työntekijän siirtyessä toiseen Utajärven kunnan ulkopuolella olevaan organisaatioon, virkavapautta/ työlomaa voidaan myöntää vuodeksi ja yrittäjäksi siirtyvälle toiseksi vuodeksi, jonka jälkeen työntekijä palaa työhön tai irtisanoutuu tehtävästään. Vakinaiseen tai vakinaisluonteisiin tehtäviin kunnan sisällä siirtyvälle työntekijälle voidaan myöntää virkavapautta / työlomaa vuodeksi. Sen jälkeen virkavapaus / työloma ratkaistaan tapauskohtaisesti uudelleen Viranhaltijapäätökset Virkavapaat/työlomat, lomat ja koulutukset haetaan web-tallennuksen kautta ja esimies tekee niistä päätökset Työpaikkaruokailu Henkilöstölle järjestetään mahdollisuus terveelliseen ja kohtuuhintaiseen ateriaan. Kunnan työntekijöillä on mahdollisuus ruokailla Suvituulen palvelukeskuksessa, johon on ostettava ennakkoon ruokaliput kunnan palvelupisteestä. Lisäksi kunnan palveluksessa olevat saavat voimassa olevan verotusarvon mukaisen edun Utajärven leipomopalvelu oy:llä tarjolla olevasta lounaasta arkipäivinä, kunnanjohtajan tekemän viranhaltijapäätöksen mukaisesti. 11

13 3. UTAJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Kuntien muuttuva toimintaympäristö asettaa uudenlaisia vaatimuksia osaamisen kehittymiselle ja henkilöstön kehittämiselle. Kuntaorganisaatioista tulee entistä osaamisintensiivisempiä. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä luodaan edellytykset toimintayksiköiden tuloksellisuudelle ja palvelukyvylle sekä koko hallinnon vaikuttavuudelle. Osaamisen kehittäminen sisältää sellaiset toiminnot, joiden avulla kunnan henkilöstön osaamista ylläpidetään, kehitetään, uudistetaan ja hankitaan lisää. Osaamisen kehittämisen pitää konkretisoitua yksilökohtaisesti, työyhteisössä, toimialueella ja kuntatasolla. Yksilötasolla osaamisen kehittäminen on käsiteltävä vuosittaisissa kehityskeskusteluissa ja samalla on linjattava kyseisen henkilön osaamisen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet. Työyhteisötasolla suositaan ryhmäkehityskeskusteluja. Ryhmäkehityskeskustelu perustuu esimerkiksi osaamistarvekyselyyn, työhyvinvointikyselyyn tai kehityskeskustelujen yhteenvetoon. Toimialuekohtaisesti osaamisen kehittämisen pitää konkretisoitua osaamisen kehittämissuunnitelmana ja kuntatasolla on linjattava, miten osaamisen kehittäminen tukee kuntastrategian toteuttamista. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on olla askeleen edellä tämän hetken toimintaa. Sillä ennakoidaan tulevien toimintahaasteiden toteuttamista. Vuosittain on resursoitava niihin koulutuksiin ja osaamisen kehittämisen aihealueisiin, jotka tukevat koulutussuunnitelmien ja kuntastrategian toteuttamista. Henkilöstösuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on arvioitava vuosittain, jos toimenpiteille halutaan laaja-alaista tukea. Arviointi prosessina ei pääty vielä varsinaisen arvioinnin valmistumiseen, vaan arvioinnin suorittamisen jälkeen arviointitietoa täytyy myös osata hyödyntää. Arviointi on oppimisprosessi ja siitä saatuja tuloksia käytetään tulevan tai käynnissä olevan toiminnan kehittämiseen. Vuosittainen arviointi luo pohjaa seuraavien vuosien osaamisen kehittämiselle. Utajärven kunnan toimialueet: tekniset palvelut, sivistyspalvelut, hallinto-/elinvoimapalvelut ja hyvinvointipalvelut eroavat tehtäväsisällöiltään selkeästi toisistaan. Niinpä toimialueiden erot on huomioitava koulutussuunnitelmassa. Eri toimialueilla, työyhteisöissä ja yksilötasolla koulutuksen tarve ja sisältö on oltava linjassa ylemmän tason osaamistarpeiden ja -tavoitteiden kanssa. Yksilötasollakin on siten löydettävä selkeä kuvaus siitä, miten osaamisen kehittäminen tukee työyhteisön, oman toimialueen ja kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista. 3.1 Työkykyä ylläpitävä toiminta Kunnan henkilöstöpolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat henkilöstön työkyvystä huolehtiminen, motivoiminen ja osaamisen kehittäminen. Näillä toimenpiteillä vaikutetaan työssä jaksamiseen, työtyytyväisyyteen ja työhön motivoitumiseen. Henkilöstön työkykyyn vaikuttavat työpaikan vuorovaikutussuhteet ja johtamiskulttuuri. Työpaikalla tulee olla hyvinvointia ja avoimuutta suosiva ilmapiiri, jolloin voidaan keskustella vuorovaikutteisesti asioista ja antaa palautetta. Esimiesten tulee kuunnella alaisiaan ja lisätä omilla toimillaan työpaikan positiivista ilmapiiriä sekä huolehtia oikeudenmukaisesta työnjaosta ja 12

14 toimivista työjärjestelyistä. Myös tiimien vetäjien ja muiden esimiesten työssä jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota. Kunta kehittää työkykyä ylläpitävää toimintaa yhteistyössä työntekijöiden ja työpaikan eri yhteistyötahojen kanssa. Työkykyä ylläpitävä toiminta koskee vakinaista henkilökuntaa sekä sijaisia, joiden työsuhde kestää yhtäjaksoisesti kuusi (6) kuukautta ja jokaisen työuran kaikkia vaiheita. Kunta osallistuu tukitoimenpitein henkilöstön fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitoon. Työsuojelutoiminnalla pyritään henkilöstön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja toimintakyvyn turvaamiseen, sekä työssä ja työolosuhteissa esiintyvien terveyshaittojen vähentämiseen. Sekä kunnan että työntekijän edun mukaista on, että sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiset ovat mahdollisimman pieniä. Tässä mielessä kunta mahdollistaa kuntoutusta työntekijöilleen. Kuntoutustarpeen määrittelee kunnan työterveyshuolto yhdessä KELA:n kanssa, joka tekee varsinaisen kuntouttamistukipäätöksen. Kuntoutusjakso myönnetään palkattomana, ellei muuta erillistä päätöstä ole kuntatasolla tehty, jolloin kuntoutettava saa KELA:n korvauksen itselleen. Sekä TYK että ASLAK- kuntoutukset kustantaa KELA kokonaisuudessaan ja se on kuntoutettavalle ilmainen. 3.2 Henkilöstökoulutus Työnantaja luo edellytyksiä ja tukee henkilöstön aktiivista kehittymistä, järjestämällä laadukasta koulutusta ja mahdollistamalla osallistumisen tasapuolisesti myös ulkopuoliseen koulutukseen. Omaehtoista opiskelua tuetaan. Koulutukseen osallistumista seurataan ja pidetään "kirjaa" osallistumisista. Kvtes:n työaikaluvun 4 :n 1mom. mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Toimialueet laativat lakisääteiset koulutussuunnitelmat osaksi henkilöstösuunnitelmaa. Koulutussuunnitelmat ovat erillisinä liitteinä. 3.3 Omaehtoinen opiskelu Työntekijän omaehtoista opiskelua tuetaan myöntämällä opintovapaata tai palkatonta virkavapaata/työlomaa. Opiskelua voidaan tukea myös osittaisella virkavapaalla palkattomana tai palkallisena sekä maksamalla koulutukseen liittyviä kuluja. Mahdollinen muu tuki tai palkkio opintosuorituksesta maksetaan jälkikäteen erillisillä päätöksillä. 3.3 Työhön perehdyttäminen Työhön perehdyttämisen tarkoitus on nopeuttaa uuden työntekijän työvalmiuden saavuttamista ja tehtävissä kehittymistä. Perehdytyksestä ovat vastuussa ko. työntekijän lähiesimies ja kyseisen toimialueen johtaja. 13

15 3.4 Eläkkeelle siirtyminen Vanhuus- tai osa-aikaeläkkeelle siirtyminen toteutetaan suunnitelmallisesti. Sen tavoitteena on siirtää eläkkeelle siirtyvän henkilön tietoja, taitoja ja osaamista työyhteisöön. Ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä mahdollistetaan tarvittaessa osa -aikaeläkkeelle jääminen. 4. UTAJÄRVEN KUNNAN JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN 4.1 Johtaminen Johtamisen tulee olla tavoitteellista, osallistuvaa, ihmisläheistä, tasapuolista, joustavaa, avointa, oikeudenmukaista ja tulokseen pyrkivää. Kunta huolehtii siitä, että esimiesasemassa olevilla on riittävä johtamistaidollinen koulutus. Työyhteisö rakentuu tiimiorganisaatioon. Toimialueiden johtajilta edellytetään rohkeaa, innovatiivista, luovaa ja hallittua otetta sekä eri näkökulmat huomioonottavaa johtamista. Johtaminen toteutuu tavoitteellisen laadun ja osaamisen johtamisen kautta. Esimiehet osallistuvat riittävän usein johtamiensa työyksiköiden ja tiimien valmentamiseen. Kukin toimialue toimii toiminta -/ laatujärjestelmän määritysten mukaisesti. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelu on osa kunnan johtamisjärjestelmää ja oleellinen linkki kunnan strategiasta päivittäiseen työhön. Sen avulla varmistuu tavoitteiden toteutuminen jokaisen työntekijän työssä. Kehityskeskustelulla tarkoitetaan esimiehen ja työntekijän välillä käytävää ennalta sovittua ja valmisteltua keskustelua, joka toteutetaan säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa. Keskustelun tarkoituksena on sopia työn tavoitteista, arvioida työn tuloksia ja tukea osaamisen kehittymistä. Kehityskeskusteluissa määritellään tavoitteiden toimeenpanon aikataulut ja keinot. Tarkoituksena on myös yksilöiden sitoutuminen asetettuihin päämääriin sekä työhyvinvoinnin parantaminen. Keskustelussa käydään läpi ainakin seuraavat asiat ja niistä tehdään yhteenveto: o edellisen kauden tavoitteiden toteutuminen o tavoitteiden asettaminen seuraavalle kaudelle o työntekijän arvio työnsä kehittämistarpeista ja ongelmista o työntekijän toiveet esimiehelle o esimiehen toiveet työntekijälle o työn vaativuuden arvioinnin tekemisen tarve o henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin ja toimenkuvan tarkastamisen tarve 14

16 4.2 Henkilöstön osallistuminen Työntekijöiden tulee osallistua etenkin omaan työhönsä ja työympäristöönsä liittyvään päätöksentekoon sekä oman työ- ja toimintakykynsä ylläpitämiseen sekä edistämiseen. Henkilöstölle turvataan mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevaan päätöksentekoon toiminta/laatujärjestelmän mukaisesti. Tämä toteutuu parhaiten esimiesten ja työntekijöiden sekä eri henkilöstöryhmien välisten kehityskeskustelujen samoin kuin yksikkö- /tiimi-/solukohtaisten kokousten avulla. Luottamusmiesjärjestelmällä edistetään virka- ja työehtosopimusten noudattamista, paikallisen sopimuksen käyttöönottoa ja sopimusten tulkintaan sekä soveltamiseen liittyvien asioiden selvittelyä. Asiat ratkaistaan ensisijaisesti työntekijän ja lähimmän esimiehen kanssa. Tämän lisäksi käydään tarvittaessa ns. välittömät neuvottelut ja viralliset paikallisneuvottelut luottamusmiehen ja työnantajan välillä. 4.3 Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen tarkoittaa kunnan asioiden kertomista kunnasta ulospäin. Ulkoinen tiedottaminen perustuu riittävään sisäiseen tiedottamiseen. Jokainen työntekijä edustaa kuntaa ulospäin omalla toiminnallaan. Sisäinen tiedottaminen on vuorovaikutteista, avointa, monisuuntaista ja tosiasioihin perustuvaa tietojen välittämistä esimiesten ja henkilöstön kesken muissakin kuin välittömästi päivittäisiin työtehtäviin liittyvissä asioissa. Sisäiseen tiedottamiseen kuuluu moniammatillinen ja eri yksiköiden välinen tiedotus, josta on huolehdittava. Sähköiset tiedonvälityksen mahdollisuudet käytetään hyödyksi. Viestintäohjeen mukaisesti työntekijöillä on oikeus ja velvollisuus tiedottaa asioita työyhteisössä käsiteltäväksi. 15

17 5. UTAJÄRVEN KUNNAN TYÖOLOT 5.1 Yleistä Jos työntekijä sairauden, vamman tai muun syyn takia menettää kykynsä tehdä entistä työtään tai tällaisen työn jatkamisesta saattaa aiheutua työntekijälle terveydenmenettämisen vaara, yritetään työntekijälle osoittaa työkykyä ja terveydentilaa vastaavaa työtä. Vajaakuntoisella työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jonka sairaus, vika tai vamma voi vaikeuttaa selviytymistä työssä ja työtehtävissä. Hänen työssä selviytymistään tulee seurata ja edistää suuntaamalla toimenpiteet työhön, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen sekä tarvittaessa työjärjestelyihin. Asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi tulee ryhtyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työkyvyttömyyden uhatessa. Sairauspoissaolopäiviä ja jaksoja seurataan yksiköittäin/tiimeittäin. Jos henkilön sairauspoissaolopäivät ylittävät 30 pv vuodessa esimies ohjaa työntekijän tarvittaviin työterveyshuollon toimenpiteisiin. Esimiehille tueksi on laadittu Utajärven kunnan varhaisen puuttumisen ohje. Ikääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden/viranhaltijoiden työkykyä ja - motivaatiota edistetään ja tuetaan sekä luodaan edellytykset työssä jatkamiseen sekä ehkäistään syrjäytymistä työelämästä. Ikääntyvien osaamistason kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Edistetään myönteistä asennoitumista eri ikäisten työntekijöiden/viranhaltijoiden ominaisuuksiin ja sopeutumista uusiin vaatimuksiin. 5.2 Työterveys ja työturvallisuus Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö sekä työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy samoin kuin työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran kaikissa vaiheissa (1484/01/2 ) Työoloja kehitetään siten, että jokaisella työntekijällä on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä työ, työympäristö ja työyhteisö. Työhön liittyviä terveysvaaroja ja työtapaturmia pyritään ehkäisemään. Työntekijän terveyttä, työ- ja toimintakykyä pyritään ylläpitämään, edistämään ja seuraamaan työuran kaikissa vaiheissa. Pääpaino kiinnitetään ennaltaehkäisyyn, työntekijöiden työhön perehdyttämiseen ja työntekijän omaan motivoitumiseen oman terveytensä ja työ- ja toimintakykynsä edistämisessä. Tarvittaessa työntekijä ohjataan terveydentilansa edellyttämään hoitoon ja kuntoutukseen. Työterveyshuolto yhdessä työntekijöiden ja esimiesten kanssa seuraa ja kehittää toimintaa mm työpaikkakäynnein ja -selvityksin huomioiden työpisteen altisteet, kuormittavuuden, työjärjestelyt, tapaturman ja väkivallan vaara ja työmenetelmät. Nämä seikat huomioidaan työtä ja työoloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa. Työterveyshuoltoa kehitetään jatkuvasti sen vuosittaisen toimintasuunnitelman mukaan. Työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti. Huolehditaan siitä, ettei työpaikalla esiinny henkisen väkivallan käyttöä, syrjintää, työssä kiusaamista tai sukupuolista häirintää. Henkilöstöohjelman vuosittainen toteutuminen ja konkreettiset henkilöstöä koskevat toimet, toteutuminen raportoidaan henkilöstöraportissa, joka esitellään valtuustolle kevään valtuustoseminaarissa. Henkilöstösuunnitelman liitteet hyväksyy kunnanhallitus. 16

18 5.3 Henkilökunnan virkistystoiminta Virkistystoimintana toteutetaan virkistyspäivät (1/2 päivä x 2), sportti-passi, pikkujoulu tai joululahja, työterveyshuollon kustannukset ja merkkipäivälahjat. 5.4 Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja mielekästä. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissaolojen määrä laskee. Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantaja huolehtii työympäristön turvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Työntekijällä on kuitenkin suuri vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisesta ylläpitämisestä. Itse kukin meistä voi vaikuttaa myös työpaikan myönteiseen ilmapiiriin. Hyvinvointia työssä voidaan parantaa esimerkiksi kehittämällä työoloja ja ammatillista osaamista, työkykyä ylläpitävällä toiminnalla (tyky-toiminta) sekä työterveyshuollon avulla. 5.5 Työnohjaus Työnohjaus auttaa työntekijöitä saavuttamaan heille asetetut tavoitteet. Työnohjaus on työntekijöiden oppimista tukeva prosessi, jonka aikana ohjattavia tuetaan erilaisissa työhön liittyvissä pulmissa, kehitetään heidän vuorovaikutustaitojaan, edistetään henkilökohtaista kasvua sekä ammatillisia valmiuksia. Työnohjauksen muodot Työnohjauksen muodot ovat yksilö-, ryhmä ja yhteisötyönohjaus. Ohjaajan tehtävänä on toimia ohjattavien tukihenkilönä, valmentajana ja sparraajana näillä luottamuksellisilla keskustelufoorumeilla. Yksilötyönohjauksessa tarkastelun kohteena ovat ohjattavan oma toiminta suhteessa itseen, omaan työrooliin, vuorovaikutukseen muiden kanssa ja tavoitteiden saavuttamiseen. Ryhmissä ja yhteisöohjauksessa keskitytään mm. yhteisten näkemysten etsimiseen tavoitteista ja toimintatavoista sekä keskinäiseen oppimiseen ja tukeen. Johdon ja esimiesten työnohjaus Johtoryhmille sekä yksittäisille johtajille tarkoitettu työnohjaus tarjoaa eri johtamisen haasteisiin keskittyvää pohdintaa ja sparrausta. Kohteena on erityisesti kunkin osallistujan oman johtamistyön ja esimieroolin tarkastelu. Tavoitteena on antaa johtajille tukea erilaisissa työtilanteissa, lisätä 17

19 heidän tietotaitoaan konkreettisissa, erityisesti henkilöjohtamiseen liittyvissä kysymyksissä ja edistää itsetuntemuksen kautta ohjattavien omaa persoonallista kasvua ihmisten johtamisessa. Hyödyt henkilöstölle Työntekijän ammatti-identiteetti ja työrooli selkiytyvät. Lisääntynyt ammattitaito ja osaaminen parantavat työn mielekkyyttä ja hallinnan tunnetta. Työntekijöiden voimavarat tulevat paremmin käyttöön, jolloin myös jaksaminen ja stressinkäsittely helpottuvat. Hyödyt organisaatiolle Työnohjauksen avulla selkiytetään organisaation tavoitteita ja lisätään toiminnan sujuvuutta sekä tuloksellisuutta. Henkilöstön yhteinen oppiminen ja yhteistyö tehostuvat, työilmapiiri paranee ja henkinen hyvinvointi lisääntyy. Näitä seikkoja tukee henkilöstön kasvanut motivoituminen ja sitoutuminen. 6. UTAJÄRVEN KUNNAN YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaan, kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä on oltava yhteistoimintaelin, jonka toimikausi on 4 vuotta. Tarvittaessa voidaan sopia useamman kunnan yhteisestä yhteistoimintaelimestä. Kunta nimeää yhteistoimintaelimeen omat edustajansa, esim. kunnanjohtajan, henkilöstöpäällikön tai muun henkilöstöasioista vastaavan ja työsuojelupäällikön. Lisäksi pääsopijajärjestö tai sen rekisteröity paikallinen alayhdistys nimeää oman edustajansa yhteistoimintaelimeen. Utajärven kunnassa toimii henkilöstön ja työnantajan välisenä yhteistyömuotona työnantajan ja henkilöstöryhmien nimeämä yhteistoimintaelin. Lisäksi kunnassa on työsuojelutoimikunta, jona toimii yhteistoimintaelin. Valtakunnallista yhteistoimintasopimusta noudatetaan organisaation kaikilla tasoilla. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat kaikki em. laissa määritellyt toimenpiteet. Edustuksellisen yhteistoiminnan osapuolina ovat Utajärven kunta työnantajana ja Utajärven kunnan henkilöstöä edustavat sopijajärjestöt JUKO, JHL ja Jyty. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantaja ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Yhteistoiminnassa ovat osallisina työntekijä, jota yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä asia koskee, ja hänen esimiehensä taikka henkilöstöryhmän tai sen osan edustaja tai asianomaisten henkilöstöryhmien edustajat sekä työnantajan edustaja. Liikkeen luovutuksen yhteydessä yhteistoiminnan osapuolena voi olla myös luovutuksensaaja. Liitteenä yhteistoimintasopimusluonnos. 18

20 7. YHTEENVETO/RAPORTTI Henkilöstöraportit kootaan vuosittain henkilöstösuunnitelman tueksi ja liitetään tasekirjaan. Henkilöstöraporttissa tiedot on esitetty pääsääntöisesti koko kunnan tasolla. Tiedot on kerätty henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä. Lisäksi taustatietoina on käytetty Tilastokeskuksen, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kunnallisen eläkevakuutuslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen tilastoja. Tietojen kerääminen järjestelmistä ei aina ole yksiselitteistä mm. omailmoitus- ja koulutuspoissaolojen osalta. Raportoinnin epätarkkuus voi johtua myös siitä, että vakanssit on osittain tilastoitu lukumäärän, osin työajan mukaan. Raportoinnissa on huomioitu tasa-arvosuunnitelma ja mahdollisuuksien mukaan eritelty tilastotiedot miesten ja naisten osalta. Asiakirja toimii samalla tasa-arvosuunnitelman pohjana. Seuraavat henkilöstösuunnitelman liittyvät liitteet löytyvät Taskusta: Koulutussuunnitelma ja sitä koskeva yhteistoimintavelvoite KuntaYTL 4 a Työajat ja matkakustannusten korvaukset leireillä, retkillä ja sopeutumisvalmennuskursseilla Yt-sopimusluonnos (vahvistetaan syksyllä 2014) Poissaolo-ohje Merkkipäiväsääntö Tasa-arvosuunnitelma (päivitetään syksyllä 2014) Työaikaa koskevia ohjeita Utajärven kunnan ohje henkilöstön muistamisesta Työhyvinvoinnin kehittämistoimet Utajärven kunnan henkilöstöhallinnon varhaisen puuttumisen ohje Työsuojelun toimintaohjelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Viestintäohje 19

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

PERHON KUNTA. Kvalt Liite 4. HENKILÖSTÖSTRATEGIA

PERHON KUNTA. Kvalt Liite 4. HENKILÖSTÖSTRATEGIA PERHON KUNTA Kvalt 8.12.2008. Liite 4. HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisällysluettelo I. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT...1 II. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...1 1. Henkilöstötarve...1 2. Virkojen ja toimien tehtäväsisältö...2

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA

VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 45 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöjohtaminen Kunnan henkilöstöpolitiikka perustuu kunnanvaltuuston hyväksymään henkilöstöstrategiaan. Käytännön toteutuksesta ja seurannasta

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.6.2017 Viitasaaren kaupunginvaltuusto 30.1.2017 5 Sisällys 1... 3 SOVELTAMISALA... 3 2... 3 KOKOUSPALKKIOT... 3 3... 4 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET... 4

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Periaatteet harkinnanvaraisten palkattomien ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä

Periaatteet harkinnanvaraisten palkattomien ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä 1 ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä 1. Virkavapaan/työvapaan myöntäminen on aina asianomaisen myöntävän viranomaisen harkinnassa. Asian ratkaisee kaupungin ao. säännössä mainittu viranomainen.

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo MÄNTYHARJUN KUNTA Kh 10.12.2012 Kv 30.1.2013 liite 3 Palkkiosääntö Kvalt hyväksynyt 30.1.2013 25 Voimaantulo 1.2.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti:

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti: Valtuusto 10.12.2012 50 1 (6) LAUKAAN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuuston kokouksessa Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2016 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot