Kh Henkilöstösuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kh 1.7.2014 2014-2016. Henkilöstösuunnitelma"

Transkriptio

1 Kh Henkilöstösuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1. UTAJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kunnan toiminta-ajatus Kunnan visio Kunnan strategiset päämäärät Kunnan henkilöstöpolitiikan tavoitteet Kunnan johtaminen UTAJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kunnan henkilöstö Henkilöstötarve Virkojen ja toimien tehtäväsisältö Henkilöstön hankinta ja valinta Palkkatuki Palvelussuhde Palvelussuhteen ehdot Palkkaus Työaika ja lomat Virkavapaus Viranhaltijapäätökset Työpaikkaruokailu UTAJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstökoulutus Omaehtoinen opiskelu Työhön perehdyttäminen Eläkkeelle siirtyminen UTAJÄRVEN KUNNAN JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN Johtaminen Henkilöstön osallistuminen Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen UTAJÄRVEN KUNNAN TYÖOLOT Yleistä Työterveys ja työturvallisuus Henkilökunnan virkistystoiminta Työhyvinvointi Työnohjaus UTAJÄRVEN KUNNAN YHTEISTOIMINTA YHTEENVETO/RAPORTTI

3 1. UTAJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annettua lakia (449/2007) sovelletaan kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä, mutta ei kunnallisissa yhtiöissä. Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa, turvata henkilöstön vaikutusmahdollisuudet sekä edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Lain mukaan, työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään muun muassa sellaiset asiat, jotka koskevat henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasaarvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia. Kyseisen lain mukaan, kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain sellainen henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käyvät ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. 1.1 Kunnan toiminta-ajatus Toiminta-ajatus kuvaa kunnan perustarkoitusta. Toiminta-ajatus on luonteeltaan pysyvä. Utajärven kunnan toiminta-ajatus on: Utajärven kunnan tehtävänä on turvata asukkailleen ja sidosryhmilleen laadukkaat, oikein kohdennetut palvelut sekä vahvistaa elinvoimaa, asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 1.2 Kunnan visio Visio on näkemys toivotusta tulevaisuuden tilasta. Visio kuvaa lyhyesti, millainen kunta haluaa olla tulevaisuudessa, ja mihin kunnassa halutaan yhdessä panostaa. Visio ohjaa koko henkilöstön toimintaa. Utajärven kunnan visio on: Utajärvi luo edellytyksiä onnelliselle elämälle. 1.3 Kunnan strategiset päämäärät Strategialla tarkoitetaan valittuja tavoitteellisia toimintoja ja menetelmiä vision saavuttamiseksi. Strategian ja sen sisällön muodostamisessa käytettäviä käsitteitä ovat päämäärät, kriittiset menestystekijät, toimenpiteet ja mittarit. Utajärven kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntastrategian joulukuussa v Strategian kehittäminen aloitettiin elokuussa 2013 ja sen sisältöä suunniteltiin ja kehitettiin syksyllä 2013 pidetyissä strategiatyöpajoissa, joihin kutsuttiin kunnan luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Lisäksi järjestettiin kuntalaisten kuulemistilaisuus. Uuden hallintomallin mukaisilla toimikunnilla oli merkittävä rooli strategian kehittämisen linjauksessa ja ohjeistuksessa. Toimikunnat korostivat, että uuden strategian tulee olla napakka ja konkreettinen työkalu kunnan kehittämisessä. Toiseksi toimikunnat korostivat, että strategisten toimenpiteiden pitää kohdistua kunnan väkiluvun kasvuun, työpaikkojen määrän lisäämiseen, asumisen edistämiseen (tonttitarjonta ja valmiit asunnot), laadukkaisiin palveluihin ja hyvään kuntaimagoon. Strategian kehittämisessä konsulttitukena toimi Finnish Consulting Group. Strategia ja strategiset toimenpiteet on niputettu kuuteen strategiakorttiin, joihin on kuvattu toimenpiteiden lisäksi muun muassa mittarit ja vastuutahot. Merkittävimmät strategiakortit ovat: 2

4 talous, elinvoima ja kuntalaiset/vapaa-ajan asukkaat. Strategiakortit ovat henkilöstösuunnitelman liitteenä. 1.4 Kunnan henkilöstöpolitiikan tavoitteet Utajärven kunnan henkilöstöohjelman visio on kunnan strategiaa toteuttava, hyvinvoiva, ammattitaitoinen, osaamistaan uudistava, yhteistyötaitoinen, laatu- ja kustannustietoinen henkilöstö. Kunnan henkilöstöpolitiikan tavoitteena on vahvistaa kunnan tiimiorganisaatiota, yhteisöllisyyttä, kiinnittää huomiota henkilöstön jaksamiseen ja taata mahdollisuudet henkilökunnan keskeiseen vuorovaikutukseen. Kunnan yhteisöllisyyttä rakennetaan määrätietoisesti. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä tuntee kuuluvansa kunnan työyhteisöön, arvostaa kunnan toiminta-ajatusta ja sitoutuu kunnan yhteisiin tavoitteisiin ja viestittää positiivisista asioista niin ulkoisesti kuin sisäisesti. 1.5 Kunnan johtaminen Henkilöstösuunnitelman tavoitteena on luoda yhtenäiset ja pitkäjänteiset peruslinjaukset Utajärven kunnan henkilöstölle ja sen kehittämiselle. Utajärven kunnan uusi strategia ja laatujärjestelmä edellyttävät työtyytyväisyyden mittaamista säännöllisesti. Työtyytyväisyysmittaus antaa tutkimuksellista tietoa henkilöstön asenteista ja antaa pohjaa analysoida tarvittavaa kehittämistä sekä suunnitella konkreettisia parantavia toimia. Tavoitteena on tukea henkilöstön työkuntoisuutta, kehittymistä ihmisenä ja työntekijänä, sitoutumista ja tuloksellisuutta sekä organisaation uudistumista, kehittymistä ja kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Henkilöstösuunnitelma koskee kaikkia kunnan palveluksessa olevia työntekijöitä ja viranhaltijoita tasapuolisesti. Mitä jäljempänä puhutaan työntekijästä niin asia koskee myös viranhaltijoita. Johtajien vahva sitoutuminen työhönsä tunnustetaan tärkeäksi kunnan menestystä edesauttavaksi tekijäksi. Kunnan hallinnossa korostuu se, että asioihin tartutaan ajoissa, ennakoidaan ja ennaltaehkäistään ongelmia. Valtuuston, kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan työskentelyn tukena toimii johtoryhmä, joka toimeenpanee päätökset täytäntöön ja keskustelee toimintalinjoista. Johtoryhmän tavoitteena on vastata tavoitteellisesta ja tuloksellisesta yhteistoiminnasta kunnan palvelujen tuottamisessa. Johtoryhmän valitsee kunnanjohtaja ja siinä on edustus jokaisesta toimialueesta. Toimialueiden tai yksiköiden sisällä pidetään palavereita tarpeen mukaan. Kehityskeskustelut pidetään säännöllisesti vuosittain koko organisaatiossa. 3

5 Kuva 1. Utajärven kunnan organisaatiokaavio 4

6 2. UTAJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Kunnan henkilöstö UTAJÄRVEN KUNNAN PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Toimintayksikkö Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Kehittämispalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut YHTEENSÄ Henkilöstön määrä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Kehittämispalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut YHTEENSÄ Henkilöstömäärästä 156 oli naisia 107 ja miehiä 49. Oppisopimustyöntekijät ovat määräaikaisina hallintokunnissa. Osa-aikaisten määrä koko henkilöstömäärästä oli 24, josta osa-aikaeläkkeellä oli 2 henkilöä. HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v yhteensä % Miehet ,4 Naiset ,6 Yhteensä

7 Ikäjakauma Miehet Naiset Vakinaisesta henkilöstöstä 106 henkeä, 69,81 % oli yli 45-vuotiaita. Vakinaisen henkilöstön naisten keski-ikä oli 47,5 ja miesten 50 vuotta. Koko henkilöstön naisten keski-ikä oli 45,8 ja miesten 47,7 vuotta. Koko henkilöstön palkkoja maksettiin vuonna 2013 yhteensä euroa (ed. vuonna summa oli euroa). Poissaolot 2013 Sairauspäivät Tapaturma Kuntoutus Koulutus Hallintokunta muutos muutos muutos muutos Kehittämispalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä

8 Poissaolot Sairauspäivät Tapaturma Kuntoutus Koulutus Kehittämispalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Koulutusajalta palkkakustannukset v olivat ilman työnantajan sivukuluja. Vuorotteluvapaalla v.2013 oli yksi henkilö. Sairauspoissaolot 22 päivää/työntekijä/vuosi. Sairausajan palkkoja maksettiin vuonna euroa (ed ) ja tapaturmista aiheutuvien poissaolojen palkkoja yhteensä v euroa (ed. vuonna 746 ). Luvut on ilman työnantajan sivukuluja. Kela maksoi sairaus- ja äitiyspäivärahoja kunnalle euroa (ed ) ja vakuutusyhtiö tapaturmista aiheutuneita korvauksia euroa (ed ). Vanhuuseläkkeelle jäi yhteensä 3 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä v.2013 on ollut 2 henkilöä. Eläkepäätökset/eläkelaji Työkyvyttömyyseläkkeet 1 0 Osa-aikaeläke 0 0 Vanhuuseläke 3 4 Yhteensä henkilöä Henkilöstötarve Henkilöstön määrä, tarve ja laatu sovitetaan yhteen toiminnan vaatimuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Toteutumista seurataan vuosittain henkilöstösuunnitelman ja henkilöstöraportin avulla. Virat ja toimet ovat käytettävissä koko kunnassa. Työyhteisössä edistetään joustavaa henkilöstön liikkuvuutta työyksiköstä toiseen. 2.3 Virkojen ja toimien tehtäväsisältö Virkojen ja toimien tehtäväsisältö edellyttää tehtäväkuvauksien laatimista. Tehtäväkuvauksien laatimisen vastuu on kyseisen viran- tai toimenhaltijan esimiehellä. Viranhoitomääräykset ja työsopimukset on laadittava huolellisesti asianomaisia lakeja, asetuksia ja yleisiä ohjeita noudattaen. Viranhoitomääräyksen ja työsopimuksen sisällöstä vastaa aina se esimies, joka allekirjoittaa kyseisen dokumentin. 7

9 Työajan tehokas käyttö suunnitellaan toiminnallisista tarpeista lähtien. Työaikojen joustoa, vuosityöaikaa ja liukuvaa työaikaa käytetään työvuorosuunnittelussa apuna tarkoituksenmukaisesti ottamalla huomioon toiminnan vaatimukset. Työnjaon vastuu- ja johtosuhteiden tulee olla selviä ja uralla etenemistä kannustavaa. Viran ja tehtävänimikkeen tulee vastata tehtäviä. Urakehityksen ja siirtojen tavoitteena on, että henkilöstö pystyy parhaalla mahdollisella tavalla käyttämään taitojaan sekä kunnan että omaksi hyödykseen. Vakanssin vapautuessa tarkistetaan tehtäväkokonaisuus, nimike, kelpoisuusehdot ja palkkaus. Tämä tehdään siten, että henkilöstöä kuunnellaan. Periaatteena on, että jokaisessa luontaisen poistuman tilanteessa selvitetään ensin työyhteisön henkilöstö- ja työtilanne sekä niihin liittyvät uudet järjestelymahdollisuudet. Tavoitteena on, että vapautuva tehtävä järjestetään pääsääntöisesti sisäisin henkilöstö- ja työtehtäväjärjestelyin. Tehtäväjärjestelystä laadittavan selvityksen laatimisvastuu kuuluu esimiehille ja selvityksen mukaiset toimenpiteet hyväksyy asianomainen henkilöstö- tai luottamushenkilöstötoimielin. Työntekijöillä on mahdollisuus tulla kuulluksi ennen luottamuselimen päätöstä. Etätyö Etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaaehtoisuuteen perustuvaa työn organisointitapaa. Työ suoritetaan siellä, missä se on työntekijän, työnantajan ja tehtävän työn kannalta tehokkainta ja tarkoituksenmukaisinta. Etätyötä tehdään työpaikan ulkopuolella esimerkiksi kotona, vapaa-ajan asunnolla tai liikkuvana työnä matkoilla. Etätyöksi ei voida kuitenkaan luokitella kaikkea sellaista työtä, jossa työn suorittamisen paikka on työn luonteen takia muualla kuin työnantajan tiloissa. Esimerkiksi työ tietyömaalla, rakennuksella tai kodinhoitajana ei ole etätyötä, vaikka työnantaja ei ole koko ajan läsnä valvomassa ja johtamassa työtä. Etätyö sopii erityisesti asiantuntijatehtävissä toimiville. Useimmissa töissä osa työtehtävistä voidaan irrottaa etätyönä tehtäväksi. Etätyö edellyttää kuitenkin hyvää työn suunnittelua ja johtamista. Etätyötä tehdään yleensä työnantajan koneilla ja laitteilla. Etätyöskentelystä ja sen reunaehdoista laaditaan ohjeistus ja siitä informoidaan koko työyhteisöä. 2.4 Henkilöstön hankinta ja valinta Avoimet virat ja toimet sekä sijaisuudet ilmoitetaan hakuun ohjeiden mukaan. Vapautuvaan tehtävään, joka on päätetty säilyttää joko sisällöltään tarkistettuna tai sellaisenaan, on mahdollista hakea pätevää tai joihinkin tehtäviin pätevöitymishaluista viran- tai toimenhaltijaa omasta organisaatiosta. Tehtävä asetetaan kunnan koko henkilöstön haettavaksi niin hyvissä ajoin kuin mahdollista erikseen päätettävän tiedotusjärjestelmän mukaisella tavalla. Henkilöstövalinnassa pidetään muodollisen kelpoisuuden ohella ensisijaisina valintaperusteina henkilön koulutusta, työkokemusta, tietoja, taitoja ja soveltuvuutta hoitaa virkaan tai toimeen kuuluvia tehtäviä. 8

10 Hakijoita on kohdeltava tasapuolisesti. Syntyperä, ikä, kansalaisuus, sukupuoli, uskonto, poliittinen mielipide, ammattiyhdistys- tai puoluepoliittinen toiminta tai muut valintaperusteisiin kuulumattomat tekijät eivät saa vaikuttaa valintaan. Hakijoita ei syrjitä perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, sairauden tai vammaisuuden perusteella. Valinnasta ilmoitetaan kaikille hakijoille kirjallisesti. 2.5 Palkkatuki Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän työnhakijan työllistämiseen. Tuki on harkinnanvaraista ja edellytykset sen saamiseen selvitetään tapauskohtaisesti. Palkkatuetun työn tulee edistää työttömän sijoittumista avoimille työmarkkinoille ja siitä sovitaan etukäteen työnhakija-asiakkaan työnhakusuunnitelmassa. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Sitä voivat saada kunnat, yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, mm. yhdistykset, säätiöt ja kotitaloudet sekä sosiaaliset yritykset. 2.6 Palvelussuhde Palvelussuhteet ovat sekä virka- että työsuhteita. Tehtävät hoidetaan ensisijaisesti vakinaisessa palvelussuhteessa olevalla henkilökunnalla. Toiminnallisten muutosten, ikääntymisen ja työkyvyn alenemisen johdosta tapahtuvat henkilöstön uudelleensijoitukset toteutetaan kuntoutuksen, uudelleenkoulutuksen tai yksilöllisen suunnitelman mukaan. Henkilön erotessa palveluksesta suositellaan suoritettavaksi lähtöhaastattelu, jossa selvitetään eroamisen syy ja ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. Osatyökykyisten osalta kunnan tavoitteena on mahdollistaa henkilön työllistäminen omaan yksikköön tai muuhun kunnan työyksikköön. Työllistämisen edellytykset selvitetään aina tapauskohtaisesti neuvotellen asianomaisen henkilön, luottamusmiehen ja esimiesten kanssa. Neuvotteluista laaditaan aina kirjallinen muistio, joka luovutetaan ao. henkilölle. 2.7 Palvelussuhteen ehdot Työntekijöiden ja viranhaltijoiden työsuhdeasiat on hoidettava oikein ja oikeudenmukaisesti. On olemassa velvoitteita, joita työnantajan on tunnettava ja noudatettava. Näitä velvoitteita on myös osattava soveltaa kuhunkin palvelussuhteeseen. Työoikeuden normit voidaan jakaa seuraavasti: 1. Lait ja asetukset Lait ja asetukset voivat olla pakottavia, tahdonvaltaisia tai normeja, joista voidaan poiketa työehtosopimuksella. 9

11 2. Työehtosopimukset Työehtosopimusten osapuolina ovat pääsääntöisesti työantajajärjestöt ja ammattijärjestöt. Työehtosopimuksissa sovitaan työsuhteen ehdoista, jotka kohdistuvat tiettyyn työntekijäryhmään. Osapuolet tekevät työehtosopimuksen aina kirjallisesti ja se allekirjoitetaan kummankin osapuolen toimesta. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana on työrauhavelvoite. Jos työehtosopimuksen voimassa ollessa alkaa työtaistelu, joka kohdistuu työehtosopimukseen tai johonkin sen ehtoon, on kyseessä laiton työtaistelu. Työehtosopimukset sitovat työnantajaa joko normaalisitovina tai yleissitovuuden kautta. 3. Työsäännöt ja muut yhteistoimintasopimukset Työsäännöistä ja yhteistoimintasopimuksista sovitaan yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kesken. Näitä voivat olla esimerkiksi työnsäännöt, järjestyssäännöt ja aloitetoiminnan säännöt. 4. Työsopimus ja viranhoitomääräys Tehdään työnantajan ja työntekijän kesken. Lainsäädännön puitteissa tehty työsopimus tai viranhoitomääräys sitoo kumpaankin osapuolta. 5. Tapa ja sopimuksen veroinen käytäntö Asioissa, joissa sopiminen on mahdollista, voi myös tapa tulla työsuhteen ehdoksi. Tapa on yleensä pitkän ajan kuluessa vakiintunut, se on selkeä ja yksiselitteinen, tapaa noudatetaan ilman huomattavia poikkeuksia ja se on yleisesti hyväksytty. 6. Työnantajan käskyt Työntekijä on velvollinen suorittamaan työnsä noudattaen työnantajan käskyjä, joita työnantaja voi toimivaltansa nojalla antaa. Säädösten hierarkia määräytyy pääsääntöisesti edellä olevan järjestyksen mukaisesti. Etusijajärjestyksessä ylempi säädös syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan alemman säännöksen Palkkaus Palkkauksessa huomioidaan kunnallisen alan virka- ja työehtosopimuksen palkkausmääräykset. Henkilöstön palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot pyritään pitämään kilpailukykyisenä. Ulkopuolisella rahoituksella palkatun henkilökunnan palkkaukseen sovelletaan samoja ehtoja kuin muun henkilökunnan palkkaukseen. Tehtävän ollessa erityisen vaativa tai henkilön osoittaessa erityistä tuloksellisuutta tavoitteena on korvata se lisäpalkkioin kaikissa henkilöstöryhmissä. Tehtävän edellyttämän palkkauksen perusteena on ko. alan työ- ja virkaehtosopimus. Niillä aloilla, joilla on käytössä työn vaativuuden arviointi, käytetään arviointilomaketta, jossa otetaan huomioon työtehtävän edellyttämä osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu sekä yhteistyö ja työolosuhteet. 10

12 2.7.2 Työaika ja lomat Kunnassa sovelletaan kunnallisen alan virka- ja työehtosopimusten työaikaa koskevia määräyksiä. Virastohenkilöstöllä on käytössä liukuva työaika. Vuosilomasuunnitelmissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon henkilöstön toiveet ja vahvistetaan ne ottamalla huomioon toiminnan suunnittelu, muut työyksiköt, sijaisten käyttö ja mahdolliset työyksiköiden määräaikaiset sulkemisajat. Kunta edistää joustavia työaikajärjestelyjä yhteistyössä henkilöstön kanssa, ja henkilöstön kanssa yhteisesti sovittujen käytänteiden mukaisesti Virkavapaus Virka- ja työehtosopimusten mukaisten työlomien ja virkavapauksien lisäksi voidaan myöntää palkatonta vapaata hallintosäännöllä annettavien määräysten mukaan, ellei siitä ole toiminnallista haittaa. Osa-aikatyöhön, työn jakamiseen ja työkiertoon suhtaudutaan myönteisesti. Työntekijän siirtyessä toiseen Utajärven kunnan ulkopuolella olevaan organisaatioon, virkavapautta/ työlomaa voidaan myöntää vuodeksi ja yrittäjäksi siirtyvälle toiseksi vuodeksi, jonka jälkeen työntekijä palaa työhön tai irtisanoutuu tehtävästään. Vakinaiseen tai vakinaisluonteisiin tehtäviin kunnan sisällä siirtyvälle työntekijälle voidaan myöntää virkavapautta / työlomaa vuodeksi. Sen jälkeen virkavapaus / työloma ratkaistaan tapauskohtaisesti uudelleen Viranhaltijapäätökset Virkavapaat/työlomat, lomat ja koulutukset haetaan web-tallennuksen kautta ja esimies tekee niistä päätökset Työpaikkaruokailu Henkilöstölle järjestetään mahdollisuus terveelliseen ja kohtuuhintaiseen ateriaan. Kunnan työntekijöillä on mahdollisuus ruokailla Suvituulen palvelukeskuksessa, johon on ostettava ennakkoon ruokaliput kunnan palvelupisteestä. Lisäksi kunnan palveluksessa olevat saavat voimassa olevan verotusarvon mukaisen edun Utajärven leipomopalvelu oy:llä tarjolla olevasta lounaasta arkipäivinä, kunnanjohtajan tekemän viranhaltijapäätöksen mukaisesti. 11

13 3. UTAJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Kuntien muuttuva toimintaympäristö asettaa uudenlaisia vaatimuksia osaamisen kehittymiselle ja henkilöstön kehittämiselle. Kuntaorganisaatioista tulee entistä osaamisintensiivisempiä. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä luodaan edellytykset toimintayksiköiden tuloksellisuudelle ja palvelukyvylle sekä koko hallinnon vaikuttavuudelle. Osaamisen kehittäminen sisältää sellaiset toiminnot, joiden avulla kunnan henkilöstön osaamista ylläpidetään, kehitetään, uudistetaan ja hankitaan lisää. Osaamisen kehittämisen pitää konkretisoitua yksilökohtaisesti, työyhteisössä, toimialueella ja kuntatasolla. Yksilötasolla osaamisen kehittäminen on käsiteltävä vuosittaisissa kehityskeskusteluissa ja samalla on linjattava kyseisen henkilön osaamisen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet. Työyhteisötasolla suositaan ryhmäkehityskeskusteluja. Ryhmäkehityskeskustelu perustuu esimerkiksi osaamistarvekyselyyn, työhyvinvointikyselyyn tai kehityskeskustelujen yhteenvetoon. Toimialuekohtaisesti osaamisen kehittämisen pitää konkretisoitua osaamisen kehittämissuunnitelmana ja kuntatasolla on linjattava, miten osaamisen kehittäminen tukee kuntastrategian toteuttamista. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on olla askeleen edellä tämän hetken toimintaa. Sillä ennakoidaan tulevien toimintahaasteiden toteuttamista. Vuosittain on resursoitava niihin koulutuksiin ja osaamisen kehittämisen aihealueisiin, jotka tukevat koulutussuunnitelmien ja kuntastrategian toteuttamista. Henkilöstösuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on arvioitava vuosittain, jos toimenpiteille halutaan laaja-alaista tukea. Arviointi prosessina ei pääty vielä varsinaisen arvioinnin valmistumiseen, vaan arvioinnin suorittamisen jälkeen arviointitietoa täytyy myös osata hyödyntää. Arviointi on oppimisprosessi ja siitä saatuja tuloksia käytetään tulevan tai käynnissä olevan toiminnan kehittämiseen. Vuosittainen arviointi luo pohjaa seuraavien vuosien osaamisen kehittämiselle. Utajärven kunnan toimialueet: tekniset palvelut, sivistyspalvelut, hallinto-/elinvoimapalvelut ja hyvinvointipalvelut eroavat tehtäväsisällöiltään selkeästi toisistaan. Niinpä toimialueiden erot on huomioitava koulutussuunnitelmassa. Eri toimialueilla, työyhteisöissä ja yksilötasolla koulutuksen tarve ja sisältö on oltava linjassa ylemmän tason osaamistarpeiden ja -tavoitteiden kanssa. Yksilötasollakin on siten löydettävä selkeä kuvaus siitä, miten osaamisen kehittäminen tukee työyhteisön, oman toimialueen ja kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista. 3.1 Työkykyä ylläpitävä toiminta Kunnan henkilöstöpolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat henkilöstön työkyvystä huolehtiminen, motivoiminen ja osaamisen kehittäminen. Näillä toimenpiteillä vaikutetaan työssä jaksamiseen, työtyytyväisyyteen ja työhön motivoitumiseen. Henkilöstön työkykyyn vaikuttavat työpaikan vuorovaikutussuhteet ja johtamiskulttuuri. Työpaikalla tulee olla hyvinvointia ja avoimuutta suosiva ilmapiiri, jolloin voidaan keskustella vuorovaikutteisesti asioista ja antaa palautetta. Esimiesten tulee kuunnella alaisiaan ja lisätä omilla toimillaan työpaikan positiivista ilmapiiriä sekä huolehtia oikeudenmukaisesta työnjaosta ja 12

14 toimivista työjärjestelyistä. Myös tiimien vetäjien ja muiden esimiesten työssä jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota. Kunta kehittää työkykyä ylläpitävää toimintaa yhteistyössä työntekijöiden ja työpaikan eri yhteistyötahojen kanssa. Työkykyä ylläpitävä toiminta koskee vakinaista henkilökuntaa sekä sijaisia, joiden työsuhde kestää yhtäjaksoisesti kuusi (6) kuukautta ja jokaisen työuran kaikkia vaiheita. Kunta osallistuu tukitoimenpitein henkilöstön fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitoon. Työsuojelutoiminnalla pyritään henkilöstön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja toimintakyvyn turvaamiseen, sekä työssä ja työolosuhteissa esiintyvien terveyshaittojen vähentämiseen. Sekä kunnan että työntekijän edun mukaista on, että sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiset ovat mahdollisimman pieniä. Tässä mielessä kunta mahdollistaa kuntoutusta työntekijöilleen. Kuntoutustarpeen määrittelee kunnan työterveyshuolto yhdessä KELA:n kanssa, joka tekee varsinaisen kuntouttamistukipäätöksen. Kuntoutusjakso myönnetään palkattomana, ellei muuta erillistä päätöstä ole kuntatasolla tehty, jolloin kuntoutettava saa KELA:n korvauksen itselleen. Sekä TYK että ASLAK- kuntoutukset kustantaa KELA kokonaisuudessaan ja se on kuntoutettavalle ilmainen. 3.2 Henkilöstökoulutus Työnantaja luo edellytyksiä ja tukee henkilöstön aktiivista kehittymistä, järjestämällä laadukasta koulutusta ja mahdollistamalla osallistumisen tasapuolisesti myös ulkopuoliseen koulutukseen. Omaehtoista opiskelua tuetaan. Koulutukseen osallistumista seurataan ja pidetään "kirjaa" osallistumisista. Kvtes:n työaikaluvun 4 :n 1mom. mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Toimialueet laativat lakisääteiset koulutussuunnitelmat osaksi henkilöstösuunnitelmaa. Koulutussuunnitelmat ovat erillisinä liitteinä. 3.3 Omaehtoinen opiskelu Työntekijän omaehtoista opiskelua tuetaan myöntämällä opintovapaata tai palkatonta virkavapaata/työlomaa. Opiskelua voidaan tukea myös osittaisella virkavapaalla palkattomana tai palkallisena sekä maksamalla koulutukseen liittyviä kuluja. Mahdollinen muu tuki tai palkkio opintosuorituksesta maksetaan jälkikäteen erillisillä päätöksillä. 3.3 Työhön perehdyttäminen Työhön perehdyttämisen tarkoitus on nopeuttaa uuden työntekijän työvalmiuden saavuttamista ja tehtävissä kehittymistä. Perehdytyksestä ovat vastuussa ko. työntekijän lähiesimies ja kyseisen toimialueen johtaja. 13

15 3.4 Eläkkeelle siirtyminen Vanhuus- tai osa-aikaeläkkeelle siirtyminen toteutetaan suunnitelmallisesti. Sen tavoitteena on siirtää eläkkeelle siirtyvän henkilön tietoja, taitoja ja osaamista työyhteisöön. Ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä mahdollistetaan tarvittaessa osa -aikaeläkkeelle jääminen. 4. UTAJÄRVEN KUNNAN JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN 4.1 Johtaminen Johtamisen tulee olla tavoitteellista, osallistuvaa, ihmisläheistä, tasapuolista, joustavaa, avointa, oikeudenmukaista ja tulokseen pyrkivää. Kunta huolehtii siitä, että esimiesasemassa olevilla on riittävä johtamistaidollinen koulutus. Työyhteisö rakentuu tiimiorganisaatioon. Toimialueiden johtajilta edellytetään rohkeaa, innovatiivista, luovaa ja hallittua otetta sekä eri näkökulmat huomioonottavaa johtamista. Johtaminen toteutuu tavoitteellisen laadun ja osaamisen johtamisen kautta. Esimiehet osallistuvat riittävän usein johtamiensa työyksiköiden ja tiimien valmentamiseen. Kukin toimialue toimii toiminta -/ laatujärjestelmän määritysten mukaisesti. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelu on osa kunnan johtamisjärjestelmää ja oleellinen linkki kunnan strategiasta päivittäiseen työhön. Sen avulla varmistuu tavoitteiden toteutuminen jokaisen työntekijän työssä. Kehityskeskustelulla tarkoitetaan esimiehen ja työntekijän välillä käytävää ennalta sovittua ja valmisteltua keskustelua, joka toteutetaan säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa. Keskustelun tarkoituksena on sopia työn tavoitteista, arvioida työn tuloksia ja tukea osaamisen kehittymistä. Kehityskeskusteluissa määritellään tavoitteiden toimeenpanon aikataulut ja keinot. Tarkoituksena on myös yksilöiden sitoutuminen asetettuihin päämääriin sekä työhyvinvoinnin parantaminen. Keskustelussa käydään läpi ainakin seuraavat asiat ja niistä tehdään yhteenveto: o edellisen kauden tavoitteiden toteutuminen o tavoitteiden asettaminen seuraavalle kaudelle o työntekijän arvio työnsä kehittämistarpeista ja ongelmista o työntekijän toiveet esimiehelle o esimiehen toiveet työntekijälle o työn vaativuuden arvioinnin tekemisen tarve o henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin ja toimenkuvan tarkastamisen tarve 14

16 4.2 Henkilöstön osallistuminen Työntekijöiden tulee osallistua etenkin omaan työhönsä ja työympäristöönsä liittyvään päätöksentekoon sekä oman työ- ja toimintakykynsä ylläpitämiseen sekä edistämiseen. Henkilöstölle turvataan mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevaan päätöksentekoon toiminta/laatujärjestelmän mukaisesti. Tämä toteutuu parhaiten esimiesten ja työntekijöiden sekä eri henkilöstöryhmien välisten kehityskeskustelujen samoin kuin yksikkö- /tiimi-/solukohtaisten kokousten avulla. Luottamusmiesjärjestelmällä edistetään virka- ja työehtosopimusten noudattamista, paikallisen sopimuksen käyttöönottoa ja sopimusten tulkintaan sekä soveltamiseen liittyvien asioiden selvittelyä. Asiat ratkaistaan ensisijaisesti työntekijän ja lähimmän esimiehen kanssa. Tämän lisäksi käydään tarvittaessa ns. välittömät neuvottelut ja viralliset paikallisneuvottelut luottamusmiehen ja työnantajan välillä. 4.3 Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen tarkoittaa kunnan asioiden kertomista kunnasta ulospäin. Ulkoinen tiedottaminen perustuu riittävään sisäiseen tiedottamiseen. Jokainen työntekijä edustaa kuntaa ulospäin omalla toiminnallaan. Sisäinen tiedottaminen on vuorovaikutteista, avointa, monisuuntaista ja tosiasioihin perustuvaa tietojen välittämistä esimiesten ja henkilöstön kesken muissakin kuin välittömästi päivittäisiin työtehtäviin liittyvissä asioissa. Sisäiseen tiedottamiseen kuuluu moniammatillinen ja eri yksiköiden välinen tiedotus, josta on huolehdittava. Sähköiset tiedonvälityksen mahdollisuudet käytetään hyödyksi. Viestintäohjeen mukaisesti työntekijöillä on oikeus ja velvollisuus tiedottaa asioita työyhteisössä käsiteltäväksi. 15

17 5. UTAJÄRVEN KUNNAN TYÖOLOT 5.1 Yleistä Jos työntekijä sairauden, vamman tai muun syyn takia menettää kykynsä tehdä entistä työtään tai tällaisen työn jatkamisesta saattaa aiheutua työntekijälle terveydenmenettämisen vaara, yritetään työntekijälle osoittaa työkykyä ja terveydentilaa vastaavaa työtä. Vajaakuntoisella työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jonka sairaus, vika tai vamma voi vaikeuttaa selviytymistä työssä ja työtehtävissä. Hänen työssä selviytymistään tulee seurata ja edistää suuntaamalla toimenpiteet työhön, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen sekä tarvittaessa työjärjestelyihin. Asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi tulee ryhtyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työkyvyttömyyden uhatessa. Sairauspoissaolopäiviä ja jaksoja seurataan yksiköittäin/tiimeittäin. Jos henkilön sairauspoissaolopäivät ylittävät 30 pv vuodessa esimies ohjaa työntekijän tarvittaviin työterveyshuollon toimenpiteisiin. Esimiehille tueksi on laadittu Utajärven kunnan varhaisen puuttumisen ohje. Ikääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden/viranhaltijoiden työkykyä ja - motivaatiota edistetään ja tuetaan sekä luodaan edellytykset työssä jatkamiseen sekä ehkäistään syrjäytymistä työelämästä. Ikääntyvien osaamistason kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Edistetään myönteistä asennoitumista eri ikäisten työntekijöiden/viranhaltijoiden ominaisuuksiin ja sopeutumista uusiin vaatimuksiin. 5.2 Työterveys ja työturvallisuus Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö sekä työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy samoin kuin työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran kaikissa vaiheissa (1484/01/2 ) Työoloja kehitetään siten, että jokaisella työntekijällä on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä työ, työympäristö ja työyhteisö. Työhön liittyviä terveysvaaroja ja työtapaturmia pyritään ehkäisemään. Työntekijän terveyttä, työ- ja toimintakykyä pyritään ylläpitämään, edistämään ja seuraamaan työuran kaikissa vaiheissa. Pääpaino kiinnitetään ennaltaehkäisyyn, työntekijöiden työhön perehdyttämiseen ja työntekijän omaan motivoitumiseen oman terveytensä ja työ- ja toimintakykynsä edistämisessä. Tarvittaessa työntekijä ohjataan terveydentilansa edellyttämään hoitoon ja kuntoutukseen. Työterveyshuolto yhdessä työntekijöiden ja esimiesten kanssa seuraa ja kehittää toimintaa mm työpaikkakäynnein ja -selvityksin huomioiden työpisteen altisteet, kuormittavuuden, työjärjestelyt, tapaturman ja väkivallan vaara ja työmenetelmät. Nämä seikat huomioidaan työtä ja työoloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa. Työterveyshuoltoa kehitetään jatkuvasti sen vuosittaisen toimintasuunnitelman mukaan. Työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti. Huolehditaan siitä, ettei työpaikalla esiinny henkisen väkivallan käyttöä, syrjintää, työssä kiusaamista tai sukupuolista häirintää. Henkilöstöohjelman vuosittainen toteutuminen ja konkreettiset henkilöstöä koskevat toimet, toteutuminen raportoidaan henkilöstöraportissa, joka esitellään valtuustolle kevään valtuustoseminaarissa. Henkilöstösuunnitelman liitteet hyväksyy kunnanhallitus. 16

18 5.3 Henkilökunnan virkistystoiminta Virkistystoimintana toteutetaan virkistyspäivät (1/2 päivä x 2), sportti-passi, pikkujoulu tai joululahja, työterveyshuollon kustannukset ja merkkipäivälahjat. 5.4 Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja mielekästä. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissaolojen määrä laskee. Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantaja huolehtii työympäristön turvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Työntekijällä on kuitenkin suuri vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisesta ylläpitämisestä. Itse kukin meistä voi vaikuttaa myös työpaikan myönteiseen ilmapiiriin. Hyvinvointia työssä voidaan parantaa esimerkiksi kehittämällä työoloja ja ammatillista osaamista, työkykyä ylläpitävällä toiminnalla (tyky-toiminta) sekä työterveyshuollon avulla. 5.5 Työnohjaus Työnohjaus auttaa työntekijöitä saavuttamaan heille asetetut tavoitteet. Työnohjaus on työntekijöiden oppimista tukeva prosessi, jonka aikana ohjattavia tuetaan erilaisissa työhön liittyvissä pulmissa, kehitetään heidän vuorovaikutustaitojaan, edistetään henkilökohtaista kasvua sekä ammatillisia valmiuksia. Työnohjauksen muodot Työnohjauksen muodot ovat yksilö-, ryhmä ja yhteisötyönohjaus. Ohjaajan tehtävänä on toimia ohjattavien tukihenkilönä, valmentajana ja sparraajana näillä luottamuksellisilla keskustelufoorumeilla. Yksilötyönohjauksessa tarkastelun kohteena ovat ohjattavan oma toiminta suhteessa itseen, omaan työrooliin, vuorovaikutukseen muiden kanssa ja tavoitteiden saavuttamiseen. Ryhmissä ja yhteisöohjauksessa keskitytään mm. yhteisten näkemysten etsimiseen tavoitteista ja toimintatavoista sekä keskinäiseen oppimiseen ja tukeen. Johdon ja esimiesten työnohjaus Johtoryhmille sekä yksittäisille johtajille tarkoitettu työnohjaus tarjoaa eri johtamisen haasteisiin keskittyvää pohdintaa ja sparrausta. Kohteena on erityisesti kunkin osallistujan oman johtamistyön ja esimieroolin tarkastelu. Tavoitteena on antaa johtajille tukea erilaisissa työtilanteissa, lisätä 17

19 heidän tietotaitoaan konkreettisissa, erityisesti henkilöjohtamiseen liittyvissä kysymyksissä ja edistää itsetuntemuksen kautta ohjattavien omaa persoonallista kasvua ihmisten johtamisessa. Hyödyt henkilöstölle Työntekijän ammatti-identiteetti ja työrooli selkiytyvät. Lisääntynyt ammattitaito ja osaaminen parantavat työn mielekkyyttä ja hallinnan tunnetta. Työntekijöiden voimavarat tulevat paremmin käyttöön, jolloin myös jaksaminen ja stressinkäsittely helpottuvat. Hyödyt organisaatiolle Työnohjauksen avulla selkiytetään organisaation tavoitteita ja lisätään toiminnan sujuvuutta sekä tuloksellisuutta. Henkilöstön yhteinen oppiminen ja yhteistyö tehostuvat, työilmapiiri paranee ja henkinen hyvinvointi lisääntyy. Näitä seikkoja tukee henkilöstön kasvanut motivoituminen ja sitoutuminen. 6. UTAJÄRVEN KUNNAN YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaan, kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä on oltava yhteistoimintaelin, jonka toimikausi on 4 vuotta. Tarvittaessa voidaan sopia useamman kunnan yhteisestä yhteistoimintaelimestä. Kunta nimeää yhteistoimintaelimeen omat edustajansa, esim. kunnanjohtajan, henkilöstöpäällikön tai muun henkilöstöasioista vastaavan ja työsuojelupäällikön. Lisäksi pääsopijajärjestö tai sen rekisteröity paikallinen alayhdistys nimeää oman edustajansa yhteistoimintaelimeen. Utajärven kunnassa toimii henkilöstön ja työnantajan välisenä yhteistyömuotona työnantajan ja henkilöstöryhmien nimeämä yhteistoimintaelin. Lisäksi kunnassa on työsuojelutoimikunta, jona toimii yhteistoimintaelin. Valtakunnallista yhteistoimintasopimusta noudatetaan organisaation kaikilla tasoilla. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat kaikki em. laissa määritellyt toimenpiteet. Edustuksellisen yhteistoiminnan osapuolina ovat Utajärven kunta työnantajana ja Utajärven kunnan henkilöstöä edustavat sopijajärjestöt JUKO, JHL ja Jyty. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantaja ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Yhteistoiminnassa ovat osallisina työntekijä, jota yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä asia koskee, ja hänen esimiehensä taikka henkilöstöryhmän tai sen osan edustaja tai asianomaisten henkilöstöryhmien edustajat sekä työnantajan edustaja. Liikkeen luovutuksen yhteydessä yhteistoiminnan osapuolena voi olla myös luovutuksensaaja. Liitteenä yhteistoimintasopimusluonnos. 18

20 7. YHTEENVETO/RAPORTTI Henkilöstöraportit kootaan vuosittain henkilöstösuunnitelman tueksi ja liitetään tasekirjaan. Henkilöstöraporttissa tiedot on esitetty pääsääntöisesti koko kunnan tasolla. Tiedot on kerätty henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä. Lisäksi taustatietoina on käytetty Tilastokeskuksen, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kunnallisen eläkevakuutuslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen tilastoja. Tietojen kerääminen järjestelmistä ei aina ole yksiselitteistä mm. omailmoitus- ja koulutuspoissaolojen osalta. Raportoinnin epätarkkuus voi johtua myös siitä, että vakanssit on osittain tilastoitu lukumäärän, osin työajan mukaan. Raportoinnissa on huomioitu tasa-arvosuunnitelma ja mahdollisuuksien mukaan eritelty tilastotiedot miesten ja naisten osalta. Asiakirja toimii samalla tasa-arvosuunnitelman pohjana. Seuraavat henkilöstösuunnitelman liittyvät liitteet löytyvät Taskusta: Koulutussuunnitelma ja sitä koskeva yhteistoimintavelvoite KuntaYTL 4 a Työajat ja matkakustannusten korvaukset leireillä, retkillä ja sopeutumisvalmennuskursseilla Yt-sopimusluonnos (vahvistetaan syksyllä 2014) Poissaolo-ohje Merkkipäiväsääntö Tasa-arvosuunnitelma (päivitetään syksyllä 2014) Työaikaa koskevia ohjeita Utajärven kunnan ohje henkilöstön muistamisesta Työhyvinvoinnin kehittämistoimet Utajärven kunnan henkilöstöhallinnon varhaisen puuttumisen ohje Työsuojelun toimintaohjelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Viestintäohje 19

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia on johtamisen ja koko henkilöstön työväline, jonka avulla henkilöstöjohtamista ja työyhteisön toimintaa suunnataan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta

Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategiasta Tämä strategia on laadittu koko henkilöstötoiminnan perustaksi. Strategia ulottuu vuoteen 2017 saakka, kuten Pyhännän kuntastrategiakin. Tässä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on tullut muutos 1.1.2014. Lakiin on lisätty 4a pykälä, jonka mukaan

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

[KIRJOITA ASIAKIRJAN OTSIKKO] YHDESSÄ TEHDEN. henki hen valtuustokaudelle 2013 2016 LAUKAAN KUNTA. valtuustokaudelle 2013-2016

[KIRJOITA ASIAKIRJAN OTSIKKO] YHDESSÄ TEHDEN. henki hen valtuustokaudelle 2013 2016 LAUKAAN KUNTA. valtuustokaudelle 2013-2016 L [Kirjoita yrityksen nimi] LAUKAAN KUNTA [Kirjoita tekijän nimi] YHDESSÄ TEHDEN ja valtuustokaudelle 2013-2016 [KIRJOITA ASIAKIRJAN Henkilöstöstrategia OTSIKKO] henki hen valtuustokaudelle 2013 2016 hyväksytty

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Tätä johtajasopimusta voidaan tarkistaa sopijaosapuolten yhtäpitävällä suostumuksella. Iin kunta edustajanaan kunnanhallitus (jäljempänä kunta)

Tätä johtajasopimusta voidaan tarkistaa sopijaosapuolten yhtäpitävällä suostumuksella. Iin kunta edustajanaan kunnanhallitus (jäljempänä kunta) 1 IIN KUNTA JOHTAJASOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä johtajasopimuksella sovitaan kunnanjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista, palkkauksesta sekä muista palvelussuhteen

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

1. Lieksan kaupunki, edustajanaan kaupunginhallitus (jäljempänä kaupunki) 2. kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen (jäljempänä kaupunginjohtaja)

1. Lieksan kaupunki, edustajanaan kaupunginhallitus (jäljempänä kaupunki) 2. kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen (jäljempänä kaupunginjohtaja) JOHTAJASOPIMUS Lieksan kaupunki ja kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sopivat tällä johtajasopimuksella kaupunginjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista ja tarkastamisesta,

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 YTT Liite 2 PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 Yleistä Uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) tuli voimaan kesäkuun 1 päivänä 2005. Lain merkittävimpiä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät...

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013 Sisältö 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... 3 2 Alkusanat... 4 3 Kaupungin

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot