TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JA HYVINVOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JA HYVINVOINTI"

Transkriptio

1 TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JA HYVINVOINTI Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009, 2011, 2013 ja 2015

2 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Keskeiset tulokset Merkittävimmät havainnot 2009, 2011 ja Merkittävimmät havainnot 2015 ja vertailu vuosien 2013, 2011 sekä 2009 aineistoon Yksityiskohtaiset tulokset Työkykyennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Työhön liittyvät tekijät Elämänhallinta ja elintavat Sairauspoissaolot Yhteenveto Kaaviot 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus koko aineistossa vuosina 2009, 2011, 2013 ja Oireet ja sairaudet sekä työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011, 2013 ja Kipuoireiden yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011, 2013 ja Työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen ikäryhmissä vuotiaat vuosina 2011, 2013 ja Liikkumattomien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja Paljon alkoholia käyttävien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja Tupakoivien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja Tulevaisuuden melko masentavana kokeneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja Epäonnistumisen tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja Alavireisyyden tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja Unihäiriöitä ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja Lyhyiden poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja Pitkien poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja Poissaolojen jakautuminen

3 1. Johdanto Työeläkeyhtiö Varma ja työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy toteuttivat neljännen selvityksen suomalaisten työkyvyn ja terveyskäyttäytymisen muutoksista. Selvitys vertaa suomalaisten työtekijöiden työkykyennustetta, työkyvyn epävarmuuden syitä sekä erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä vuosilta 2009, 2011, 2013 ja nyt myös Tutkimukseen on osallistunut vuosien aikana yhteensä vastaajaa. Työntekijän työkyky ja hyvinvointi -selvityksen mukaan suomalaisten työntekijöiden työkykyennuste on heikentynyt. Selvityksessä työntekijät arvioivat työkykyään omassa ammatissaan. Vuodesta 2009 alkanut positiivinen trendi kääntyi negatiiviseksi vuonna Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden osuus on pienentynyt ensin vuonna 2011 ja vielä vuonna 2013, mutta vuoden 2015 aikana epävarmuutta kokevien työntekijöiden määrä on kasvanut. Epävarmojen osuus on kasvanut vuoden 2015 aikana 0,4 prosenttiyksiköllä. Selkeimmin työkykyriski on kasvanut alle 40-vuotiaiden kohdalla. Työkyvyn menettämisen riskiin vaikuttavat selvimmin työhön liittyvät tekijät, erityisesti työn vaatimukset ja kova työtahti. Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työntekijän arvioon omasta työkyvystään kaikissa ikäryhmissä, ja erityisen selvästi tämä näkyy nuorilla. Vanhemmilla työntekijöillä fyysisten oireiden merkitys kasvaa. Terveyskäyttäytyminen on kehittynyt myönteisesti, ja erityisesti nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt edelleen lähestyen nyt muiden ikäryhmien tuloksia. Henkisen hyvinvoinnin haasteet näkyvät selvimmin ruuhkavuosien ikäryhmissä eli vuotiailla. Stressin ja unihäiriöiden kokeminen on lisääntynyt vuosien 2011 ja 2013 aikana. Vuoden 2015 aikana stressin kokeminen on vähentynyt, mutta unihäiriöiden yleisyys lisääntynyt. Unihäiriöit yleensäkin lisääntyvät iän myötä, mutta tässä havaittu lisääntyminen koskee kaikkia ikäryhmiä. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä on laskenut 0,19 % vuodesta 2013, ollen keskimäärin 4,52 %. Pitkien keskipitkien osuus poissaolojen osuus on laskenut, kun sen sijaan lyhyet poissaolot ovat lisääntyneet. 1

4 2. Aineisto ja menetelmät Odum Terveysjärjestelmän avulla toteutetaan vuosittain kymmeniä tuhansia työntekijöiden terveyttä ja elintapoja mittaavia HPQ-hyvinvointikartoituksia (HPQ = Health Promotion Questionnaire). Siihen vastattuaan yksilö saa oman työhyvinvointiprofiilinsa joko sähköisenä tai kotiin postitettuna. Palautteen mukana vastaaja saa tulosten perusteella ohjeet oman hyvinvointinsa kehittämiseksi, ja mikäli tulokset viittaavat korkeaan terveys- ja/tai työkykyriskiin, saa hän myös kehotteen hakeutua työterveyshuoltoon tilanteen selvittämiseksi (prosessikuvaus alla). Vastaajista tuotetaan myös ryhmätason raportit, joiden avulla voidaan suunnitella ja seurata tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. HPQ-hyvinvointikartoitukset toteutetaan joko yritysten toimeksiannosta tai työterveyshuollon toimesta. Aineistot on kerätty valtakunnallisesti Odumin kumppaniyrityksistä (suuret ja keskisuuret yritykset) sekä Diacorin työterveyshuoltoasiakkailta (pienet ja kesisuuret yritykset) kaikilta toimialoilta. Yhteensä vastaajia on Ensimmäinen vuonna 2009 julkaistu aineisto on kerätty vuosien aikana ja sen kokonaismäärä on Vuonna 2012 julkaistu aineisto kerättiin vuosien 2010 ja 2011 aikana ja sen kokonaismäärä on Vuonna 2014 julkaistu aineisto kerättiin vuosien 2012 ja 2013 aikana ja sen kokonaismäärä on Uusin aineisto kerättiin väliseltä ajalta (sukupuoli- ja ikäryhmäjakauma on kuvattu alla). Aineisto 2009 Aineisto 2011 Aineisto 2013 Aineisto 2015 (N=38 694) (N=30 382) (N=32 342) (N=22 454) Miehiä 52 % Miehiä 47,5 % Miehiä 46,7 % Miehiä 43,8 %, Naisia 48 % Naisia 52,5 % Naisia 53,2 % Naisia 56,2 % v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N=6530 2

5 Aineistojen ryhmittely vertailua varten Aineistot jaettiin ensin kahteen ryhmään sen perusteella, miten vastaajat olivat arvioineet omaa työkykyään alla olevan kysymyksen perusteella. Kyseisen kysymyksen luotettavuus ja ennustavuus on hyvin dokumentoitu useissa tieteellisissä julkaisuissa. Ryhmä 1 ( Ei riskiä ) Ei epävarmuutta omasta työkyvystä / ei työkyvyttömyysriskiä Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua? Vastaus: Melko varmasti Ryhmä 2 ( Korkea riski ) Epävarmuutta omasta työkyvystä / korkea työkyvyttömyysriski Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua? Vastaus: En ole varma tai tuskin Vuoden 2009 selvityksen jälkeen lisättiin alla oleva tarkentava kysymys työkykyriskin syistä* Mikäli vastasit kysymykseen en ole varma tai tuskin, niin mikä on syynä tähän arvioosi? *Vastaajan käsitystä korkean työkyvyttömyysriskin syistä on kysytty vasta v lähtien. Sen takia ko. vertailussa ei ole v tietoja. 3

6 3. Keskeiset tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009, 2011 ja 2013 Merkittävimmät havainnot 2009 Vuonna 2009 alle 30-vuotiaista 7,7 % ilmoitti olevansa epävarma työkykynsä suhteen. Merkille pantavaa oli myös elintapoihin ja elämänhallintaan liittyvien ongelmien keskittyminen erityisesti ikäryhmään vuotiaat. Kyseisessä ryhmässä tupakoitiin enemmän (säännöllisesti tupakoi 36 % ryhmässä ei riskiä ja 48 % ryhmässä "korkea riski ), liikuntaa harrastettiin vähemmän (liikuntaa ei harrastanut lainkaan 19 % ryhmässä ei riskiä ja 29 % ryhmässä korkea riski ), ja humalahakuinen alkoholin käyttö oli yleisintä (useita kertoja kuukaudessa 28 % ryhmässä ei riskiä ja 31 % ryhmässä korkea riski ). Merkittävimmät havainnot 2011 ja vertailu 2009 aineistoon Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden määrä väheni selkeästi kaikissa ikäryhmissä. Epävarmuuden vähentyminen oli selvä ja johdonmukainen vaihdellen -0,54 ja 2,84 prosenttiyksikön välillä. Ikäryhmässä vuotiaat sekä lähes samankaltaisesti myös ikäryhmässä vuotiaat epävarmuuden syyt liittyivät vahvasti työn kuormitukseen, työn sisältöön ja sen palkitsevuuteen. Vanhemmilla ikäryhmillä epävarman työkykyennusteen takana olivat enemmän terveydentilaan liittyvät syyt. Erittäin positiivinen kehitys oli tapahtunut liikunnan osalta. Liikuntaa harrastamattomien määrä väheni selvästi kaikissa ikäryhmissä, vaikka vuotiaat liikkuivat edelleen kaikista ikäryhmistä vähiten. Merkittävimmät havainnot 2013 ja vertailu 2011 ja 2009 aineistoon Korkeassa työkykyriskissä olevien työntekijöiden osuus koko aineistossa väheni vuodesta 2009 vuoteen 2013 yhteensä 2,3 prosenttiyksikköä. Suurin vähennys tapahtui vuotiaiden keskuudessa. Työhön liittyvät syyt vaikuttivat työkykyriskiin keskeisesti kaikissa ikäryhmissä. Oireiden ja sairauksien osuus oli suurin yli 40-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta niiden merkitys oli hiukan vähentynyt, kun se nuoremmilla taas oli hiukan lisääntynyt. Kipuoireiden kokeminen liittyy voimakkaasti kohonneeseen työkykyriskiin ja korostuu erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Tuki- ja liikuntaoireiden aiheuttama alentunut toimintakyky selittää osaltaan korkeaa työkyvyttömyyden riskiä. Erittäin positiivinen kehitys oli havaittavissa terveyskäyttäytymisessä. Liikkumattomien määrä oli vähentynyt edelleen kaikissa ryhmissä. Runsas alkoholinkäyttö oli vähentynyt merkittävästi nuorimmassa ikäryhmässä (18 29-vuotiaat) erityisesti korkean riskin ryhmässä, joskin se oli edelleen yleisintä tässä ikäryhmässä. Tupakointi oli vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, myös korkean riskin ryhmissä. Nuorten ryhmässä tupakointi oli kuitenkin edelleen yleisintä. Henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyivät korkean riskin ryhmiin ja henkinen hyvinvointi vaikutti olevan keskeistä työkyvyn säilymisen kannalta. Se näytti korostuvan vuotiaiden ikäryhmässä. Stressitekijöiden merkitys oli kasvanut seuranta-aikana korkean työkykyriskin omaavilla henkilöillä ja myös uniongelmat olivat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Selvityksen perusteella voitiin todeta, että suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksen mukaan suomalaisten näkemys omasta työkyvystään oli parantunut kaikissa ikäryhmissä edelleen vuosista 2009 ja

7 3.2 Merkittävimmät havainnot 2015 ja vertailu vuosien 2013, 2011 sekä 2009 aineistoon Korkeassa työkykyriskissä olevien työntekijöiden osuus koko aineistossa väheni vuodesta 2009 vuoteen 2013 yhteensä 2,3 prosenttiyksikköä, mutta vuoden 2015 tuloksissa heidän osuutensa kääntyi 0,4 prosenttiyksikön nousuun verrattuna vuoteen Suurin muutos tapahtui vuotiaiden ja vuotiaiden keskuudessa (+1,6 ja +0,5 prosenttiyksikköä). Heidän kohdallaan korkeassa työkykyriskissä olevien osuus palasi vuoden 2011 tasoille. Muissa ikäryhmissä ei tapahtunut vastaavaa työkykyriskissä olevien määrän kasvua. Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työkykyriskiin keskeisesti kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti työn vaatimukset ja työhön liittyvä kova työtahti vaikuttavat selvästi työkykyriskiin. Vuoden 2015 osalta niiden yleisyys korkeassa työkykyriskissä olevilla on noussut 4 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2013 tulokseen. Oireiden ja sairauksien osuus on suurin yli 40-vuotiaiden ikäryhmissä, ja niiden merkitys on hiukan kasvanut vuonna 2015 verrattuna 2013 tilanteeseen. Voimakkaat kivut ja niihin liittyvä tuki- ja liikuntaelinten alentunut toimintakyky nostavat työkyvyttömyysriskiä. Tämä korostuu erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Tilanne on näiden kohdalla pysynyt hyvin samanlaisena vuodesta Erittäin positiivinen kehitys terveyskäyttäytymisessä on jatkunut edelleen vuonna Liikkumattomien määrä on vähentynyt joissakin ikäryhmissä. Runsas alkoholinkäyttö on vähentynyt eniten nuoremmissa ikäryhmissä (18 29-vuotiaat ja vuotiaat), joissa humalahakuinen juominen on lähes puolittunut vuodesta Tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä myös vuonna Nuorten ryhmässä tupakkatuotteiden käyttö on kuitenkin edelleen yleisintä, vaikka siinäkin ryhmässä tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt. Henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean riskin ryhmiin ja henkinen hyvinvointi vaikuttaa olevan keskeistä työkyvyn säilymisen kannalta. Se näyttää korostuvan vuotiaiden ikäryhmissä. Stressitekijöiden kasvu on kääntynyt laskuun, sen sijaan uniongelmat ovat lisääntyneet vuoden 2015 tuloksissa. Työntekijän työkyky ja hyvinvointi -selvityksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisten näkemys omasta työkyvystään on parantunut vuodesta 2009 vuoteen 2013 saakka, mutta on nyt vuoden 2015 aikana heikentynyt. 5

8 4. Yksityiskohtaiset tulokset 4.1 Työkykyennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Kaavio 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2015 Kaavio 2. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus koko aineistossa vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2015 Epävarmuutta työkykynsä kokeneiden osuus laski kaikissa ikäryhmissä vuodesta 2009 vuoteen 2013 asti. Vuoden 2015 aineistossa alle 40-vuotiaiden ryhmissä työkykynsä suhteen epävarmojen osuus on noussut ja on nyt vuoden 2011 tasolla, mutta edelleen työkykynsä suhteen epävarmoja on vähemmän kuin vuoden 2009 aineistossa. Myös koko aineistossa tapahtunut myönteinen kehitys kääntyi. Vuoden 2015 aineistossa työkykynsä suhteen epävarmoja oli 8,6 % (kaaviot 1 ja 2). 6

9 Kaavio 3. Oireet ja sairaudet sekä työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011, 2013 ja 2015 Epävarman työkykyennusteen syyksi esitetyt tekijät jaoteltiin ensin kahteen ryhmään, työhön liittyviin tekijöihin ja terveydentilaan liittyviin tekijöihin. Oireiden ja sairauksien merkitys työkykyriskin syynä kasvoi selvästi iän myötä ja oli ikäryhmässä vuotiaat merkittävämpi kuin työhön liittyvät tekijät. Alle 50-vuotiaat puolestaan kokevat epävarmuuden syiksi pääosin työhön liittyvät tekijät. Vuoden 2015 selvityksessä oireet ja sairaudet yleistyivät selvästi erityisesti nuorilla. (Kaavio 3.) Kaavio 4. Kipuoireiden yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011, 2013 ja 2015 Kipuoireet lisääntyvät iän myötä sekä "ei riskiä" että "korkea riski" -ryhmissä ja näyttävät liittyvän voimakkaasti korkean riskin ryhmiin. Hienoinen kipuoireiden lisääntyminen kaikissa ikäryhmissä voidaan havaita seuranta-aikana. 7

10 4.2 Työhön liittyvät tekijät Vuonna 2011 Ikäryhmät vuotiaat ja vuotiaat vastasivat lähes identtisesti, että epävarmuus johtuu työn kuormituksesta sekä työn sisältöön liittyvistä tekijöistä. Erityisesti työn sisältö ja sen palkitsevuus on tässä ryhmässä yleisempi epävarmuutta lisäävä tekijä kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Vuoden 2013 aineistossa työllä on edelleen merkittävä osuus epävarmuuteen, mutta stressin osuus on kasvanut. Vuoden 2015 aineistossa syyt epävarmuuteen omasta työkyvystä korostavat edelleen työn vaatimuksia ja kovaa työtahtia. Stressin osuus on vähentynyt hiukan. Kaavio 5. Työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen ikäryhmissä vuotiaat vuosina 2011, 2013 ja Elämänhallinta ja elintavat Elämänhallintaa ja elintapoja koskeviin kysymyksiin annetuissa vastauksissa oli vain vähän eroja vuosien 2009 ja 2011 välillä. Selvästi positiivisena muutoksena näkyi liikuntaa harrastamattomien osuuden pieneneminen kaikissa ikäryhmissä ja sekä "ei riskiä" -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä. Vuoden 2015 tulos jatkaa osittain hyvää kehitystä liikunnan osalta, mutta vain korkean riskin ryhmissä. Tupakkatuotteiden käyttö (tupakointi, nuuskaaminen) on vähentynyt vuoden 2015 aikana kaikissa ikäryhmissä. Joissakin ikäryhmissä käytön vähentyminen kohdentuu vain joko "ei riskiä" tai "korkea riski" -ryhmään. Terveysvalistuksen kannalta positiivisena voidaan pitää tupakoivien osuuden merkittävää vähenemistä. Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli vuonna 2013 edelleen yleisintä nuorten ryhmässä, mutta vuoden 2015 aineistossa ikäryhmien välillä ei enää nähdä merkittäviä eroja. Nuorten humalahakuinen juominen on lähes puolittunut vuodesta Vuoden 2013 vertailussa liikunnan harrastaminen on lisääntynyt edelleen (kaavio 7), alkoholinkäyttö ja tupakkatuotteiden käyttö ovat vähentyneet erityisesti nuorten ikäryhmässä. Henkistä hyvinvointia kuvaavissa kysymyksissä näkyi selvä ero korkean riskin ja ei riskiä - ryhmien välillä (kaaviot 10 12). Unihäiriöiden (kaavio 13) yleisyys sen sijaan on lisääntynyt selvästi kaikissa ikäryhmissä ja molemmissa riskiryhmissä. 8

11 Kaavio 6. Liikkumattomien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2015 Kaavio 7. Paljon alkoholia käyttävien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja

12 Kaavio 8. Tupakkatuotteita käyttävien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2015 Henkistä hyvinvointia kuvaavissa kysymyksissä näkyi selvä ero korkean riskin ja ei riskiä -ryhmien välillä (kaaviot 9 11) ja on pysynyt aina vakiona koko seurantajakson ajan. Unihäiriöiden (kaavio 12) yleisyys sen sijaan on lisääntynyt jonkin verran kaikissa ikäryhmissä ja molemmissa riskiryhmissä. Kaavio 9. Tulevaisuuden melko masentavana kokeneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja

13 Kaavio 10. Epäonnistumisen tunnetta tai ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2015 Kaavio 11. Alavireisyyden tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja

14 Kaavio 12. Unihäiriöitä ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja Sairauspoissaolot Lyhyitä (1 3 päivää) sairauspoissaoloja edeltävän kuuden kuukauden ajalta ilmoittaneiden osuus (kaavio 13) lisääntyi kaikissa ikäryhmissä vuosien vertailussa. Lyhyet sairauspoissaolot kohdistuivat erityisesti alle 40-vuotiaisiin työssä kävijöihin. Vuoden 2013 aineistossa lyhyet poissaolot olivat sen sijaan kääntyneet laskuun kaikissa ikäryhmissä. Vuoden 2015 aineistossa poissaolojen kokonaismäärä on laskenut edelleen pitkien poissaolojen kohdalla. Pitkät sairauspoissaolot ennakoivat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä ja esiintyvyys onkin korkean riskin ryhmissä suurempaa. Monilla tutkimuksen kohteena olleilla työpaikoilla on kehitetty sairauspoissaolojen hallintaan ja työhön paluun tukemiseen tähtääviä toimintamalleja, jotka ovat Varman aiempien selvitysten mukaan yleistyneet nopeasti. Näissä malleissa kiinnitetään erityistä huomiota työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön poissaolojen tarpeettoman pitkittymisen estämiseksi. Korkeassa riskissä olleet vastaajat on työhyvinvointikyselyyn liittyvän toimintatavan mukaisesti myös ohjattu työterveyshuoltoon. Lyhyiden poissaolojen määrä on vuoden 2015 selvityksen perusteella kasvanut 0,75 prosenttiyksikköä. Niiden osuus kaikista poissaoloista on suurin, 36,7 %. Eniten lyhyitä poissaoloja esiintyy ikäryhmissä vuotiaat ja vuotiaat (kaaviot 13,14 ja 15). 12

15 Kaavio 13. Lyhyiden poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2015 Kaavio 14. Pitkien poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011, 2013 ja

16 Kaavio 15. Poissaolojen jakautuminen niiden pituuden mukaan v ja v

17 5. Yhteenveto Selvitys osoittaa, että työntekijän työkykyennuste on edeltävien vuosien hyvän kehityksen jälkeen heikentynyt. Keskimääräinen myönteinen muutos vuodesta 2009 vuoteen 2013 oli noin 2,3 prosenttiyksikköä, joka vastasi laskennallisesti 110 miljoonan euron säästöä ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden osalta. Uusimmassa selvityksessä työkykyriskissä havaittu nousu oli 0,4 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2013 selvityksessä todettuun. Selvitys vahvistaa edelleen jo aiemmissa selvityksissä havaittuja työkykyriskin taustasyitä. Työhön liittyvillä syillä on kaikissa ikäryhmissä suurin merkitys työkykyriskiin vaikuttavista tekijöistä. Viidenkymmenen ikävuoden jälkeen myös sairauksiin ja oireisiin liittyvät syyt työkyvyttömyysriskin taustalla lisääntyvät. Huomionarvoista on kuitenkin uusimman selvityksen perusteella myös nuorten ikäryhmässä sairauksien ja oireiden osuuden lisääntyminen ja vastaavasti taas vanhimmassa ikäryhmässä työhön liittyvät syyt ovat nousemassa sairauksien ja oireiden rinnalle. Vuonna 2009 taustasyitä ei kysytty erikseen eikä täten tiedetä 2009 aineiston osalta vastaavaa tietoa. Työn vaatimukset ja toisaalta kiinnostavuuden ja palkitsevuuden vähäisyys ovat tärkeitä työkyvyttömyysriskiin liittyviä tekijöitä, ja ne aiheuttavat nykyiselle työelämälle ja sen kehittämiselle erityisiä haasteita. Merkittävä osa työntekijöistä tarvitsee työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi toimenpiteitä, jotka eivät kohdistu ainoastaan sairaudenhoitoon tai sairauspoissaolojen hallintaan. Näitä ovat muun muassa työn sisältöön ja omaan työhön liittyvät vaikuttamismahdollisuudet sekä johtamisen haasteet. Tunnistetaanko työpaikoilla nämä työkykyriskiä lisäävät tekijät? Selvityksessä havaittiin, että erityisesti henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean työkykyriskin ryhmiin. Henkisen hyvinvoinnin ongelmiin liittyy usein myös univaikeuksia. Henkisen hyvinvoinnin edistämisellä pystytään vaikuttamaan ainakin osin myös työkykyriskin ilmenemiseen. Henkilöt, jotka kokevat henkisen hyvinvoinnin ongelmia kykenevät usein ratkaisemaan ja selvittämään huonommin myös työhön liittyviä ongelmiaan. Näin ollen henkisten hyvinvointiongelmien heijastevaikutus työelämään ja työhyvinvointiin on suuri. Huomionarvoista on myös se, että uniongelmat näyttävät lisääntyneen erityisesti ei riskiä -ryhmässä. Merkittävä havainto 10 vuoden seurantajakson aikana on se, että kipujen merkitys kohonneen työkykyriskin taustalla on ilmeinen ja seuranta-aikana siinä ei ole tapahtunut juuri minkäänlaista muutosta. Tunnistammeko kipupotilaat ja ovatko kipupotilaat oikeanlaisessa hoidossa? Erilaiset kivunhallintamenetelmät korostunevat tässä, mutta tavoittavatko menetelmät niitä henkilöitä, jotka niitä tarvitsisivat selvitys osoittaa terveyskäyttäytymisessä myönteisiä muutoksia. Sekä tupakkatuotteiden käyttö että runsas alkoholinkäyttö ovat vähentyneet erityisesti nuorten ikäryhmissä. Nuorten ryhmässä tupakkatuotteiden käyttö on kuitenkin edelleen runsainta. Liikkumattomien määrä on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, ja myönteinen kehitys vuodesta 2009 vuoteen 2015 on merkittävä. Terveyskäyttäytymisen hyvä kehitys ei kuitenkaan näy myönteisesti työkykyriskin kehityksessä vaan työkykyriskin muutokseen vaikuttavat eniten työhön liittyvät tekijät. Tutkittaessa poissaolojen määrää havaittiin, että kaikkia poissaoloja tarkasteltaessa niiden määrä on 2013 vuoden selvityksestä vuoden 2015 selvitykseen hiukan laskenut. Kuitenkin lyhyiden poissaolojen määrä viimeisen selvitysjakson aikana on jonkin verran noussut. Kaiken kaikkiaan lyhyiden sairauspoissaolojen määrä on huolestuttavan suuri varsinkin alle 40- vuotiaiden kohdalla. Lyhyiden sairauspoissaolojaksojen taustasyiden selvittämistä ja keinoja niiden vähentämiseksi tarvitaan. Esimiestyöllä voitaneen vaikuttaa tähän myönteisesti. Lyhyet sairauspoissaolot eivät selitä kohonnutta työkykyriskiä, ero lyhyiden poissaolojen määrissä ei riskiä -ryhmän ja korkean työkykyriskiryhmän välillä ei ole merkittävä. Pitkien, yli 10 päivää kestävien poissaolojen määrä on sen sijaan kokonaisuudessaan hiukan vähentynyt. Edelleen kuitenkin pitkät sairauspoissaolot kohdistuvat selkeästi korkean työkykyriskin ryhmiin. Muista tutkimuksista tiedetään niiden ennustavan lisääntyvää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä. Selvityksessä mukana olevat yritykset edustavat yrityksiä, jotka panostavat työhyvinvoinnin kehittämiseen. Näillä yrityksillä on todennäköisesti myös tavanomaista enemmän ja säännöllisemmin käytössään erilaisia varhaisen tuen ja sairauspoissaolojen hallinnan 15

18 toimintamalleja, joiden myönteisiä tuloksia voivat heijastaa muun muassa pitkien poissaolojen väheneminen. Selvityksen mukaan työpaikoilla tarvitaan edelleenkin entistä enemmän esimiesten, henkilöstöhallinnon, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä. Työhön liittyvillä tekijöillä on merkittävä osuus kohonneen työkykyriskin taustalla. Myös vanhemmilla työntekijöillä työhön liittyvien syiden merkitys on kasvanut lähes sairauksien ja oireiden tasolle. Huomionarvoista on kuitenkin myös nuorten ikäryhmässä havaittava sairauksien ja oireiden lisääntyvä osuus. Työkyvyn ylläpitämisessä ja työkykyriskin lisääntymisen ehkäisemisessä pelkästään sairauksien arvioinnilla ja sairauspoissaolojen seurannalla emme pärjää. Työhön liittyvät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä ja yrityskohtaisia, joten yhtä toimintamallia ei ole. Työpaikoilla tulee tunnistaa erilaiset työkykyriskiä lisäävät ja uhkaavat tekijät. Toimintamallit työn sujuvuuden lisäämiseksi, työn hallinnan parantamiseksi ja työssä tapahtuvien muutosten hallitsemiseksi ovat keskeisiä. 16

19 Lisätietoja: Odumin tutkimuksen tuloksista, otoksesta ja menetelmistä: asiantuntijalääkäri Riikka Mattila, Odum, puh , Varman työkykyjohtamisen palveluista: asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen, Varma, puh , Odum Terveysjärjestelmästä: toimitusjohtaja Jukka Suovanen, Odum, puh , Muut tiedustelut: viestintäpäällikkö Leena Rantasalo, Varma, puh , Liitteet: Tiedotustilaisuudessa esitetty materiaali ja raportti löytyvät Varman ja Odumin verkkosivuilta osoitteista: > Yhtiötietoa > Työkyvyn tukeminen tai Yhtiötietoa > Uutishuone Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen vakavaraisin työeläkeyhtiö ja suurin yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla noin henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2014 Varman maksutulo oli 4,3 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 5,0 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli kesäkuun 2015 lopussa 41,9 miljardia euroa. ODUM Oy kehittäjää ja markkinoi henkilöstön terveyden ja työkyvyn johtamisjärjestelmiä. ODUM Terveysjärjestelmä mahdollistaa henkilöstön terveys- ja työkykyriskien tunnistamisen, havaittujen riskitekijöiden vähentämisen ja työkunnon ylläpidon koko työuran ajan. Yrityksen omistavat Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto SITRA, BPM-Palvelut Oy sekä osa yhtiön henkilöstöä. ODUM Terveysjärjestelmällä arvioidaan vuosittain yli työntekijän terveysja työkykyriskejä. 17

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009, 2011 ja 2013 1 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 3. Keskeiset tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot

Lisätiedot

Suomalaisen työntekijän hyvinvointi

Suomalaisen työntekijän hyvinvointi Suomalaisen työntekijän hyvinvointi Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009 ja 2011 1 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 3. Tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009 ja 2012

Lisätiedot

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? Terve yritys pulssikysely ennustaa työhyvinvoinnin tasoa kehityspäällikkö Sabina Brunou sabina.brunou@diacor.fi 5157 PALVELUMME TYÖPAIKOILLE Työhyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työnantajakuva - imagotutkimus

Työnantajakuva - imagotutkimus 2010 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund 2010 Tiivistelmä Sisältö 1. Työantajien ja työpaikkojen tärkeimmät arviointikriteerit 2 2. Finanssialan imago 3 3. Vakuutusalan imago

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Suomi ja työtulevaisuus Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Pasi Papunen, liiketoimintajohtaja Työtulevaisuuspalvelut Edut, hyödyt ja lupaukset Suomi ja työtulevaisuus Mitä Terveystalo

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Eron suuruusluokka prosenttiyksikköinä Keskuskauppakamarin selvitys 6.3.2014 Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Keskuskauppakamari julkaisi viime marraskuussa selvityksensä

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot