SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI"

Transkriptio

1 SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009, 2011 ja

2 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 3. Keskeiset tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009, 2011 ja Merkittävimmät havainnot 2013 ja vertailu 2011 sekä 2009 aineistoon 4. Yksityiskohtaiset tulokset 4.1 Työkykyennuste ja siihen vaikuttavat tekijät 4.2 Työhön liittyvät tekijät 4.3 Elämänhallinta ja elintavat 4.4 Sairauspoissaolot 5. Yhteenveto Kaaviot: 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus koko aineistossa vuosina 2009, 2011 ja Oireet ja sairaudet sekä työhön liittyvät tekijät korkean työkykyriskin syynä eri ikäryhmissä 2011 ja Kipuoireiden yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2011 ja Kivun aiheuttaman tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn aleneman yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2011 ja Työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen v. Ikäryhmissä 2011 ja Liikkumattomien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Paljon alkoholia käyttävien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Tupakoivienosuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Tulevaisuuden melko masentavalta kokeneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Epäonnistumisen tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Alavireisyyden tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Unihäiriöitä ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Lyhyiden poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Pitkien poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja

3 1. Johdanto Työeläkeyhtiö Varma ja työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy ovat toteuttaneet kolmannen selvityksen suomalaisten työkyvyn ja terveyskäyttäytymisen muutoksista. Selvitys vertaa suomalaisten työtekijöiden työkykyennustetta, työkyvyn epävarmuuden syitä sekä erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä vuosilta 2009, 2011 ja nyt myös Tutkimukseen on osallistunut vuosien aikana yhteensä vastaajaa. Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksen mukaan suomalaisten työntekijöiden työkykyennuste on parantunut kaikissa ikäryhmissä verrattuna vuosien 2009 ja 2011 tuloksiin. Selkeimmin työkykyriski on pienentynyt vuotiaiden keskuudessa. Työkyvyn menettämisen riskiin vaikuttavat selvimmin työhön liittyvät tekijät, kuten työn vaatimukset ja kova työtahti. Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työntekijän arvioon omasta työkyvystään kaikissa ikäryhmissä, ja erityisen selvästi tämä näkyy nuorilla. Vanhemmilla työntekijöillä fyysisten oireiden merkitys kasvaa. Terveyskäyttäytyminen on myös kehittynyt myönteisesti, ja erityisesti nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt. Henkisen hyvinvoinnin haasteet näkyvät selvimmin ruuhkavuosien ikäryhmissä eli vuotiailla. Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden osuus on pienentynyt ensin vuonna 2011 ja nyt edelleen vuonna Epävarmojen osuus on vähentynyt vuodesta 2009 lähtien keskimäärin 2,3:lla prosenttiyksiköllä. Muutoksen tuottama laskennallinen säästö on noin 110 miljoonaa vuodessa. Muutos parempaan on tapahtunut kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 60-vuotiailla ja vanhemmilla työntekijöillä. Stressin ja unihäiriöiden kokeminen on lisääntynyt vuosien 2011 ja 2013 välillä. Unihäiriöt yleensäkin lisääntyvät iän myötä, mutta tässä havaittu lisääntyminen koskee kaikkia ikäryhmiä. Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun, kun se vielä kasvoi vuosien vertailussa. 2. Aineisto ja menetelmät Odum Terveysjärjestelmän avulla toteutetaan vuosittain kymmeniä tuhansia työntekijöiden HPQ-hyvinvointikartoituksia (HPQ = Health Promotion Questionnaire). Siihen vastattuaan yksilö saa oman työhyvinvointiprofiilinsa joko sähköisenä tai kotiin postitettuna. Palautteen mukana vastaaja saa tulosten perusteella ohjeet oman hyvinvointinsa kehittämiseksi ja mikäli tulokset viittaavat korkeaan terveys- ja/tai työkykyriskiin saa hän myös kehotteen hakeutua työterveyshuoltoon tilanteen selvittämiseksi (prosessikuvaus alla). Vastaajista tuotetaan myös ryhmätason raportit, joiden avulla voidaan suunnitella ja seurata tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. HPQ- hyvinvointikartoitukset toteutetaan joko yritysten toimeksiannosta tai työterveyshuollon toimesta. 3

4 Aineistot on kerätty valtakunnallisesti Odumin kumppaniyrityksistä (suuret ja keskisuuret yritykset) sekä Diacorin työterveyshuoltoasiakkailta (pienet ja kesisuuret yritykset) kaikilta toimialoilta. Yhteensä vastauksia on Ensimmäinen vuonna 2009 julkaistu aineisto on kerätty vuosien aikana ja sen kokonaismäärä on Vuonna 2012 julkaistu aineisto kerättiin vuosien 2010 ja 2011 aikana ja sen kokonaismäärä on Uusin aineisto kerättiin vuosien 2012 ja 2013 aikana ja sen kokonaismäärä on (sukupuoli- ja ikäryhmäjakauma on kuvattu alla). Aineisto 2009 (N=38 694) Aineisto 2011 (N=30 382) Aineisto 2013 (N=32 342) Miehiä 52% Naisia 48% Miehiä 47,5% Naisia 52,5% Miehiä 46,7% Naisia 53,2% v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N=8405 Aineistojen ryhmittely vertailua varten Aineistot jaettiin ensin kahteen ryhmään sen perusteella, miten vastaajat olivat arvioineet omaa työkykyään alla olevan kysymyksen perusteella. Kyseisen kysymyksen luotettavuus ja ennustavuus on hyvin dokumentoitu useissa tieteellisissä julkaisuissa. Ryhmä 1 ( Ei riskiä ) Ei epävarmuutta omasta työkyvystä / ei työkyvyttömyysriskiä Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua Vastaus: Melko varmasti Ryhmä 2 ( Korkea riski ) Epävarmuutta omasta työkyvystä / korkea työkyvyttömyysriski Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua Vastaus: En ole varma tai tuskin Vuoden 2009 selvityksen jälkeen lisättiin alla oleva tarkentava kysymys työkykyriskin syistä. Mikäli vastasit kysymykseen en ole varma tai tuskin, niin mikä on syynä tähän arvioosi? 4

5 3. Keskeiset tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009 ja 2011 Merkittävimmät havainnot 2009 Vuonna 2009 alle 30-vuotiaista 7,7 % ilmoitti olevansa epävarma työkykynsä suhteen. Naisilla oli epävarmuutta enemmän kuin miehillä kaikissa ikäryhmissä, eniten nuorten ryhmässä. Merkillepantavaa oli myös elintapoihin ja elämänhallintaan liittyvien ongelmien keskittyminen erityisesti vuotiaiden ikäryhmään. Kyseisessä ryhmässä tupakoitiin enemmän (säännöllisesti tupakoi 36 % ryhmässä ei riskiä ja 48 % ryhmässä korkea riski ), liikuntaa harrastettiin vähemmän (liikuntaa ei harrastanut lainkaan 19 % ryhmässä ei riskiä ja 29 % ryhmässä korkea riski ) ja humalahakuinen alkoholin käyttö oli yleisintä (useita kertoja kuukaudessa 28 % ryhmässä ei riskiä ja 31 % ryhmässä korkea riski ). Merkittävimmät havainnot 2011 ja vertailu 2009 aineistoon Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden määrä väheni selkeästi kaikissa ikäryhmissä. Epävarmuuden vähentyminen on selvä ja johdonmukainen vaihdellen 2,84 ja prosenttiyksikön välillä. Ikäryhmässä vuotiaiden sekä lähes samankaltaisesti myös ikäryhmässä vuotiaiden epävarmuuden syyt liittyivät vahvasti työn kuormitukseen, työn sisältöön ja sen palkitsevuuteen. Vanhemmilla ikäryhmillä epävarman työkykyennusteen takana olivat enemmän terveydentilaan liittyvät syyt. Erittäin positiivinen kehitys on tapahtunut liikunnan osalta. Liikuntaa harrastamattomien määrä väheni selvästi kaikissa ikäryhmissä, vaikka vuotiaat liikkuivat edelleen kaikista ikäryhmistä vähiten. Seurantatulos vahvisti myös vuoden 2009 havainnon nuorten aikuisten ryhmän epävarmuudesta ja elämänhallinnan vaikeuksista. Molempien ikäryhmien työkykyriskiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota työpaikoilla ja varmistaa, että tilanteeseen pystytään vaikuttamaan. 3.2 Merkittävimmät havainnot 2013 ja vertailu 2011 sekä 2009 aineistoon Korkeassa työkykyriskissä olevien työntekijöiden osuus koko aineistossa väheni vuodesta 2009 vuoteen 2013 yhteensä 2,3 prosenttiyksikköä. Suurin vähennys tapahtui vuotiaiden keskuudessa. Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työkykyriskiin keskeisesti kaikissa ikäryhmissä. Oireiden ja sairauksien osuus on suurin yli 40-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta niiden merkitys on hiukan vähentynyt, kun se nuoremmilla taas on hiukan lisääntynyt. Kipuoireiden kokeminen liittyy voimakkaasti kohonneeseen työkykyriskiin ja korostuu erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Tuki- ja liikuntaoireiden aiheuttama alentunut toimintakyky selittää osaltaan korkeaa työkyvyttömyyden riskiä. Erittäin positiivinen kehitys on havaittavissa terveyskäyttäytymisessä. Liikkumattomien määrä on vähentynyt edelleen kaikissa ryhmissä. Runsas alkoholinkäyttö on vähentynyt merkittävästi nuorimmassa ikäryhmässä (18 29-vuotiaat) erityisesti korkean riskin ryhmässä joskin se on edelleen yleisintä tässä ikäryhmässä. Tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, myös korkean riskin ryhmissä. Nuorten ryhmässä tupakointi on kuitenkin edelleen yleisintä. Henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean riskin ryhmiin ja henkinen hyvinvointi vaikuttaa olevan keskeistä työkyvyn säilymisen kannalta. Se näyttää korostuvan vuotiaiden ikäryhmässä. Stressitekijöiden merkitys on kasvanut seuranta-aikana korkean työkykyriskin omaavilla henkilöillä ja myös uniongelmat ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksen mukaan suomalaisten näkemys omasta työkyvystään on parantunut kaikissa ikäryhmissä edelleen vuosista 2009 ja

6 4. Yksityiskohtaiset tulokset 4.1. Työkykyennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Kaavio 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja Muutoksen laskennalliseksi säästöksi on arvioitu noin 110milj. vuosittain* * Laskennallinen prosenttimuutoksen säästö arvioituna ikäryhmittäin todellisiin työkyvyttömyys-eläkkeiden alkavuuksiin, eläkkeen pääoma-arvoon vanhuuseläkeikään saakka ja vähennettynä arvioidulla kuolleisuudella ja suhtautettuna koko Suomen työvoimaan (2,5 miljoonaa työntekijää). Kaavio 2. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus koko aineistossa vuosina 2009, 2011 ja

7 Epävarman työkykyennusteen syyksi esitetyt tekijät jaoteltiin ensin kahteen ryhmään: työhön liittyviin tekijöihin ja terveydentilaan liittyviin tekijöihin. Oireiden ja sairauksien merkitys työkykyriskin syynä kasvoi selvästi iän myötä ja oli. Ikäryhmässä vuotiaat merkittävämpi kuin työhön liittyvät tekijät. Alle 50-vuotiaat puolestaan kokevat epävarmuuden syiksi pääosin työhön liittyvät tekijät (kaavio 3). Kaavio 3. Oireet ja sairaudet sekä työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011 ja 2013 Kaavio 4. Kipuoireiden yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011 ja 2013 Kipuoireet lisääntyvät iän myötä sekä ei riskiä, että korkean riskin ryhmissä ja näyttää liittyvän voimakkaasti korkean riskin ryhmiin. Hienoinen kipuoireiden lisääntyminen kaikissa ikäryhmissä voidaan havaita seuranta-aikana. 7

8 Kaavio 5. Kivun aiheuttaman tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn aleneman yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011 ja Työhön liittyvät tekijät Vuonna 2011 Ikäryhmät vuotiaat ja vuotiaat vastasivat lähes identtisesti, että epävarmuus johtuu työn kuormituksesta sekä työn sisältöön liittyvistä tekijöistä. Erityisesti työn sisältö ja sen palkitsevuus on tässä ryhmässä yleisempi epävarmuutta lisäävä tekijä kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Vuoden 2013 aineistossa työllä on edelleen merkittävä osuus epävarmuuteen, mutta stressin osuus on kasvanut. Kaavio 6. Työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen v. Ikäryhmissä vuosina 2011 ja

9 4.3 Elämänhallinta ja elintavat Elämänhallintaa ja elintapoja koskeviin kysymyksiin annetuissa vastauksissa oli vain vähän eroja vuosien 2009 ja 2011 välillä. Selvästi positiivisena muutoksena näkyi liikuntaa harrastamattomien osuuden pieneneminen kaikissa ikäryhmissä ja sekä ei riskiä -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä Ei riskiä -ryhmässä tupakoivien osuus kasvoi alle 40-vuotiailla, mikä saattaa selittyä kysymyksen hiukan erilaisella muotoilulla. Vuonna 2009 kysyttiin vain tupakan käyttöä, mutta nyt samaan kysymykseen oli liitetty myös nuuskan käyttö. Terveysvalistuksen kannalta positiivisena voidaan pitää tupakoivien osuuden vähenemistä korkean riskin ryhmissä vuotiaita lukuun ottamatta. Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli edelleen yleisintä nuorten ryhmässä. Sen sijaan yli 40-vuotiailla humalahakuinen juominen oli vähentynyt sekä ei riskiä -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä. Vuoden 2013 vertailussa liikunnan harrastaminen on lisääntynyt edelleen (kaavio 7), alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat vähentyneet erityisesti nuorten ikäryhmässä. Henkistä hyvinvointia kuvaavissa kysymyksissä näkyi selvä ero korkean riskin ja ei riskiä -ryhmien välillä (kaaviot 10 12). Unihäiriöiden (kaavio 13) yleisyys sen sijaan on lisääntynyt selvästi kaikissa ikäryhmissä ja molemmissa riskiryhmissä. Kaavio 7. Liikkumattomien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 Kaavio 8. Paljon alkoholia käyttävien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja

10 Kaavio 9. Tupakoivien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 Kaavio 10. Tulevaisuuden melko masentavalta kokeneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja

11 Kaavio 11. Epäonnistumisen tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 Kaavio 12. Alavireisyyden tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja

12 Kaavio 13. Unihäiriöitä ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja Sairauspoissaolot Lyhyitä (1 3 päivää) sairauspoissaoloja edeltävän kuuden kuukauden ajalta ilmoittaneiden osuus (kaavio 14) lisääntyi kaikissa ikäryhmissä vertailussa. Lyhyet sairauspoissaolot kohdistuivat erityisesti nuorten ikäryhmiin. Vuoden 2013 aineistossa lyhyet poissaolot ovat sen sijaan kääntyneet laskuun kaikissa ikäryhmissä. Ero työkykyriskiryhmien välillä lyhyissä sairauspoissaoloissa ei ole suuri, sillä lyhyitä sairauspoissaoloja esiintyy molemmissa ryhmissä. Pitkiä poissaoloja ilmoittaneiden (yli 10 päivää) osuus väheni 2013 korkean riskin ryhmässä kaikissa paitsi vuotiaiden ikäryhmässä (kaavio 15). Pitkät sairauspoissaolot ennakoivat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä ja esiintyvyys onkin korkean riskin ryhmissä suurempaa. Monilla tutkimuksen kohteena olleilla työpaikoilla on kehitetty sairauspoissaolojen hallintaan ja työhön paluun tukemiseen tähtääviä toimintamalleja, jotka ovat Varman aiempien selvitysten mukaan yleistyneet nopeasti. Näissä malleissa kiinnitetään erityistä huomiota työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön poissaolojen tarpeettoman pitkittymisen estämiseksi. Korkeassa riskissä olleet vastaajat on työhyvinvointikyselyyn liittyvän toimintatavan mukaisesti myös ohjattu työterveyshuoltoon. Kaavio 14. Lyhyiden poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja

13 Kaavio 15. Pitkien poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja Yhteenveto Selvitys osoittaa, että suomalaisen työntekijän työkykyennuste on parantunut. Keskimääräinen muutos vuodesta 2009 vuoteen 2013 on noin 2,3 prosenttiyksikköä, joka vastaa laskennallisesti 110 miljoonaa euron säästöä ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden osalta. Selvitys antaa merkittävää lisätietoa työkykyriskin taustasyistä. Selvityksen mukaan työhön liittyvillä syillä on kaikissa ikäryhmissä suurin merkitys. Viidenkymmen ikävuoden jälkeen myös sairauksiin ja oireisiin liittyvät syyt työkyvyttömyysriskin taustalla lisääntyvät. Stressin kokemisen merkitys korkean työkykyriskin syynä on lisääntynyt 2011 vuodesta 2013 vuoteen. Vuonna 2009 taustasyitä ei kysytty erikseen eikä täten tiedetä 2009 aineiston osalta vastaavaa tietoa. Nuorten osalta työyhteisön tai työtovereiden merkitys ei selvityksen perusteella ole erityisen merkittävä. Työn vaatimukset ja toisaalta kiinnostavuuden ja palkitsevuuden vähäisyys ovat tärkeitä työkyvyttömyysriskiin liittyviä tekijöitä, ja ne aiheuttavat nykyiselle työelämälle ja sen kehittämiselle erityisiä haasteita. Paljon esillä olleet varhaisen tuen mallit kohdistuvat ennen kaikkea sairauksien ja sairauspoissaolojen hallintaan ja näyttävät jo tuoneen tuloksia vanhemmissa ikäryhmissä. Merkittävä osa työntekijöistä kuitenkin tarvitsee työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi toimenpiteitä, jotka eivät kohdistu ainoastaan sairaudenhoitoon tai sairauspoissaolojen hallintaan. Näitä ovat mm. työn sisältöön ja omaan työhön liittyvät vaikuttamismahdollisuudet sekä johtamisen haasteet. Selvityksessä havaittiin, että erityisesti henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean työkykyriskin ryhmiin. Henkisen hyvinvoinnin ongelmiin liittyy usein myös univaikeuksia. Henkisen hyvinvoinnin edistämisellä pystytään vaikuttamaan ainakin osin myös työkykyriskin ilmenemiseen. Henkilöt, jotka kokevat henkisen hyvinvoinnin ongelmia, kykenevät usein ratkaisemaan ja selvittämään huonommin myös työhön liittyviä ongelmiaan. Näin ollen henkisten hyvinvointiongelmien heijastevaikutus työelämään ja työhyvinvointiin on suuri. Terveyskäyttäytymisessä on havaittavissa merkittäviä myönteisiä muutoksia vuoteen Sekä tupakointi että runsas alkoholin käyttö ovat vähentyneet erityisesti nuorten ikäryhmissä. Liikkumattomien määrä taas on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Edelleen kuitenkin nuoret tupakoivat eniten muihin ikäryhmiin verrattuina. Samaten liikuntaa harrastamattomien osuus on selkeästi pienentynyt. 13

14 Tutkittaessa poissaolojen määrää havaittiin, että lyhyiden poissaolojen määrä on vähentynyt vuodesta 2011 sekä korkean riskin että ei riskiä -ryhmissä. Pitkien, yli 10 päivää kestävien poissaolojen määrä erityisesti korkean riskin ryhmissä on vähentynyt, mutta edelleen pitkät sairauspoissaolot kohdistuvat selkeästi korkean riskin ryhmiin. Muista tutkimuksista tiedetään, että ne ennustavat lisääntyvää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä. Selvityksessä mukana olevat yritykset edustavat yrityksiä, jotka panostavat työhyvinvoinnin kehittämiseen. Näillä yrityksillä on todennäköisesti myös tavanomaista enemmän ja säännöllisemmin käytössään mm. varhaisen tuen ja sairauspoissaolojen hallinnan toimintamalleja, joiden myönteisiä tuloksia voivat heijastaa mm. korkean riskin ryhmän pitkien poissaolojen väheneminen. Selvityksen mukaan työpaikoilla tarvitaan entistä enemmän esimiesten, henkilöstöhallinnon, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä. Työhön liittyvillä tekijöillä on merkittävä osuus kohonneen työkykyriskin taustalla. Pelkästään sairauksien arviointi ja sairauspoissaolojen seuranta eivät riitä. Työhön liittyvät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä ja yrityskohtaisia, joten mitään yhtä toimintamallia ei ole. Havaitut myönteiset muutokset työkykyriskin vähenemisessä osoittavat kuitenkin, että muutos on mahdollista ja rohkaisevat jatkamaan paremman työhyvinvoinnin ja paremman työkykyjohtamisen hyväksi tehtävää työtä. Lisätietoja: Odumin tutkimuksen tuloksista, otoksesta ja menetelmistä: asiantuntijalääkäri Riikka Mattila, Odum, puh , riikka.mattila(at)odum.fi Varman työkykyjohtamisen palvelut: asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen, Varma, puh , tanja.rokkanen(at)varma.fi Odum Terveysjärjestelmästä: toimitusjohtaja Jukka Suovanen, Odum, puh , jukka.suovanen(at)odum.fi Muut tiedustelut: viestintäpäällikkö Leena Rantasalo, Varma, puh , leena.rantasalo(at)varma.fi Liitteet: Tiedotustilaisuudessa esitetty materiaali ja raportti löytyvät Varman ja Odumin verkkosivuilta osoitteista: > Tietoa Varmasta > Mediapalvelut > Esitysmateriaali ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla lähes henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2013 Varman maksutulo oli 4,3 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 4,8 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli vuoden 2013 lopussa 37,7 miljardia euroa. ODUM on markkinoiden johtava terveysjärjestelmien kehittäjä ja toimittaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1988 ja sen omistajia ovat Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto, BPM-Palvelut Oy sekä osa yhtiön henkilöstöä. Odum Terveysjärjestelmä mahdollistaa henkilöstön terveys- ja työkykyriskien hallinnan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Henkilöstön terveyden edistäminen voidaan toteuttaa nyt myös automatisoidusti. ODUM Terveysjärjestelmällä arvioidaan vuosittain yli työntekijän terveys- ja työkykyriskejä. 14

TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JA HYVINVOINTI

TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JA HYVINVOINTI TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JA HYVINVOINTI Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009, 2011, 2013 ja 2015 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto... 1 2. Aineisto ja menetelmät... 2 3. Keskeiset tulokset... 4 3.1 Merkittävimmät

Lisätiedot

Suomalaisen työntekijän hyvinvointi

Suomalaisen työntekijän hyvinvointi Suomalaisen työntekijän hyvinvointi Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009 ja 2011 1 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 3. Tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009 ja 2012

Lisätiedot

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? Terve yritys pulssikysely ennustaa työhyvinvoinnin tasoa kehityspäällikkö Sabina Brunou sabina.brunou@diacor.fi 5157 PALVELUMME TYÖPAIKOILLE Työhyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Suomi ja työtulevaisuus Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Pasi Papunen, liiketoimintajohtaja Työtulevaisuuspalvelut Edut, hyödyt ja lupaukset Suomi ja työtulevaisuus Mitä Terveystalo

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Eron suuruusluokka prosenttiyksikköinä Keskuskauppakamarin selvitys 6.3.2014 Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Keskuskauppakamari julkaisi viime marraskuussa selvityksensä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot