SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI"

Transkriptio

1 SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009, 2011 ja

2 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 3. Keskeiset tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009, 2011 ja Merkittävimmät havainnot 2013 ja vertailu 2011 sekä 2009 aineistoon 4. Yksityiskohtaiset tulokset 4.1 Työkykyennuste ja siihen vaikuttavat tekijät 4.2 Työhön liittyvät tekijät 4.3 Elämänhallinta ja elintavat 4.4 Sairauspoissaolot 5. Yhteenveto Kaaviot: 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus koko aineistossa vuosina 2009, 2011 ja Oireet ja sairaudet sekä työhön liittyvät tekijät korkean työkykyriskin syynä eri ikäryhmissä 2011 ja Kipuoireiden yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2011 ja Kivun aiheuttaman tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn aleneman yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2011 ja Työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen v. Ikäryhmissä 2011 ja Liikkumattomien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Paljon alkoholia käyttävien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Tupakoivienosuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Tulevaisuuden melko masentavalta kokeneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Epäonnistumisen tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Alavireisyyden tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Unihäiriöitä ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Lyhyiden poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Pitkien poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja

3 1. Johdanto Työeläkeyhtiö Varma ja työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy ovat toteuttaneet kolmannen selvityksen suomalaisten työkyvyn ja terveyskäyttäytymisen muutoksista. Selvitys vertaa suomalaisten työtekijöiden työkykyennustetta, työkyvyn epävarmuuden syitä sekä erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä vuosilta 2009, 2011 ja nyt myös Tutkimukseen on osallistunut vuosien aikana yhteensä vastaajaa. Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksen mukaan suomalaisten työntekijöiden työkykyennuste on parantunut kaikissa ikäryhmissä verrattuna vuosien 2009 ja 2011 tuloksiin. Selkeimmin työkykyriski on pienentynyt vuotiaiden keskuudessa. Työkyvyn menettämisen riskiin vaikuttavat selvimmin työhön liittyvät tekijät, kuten työn vaatimukset ja kova työtahti. Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työntekijän arvioon omasta työkyvystään kaikissa ikäryhmissä, ja erityisen selvästi tämä näkyy nuorilla. Vanhemmilla työntekijöillä fyysisten oireiden merkitys kasvaa. Terveyskäyttäytyminen on myös kehittynyt myönteisesti, ja erityisesti nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt. Henkisen hyvinvoinnin haasteet näkyvät selvimmin ruuhkavuosien ikäryhmissä eli vuotiailla. Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden osuus on pienentynyt ensin vuonna 2011 ja nyt edelleen vuonna Epävarmojen osuus on vähentynyt vuodesta 2009 lähtien keskimäärin 2,3:lla prosenttiyksiköllä. Muutoksen tuottama laskennallinen säästö on noin 110 miljoonaa vuodessa. Muutos parempaan on tapahtunut kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 60-vuotiailla ja vanhemmilla työntekijöillä. Stressin ja unihäiriöiden kokeminen on lisääntynyt vuosien 2011 ja 2013 välillä. Unihäiriöt yleensäkin lisääntyvät iän myötä, mutta tässä havaittu lisääntyminen koskee kaikkia ikäryhmiä. Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun, kun se vielä kasvoi vuosien vertailussa. 2. Aineisto ja menetelmät Odum Terveysjärjestelmän avulla toteutetaan vuosittain kymmeniä tuhansia työntekijöiden HPQ-hyvinvointikartoituksia (HPQ = Health Promotion Questionnaire). Siihen vastattuaan yksilö saa oman työhyvinvointiprofiilinsa joko sähköisenä tai kotiin postitettuna. Palautteen mukana vastaaja saa tulosten perusteella ohjeet oman hyvinvointinsa kehittämiseksi ja mikäli tulokset viittaavat korkeaan terveys- ja/tai työkykyriskiin saa hän myös kehotteen hakeutua työterveyshuoltoon tilanteen selvittämiseksi (prosessikuvaus alla). Vastaajista tuotetaan myös ryhmätason raportit, joiden avulla voidaan suunnitella ja seurata tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. HPQ- hyvinvointikartoitukset toteutetaan joko yritysten toimeksiannosta tai työterveyshuollon toimesta. 3

4 Aineistot on kerätty valtakunnallisesti Odumin kumppaniyrityksistä (suuret ja keskisuuret yritykset) sekä Diacorin työterveyshuoltoasiakkailta (pienet ja kesisuuret yritykset) kaikilta toimialoilta. Yhteensä vastauksia on Ensimmäinen vuonna 2009 julkaistu aineisto on kerätty vuosien aikana ja sen kokonaismäärä on Vuonna 2012 julkaistu aineisto kerättiin vuosien 2010 ja 2011 aikana ja sen kokonaismäärä on Uusin aineisto kerättiin vuosien 2012 ja 2013 aikana ja sen kokonaismäärä on (sukupuoli- ja ikäryhmäjakauma on kuvattu alla). Aineisto 2009 (N=38 694) Aineisto 2011 (N=30 382) Aineisto 2013 (N=32 342) Miehiä 52% Naisia 48% Miehiä 47,5% Naisia 52,5% Miehiä 46,7% Naisia 53,2% v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N=8405 Aineistojen ryhmittely vertailua varten Aineistot jaettiin ensin kahteen ryhmään sen perusteella, miten vastaajat olivat arvioineet omaa työkykyään alla olevan kysymyksen perusteella. Kyseisen kysymyksen luotettavuus ja ennustavuus on hyvin dokumentoitu useissa tieteellisissä julkaisuissa. Ryhmä 1 ( Ei riskiä ) Ei epävarmuutta omasta työkyvystä / ei työkyvyttömyysriskiä Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua Vastaus: Melko varmasti Ryhmä 2 ( Korkea riski ) Epävarmuutta omasta työkyvystä / korkea työkyvyttömyysriski Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua Vastaus: En ole varma tai tuskin Vuoden 2009 selvityksen jälkeen lisättiin alla oleva tarkentava kysymys työkykyriskin syistä. Mikäli vastasit kysymykseen en ole varma tai tuskin, niin mikä on syynä tähän arvioosi? 4

5 3. Keskeiset tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009 ja 2011 Merkittävimmät havainnot 2009 Vuonna 2009 alle 30-vuotiaista 7,7 % ilmoitti olevansa epävarma työkykynsä suhteen. Naisilla oli epävarmuutta enemmän kuin miehillä kaikissa ikäryhmissä, eniten nuorten ryhmässä. Merkillepantavaa oli myös elintapoihin ja elämänhallintaan liittyvien ongelmien keskittyminen erityisesti vuotiaiden ikäryhmään. Kyseisessä ryhmässä tupakoitiin enemmän (säännöllisesti tupakoi 36 % ryhmässä ei riskiä ja 48 % ryhmässä korkea riski ), liikuntaa harrastettiin vähemmän (liikuntaa ei harrastanut lainkaan 19 % ryhmässä ei riskiä ja 29 % ryhmässä korkea riski ) ja humalahakuinen alkoholin käyttö oli yleisintä (useita kertoja kuukaudessa 28 % ryhmässä ei riskiä ja 31 % ryhmässä korkea riski ). Merkittävimmät havainnot 2011 ja vertailu 2009 aineistoon Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden määrä väheni selkeästi kaikissa ikäryhmissä. Epävarmuuden vähentyminen on selvä ja johdonmukainen vaihdellen 2,84 ja prosenttiyksikön välillä. Ikäryhmässä vuotiaiden sekä lähes samankaltaisesti myös ikäryhmässä vuotiaiden epävarmuuden syyt liittyivät vahvasti työn kuormitukseen, työn sisältöön ja sen palkitsevuuteen. Vanhemmilla ikäryhmillä epävarman työkykyennusteen takana olivat enemmän terveydentilaan liittyvät syyt. Erittäin positiivinen kehitys on tapahtunut liikunnan osalta. Liikuntaa harrastamattomien määrä väheni selvästi kaikissa ikäryhmissä, vaikka vuotiaat liikkuivat edelleen kaikista ikäryhmistä vähiten. Seurantatulos vahvisti myös vuoden 2009 havainnon nuorten aikuisten ryhmän epävarmuudesta ja elämänhallinnan vaikeuksista. Molempien ikäryhmien työkykyriskiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota työpaikoilla ja varmistaa, että tilanteeseen pystytään vaikuttamaan. 3.2 Merkittävimmät havainnot 2013 ja vertailu 2011 sekä 2009 aineistoon Korkeassa työkykyriskissä olevien työntekijöiden osuus koko aineistossa väheni vuodesta 2009 vuoteen 2013 yhteensä 2,3 prosenttiyksikköä. Suurin vähennys tapahtui vuotiaiden keskuudessa. Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työkykyriskiin keskeisesti kaikissa ikäryhmissä. Oireiden ja sairauksien osuus on suurin yli 40-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta niiden merkitys on hiukan vähentynyt, kun se nuoremmilla taas on hiukan lisääntynyt. Kipuoireiden kokeminen liittyy voimakkaasti kohonneeseen työkykyriskiin ja korostuu erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Tuki- ja liikuntaoireiden aiheuttama alentunut toimintakyky selittää osaltaan korkeaa työkyvyttömyyden riskiä. Erittäin positiivinen kehitys on havaittavissa terveyskäyttäytymisessä. Liikkumattomien määrä on vähentynyt edelleen kaikissa ryhmissä. Runsas alkoholinkäyttö on vähentynyt merkittävästi nuorimmassa ikäryhmässä (18 29-vuotiaat) erityisesti korkean riskin ryhmässä joskin se on edelleen yleisintä tässä ikäryhmässä. Tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, myös korkean riskin ryhmissä. Nuorten ryhmässä tupakointi on kuitenkin edelleen yleisintä. Henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean riskin ryhmiin ja henkinen hyvinvointi vaikuttaa olevan keskeistä työkyvyn säilymisen kannalta. Se näyttää korostuvan vuotiaiden ikäryhmässä. Stressitekijöiden merkitys on kasvanut seuranta-aikana korkean työkykyriskin omaavilla henkilöillä ja myös uniongelmat ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksen mukaan suomalaisten näkemys omasta työkyvystään on parantunut kaikissa ikäryhmissä edelleen vuosista 2009 ja

6 4. Yksityiskohtaiset tulokset 4.1. Työkykyennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Kaavio 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja Muutoksen laskennalliseksi säästöksi on arvioitu noin 110milj. vuosittain* * Laskennallinen prosenttimuutoksen säästö arvioituna ikäryhmittäin todellisiin työkyvyttömyys-eläkkeiden alkavuuksiin, eläkkeen pääoma-arvoon vanhuuseläkeikään saakka ja vähennettynä arvioidulla kuolleisuudella ja suhtautettuna koko Suomen työvoimaan (2,5 miljoonaa työntekijää). Kaavio 2. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus koko aineistossa vuosina 2009, 2011 ja

7 Epävarman työkykyennusteen syyksi esitetyt tekijät jaoteltiin ensin kahteen ryhmään: työhön liittyviin tekijöihin ja terveydentilaan liittyviin tekijöihin. Oireiden ja sairauksien merkitys työkykyriskin syynä kasvoi selvästi iän myötä ja oli. Ikäryhmässä vuotiaat merkittävämpi kuin työhön liittyvät tekijät. Alle 50-vuotiaat puolestaan kokevat epävarmuuden syiksi pääosin työhön liittyvät tekijät (kaavio 3). Kaavio 3. Oireet ja sairaudet sekä työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011 ja 2013 Kaavio 4. Kipuoireiden yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011 ja 2013 Kipuoireet lisääntyvät iän myötä sekä ei riskiä, että korkean riskin ryhmissä ja näyttää liittyvän voimakkaasti korkean riskin ryhmiin. Hienoinen kipuoireiden lisääntyminen kaikissa ikäryhmissä voidaan havaita seuranta-aikana. 7

8 Kaavio 5. Kivun aiheuttaman tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn aleneman yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011 ja Työhön liittyvät tekijät Vuonna 2011 Ikäryhmät vuotiaat ja vuotiaat vastasivat lähes identtisesti, että epävarmuus johtuu työn kuormituksesta sekä työn sisältöön liittyvistä tekijöistä. Erityisesti työn sisältö ja sen palkitsevuus on tässä ryhmässä yleisempi epävarmuutta lisäävä tekijä kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Vuoden 2013 aineistossa työllä on edelleen merkittävä osuus epävarmuuteen, mutta stressin osuus on kasvanut. Kaavio 6. Työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen v. Ikäryhmissä vuosina 2011 ja

9 4.3 Elämänhallinta ja elintavat Elämänhallintaa ja elintapoja koskeviin kysymyksiin annetuissa vastauksissa oli vain vähän eroja vuosien 2009 ja 2011 välillä. Selvästi positiivisena muutoksena näkyi liikuntaa harrastamattomien osuuden pieneneminen kaikissa ikäryhmissä ja sekä ei riskiä -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä Ei riskiä -ryhmässä tupakoivien osuus kasvoi alle 40-vuotiailla, mikä saattaa selittyä kysymyksen hiukan erilaisella muotoilulla. Vuonna 2009 kysyttiin vain tupakan käyttöä, mutta nyt samaan kysymykseen oli liitetty myös nuuskan käyttö. Terveysvalistuksen kannalta positiivisena voidaan pitää tupakoivien osuuden vähenemistä korkean riskin ryhmissä vuotiaita lukuun ottamatta. Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli edelleen yleisintä nuorten ryhmässä. Sen sijaan yli 40-vuotiailla humalahakuinen juominen oli vähentynyt sekä ei riskiä -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä. Vuoden 2013 vertailussa liikunnan harrastaminen on lisääntynyt edelleen (kaavio 7), alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat vähentyneet erityisesti nuorten ikäryhmässä. Henkistä hyvinvointia kuvaavissa kysymyksissä näkyi selvä ero korkean riskin ja ei riskiä -ryhmien välillä (kaaviot 10 12). Unihäiriöiden (kaavio 13) yleisyys sen sijaan on lisääntynyt selvästi kaikissa ikäryhmissä ja molemmissa riskiryhmissä. Kaavio 7. Liikkumattomien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 Kaavio 8. Paljon alkoholia käyttävien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja

10 Kaavio 9. Tupakoivien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 Kaavio 10. Tulevaisuuden melko masentavalta kokeneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja

11 Kaavio 11. Epäonnistumisen tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 Kaavio 12. Alavireisyyden tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja

12 Kaavio 13. Unihäiriöitä ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja Sairauspoissaolot Lyhyitä (1 3 päivää) sairauspoissaoloja edeltävän kuuden kuukauden ajalta ilmoittaneiden osuus (kaavio 14) lisääntyi kaikissa ikäryhmissä vertailussa. Lyhyet sairauspoissaolot kohdistuivat erityisesti nuorten ikäryhmiin. Vuoden 2013 aineistossa lyhyet poissaolot ovat sen sijaan kääntyneet laskuun kaikissa ikäryhmissä. Ero työkykyriskiryhmien välillä lyhyissä sairauspoissaoloissa ei ole suuri, sillä lyhyitä sairauspoissaoloja esiintyy molemmissa ryhmissä. Pitkiä poissaoloja ilmoittaneiden (yli 10 päivää) osuus väheni 2013 korkean riskin ryhmässä kaikissa paitsi vuotiaiden ikäryhmässä (kaavio 15). Pitkät sairauspoissaolot ennakoivat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä ja esiintyvyys onkin korkean riskin ryhmissä suurempaa. Monilla tutkimuksen kohteena olleilla työpaikoilla on kehitetty sairauspoissaolojen hallintaan ja työhön paluun tukemiseen tähtääviä toimintamalleja, jotka ovat Varman aiempien selvitysten mukaan yleistyneet nopeasti. Näissä malleissa kiinnitetään erityistä huomiota työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön poissaolojen tarpeettoman pitkittymisen estämiseksi. Korkeassa riskissä olleet vastaajat on työhyvinvointikyselyyn liittyvän toimintatavan mukaisesti myös ohjattu työterveyshuoltoon. Kaavio 14. Lyhyiden poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja

13 Kaavio 15. Pitkien poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja Yhteenveto Selvitys osoittaa, että suomalaisen työntekijän työkykyennuste on parantunut. Keskimääräinen muutos vuodesta 2009 vuoteen 2013 on noin 2,3 prosenttiyksikköä, joka vastaa laskennallisesti 110 miljoonaa euron säästöä ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden osalta. Selvitys antaa merkittävää lisätietoa työkykyriskin taustasyistä. Selvityksen mukaan työhön liittyvillä syillä on kaikissa ikäryhmissä suurin merkitys. Viidenkymmen ikävuoden jälkeen myös sairauksiin ja oireisiin liittyvät syyt työkyvyttömyysriskin taustalla lisääntyvät. Stressin kokemisen merkitys korkean työkykyriskin syynä on lisääntynyt 2011 vuodesta 2013 vuoteen. Vuonna 2009 taustasyitä ei kysytty erikseen eikä täten tiedetä 2009 aineiston osalta vastaavaa tietoa. Nuorten osalta työyhteisön tai työtovereiden merkitys ei selvityksen perusteella ole erityisen merkittävä. Työn vaatimukset ja toisaalta kiinnostavuuden ja palkitsevuuden vähäisyys ovat tärkeitä työkyvyttömyysriskiin liittyviä tekijöitä, ja ne aiheuttavat nykyiselle työelämälle ja sen kehittämiselle erityisiä haasteita. Paljon esillä olleet varhaisen tuen mallit kohdistuvat ennen kaikkea sairauksien ja sairauspoissaolojen hallintaan ja näyttävät jo tuoneen tuloksia vanhemmissa ikäryhmissä. Merkittävä osa työntekijöistä kuitenkin tarvitsee työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi toimenpiteitä, jotka eivät kohdistu ainoastaan sairaudenhoitoon tai sairauspoissaolojen hallintaan. Näitä ovat mm. työn sisältöön ja omaan työhön liittyvät vaikuttamismahdollisuudet sekä johtamisen haasteet. Selvityksessä havaittiin, että erityisesti henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean työkykyriskin ryhmiin. Henkisen hyvinvoinnin ongelmiin liittyy usein myös univaikeuksia. Henkisen hyvinvoinnin edistämisellä pystytään vaikuttamaan ainakin osin myös työkykyriskin ilmenemiseen. Henkilöt, jotka kokevat henkisen hyvinvoinnin ongelmia, kykenevät usein ratkaisemaan ja selvittämään huonommin myös työhön liittyviä ongelmiaan. Näin ollen henkisten hyvinvointiongelmien heijastevaikutus työelämään ja työhyvinvointiin on suuri. Terveyskäyttäytymisessä on havaittavissa merkittäviä myönteisiä muutoksia vuoteen Sekä tupakointi että runsas alkoholin käyttö ovat vähentyneet erityisesti nuorten ikäryhmissä. Liikkumattomien määrä taas on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Edelleen kuitenkin nuoret tupakoivat eniten muihin ikäryhmiin verrattuina. Samaten liikuntaa harrastamattomien osuus on selkeästi pienentynyt. 13

14 Tutkittaessa poissaolojen määrää havaittiin, että lyhyiden poissaolojen määrä on vähentynyt vuodesta 2011 sekä korkean riskin että ei riskiä -ryhmissä. Pitkien, yli 10 päivää kestävien poissaolojen määrä erityisesti korkean riskin ryhmissä on vähentynyt, mutta edelleen pitkät sairauspoissaolot kohdistuvat selkeästi korkean riskin ryhmiin. Muista tutkimuksista tiedetään, että ne ennustavat lisääntyvää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä. Selvityksessä mukana olevat yritykset edustavat yrityksiä, jotka panostavat työhyvinvoinnin kehittämiseen. Näillä yrityksillä on todennäköisesti myös tavanomaista enemmän ja säännöllisemmin käytössään mm. varhaisen tuen ja sairauspoissaolojen hallinnan toimintamalleja, joiden myönteisiä tuloksia voivat heijastaa mm. korkean riskin ryhmän pitkien poissaolojen väheneminen. Selvityksen mukaan työpaikoilla tarvitaan entistä enemmän esimiesten, henkilöstöhallinnon, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä. Työhön liittyvillä tekijöillä on merkittävä osuus kohonneen työkykyriskin taustalla. Pelkästään sairauksien arviointi ja sairauspoissaolojen seuranta eivät riitä. Työhön liittyvät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä ja yrityskohtaisia, joten mitään yhtä toimintamallia ei ole. Havaitut myönteiset muutokset työkykyriskin vähenemisessä osoittavat kuitenkin, että muutos on mahdollista ja rohkaisevat jatkamaan paremman työhyvinvoinnin ja paremman työkykyjohtamisen hyväksi tehtävää työtä. Lisätietoja: Odumin tutkimuksen tuloksista, otoksesta ja menetelmistä: asiantuntijalääkäri Riikka Mattila, Odum, puh , riikka.mattila(at)odum.fi Varman työkykyjohtamisen palvelut: asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen, Varma, puh , tanja.rokkanen(at)varma.fi Odum Terveysjärjestelmästä: toimitusjohtaja Jukka Suovanen, Odum, puh , jukka.suovanen(at)odum.fi Muut tiedustelut: viestintäpäällikkö Leena Rantasalo, Varma, puh , leena.rantasalo(at)varma.fi Liitteet: Tiedotustilaisuudessa esitetty materiaali ja raportti löytyvät Varman ja Odumin verkkosivuilta osoitteista: > Tietoa Varmasta > Mediapalvelut > Esitysmateriaali ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla lähes henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2013 Varman maksutulo oli 4,3 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 4,8 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli vuoden 2013 lopussa 37,7 miljardia euroa. ODUM on markkinoiden johtava terveysjärjestelmien kehittäjä ja toimittaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1988 ja sen omistajia ovat Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto, BPM-Palvelut Oy sekä osa yhtiön henkilöstöä. Odum Terveysjärjestelmä mahdollistaa henkilöstön terveys- ja työkykyriskien hallinnan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Henkilöstön terveyden edistäminen voidaan toteuttaa nyt myös automatisoidusti. ODUM Terveysjärjestelmällä arvioidaan vuosittain yli työntekijän terveys- ja työkykyriskejä. 14

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle 2016 Me olemme Skanska 2 Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso-Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari Romania Skanska maailmalla

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Työhyvinvointia työkaarelle

Työhyvinvointia työkaarelle Työhyvinvointia työkaarelle Kaukora Oy Tuotekatu 11, PL 21 21201 Raisio www.kaukora.fi kaukora@kaukora.fi Kaukora Oy PERUSTETTU vuonna 1976 LIIKEVAIHTO vuonna 2015: 26 milj. VIENTI: 25 % TEHTAAT: RAISIO:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Helena Åhman Helena Åhman on työpsykologian tohtori ja arvostettu johtamisen huippuasiantuntija, jonka intohimona on ihmismielen ymmärtäminen eri näkökulmista. Helena on palkittu tietokirjailija, jonka

Lisätiedot

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa Timo Leino, LT, Dos. ylilääkäri timo.leino@ttl.fi 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 1 Taustaa Seppo Viljamaa 14.10.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa 1 ISBN 978-951-714-301-1 Painokarelia Oy 2016 Kannen kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 Tietoisku 13/2009 Kuva: Samu Mäkelä Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Sinikka Niska-Virta Konsernipalvelut Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 28.2.2017) Työttömyyden väheneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2017 lopussa 33956

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot