Suomalaisen työntekijän hyvinvointi
|
|
- Pasi Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomalaisen työntekijän hyvinvointi Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009 ja
2 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 3. Tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009 ja Työhön liittyvät tekijät 3.3 Sairauspoissaolot 4. Elämänhallinta ja elintavat 5. Toimialakohtaiset tiedot 2009 / Yhteenveto Kaaviot 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden muutos eri ikäryhmissä Oireiden ja sairauksien sekä työhön liittyvien tekijöiden vertailu suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 3. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen v. ryhmässä 4. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen v. ryhmässä 5. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen v. ryhmässä 6. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen v. ryhmässä 7. Lyhyiden poissaolojen esiintyvyyden muutos eri ikäryhmissä 8. Keski-pitkien poissaolojen esiintyvyyden muutos eri ikäryhmissä 9. Pitkien poissaolojen esiintyvyyden muutos eri ikäryhmissä 10. Työaikamuoto korkean riskin henkilöillä eri ikäryhmissä Työaikamuoto korkean riskin henkilöillä eri ikäryhmissä Liikkumattomien määrä eri ikäryhmissä 13. Tupakoivien määrä eri ikäryhmissä 14. Paljon alkoholia käyttävien määrä eri ikäryhmissä 15. Tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuus 16. Metalli- ja kemianteollisuus 2
3 1. Johdanto Työeläkeyhtiö Varman ja työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy:n tekemän Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksen mukaan suomalaisten näkemys omasta työkyvystään on nyt valoisampi kuin kolme vuotta sitten. Suurimmaksi uhkaksi työkyvylleen suomalaiset kokevat liian kovan työtahdin ja työn vaatimukset. Neljännes työkyvystään epävarmoista alle 40-vuotiaista ei koe työtään mielekkääksi. Alle 40-vuotiaille on työn sisällöllä työkyvyn kannalta suurempi merkitys kuin työyhteisöllä. Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden osuus on pienentynyt. Epävarmojen osuus on vähentynyt viimeisen kahden vuoden aikana keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä. Muutoksen tuottama laskennallinen säästö on noin 70 miljoonaa vuodessa. Muutos parempaan on tapahtunut kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 59 ikävuotta vanhemmissa työntekijöissä. Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt kasvuun laskettuaan sitä ennen kahtena vuotena peräkkäin (2008 ja 2009). Työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy ja työeläkeyhtiö Varma ovat selvittäneet suomalaisten työntekijöiden työhyvinvointia vuosina ja nyt uudelleen vuosina Vuoden 2009 selvityksessä havaittiin, että nuorten vuotiaiden työntekijöiden kohdalla noin 8 %:lla esiintyi epävarmuutta omasta työkyvystä (arvio omasta työkyvystä kahden vuoden päästä). Silloin kerätyllä materiaalilla epävarmuuden syiden tarkempi selvittäminen oli vaikeaa, koska selvityksessä ei tuolloin kysytty epävarmuuden taustoja. Odum lisäsi selvitykseen lisäkysymyksen vuonna 2010 jotta epävarmuuteen liittyvät taustatekijät olisi mahdollista selvittää seuraavan selvityksen yhteydessä. Koska työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittäminen liittyvät molempien yhtiöiden toimintaan, päätettiin toteuttaa uusi selvitys, jolla selvitettiin tilanteen kehittymistä ja myös epävarmuuden takana olevia syitä. Selvitys valottaa suomalaisten työtekijöiden työkykyennustetta, työkyvyn uhkan syitä sekä erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimus tarjoaa tietoa toimialoittain, mm. metalli- ja kemianteollisuuden sekä IT- ja finanssitoimialoilta. Tutkimukseen osallistui yhteensä lähes vastaajaa. 2. Aineisto ja menetelmät Odum toteuttaa yhdessä kumppaneittensa kanssa työntekijöiden työhyvinvointiselvityksiä HPQhyvinvointikartoituksen avulla (HPQ = Health Promotin Questionnaire). Kartoitus sisältää yhteensä 52 kysymystä, joihin vastaamalla (sähköisesti tai paperilomakkeella) työntekijä saa kotiinsa postitettuna oman työhyvinvointiprofiilinsa ja tuloksiin liittyvän tulkintaohjeen sekä tarvittaessa hoitoonohjaussaatteen. Kyselyt tehdään työnantajien tilauksesta, ja he hyödyntävät kyselyitä oman työhyvinvointitoimintansa kehittämisessä. Aineistot kerättiin valtakunnallisesti ja ne sisältävät pääosin suuria ja keskisuuria yrityksiä pankki- ja vakuutusalalta, metalli-, kemian-, metsä- ja elintarviketeollisuudesta, IT-alalta ja myös julkiselta sektorilta. Ensimmäinen vuonna 2009 julkaistu aineisto on kerätty vuosien aikana ja sen kokonaismäärä oli Vuonna 2012 julkaistu aineisto kerättiin vuosien 2010 ja 2011 aikana ja sen kokonaismäärä oli (sukupuoli- ja ikäryhmäjakauma on kuvattu alla). Aineisto 2009 (N=38 694) Aineisto 2011 (N=30 382) Miehiä 52% Naisia 48% Miehiä 47,5% Naisia 52,5% v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N=8795 > 60 v N=2127 > 60 v N=2837 3
4 Aineistojen ryhmittely vertailua varten Aineistot jaettiin ensin kahteen ryhmään sen perusteella miten vastaajat olivat arvioineet omaa työkykyään alla olevan kysymyksen perusteella. Kyseisen kysymyksen luotettavuus ja ennustavuus on hyvin dokumentoitu useissa tieteellisissä julkaisuissa. Ryhmä 1 ( Ei riskiä ) Ei epävarmuutta omasta työkyvystä / ei työkyvyttömyysriskiä Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua Vastaus: Melko varmasti Ryhmä 2 ( Korkea riski ) Epävarmuutta omasta työkyvystä / korkea työkyvyttömyysriskiä Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua Vastaus: En ole varma tai tuskin 3. Tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009 ja 2012 Merkittävimmät havainnot 2009 Vuonna 2009 alle 30-vuotiaista 7,7 % ilmoitti olevansa epävarma työkykynsä suhteen. Naisilla oli epävarmuutta enemmän kuin miehillä kaikissa ikäryhmissä, eniten nuorten ryhmässä. Merkillepantavaa oli myös elintapoihin ja elämänhallintaan liittyvien ongelmien keskittyminen erityisesti ikäryhmään. Kyseisessä ryhmässä tupakoitiin enemmän (säännöllisesti tupakoi 36 % ryhmässä ei riskiä ja 48 % ryhmässä korkea riski ), liikuntaa harrastettiin vähemmän (liikuntaa ei harrastanut lainkaan 19 % ryhmässä ei riskiä ja 29 % ryhmässä korkea riski ) ja humalahakuinen alkoholin käyttö oli yleisintä (useita kertoja kuukaudessa 28 % ryhmässä ei riskiä ja 31 % ryhmässä korkea riski ). Toimialoittain vertailtuna epävarmuus oman työkykynsä suhteen vaihteli 9 ja 16 prosentin välillä. Vähiten epävarmuutta esiintyi pankki-, vakuutus-, sijoitus- ja rahoitustoimialoilla (9 %). Eniten epävarmuutta esiintyi teollisuuden- sekä kuljetus- ja liikenne-toimialoilla (15 16 %). Merkittävimmät havainnot 2012 ja vertailu 2009 aineistoon Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden määrä väheni selkeästi kaikissa paitsi 60+ ikäryhmässä (kaavio 1). Epävarmuuden vähentyminen on selvä ja johdonmukainen vaihdellen -2,84 % ja % välillä. Yli 60-vuotiaiden ryhmän epävarmuuteen vaikuttaa suuri joukko sellaisia vastaajia, jotka ovat siirtymässä vanhuuseläkkeelle ja vastaavat sen takia kysymykseen negatiivisesti. Ikäryhmässä v. sekä lähes samankaltaisesti myös ikäryhmässä v. epävarmuuden syyt liittyivät vahvasti työn kuormitukseen, työn sisältöön ja sen palkitsevuuteen. Vanhemmilla ikäryhmillä epävarman työkykyennusteen takana olivat enemmän terveydentilaan liittyvät syyt. Erittäin positiivinen kehitys on tapahtunut liikunnan osalta. Liikuntaa harrastamattomien määrä väheni selvästi kaikissa ikäryhmissä, vaikka vuotiaat liikkuivat edelleen kaikista ikäryhmistä vähiten. Seurantatulos vahvisti myös vuoden 2009 havainnon nuorten aikuisten ryhmän epävarmuudesta ja elämänhallinnan vaikeuksista. Molempien ikäryhmien työkykyriskiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota työpaikoilla ja varmistaa, että tilanteeseen pystytään vaikuttamaan. 4
5 Kaavio 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden muutos eri ikäryhmissä Muutoksen laskennalliseksi säästöksi on arvioitu noin 70 milj. vuosittain* * Laskennallinen prosenttimuutoksen säästö arvioituna ikäryhmittäin todellisiin työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksiin, eläkkeen pääoma-arvoon vanhuuseläkeikään saakka ja vähennettynä arvioidulla kuolleisuudella ja suhtautettuna koko Suomen työvoimaan (2,5 miljoonaa työntekijää). Epävarman työkykyennusteen syyksi esitetyt tekijät jaoteltiin ensin kahteen ryhmään, työhön liittyviin tekijöihin ja terveydentilaan liittyviin tekijöihin, ja nämä edelleen alaluokkiin. Iän mukaan tapahtuva selkeä muutos työkyvyn epävarmuuden suhteen on oireiden ja sairauksien lisääntyminen iän myötä. Ikäryhmässä v. ne ohittavat työhön liittyvät tekijät epävarmuuden syynä. Alle 40-vuotiaat kokevat epävarmuuden syiksi pääosin työhön liittyvät tekijät (kaavio 2). Kaavio 2. Oireiden ja sairauksien sekä työhön liittyvien tekijöiden vertailu suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 5
6 3.2 Työhön liittyvät tekijät Ikäryhmät v. ja v. vastasivat lähes identtisesti, että epävarmuus johtuu työn kuormituksesta sekä työn sisältöön liittyvistä tekijöistä. Erityisesti työn sisältö ja sen palkitsevuus on tässä ryhmässä yleisempi epävarmuutta lisäävä tekijä kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Ryhmissä v. ja v. epävarmuuden työhön liittyvät tekijät liittyvät enemmän työn kuormitukseen, työilmapiiriin ja esimiestyöhön (kaaviot 3 6). Kaavio 3. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen v. ryhmässä Kaavio 4. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen v. ryhmässä 6
7 Kaavio 5. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen v. ryhmässä Kaavio 6. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen v. ryhmässä 3.3 Sairauspoissaolot Lyhyitä (1 3 päivää) ja keskipitkiä (4 10 päivää) sairauspoissaoloja edeltävän vuoden ajalta ilmoittaneiden osuus lisääntyi kaikissa ikäryhmissä (kaaviot 7 ja 8). Pitkiä poissaoloja ilmoittaneiden osuus väheni korkean riskin ryhmässä kaikissa paitsi ikäryhmässä (kaavio 9). Monilla tutkimuksen kohteena olleilla työpaikoilla on kehitetty sairauspoissaolojen hallintaan ja työhön paluun tukemiseen tähtääviä toimintamalleja, jotka ovat Varman aiempien selvitysten mukaan yleistyneet nopeasti. Näissä malleissa kiinnitetään erityistä huomiota työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön poissaolojen tarpeettoman pitkittymisen estämiseksi. Osaltaan tämä myönteinen kehitys voi selittää tässä tutkimuksessa todettua pitkiä poissaoloja ilmoittaneiden osuuden vähenemistä erityisesti korkean riskin ryhmässä. 7
8 Kaavio 7. Lyhyiden poissaolojen esiintyvyyden muutos eri ikäryhmissä Kaavio 8. Keski-pitkien poissaolojen esiintyvyyden muutos eri ikäryhmissä Kaavio 9. Pitkien poissaolojen esiintyvyyden muutos eri ikäryhmissä 8
9 3.4 Työaikamuodon vaikutus Korkean riskin työntekijät ovat vähemmän päivätyössä. Vuorotyötä tehdään selvästi enemmän alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä. Muutosta vuodesta 2009 ei ole havaittavissa vaan tilanne on pysynyt ennallaan (kaaviot 11 ja 12). Kaavio 10. Työaikamuoto korkean riskin henkilöillä eri ikäryhmissä 2009 Kaavio 11. Työaikamuoto korkean riskin henkilöillä eri ikäryhmissä
10 4. Elämänhallinta ja elintavat Elämänhallintaa ja elintapoja koskeviin kysymyksiin annetuissa vastauksissa oli vain vähän eroja vuosien 2009 ja 2011 välillä. Selvästi positiivisena muutoksena näkyi liikuntaa harrastamattomien osuuden pieneneminen kaikissa ikäryhmissä ja sekä ei riskiä -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä (kaavio 13). Ei riskiä -ryhmässä tupakoivien osuus kasvoi alle 40-vuotiailla, mikä saattaa selittyä kysymyksen hiukan erilaisella muotoilulla. Vuonna 2009 kysyttiin vain tupakan käyttöä, mutta nyt samaan kysymykseen oli liitetty myös nuuskan käyttö. Terveysvalistuksen kannalta positiivisena voidaan pitää tupakoivien osuuden vähenemistä korkean riskin ryhmissä vuotiaita lukuun ottamatta (kaavio 14). Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli edelleen yleisintä nuorten ryhmässä eikä siinä tapahtunut merkittävää muutosta. Sen sijaan yli 40-vuotiailla humalahakuinen juominen oli vähentynyt sekä ei riskiä -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä. Kaavio 12. Liikkumattomien määrä eri ikäryhmissä Kaavio 13. Tupakoivien määrä eri ikäryhmissä 10
11 Kaavio 14. Paljon alkoholia käyttävien määrä eri ikäryhmissä 5. Toimialakohtaiset tiedot 2009 / 2012 Julkaistaviksi toimialoiksi valittiin tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuus sekä metalli- ja kemianteollisuus, koska haluttiin varmistaa tulosten luotettavuus. Näiden toimialojen kohdalla aineistojen koko sekä kohdeyritysten homogeenisuus oli korkea. Yleisesti voidaan todeta niistä toimialoista joiden tuloksia ei julkaista tässä yhteydessä, että elintarviketeollisuudessa positiivinen muutos oli suurin ja kohdentui kaikkiin ikäryhmiin. Pankki-, vakuutus-, rahoitus- ja sijoitustoimialalla positiivinen muutos koski ainoastaan vuotiaita ja yhdistetyssä muiden toimialojen aineistossa suurin positiivinen muutos tapahtui vuotiaiden ryhmässä. Useilla muilla toimialoilla oli tapahtunut myös epävarmuuden kasvua useissa ikäryhmissä. Kaavio 15. Tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuus 11
12 Kaavio 16. Metalli- ja kemianteollisuus 6. Yhteenveto Selvitys osoittaa, että suomalaisten työntekijöiden työkykyennuste on parantunut. Keskimääräinen muutos vuodesta 2009 vuoteen 2011 on noin 1 %, joka vastaa laskennallisesti säästöä ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden osalta 70 miljoonaa euroa. Tämä luku on varsin lähellä toteutunutta työkyvyttömyyseläkekustannusmuutosta vuodesta 2009 vuoteen 2011 (Eläketurvakeskus). Selvitys antoi merkittävää lisätietoa myös työkykyriskin taustasyistä, jotka vuoden 2009 aineistossa jäivät selvittämättä. Näyttää siltä, että alle 40-vuotiaiden työkykyriskin kehittymisen taustasyyt liittyvät pääasiassa työhön. Voidaan myös todeta, että vuoden 2009 aineiston nuorimpien ryhmän (18 29 v.) yllättävän suuri kohonneen työkykyriskin ryhmä on vuoden 2011 aineistossa laajentunut myös vuotiaiden ryhmään. Alle 40-vuotiailla kohonneen työkykyriskin syyt liittyvät selvityksen mukaan työhön. Työn vaatimukset ja kova työtahti nousevat keskeisimmiksi taustasyiksi, mutta toisaalta myös työn vähäinen kiinnostavuus ja palkitsevuus ovat vaikuttamassa osalla koettuun työkykyriskiin. Nuorten osalta työyhteisön tai työtovereiden merkitys ei selvityksen perusteella ole niinkään merkittävä. Työn vaatimukset ja toisaalta kiinnostavuuden ja palkitsevuuden vähäisyys aiheuttavat nykyiselle työelämälle ja sen kehittämiselle erityisiä haasteita. Paljon esillä olleet varhaisen tuen mallit kohdistuvat ennen kaikkea sairauksien ja sairauspoissaolojen hallintaan ja tuonevat tuloksia vanhemmissa ikäryhmissä. Vaikuttaa siltä, että merkittävä osa työelämässä mukana olevasta henkilöstöstä tarvitsee työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi aivan toisenlaisia toimenpiteitä kuin pelkästään sairauksiin tai sairauspoissaoloihin liittyviä toimenpiteet. Selvityksessä havaittiin, että erityisesti henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean työkykyriskin ryhmiin. Voidaan ajatella, että henkisen hyvinvoinnin edistämisellä pystytään vaikuttamaan ainakin osin myös työkykyriskin ilmenemiseen. Henkilöt, joilla on rajallisemmat henkiset voimavarat, ovat heikompia ratkaisemaan ja selvittämään myös työhön liittyviä ongelmiaan. Näin ollen henkisten hyvinvointiongelmien heijastevaikutus työelämään ja työhyvinvointiin on ilmeinen. 12
13 Selvitys osoittaa suuren muutoksen liikunta-aktiivisuuden lisääntymisessä ja uniongelmien vähentymisessä. Tutkittaessa poissaolojen määrää havaittiin, että poissaolojen määrä on lisääntynyt lyhyiden ja keskipitkien poissaolojen kohdalla molemmissa ryhmissä. Pitkien, yli 10 päivää kestävien poissaolojen määrä erityisesti korkean riskin ryhmissä on vähentynyt. Selvityksessä mukana olevat yritykset edustavat yrityksiä, jotka panostavat työhyvinvoinnin kehittämiseen, mitä kuvastaa sekin, että kyseiset yritykset ovat panostaneet työntekijöiden hyvinvoinnin seurantaan ja kehittämiseen HPQ-hyvinvointikartoistusta hyödyntäen. Näillä yrityksillä on todennäköisesti myös tavanomaista enemmän ja säännöllisemmin käytössään mm. varhaisen tuen ja sairauspoissaolojen hallinnan toimintamalleja, joiden myönteisiä tuloksia voivat heijastaa mm. korkean riskin ryhmän pitkien poissaolojen väheneminen. Nuorten terveyskäyttäytymisessä ei juurikaan ole tapahtunut muutosta vuoden 2009 aineistoa ja 2011 aineistoa verrattaessa. Humalahakuinen alkoholin käyttö on nuorten ryhmässä edelleen runsainta, samoin tupakointi. Tupakoinnin osalta kuitenkin tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että tupakointia mittaavaan kysymykseen lisättiin 2009 selvityksen jälkeen myös nuuskaaminen, jonka osuutta 2011 aineistossa ei tiedetä. Selvitys tukee ajatusta, että tarvitaan entistä enemmän työpaikan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä. Erityisesti alle 40- vuotiaiden työkyvyn ylläpito toteutuu parhaiten vaikuttamalla suoraan työhön liittyviin tekijöihin. Pelkästään sairauksien arviointi ja sairauspoissaolojen seuranta ei riitä. Yli 40-vuotiaiden kohdalla nykyiset ratkaisumallit toimivat paremmin ja myönteisiä tuloksiakin niiden avulla on saavutettu, kuten selvityksenkin perusteella voidaan havaita. Työhön liittyvät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä ja yrityskohtaisia, joten mitään yhtä toimintamallia ei ole. Havaitut myönteiset muutokset työkykyriskin vähenemisessä osoittavat kuitenkin, että muutos on mahdollista ja rohkaisevat jatkamaan työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä. 13
14 Lisätietoja: Varma, asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen, puh , tanja.rokkanen[at]varma.fi Varma, ylilääkäri Jukka Kivekäs, puh , jukka.kivekas[at]varma.fi Odum, asiantuntijalääkäri Riikka Mattila, puh , riikka.mattila[at]odum.fi Odum, toimitusjohtaja Jukka Suovanen, puh , jukka.suovanen[at]odum.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Yhtiö vastaa yli henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2011 Varman maksutulo oli 4,0 miljardia euroa, ja se maksoi eläkkeitä 4,2 miljardia euroa. Yhtiön sijoitusten arvo oli vuoden 2011 lopussa 31,9 miljardia euroa. Odum on markkinoiden johtava työhyvinvoinnin auditointiin ja kehittämiseen erikoistunut yritys. Yhtiö onperustettu vuonna 1988 ja sen omistajia ovat Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto, BPM-Palvelut Oy sekä osa yhtiön henkilöstöä. Odum tuottaa ja jalostaa tietoa yritysten henkilöstön terveysriskeistä sekä kehittää yrityskohtaisia ratkaisuja työkyvyttömyyden ehkäisemiseen sekä poissaolojen hallintaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. 14
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009, 2011 ja 2013 1 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 3. Keskeiset tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot
LisätiedotTYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JA HYVINVOINTI
TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JA HYVINVOINTI Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009, 2011, 2013 ja 2015 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto... 1 2. Aineisto ja menetelmät... 2 3. Keskeiset tulokset... 4 3.1 Merkittävimmät
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin
LisätiedotTyökyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen
ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotMitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?
Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotSuomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta
Tiedote Maaliskuu 2017 Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimus: Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tuoreen Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimuksen mukaan
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
Lisätiedottyössä selviytymisen tukena Itellassa
Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri
Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus
LisätiedotMitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.
Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski
LisätiedotOtanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotYksilötutka-työhyvinvointikysely
Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018
Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotKaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006
Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2015
Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotTyömarkkinoilla on tilaa kaikille!
Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
Lisätiedottyökyvyttömyyseläkkeistä
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus
LisätiedotYÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS
YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS LUOTTAMUKSELLINEN Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö, koska työntekijän vuorokausirytmiä muutetaan. Yötyö aiheuttaa lähes kaikille sitä
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350
TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotVähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014
Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotKyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander
Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotSavuton työpaikka osa työhyvinvointia
Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset
LisätiedotPidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.
Pidempiä työuria työkaarimallin avulla Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.2018 Haasteena työurien pidentäminen 2 Työkyky ja ikääntyminen
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotTyökaluja työhyvinvoinnin johtamiseen
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotTupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli
LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotHenkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK
Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotSupermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013
Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotSaadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön
Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotLisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö
Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00
LisätiedotUudista ja uudistu 2011
Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän
LisätiedotTyöterveyshuoltopalvelujen yhteishankinnan kehittämisprosessi Kotityöpalveluyhdistyksessä Kristina Rajala
Työterveyshuoltopalvelujen yhteishankinnan kehittämisprosessi Kotityöpalveluyhdistyksessä 11.10.2017 Kristina Rajala Yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltoa kehitetään TyhyverkostoX-hankkeessa
LisätiedotSECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002
SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA
TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?
LisätiedotTyöurien pidentäminen
Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden
LisätiedotPERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?
PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? Terve yritys pulssikysely ennustaa työhyvinvoinnin tasoa kehityspäällikkö Sabina Brunou sabina.brunou@diacor.fi 5157 PALVELUMME TYÖPAIKOILLE Työhyvinvointipalvelut
LisätiedotMiten yrittäjä jaksaa?
Miten yrittäjä jaksaa? Hyvinvoinnin aamukahvit Fennialla, Jyväskylä 27.8.2019 Anne Kukkola Työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö, Työeläkeyhtiö Elo 27.8.2019 Menesty yrittäjänä Anne Kukkola Julkinen 1
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotYksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset
YKSILÖTUTKAN YHTEENVETOA FIRMA OY 15.2.2019 Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com Yksilötutkan yhteenvetoraportti voidaan ladata yrityskohtaisen käyttäjälinkin kautta. Kuvassa 1 on yhteenveto
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotArvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa
Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa Lemminkäinen asfalttiosakeyhtiöstä monialaosaajaksi 1970 Rakennusvienti
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotKEINOÄLY AVUKSI ELÄMÄNLAADUN PARANTAMISEEN
KEINOÄLY AVUKSI ELÄMÄNLAADUN PARANTAMISEEN 13.4.2017 ODUM OY JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET KASVAVAT KESTÄMÄTTÖMIKSI Eurostatin mukaan (2017) Suomen terveydenhuollon kustannukset
LisätiedotTolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille
Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotVenäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTerveyden edistämisen ohjelma 2013-2015
Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotYrityksen nimi Osasto Ammatti/työtehtävä
TYÖTERVEYSTARKASTUKSEN ESITIETOLOMAKE HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Yrityksen nimi Osasto Ammatti/työtehtävä Valitse jokaisesta kysymyksestä sinulle parhaiten sopiva/sopivat vaihtoehdot.
LisätiedotVisio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotTyöhyvinvoinnin kehittäminen
Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotPk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri
Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468
Lisätiedot