SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS
|
|
- Sakari Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1
2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin vaikuttavia tekijöitä Terveyskäyttäytyminen Liikunta-aktiivisuus Alkoholinkäyttö Tupakointi ja nuuskaaminen Henkinen hyvinvointi Väsymys ja nukkumisongelmat Poissaolot SIVU 2
3 SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI 2009 / 2011 / 2013 Aineiston koko on vastaajaa Miehiä 48.7%, naisia 51.3% Tiedot on kerätty vuosien aikana Aineisto 2009 ( ), n = Aineisto 2011 ( ), n = Aineisto 2013 ( ), n = Aineisto on koottu Odumin kumppaniyrityksistä, pääosin suuria ja keskisuuria yrityksiä Diacorin työterveyshuoltoasiakkailta, pääosin pieniä ja keskisuuria yrityksiä SIVU 3
4 SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI 2009 / 2011 / 2013 Raportin vertailuryhmät Työkyvyn mukaan: ennuste työkyvystä kahden vuoden kuluttua (oma arvio) Kohonnut tai korkea työkykyriski Ei työkykyriskiä Ikäryhmien mukaan 18 29, 30 39, 40 49, vuotiaat SIVU 4
5 VERTAILURYHMÄT TYÖKYVYN NÄKÖKULMASTA Ryhmä 1 ( Ei riskiä ) Henkilö on vastannut kysymykseen: Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua?: Melko varmasti Ryhmä 2 ( Korkea riski ) Henkilö vastannut yllä olevaan kysymykseen: En ole varma tai tuskin SIVU 5
6 SIVU 6 TYÖKYKYENNUSTEEN MUUTOS
7 30% 25% KORKEAN TYÖKYKYRISKIN MUUTOS TYÖKYKYRISKI ON HIEMAN PARANTUNUT KAIKISSA IKÄRYHMISSÄ, SELKEIN MUUTOS NÄKYY VUOTIAIDEN IKÄRYHMÄSSÄ En ole varma tai tuskin 20% 17,6 % 15% 14,8 % 13,6 % % 5% 7,6 % 7,7 % 7,1 % 5,5 % 6,6 % 6,1 % 9,0 % 8,2 % 7,5 % % v v v v. SIVU 7
8 KORKEAN TYÖKYKYRISKIN MUUTOS V. LASKENNALLINEN SÄÄSTÖ TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEMENOIHIN OLISI 110M / VUOSI 20,0 % 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 10,5 % 9,2 % 8,2 % Korkeassa työkykyriskissä olevien työntekijöiden osuus koko aineistossa on vähentynyt 2009 vuodesta vuoteen ,3 prosenttiyksikköä. Ei varma/tuskin SIVU 8
9 KORKEAN TYÖKYKYRISKIN SYYT 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% v v v v v v v v Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työkykyriskiin keskeisesti kaikissa ikäryhmissä. Vanhemmilla ihmisillä myös oireiden ja sairauksien osuus on merkittävä. Oireet ja sairaudet Työhön liittyvät tekijät SIVU 9
10 VOIMAKKAIDEN KIPUOIREIDEN VAIKUTUS TYÖKYKYRISKIIN 80% 70% 60% Kipuoireiden osuus kasvaa vanhemmissa ikäryhmissä. 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kipu Ei riskiä Kipu Korkea riski Kipu Ei riskiä Kipu Korkea riski SIVU 10
11 KIVUN AIHEUTTAMA HEIKENTYNYT TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN TOIMINTAKYKY 80% 70% 60% 50% Tules-oireiden merkitys kasvaa iän myötä ja on yleisempää korkean riskin ryhmissä. Tuki- ja liikuntaoireiden alentunut toimintakyky selittää korkeaa työkyvyttömyyden riskiä. 40% 30% 20% 10% Tules Ei riskiä Tules Korkea riski Tules Ei riskiä Tules Korkea riski % SIVU 11
12 TYÖHÖN LIITTYVÄT KORKEAN TYÖKYKYRISKIN SYYT 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Työhön liittyvillä tekijöillä merkittävä osuus, stressin osuus on kasvanut v v. SIVU 12
13 SIVU 13 TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN
14 LIIKUNTA-AKTIIVISUUS EI LIIKUNTAA LAINKAAN 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Niiden henkilöiden määrä, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan, on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Ei riskiä Korkea riski 2009 Ei riskiä Korkea tai korkea riski Ei riskiä Korkea riski % SIVU 14
15 ALKOHOLINKÄYTTÖ VÄHINTÄÄN 5 / 7 ANNOSTA KERRALLAAN USEITA KERTOJA KK:SSA 80% 70% 60% 50% Runsas alkoholinkäyttö on vähentynyt nuorten ikäryhmässä. Alkoholin käytössä ei ole erityistä eroa ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä. 40% 30% 20% 10% 0% Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski SIVU 15
16 TUPAKOINTI JA NUUSKAAMINEN TUPAKOINTI JA NUUSKAAMINEN SILLOIN TÄLLÖIN TAI SÄÄNNÖLLISESTI 80% 70% 60% Tupakointi on vähentynyt erityisesti nuorissa ikäryhmissä, joskin nuoret tupakoivat edelleen eniten. 50% 40% 30% 20% 10% Ei riskiä Korkea tai kohonnut riski Ei riskiä Korkea tai kohonnut riski Ei riskiä Korkea tai kohonnut riski % SIVU 16
17 HENKINEN HYVINVOINTI TULEVAISUUS TUNTUU MINUSTA MELKO MASENTAVALTA 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Tulevaisuuden näkymät ovat parantuneet nuorten ryhmässä. Ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä suuri ero, ja huoli tulevaisuudesta korostuu keski-iän ikäryhmissä. Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski SIVU 17
18 HENKINEN HYVINVOINTI MINUSTA TUNTUU, ETTÄ OLEN EPÄONNISTUNUT PYRKIMYKSISSÄNI TAVALLISTA USEAMMIN 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % Epäonnistumisen tunne korostuu korkean riskin ryhmässä. Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski ,0 % SIVU 18
19 HENKINEN HYVINVOINTI TUNNEN ITSENI ALAKULOISEKSI JA SURULLISEKSI 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Erot ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä ovat suuria, korkean riskin ryhmässä hienoista positiivista kehitystä keski-iän ja vanhempien ikäryhmissä. Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski SIVU 19
20 UNIONGELMAT KÄRSIN UNETTOMUUDESTA, NUKAHTAMISVAIKEUKSISTA TAI LIIAN AIKAISIN KESKEN UNIEN HERÄÄMISESTÄ 80,0 % 70,0 % 60,0 % Uniongelmat ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % SIVU 20 Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski
21 LYHYET POISSAOLOT 1-3 PÄIVÄN POISSAOLOT EDELTÄVÄN 6 KK:N AIKANA (1-4) ERILLISTÄ POISSAOLOJAKSOA 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % Lyhyissä poissaoloissa ei ole mainittavaa eroa ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä. Iän myötä lyhyet sairauspoissaolot näyttävät vähenevän. Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski ,0 % SIVU 21
22 PITKÄT POISSAOLOT YLI 10 PÄIVÄN POISSAOLOT EDELTÄVÄN 6 KK:N AIKANA (1-4) ERILLISTÄ POISSAOLOJAKSOA 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % SIVU 22 Pitkät poissaolot ovat samalla tasolla eri ikäryhmissä. Pitkät poissaolot keskittyvät korkean riskin ryhmiin. Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski
23 YHTEENVETO SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINNISTA VUOSINA 2009 / 2011 / 2013 Työkykyennuste on parantunut kaikissa ikäryhmissä ja koko aineistossa muutos vuodesta 2009 vuoteen 2013 on -2,3 prosenttiyksikköä Nuorten korostunut työkykyriskin uhka on pienentynyt vuoden 2009 tilanteesta Työhön liittyvät syyt ovat keskeisin korkeaa työkykyriskiä selittävä tekijä kaikissa ikäryhmissä Sairauksien merkitys työkykyriskin selittäjänä kasvaa ikäryhmittäin Ikäryhmässä v. sairaudet ensisijaisia Koetuilla kivuilla on ilmeinen yhteys kohonneeseen työkykyriskiin Tuki- ja liikuntaelinoireisiin liittyvä heikentynyt toimintakyky korostuu korkean työkykyriskin ryhmissä Poissaolojen määrä on vähentynyt Lyhyet poissaolot ovat vähentyneet kaikissa paitsi vuotiaiden ikäryhmässä Ei mainittavia eroja ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä Pitkät poissaolot keskittyvät korkean riskin ryhmiin, ja niissä näkyy myönteistä kehitystä korkean riskin ryhmissä. SIVU 23
24 YHTEENVETO SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINNISTA VUOSINA 2009 / 2011 / 2013 Henkinen hyvinvointi Henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean-riskin-ryhmiin Henkinen hyvinvointi on keskeistä työkyvyn säilymisen kannalta, ja se näyttää korostuvan vuotiaiden ikäryhmässä Stressitekijöiden merkitys on kasvanut korkean työkykyriskin omaavilla Uniongelmat ja stressin kokeminen ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä Terveyskäyttäytymisessä on tapahtunut myönteinen kehitys Liikkumattomien määrä on vähentynyt kaikissa ryhmissä Runsas alkoholinkäyttö on vähentynyt merkittävästi nuorimmassa ikäryhmässä (18 29 v.) erityisesti korkean riskin ryhmässä, joskin se on edelleen yleisintä tässä ikäryhmässä Tupakointi vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, myös korkean riskin ryhmissä, nuoret tupakoivat edelleen eniten. SIVU 24
25 SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 25
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009, 2011 ja 2013 1 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 3. Keskeiset tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot
LisätiedotTYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JA HYVINVOINTI
TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JA HYVINVOINTI Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009, 2011, 2013 ja 2015 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto... 1 2. Aineisto ja menetelmät... 2 3. Keskeiset tulokset... 4 3.1 Merkittävimmät
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2016
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:216 1 24.3.216 YKSINASUVIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2 213 Yksinasuvien määrä Vantaalla oli vuoden 213 lopussa kaikkiaan 95 4 asuntokuntaa, joista yksinasuvien asuntokuntia
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotMitä jäbä duunaa? - Tervetuloa seminaariin
Mitä jäbä duunaa? - Tervetuloa seminaariin Anne Kejonen, Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Nuorten terveystapatutkimus 2013 Tupakointikokeilut
LisätiedotMasennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi?
Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi? Teija Honkonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Kiuttu, Kansaneläkelaitos Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tapio Ropponen, Kuntien Eläkevakuutus 1 Masennustilat
LisätiedotMillainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?
Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,
LisätiedotTimeEdit henkilökunnan ohje
TIMEEDIT-OHJE 1 (13) TimeEdit henkilökunnan ohje TIMEEDIT WEB... 2 TYÖJÄRJESTYKSET... 2 TYÖJÄRJESTYKSET NÄKYMÄT JA HAKUEHDOT... 4 VARAA TILA... 5 VARAA AUTO... 6 NÄYTÄ OMAT VARAUKSET... 6 TEE POISSAOLOILMOITUS...
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotMiten jaksan omaisena?
Miten jaksan omaisena? Rovaniemi 20.4.2007 Eija Stengård, PsT Omaisten rooli muuttunut Tiedon antaja Etiologinen tekijä Sairauden kulkuun vaikuttava tekijä Hoidon ja kuntoutuksen voimavara Omainen omana
LisätiedotSuomalaisen työntekijän hyvinvointi
Suomalaisen työntekijän hyvinvointi Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009 ja 2011 1 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 3. Tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009 ja 2012
LisätiedotNUORTEN PÄRJÄÄMINEN ARJESSA
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotTyöterveyshuollon muutokset 1.6.2012
Työterveyshuollon muutokset 1.6.2012 Päivärahan hakuajan lyheneminen Lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen Elise Kivimäki 17.1.2012 Hallitusohjelmasta lainmuutokseksi Hallitusohjelman mukaan työterveyshuoltoa
LisätiedotYhdessä työkyvyn tukena
Lausuntovelvoite tiivistää yhteistyötä työpaikoilla Yhdessä työkyvyn tukena Helsinki 04.12.2012 Ylilääkäri Kyösti Haukipuro Kela/Etelä-Suomen vakuutusalue 1 Taustaa 1 Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt
LisätiedotPalvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla
Prosessipäivät 20.4.2016 Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla Mikko Kuusela Senior Solution Architect p. 040 574 7414 mikko.kuusela@qlik.com 04, 2016 Pohditaan palveluiden ja prosessien
LisätiedotDiakonian tutkimuspäivä 2014
M O N I T I E T E I S I Ä L Ä H E S T Y M I S T A P O J A N U O R T E N T O I M I J U U T E E N J A V O I M A A N T U M I S E E N Diakonian tutkimuspäivä 2014 TM Anna Juntunen TM Johanna Mantere TAUSTALLA
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotLiikuntapalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyt 2015 Espoo, Turku ja Vantaa. 10.1.2016 FCG Finnish Consulting Group Oy
Liikuntapalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyt 201 Espoo, Turku ja Vantaa 10.1.2016 Finnish Consulting Group Oy Liikuntapalvelujen asiakastyytyväisyys 201 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Yleistä 1.2 LiikuntaVertti
LisätiedotTerveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto
Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä
Lisätiedotoma arvio työkykynsä ja työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja se tehdään nimettömänä.
Yksilö tutka 2.0. Yksilö tutkalla kartoitetaan mikä on työntekijän oma arvio työkykynsä ja työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja se tehdään nimettömänä. Kyselyssä on
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotTupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotTyöuran uurtaja ryhmämenetelmä
Työuran uurtaja ryhmämenetelmä Jukka Vuori, johtaja Salla Toppinen Tanner, pääasiallinen tutkija Tommy Larvi, tuotevastaava Anna Vanhala, asiakasvastaava sähköpostiosoitteet muotoa: nimi.sukunimi@ttl.fi
LisätiedotLahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto
Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset
LisätiedotVanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys
Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh: 0503256450 19.5.2014 PERHE JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.02.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotLastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja
Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Sosiaalitalous
LisätiedotATK- päivät Maakuntamallin toteutus Pentti Itkonen
ATK- päivät Maakuntamallin toteutus Pentti Itkonen Palvelun kehittämisen vaiheet Erillinen hierarkia Hallinnollinen integraatio Toiminnallinen integraatio Ekosysteemi ENNEN KÄÄNNEKOHTA TULEVAISUUS Kunta
LisätiedotVireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto
LisätiedotInterventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö
1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotSuomalaiset Pohjoismaiden köyhimpiä
TNS SIFOn Nordnetille tekemä säästämistutkimus, 29. marraskuuta 2010 Suomalaiset Pohjoismaiden köyhimpiä TNS SIFOn tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat köyhempiä kuin muut pohjoismaalaiset. Arviolta
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotONKO OSA- JA MÄÄRÄAIKAISILLA TYÖNTEKIJÖILLÄ YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET TYÖN JA MUUN ELÄMÄN TASAPAINOON?
ONKO OSA- JA MÄÄRÄAIKAISILLA TYÖNTEKIJÖILLÄ YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET TYÖN JA MUUN ELÄMÄN TASAPAINOON? SATU OJALA, TUTKIJA, SATU.OJALA@UTA.FI JOUKO NÄTTI, PROFESSORI, JOUKO.NATTI@UTA.FI YHTEISKUNTA- JA
LisätiedotHLJ 2015 Helsingin seudun liikkumistutkimus 2012
HLJ 215 Helsingin seudun liikkumistutkimus 212 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Helsingin seudun asukkaiden liikkumistottumuksia tutkittiin syksyllä 212 henkilöhaastatteluilla. Tavoitteena oli hankkia
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotAmmatillinen kuntoutus- Voimaa työvoimaan
Ammatillinen kuntoutus- Voimaa työvoimaan Terveyskeskuksen näkökulma Terveyskeskuslääkäri Tuula Sassi, Sotkamon terveysasema Sisältö Perusterveydenhuollon rooli ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamisessa
LisätiedotTekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 28.02.2013. Työtömyysasteen kehitys Lahdessa ja Oulussa kuukausittain 2009-2013
Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 28.2.213 TYÖTTÖMYYSTIETOJA LAHDESTA JA STA VERTAILU (tammikuun lopun edot 29-213) Työttömyysaste oli Lahdessa laman seurauksena lähes 17 vuodenvaihteessa 29-21,
LisätiedotDEFUSING ESIMIEHEN TYÖKALUNA Helsinki 31.5.2016. klo 11.30-12.00. Asemamestari Antti Kosonen
DEFUSING ESIMIEHEN TYÖKALUNA Helsinki 31.5.2016. klo 11.30-12.00 Tekninen jälkipuinti Ei saa sekoittaa keskenään henkisen jälkipuinnin kanssa Tekninen jälkipuinti jo rutiinia lähes jokaisen tehtävän jälkeen
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotOPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto
OPISKELUN KUORMITTAVUUS Vaikeuksia omatoimisuutta vaativissa tehtävissä Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä 21 20 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 14 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä
LisätiedotMetalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2012
TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT NOUSIVT, % PROSENTTI METLLISS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK)
LisätiedotSeppo Soine-Rajanummi, Suomen Syöpäyhdistys
Seppo Soine-Rajanummi, Suomen Syöpäyhdistys seppo.soine-rajanummi@cancer.fi Suomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämisen hanke 2015-2018 Hankkeen kohderyhmänä alle 25 vuotiaat työelämän ja opiskelun ulkopuolella
LisätiedotArviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta
Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
TERVEYSTIETO Terveystiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta,
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotSuomen ja ruotsinkielisten peruskoululaisten terveystottumukset
Suomen ja ruotsinkielisten peruskoululaisten terveystottumukset Eva Roos, Teija Nuutinen, Sakari Suominen, Raili Välimaa, Kristiina Ojala, Jorma Tynjälä, Jari Villberg, Lasse Kannas Johdanto Monessa tutkimuksissa
LisätiedotKANSALAISTEN TIETÄMYS KEHITYSYHTEISTYÖASIOISTA. Tutkimusraportti 15.1.2015
KANSALAISTEN TIETÄMYS KEHITYSYHTEISTYÖASIOISTA Tutkimusraportti..0 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen on tehnyt Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Tutkimusta varten haastateltiin
LisätiedotOma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Oma väylä -hanke 2.9.2014 Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017 Palveluntuottaja Tämän lomakkeen kohdassa 1 tunnit sisältävät kaikki kuntoutusprosessin
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotTYÖ JA PERHE Verkkoaivoriihen taustasta vaikutusmahdollisuudet omaan työaikaan
Janne Jauhiainen Tytti Vartiainen TYÖ JA PERHE Verkkoaivoriihen taustasta vaikutusmahdollisuudet omaan työaikaan 31.3.2015 1 Pääosa osallistujista voi vaikuttaa työaikoihinsa ainakin jonkin verran 31.3.2015
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotOhjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum
Ohjelma 9-9.15 9.15-9.40 9.40.9.55 9.55-10.25 10.25-12.00 Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum AlvinOne - Tekoäly on jo täällä - Johanna Varje, markkinointijohtaja, Odum
LisätiedotLuovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus
Lyhyesti Luovista Luovissa saat olla oma itsesi Luovi on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. Luovin henkilöstö huomioi jokaisen opiskelijan yksilönä. Luovilaiset ymmärtävät, että
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Alueellinen verkostotapaaminen Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto ja JKV, Sodankylä 26.9.2013 Esimies työn mielekkyyden edistäjänä Guy Ahonen KTT, professori Johtaja, tiedolla vaikuttaminen
LisätiedotOtanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
LisätiedotKiVa Koulu -ohjelma. Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopistossa Opetusministeriön rahoituksella
KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopistossa Opetusministeriön rahoituksella KiVa Koulu -ohjelma Koulumme on yksi 2260:sta suomalaiskoulusta,
LisätiedotTYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA
TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA Yhteenveto perustuu valmennuksen alku- ja loppukyselyyn, joka mittaa valmennuksen aikana tapahtuneita muutoksia. Asiakas:
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotVuoden 2017 kunta-alan eläkemaksut ja ennakkotietoja vuosien 2018-2019 maksuista
YLEISKIRJE 1/2016 1 (7) vastaanottajan postiosoite Vuoden 2017 kunta-alan eläket ja ennakkotietoja vuosien 2018-2019 ista Tässä kirjeessä on budjetointianne varten laatimamme arviot vuoden 2017 kunta-alan
LisätiedotJoukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?
Tuomo Alasoini Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa? Teknologinen kehitys muuttaa työtä vauhdilla. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia jakaa työtä ja tehdä työtarjouksia ihmisille,
LisätiedotDrop out-ilmiö SPL:n Turun piirin juniorijalkapallossa
Drop out-ilmiö SPL:n Turun piirin juniorijalkapallossa Ismo Uusi-Uola Opinnäytetyö, 2013 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Liikunnan- ja vapaa-ajan koulutusohjelma Drop out Urheiluharrastuksen äkillinen lopettaminen
LisätiedotLukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo
Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Opetusministeriö Ulla Hämäläinen 29.10.2007 Taustaa Hämäläinen, U. Juutilainen, V-P. ja Hellsten, K.
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotUKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys
UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotTo Care To Dare To Share CDS - projekti - tuloksista. HAMK 2012 Hovi Marjut
To Care To Dare To Share CDS - projekti - tuloksista HAMK 2012 Hovi Marjut 14 amkin yhteistyöhanke Ajalla 1.9.2009 31.8.2011 + 1.9.2011-31.3.2012 PÄÄMÄÄRÄ: Tukea amk-opiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäistä
LisätiedotTähän asiakirjaan on poimittu kutakin kysymystä koskevat Suomen tulokset, ja niitä verrataan EU:n keskiarvoon.
Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 30.9.2009 EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT VUONNA 2009 Vaalien jälkeinen kysely Maakohtaiset tiedot: EU:n keskiarvo
LisätiedotSuunterveyden huomioiminen OPY-työssä
Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri Marjo Tipuri, YTHS 17.5.2016 Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Lähtökohtana on opiskelijoiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
LisätiedotAlueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä
Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä Hankekoordinaattori Eeva Elomäki Hankekoordinaattori Sari Turunen Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK ATH-tutkimus
LisätiedotSalkin poliorokotekoe Ryhmän koko Sairastuvuus (per 100000) Hoitoryhmä 200000 28 Vertailuryhmä 200000 71 Ei saanut rokottaa 350000 46
TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 suunnittelu: Johdanto Johdattelevia esimerkkejä suunnittelu ja tilastolliset mallit Johdanto TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 2 suunnittelu: Johdanto Johdattelevia esimerkkejä
LisätiedotSuomen Lions-liitto ry Käyttäjätunnus ja sisäänkirjautuminen MyLCI - Käyttäjäohje Versio 1.2 4.4.2016
Suomen Lions liitto ry Suomen Lions-liitto ry Käyttäjätunnus ja sisäänkirjautuminen MyLCI - Käyttäjäohje Versio 1.2 4.4.2016 Dokumenttien ja ohjeiden luovutus kolmannelle osapuolelle ilman lupaa, kopioimalla,
LisätiedotAineeton pääoma vaakalaudalla
Aineeton pääoma vaakalaudalla maine ja maineriski digitaalisessa julkisuudessa Dire-hankkeen päätösseminaari 15.6.2011 Salla-Maaria Laaksonen Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Helsingin yliopisto Faculty
LisätiedotLahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto
Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely
Oppilaiden sisäilmakysely Kehittämisestä käyttöön 8.11.2017 Asiantuntijalääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia 1 Taustaa Työpaikoilla sisäilmakyselyjä käytetään paljon Suomessa Kunnissa paineita tehdä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Nuorisoasiainkeskus Kehittämisosasto Kumppanuusyksikkö 02.03.2016 Kumppanuuspäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 14 Marla lyhytelokuvan työryhmän projektiavustushakemus HEL 2016-002182 T 02 05 01 00 Päätös Päätöksen perustelut päätti myöntää Marla lyhytelokuvan työryhmälle 1 700
LisätiedotLänsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö. 12.6.2015 Teija Horsma
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö 12.6.2015 Teija Horsma 1 Omavalvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostetaan palveluntuottajien omaa vastuuta toiminnan
LisätiedotTaustaa 9.2.2016. Tutkimuksen käynnistäminen ja toteutus. Myönnetty, ei käytetty tulkkauspalvelun haasteet
Taustaa Myönnetty, ei käytetty tulkkauspalvelun haasteet Sillalla seminaari Eija Roisko Tikoteekin kehittämispäällikkö Kehitysvammaliitto ry eija.roisko@kvl.fi Oikeus tulkkauspalveluun 5313 vammaisella
LisätiedotTUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN
OSAAMISEN JOHTAMINEN = LAAJA KOKONAISUUS HALLITA JA OHJATA KAIKKEA SITÄ TIETOA, TAITOA JA KOKEMUSTA, MIKÄ ON ORGANISAATIOSSA OLEMASSA, HANKITTAVISSA JA MUUTETTAVISSA TUNNUSMERKKEJÄ - avoimuus - arvojen
Lisätiedot1(8) 25.3.2013. Oulun kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Katu- ja viherpalvelut
1(8) 25.3.2013,, Katu- ja viherpalvelut TARJOUS PSA-liikenteen tarjous tehdään tällä asiakirjalla. Kohteesta tulee lisäksi täyttää liitteen 1 mukainen kaavake. Tarjotusta kalustosta tarjoajan tulee täyttää
LisätiedotTyössäoppimisjakson päiväkirja
1 1. työviikko Päivämäärä alkoi - päättyi Työaika tuntia Poissaolot tuntia (* 2. työviikko Työaika Poissaolot 2 3. työviikko Työaika Poissaolot 4. työviikko Työaika Poissaolot 3 5. työviikko Työaika Poissaolot
LisätiedotTyöhyvinvoinnin kehittäminen
Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =
Lisätiedotpalveluiden suunnittelun apuna
Vanhuspalvelulain seuranta palveluiden suunnittelun apuna Minna-Liisa Luoma Vanhustyön seminaari 2. 3.9.2014, Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-
LisätiedotKERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE
KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Valmennusryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli vanhemmille
LisätiedotTerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä.
TerveysInfo masennus Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. Duodecim 2009 6, 11 x 17,8 cm : 120 s. : mv. Hakusanat: hoito, ennaltaehkäisy, oireet, masennus
LisätiedotTESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.
Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotMovendos on 2012 perustettu yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä valmennus- ja teknologiayhtiö
Movendos on 2012 perustettu yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä valmennus- ja teknologiayhtiö Spin-off terveyskäyttäytymisen tutkimuksesta Asiakkaina yritykset, työterveyshuolto,
LisätiedotPäiväkodin toiminta johtajan arvioimana
Päiväkodin toiminta johtajan arvioimana Arviointi koskee vain sen päiväkodin henkilöstöä ja rakennusta, jossa Orientaatioprojektin tutkimus on tehty. Arvioinnin pohjana on tilanne tammi-maaliskuussa 2015.
LisätiedotVaasan muuttoliike 2000 2015
Vaasan muuttoliike 2000 2015 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 27.5.2016 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2015 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen
LisätiedotMielipiteet sote-uudistuksesta
Mielipiteet sote-uudistuksesta Kansa ei usko sote-uudistuksen onnistumiseen Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle joulukuun alussa. Eduskunta päättää asiasta ennen kevään
Lisätiedot