4. Eulerin ja Fermat'n lauseet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Eulerin ja Fermat'n lauseet"

Transkriptio

1 4. Eulerin ja Fermat'n lauseet 4.1 Alkuluokka ja Eulerin φ-funktio Yleensä olemme kiinnostuneita vain niistä jäännösluokista modulo m, joiden alkiot ovat suhteellisia alkulukuja luvun m kanssa. Näiden luokkien lukumäärä esitetään Eulerin φ-funktion arvona. Määritelmä 4.1 Jäännösluokka [a] (mod m) on alkuluokka (mod m), jos syt(a, m) = 1. Kaikkien alkuluokkien (mod m) joukolle käytetään merkintää Z m *. Siis Z m * = {[a] Z m syt(a, m) = 1}. Määritelmä 4. Eulerin φ-funktio (Euler's Totient Function) antaa arvonaan kokonaisluvun φ(m) = card( { 0 i < m syt(i, m) = 1 } ). Siis φ(m) ilmaisee, montako luvuista 0, 1,..., m - 1 on suhteellisia alkulukuja luvun m suhteen, ts. φ(m) on joukon Z m * alkioiden lukumäärä. Itse asiassa, aina kun m, luvun 0 voi jättää pois (syt(0, m) = m) ja tarkastella vain lukuja 1,..., m - 1. Huomaa, että φ(1) = card( { 0 i < 1 syt(i, 1) = 1 } ) = 1, koska syt(0,1) = 1. Vastaavasti φ(0) = card( {} ) = 0. Mathematicalla φ(m) voidaan laskea EulerPhi[m] -funktion avulla. Esimerkiksi m = 15; EulerPhi[m] 8 Vastaavat suhteelliset alkuluvut luvun m = 15 kanssa ovat: 1,, 4, 7, 8, 11, 13 ja 14. Myöhemmin näemme, kuinka funktio φ(m) voidaan efektiivisesti laskea. Lause 4.1 Kaikille positiivisille kokonaisluvuille m on voimassa: d m φ(d) = m. Merkintä d m φ(d) tarkoittaa yllä sitä, että muodostetaan jokaiselle luvun m jakajalle, ts. m:n tekijälle, arvo φ(d) ja lasketaan kaikkien näin saatujen arvojen φ(d) summa. Tarkastellaan vielä esimerkin avulla, mitkä kokonaisluvuista välillä [1, m] ovat niitä, jotka tuottavat Lauseen 4.1 summaan ko. termin φ(d), missä d m. Olkoon m = 15. Tällöin jakajat ovat 1, 3, 5 ja 15. Ne kahdeksan lukua (huom. φ(15) = 8), joiden suurin yhteinen tekijä luvun 15 kanssa on 1, ovat 1,, 4, 7, 8, 11, 13 ja 14. Neljällä ( = φ(5)) luvulla (3, 6, 9, 1) on syt = 3 (luvun 15 kanssa), kahdella ( = φ(3)) luvulla (5, 10) on syt = 5 ja yhdellä ( = φ(1)) luvulla (0) on syt = 15. Siis tässä d m φ(d) = φ(15) + φ(5) + φ(3) + φ(1) = φ(1) + φ(3) + φ(5) + φ(15)

2 Salakirjoitus = = 15. Lauseen 4.1 Todistus (1. tapa lyhyt, mutta kunnon keskittymistä vaativa tarkastelu): On siis osoitettava, että d m φ(d) = m aina kun m Z +. Oletetaan, että d m. Kirjoittamalla r = i d näemme, että niiden kokonaislukujen r, 0 r < m, missä syt(r, m) = d, lukumäärä on sama kuin lukujen i, missä 0 i < m ja syt i, m = 1, lukumäärä. Tämä luku on d d Määritelmän 4. mukaan φ m. d Toisaalta, d = syt(r, m) m kaikilla kokonaisluvuilla r, 0 r < m. Siis d m φ m = m. Tämä on ekvivalenttia sen d kanssa, mikä oli todistettavana. Todistus (. tapa pitempi, mutta tarkka ja ehkä valaiseva perustelu): Olkoon S = { (d, f) d m, 1 f d, syt(f, d) = 1 }. Esimerkiksi tapauksessa m = 1 joukkoa S esittää seuraava taulukko, jossa viimeiset numerot rivissä d tarkoittavat niiden lukujen f lukumäärää väliltä 1 f d, joille syt(f, d) = 1, ts. kyseessä ovat arvot φ(d). d \ f φ(d) Tapauksessa m = 15 joukkoa S esittää taulukko: d \ f φ(d) Joukon S määrittelyn nojalla S = d m φ(d). Lauseen 4.1 todistamiseksi tulee osoittaa, että S = m. (Huom. S card(s)) Konstruoidaan bijektio β: S N m, missä N m = {1,,..., m}. Olkoon pari (d, f) S annettu. Määritellään β(d, f) = f m / d.

3 Salakirjoitus 3 Yllä olevassa taulukossa rivin d ja sarakkeen f risteyksessä oleva luku on nimenomaan tämä β(d, f). Koska d m, niin arvot β(d, f) ovat kokonaislukuja. Lisäksi β(d, f) N m, koska 1 f d. Osoitetaan, että β: S N m on injektio. Olkoon β(d, f) = β( d', f' ). Tällöin f m / d = f' m / d', josta saadaan f d' = f' d. Koska f ja d ovat suhteellisia alkulukuja, samoin kuin f' ja d', nähdään, että d = d' ja f = f'. Siten β on injektio. Osoitetaan, että β: S N m on surjektio. Olkoon x N m annettu. Olkoon g x = syt(x, m) ja olkoon d x = m/g x, f x = x/g x. Selvästi d x ja f x ovat suhteellisia alkulukuja, muutoin on olemassa kokonaisluku k, jolle k d x ja k f x, ts. m k g x ja x k g x N +, ts. (k g x ) m ja (k g x ) x, mikä on ristiriita sen kanssa, että k g x > g x = syt(x, m). Siis β(d x, f x ) = f x m d x = f x m (m/g x ) = f x g x = x. Näin ollen β on surjektio. Kaiken kaikkiaan β: S N m on bijektio, joten S = m. Näin ollen Lause 4.1 on tosi. Harjoituksia 4 Määritä alkuluokat modulo m, ts. joukon Z m * alkiot sekä φ(m) tapauksissa m = 7 ja m = 1. Laske myös φ(46), φ(55), φ(81) ja φ(144). Lauseen 4.1 todistuksen (. tapa) taulukkoihin liittyviä laskelmia Mathematicalla (tämän Kappaleen 4.1. loppuosan voi halutessaan myös ohittaa) Clear[myBeta, mybetawithgcdtest]; mybeta[f_, d_, m_] := f * m / d; mybetawithgcdtest[f_, d_, m_] := If[GCD[f, d] 1 f d, mybeta[f, d, m], " "]

4 Salakirjoitus 4 m = 15; d = 1; Print["d = ", d]; Table[{f, mybetawithgcdtest[f, d, m]}, {f, 1, d}] d = 1 ( 1 15 ) m = 15; d = 3; Print["d = ", d]; Table[{f, mybetawithgcdtest[f, d, m]}, {f, 1, m}] // Transpose d = m = 15; d = 5; Print["d = ", d]; Table[{f, mybetawithgcdtest[f, d, m]}, {f, 1, m}] // Transpose d =

5 Salakirjoitus 5 m = 15; d = 15; Print["d = ", d]; Table[{f, mybetawithgcdtest[f, d, m]}, {f, 1, m}] // Transpose d = m = 1; Clear[h]; Join [{{"d\\f", ":", Range[m]} // Flatten}, {Table[, {m + }]}, Table[If[Mod[m, d] 0, {d, ":", Table[{myBetaWithGCDTest[f, d, m]}, {f, 1, m}]}, h[]] // Flatten, {d, 1, m}] // DeleteCases[#, _h] &] d\f : : 1 : 6 3 : : : 10 1 : Clear[myTableForPhi]; mytableforphi[m_] := ( Clear[h]; Join [{{"d\\f", ":", Range[m]} // Flatten}, {Table[, {m + }]}, Table[If[Mod[m, d] 0, {d, ":", Table[ {mybetawithgcdtest[f, d, m]}, {f, 1, m}]}, h[]] // Flatten, {d, 1, m}] // DeleteCases[#, _h] &])

6 Salakirjoitus 6 mytableforphi[15] d\f : : 15 3 : : : mytableforphi[5] d\f : : 5 5 : : mytableforphi[13] d\f : : : Seuraava Mathematican perusfunktioista rakennettu funktio laskee yhteen funktion f arvot f [d], missä d käy läpi kaikki ne arvot, jotka jakavat annetun luvun m. (@@ on lyhennysmerkintä funktiosta Apply ja funktiosta Map (multiply apply)) DivisorSum[f_, m_] := (f /@ Divisors[m]) Testataan tämän funktion avulla Lausetta 4.1. m = 15; DivisorSum[EulerPhi, m] Supistettu jäännössysteemi Määritelmä 4.3 φ(m) kokonaisluvun muodostama joukko {r 1, r,, r φ(m) } on supistettu jäännössysteemi (reduced residue system) modulo m, jos jokainen kokonaisluku j, jolle syt( j, m) = 1, on kongruentti (täsmälleen) yhden luvun r i kanssa (1 i φ(m)).

7 Salakirjoitus 7 Supistettu jäännössysteemi voidaan helposti generoida seuraavien funktiomäärittelyjen avulla: CoPrimeQ[n_Integer, m_integer] := GCD[n, m] == 1 CoPrimeQ[36, 91] True CoPrimeQ[35, 91] False Todellakin yllä 7 35 ja CoPrimes[n_Integer?Positive] := Select[ Range[n], CoPrimeQ[n, #] & ] CoPrimes[15] {1,, 4, 7, 8, 11, 13, 14} Saatu joukko on supistettu jäännössysteemi modulo 15. Lemmaa 3. vastaavasti saadaan seuraava tulos: Lemma 4. Olkoon {r 1, r,, r ϕ(m) } supistettu jäännössysteemi modulo m ja olkoon syt(a, m) = 1. Tällöin {a r 1, a r,, a r ϕ(m) } on myös supistettu jäännössysteemi modulo m. Tämän lemman avulla voidaan helposti todistaa, että supistetun jäännössysteemin jäännösluokat muodostavat ryhmän kertolaskun suhteen (multiplicative group). 4.3 Eulerin ja Fermat'n lauseet Lause 4.3 Eulerin lause Olkoot kokonaisluvut a ja m suhteellisia alkulukuja. Tällöin a φ(m) 1 (mod m). Voimme helposti tarkistaa tämän paikkansapitävyyttä konkreettisissa tapauksissa: m = 1 345; a = ; GCD[m, a] EulerPhi[m] Mod[a^EulerPhi[m], m]

8 Salakirjoitus Eksponentteihin korotukset modulo joku kokonaisluku voidaan suorittaa paljon nopeammin käyttämällä Mathematican PowerMod[a, b, m] -funktiota, joka käyttää mahdollisimman vähän sisäisiä askelia laskiessaan a b modulo m: m = ; a = ; GCD[m, a] PowerMod[a, EulerPhi[m], m] 1 1 Lauseen 4.3 Todistus: Olkoon {r 1, r,, r φ(m) } supistettu jäännössysteemi modulo m. Lemman 4. nojalla r 1 r r φ(m) (a r 1 ) (a r ) a r φ (m) = a φ(m) r 1 r r φ(m) (mod m). Koska jokainen tekijä r i on suhteellinen alkuluku luvun m suhteen, voidaan Lauseen 3.3 kohdan 5 nojalla jakaa φ(m) vasemman ja oikean puolen kongruentit luvut luvulla r 1 r r φ(m) ( = i=1 ri ). Tämän tuloksena saadaan 1 a φ(m) (mod m). Olkoon p alkuluku. Koska jokainen kokonaisluku i, 1 i < p, on suhteellinen alkuluku luvun p suhteen, saadaan φ(p) = p - 1. Eulerin lauseen (a φ(m) 1 (mod m), kun syt(a,m) = 1) seurauksena saadaan a p-1 1 (mod p), josta edelleen Lauseen 3.3 kohdan 4 (ii) nojalla a p a (mod p) aina kun a ei ole luvun p monikerta. Toisaalta a p a (mod p) on triviaalisti voimassa, jos a on luvun p monikerta (koska tällöin p (a p - a)). Saadaan siis seuraava tulos: Lause 4.4 Fermat'n pieni lause Olkoon p alkuluku ja a kokonaisluku, joka ei ole luvun p monikerta. Tällöin a p-1 1 (mod p) Edelleen kaikille (vapaasti valituille) kokonaisluvuille a on voimassa a p a (mod p). Yksittäistapauksissa voidaan suorittaa testausta Mathematica-funktiolla PowerMod:

9 Salakirjoitus 9 Prime[10 000] (* saadaan alkuluku *) p = ; a = ; PrimeQ[p] PowerMod[a, p, p] Mod[a, p] True True Kuten olemme huomanneet, φ( p) = p - 1, kun p on alkuluku. Koska täsmälleen yksi jokaisesta p:stä (kpl) peräkkäisestä kokonaisluvusta on jaollinen luvulla p, saamme seuraavan vahvemman Eulerin φ-funktiota koskevan tuloksen: Lause 4.5 Jos p on alkuluku ja k Z +, niin φ p k = p k pk p = pk 1-1 p. Todistus: Jakojäännökset modulo p k ovat 0, 1,,..., p k - 1, joita on siis p k kappaletta. Näistä luvulla p jaollisia ovat luvut 0, p, p, 3p,..., p k-1-1 p, joita on p k = p k-1 kappaletta. Näin ollen luvun p k kanssa suhteellisia alkulukuja on p k - p k-1 kappaletta. Siis φ p k = p k - p k-1 = p k pk p = pk 1-1 p. Harjoituksia 5 Todista (tai kertaa ajatuksella) Lause 4.4 (Fermat'n pieni lause): Olkoon p alkuluku ja a kokonaisluku, joka ei ole luvun p monikerta. Tällöin a p-1 1 (mod p) Edelleen kaikille (vapaasti valituille) kokonaisluvuille a on voimassa a p a (mod p). 6 Osoita Fermat'n pienen lauseen nojalla, että a) (mod 199) b) (mod 11) c) (mod 11) 7 Kertaa Lauseen 4.5 todistus: Jos p on alkuluku ja k Z +, niin

10 Salakirjoitus 10 φ p k = p k pk p = pk 1-1 p. 4.4 Eulerin funktio ja kertolaskun säilyminen Määritelmä 4.4 Funktio f : N N on kertolaskun säilyttävä (multiplicative), jos jokaiselle kokonaislukuparille (m, n) pätee: syt(m, n) = 1 f (m n) = f (m) f (n). Lause 4.6 Eulerin funktio φ(m) on kertolaskun säilyttävä. Todistus (1. tapa): Olkoon syt(m, n) = 1 ja olkoot { a 1, a,, a φ(m) } sekä { b 1, b,, b φ(n) } supistettuja jäännössysteemejä modulo m (vastaavasti n). Riittää osoittaa, että φ(m) φ(n) kokonaislukua n a i + m b j, 1 i φ(m) ja 1 j φ(n), muodostavat supistetun jäänössysteemin modulo m n. On suhteellisen helppo nähdä, että kokonaisluvut n a i + m b j, 1 i φ(m) ja 1 j φ(n), ovat erillisiä modulo m n ja että ne ovat suhteellisia alkulukuja luvun m n kanssa. (Käytä Lemmaa 3. ja kohtaa (3.)). Tulee vielä todistaa, että k, jolle syt(k, m n) = 1, on kongruentti luvun n a i + m b j kanssa modulo m n jollekin 1 i φ(m) ja 1 j φ(n). Koska syt(k, m) = 1 ja syt(k, n) = 1, on Lemman 4. nojalla olemassa kokonaisluvut i ja j, 1 i φ(m) ja 1 j φ(n), joille k n a i (mod m) ja k m b i (mod n). Tästä seuraa, että molemmat m ja n jakavat luvun k - n a i - m b j, ts. k - n a i - m b j = m m 1 ja k - n a i - m b j = n n 1 joillekin m 1, n 1 Z. Koska m m 1 = n n 1 ja syt(m, n) = 1, todetaan Lemman 1.5 nojalla, että m n 1 ja n m 1, ts. m n m m 1 = n n 1. Tämä tarkoittaa sitä, että k - n a i - m b j, ts k n a i + m b j mod(m n). Lauseen 4.6 Todistus (. tapa): Olkoon syt(m, n) = 1. Jakojäännökset (mod mn) ovat m n jakaa luvun n kpl m kpl 0 1 n - 1 n n + 1 n + n + (n - 1) n n + 1 n + n + (n - 1) (m - 1) n (m - 1) n + 1 (m - 1) n + (m - 1) n + (n - 1) 0 (mod n) 1 (mod n) (mod n) (n - 1) (mod n) Kunkin pystyrivin luvut kuuluvat samaan jäännösluokkaan (mod n) ja kahden eri pystyrivin alkiot eri jäännösluokkiin (mod n). Täten on φ(n) pystyriviä, joiden kaikki luvut ovat suhteellisia alkulukuja luvun n suhteen. Koska syt(m, n) = 1, kunkin pystyrivin kaikki alkiot ovat keskenään epäkongruentteja (mod m), ts. k n + l k' n + l (mod m), sillä k n + l (k' n + l ) = (k k') n ei ole jaollinen luvulla m, jos k k', 0 k, k' m 1. Kussakin pystyrivissä on siis m keskenään epäkongruenttia lukua (mod m). Täten kussakin pystyrivissä on

11 Salakirjoitus 11 tarkalleen yksi alkio kustakin jäännösluokasta (mod m). Edelleen jokaisessa näistä pystyriveistä on φ(m) lukua, jotka ovat suhteellisia alkulukuja luvun m suhteen. Näin ollen on φ(n) φ(m) lukua, jotka ovat suhteellisia alkulukuja sekä luvun m että luvun n suhteen. Toisaalta näitä lukuja on φ(m n) kappaletta. Siis φ(m n) = φ(m) φ(n). Induktiolla todistetaan, että jos luvut m 1, m,..., m k ovat pareittain suhteellisia alkulukuja, niin φ(m 1 m m k ) = φ(m 1 ) φ(m ) φ(m k ). Esimerkki 4.1 (Harjoitus) Etsi alla olevasta taulukosta kokonaisluvun 10 kaikki alkuluokat (edustajat). Käy läpi Lauseen 4.6 todistus yksittäistapauksessa: φ(10) = φ(8 15) = φ(8) φ(15) = 4 8 = 3. Ensimmäinen kyseeseen tuleva sarake on tehty malliksi. Merkitse myös näkyviin poimittavien lukujen (merkitään neliöillä) edustamat alkuluokat (tai ainakin osa niistä) modulo 8 ja modulo 15. Table[Range[0, 7] + i * 8, {i, 0, 14}] Lause 4.7 Olkoon m = p 1 k 1 p k p r k r luvun m esitys erisuurten alkulukujen p 1, p,..., p r tulona. Tällöin φ(m) = m 1-1 p p 1-1 p r, toisin sanoen φ(m) = m p alkuluku, p m 1-1 p Todistus: Yhdistä Lause 1.7 (aritmetiikan peruslause), Lause 4.5 ja Lause 4.6. Yksityiskohdat jätetään harjoitustehtäväksi.

12 Salakirjoitus 1 Esimerkki 4. Lasketaan φ(3000). Koska 3000 = , saadaan Lauseen 4.7 nojalla φ(3000) = = = 800. Siis luvuista 0, 1,,..., 999 on suhteellisia alkulukuja luvun 3000 suhteen tarkalleen 800 kappaletta. Samoin alkuluokkia (mod 3000) on 800. Mathematica-funktioden Length ja EulerPhi sekä aiemmin määrittelemämme CoPrimes -funktion avulla (ks. myös Apply) voidaan myös testata Lausetta 4.7: m = 100; Length[CoPrimes[m]] EulerPhi[m] m * Apply Times, Table If PrimeQ[i] && IntegerQ m i, 1-1, 1, {i,, m} i Harjoituksia 8 Täydennä Esimerkin 4.1 taulukko, ts. etsi alla olevasta taulukosta kokonaisluvun 10 kaikki alkuluokat (edustajat). Käy läpi Lauseen 4.6 todistus yksittäistapauksessa: φ(10) = φ(8 15) = φ(8) φ(15) = 4 8 = 3. Ensimmäinen kyseeseen tuleva sarake on tehty malliksi. Merkitse myös näkyviin poimittavien lukujen (merkitään neliöillä) edustamat alkuluokat (tai ainakin osa niistä) modulo 8 ja modulo 15.

13 Salakirjoitus Laske Esimerkin 4. tavalla φ(11000). Kuinka monta luvuista 0, 1,,..., on suhteellisia alkulukuja luvun suhteen, ts. kuinka monta alkuluokkaa on modulo 11000? 4.5 Suurien potenssien nopea laskeminen: Eulerin lause ja peräkkäiset neliöönkorotukset Tarkastellaan kappaleen 4 lopuksi Eulerin funktion φ käyttämistä suurien potenssien a f (mod m) nopeassa laskemisessa, kun syt(a, m) = 1. Jakoalgoritmin nojalla f = q φ(m) + r, 0 r < φ(m). Eulerin lauseen nojalla a φ(m) 1 (mod m), joten a f = a q φ(m)+r = (a φ(m) ) q a r a r (mod m). Olkoon luvun r binääriesitys r = e k k + e k-1 k e 1 + e 0, e i {0,1}, e k = 1. Lasketaan peräkkäisillä neliöönkorotuksilla seuraavat jäännösluokkat [a 1 ], [a ],..., [a k ] (mod m). Edustajiksi

14 Salakirjoitus 14 valitaan itseisarvoltaan pienimmät mahdolliset luvut tai yksinkertaisesti jakojäännökset väliltä 0,..., m - 1: a 1 a (mod m) a a 1 (mod m) a 3 a (mod m) ( a = a 4 = a (mod m)) ( a = a = a 3 (mod m)) a k a k-1 (mod m) ( a k-1 = a k-1 = a k (mod m)). Saadaan siis a f a r = a e k k +e k-1 k e +e 1 +e 0 = a e k k a e k-1 k-1 a e a e 1 a e 0 = a k e k a k-1 e k-1 a e a e1 a e 0 (mod m), toisin sanoen (4.1) a f (a k ) e k (ak-1 ) e k-1 (a ) e (a1 ) e 1 a e 0 (mod m) josta a f (mod m) on nopeasti laskettavissa. Esimerkki 4.3 Lasketaan (mod 541). Tässä on siis kyseessä tapaus a f (mod m), jossa a = 17 ja m = 541 ovat alkulukuja. Täten syt(a, m) = 1. Edelleen φ(m) = 540, f = = , missä jakojäännöksen r = 09 binääriesitys on r = Kertoimet e i ; i = 0, 1,..., 7 (= k); esityksessä r = e k k + e k-1 k e 1 + e 0, ovat siis seuraavat: e 0 = e 4 = e 6 = e 7 = 1 ja e 1 = e = e 3 = e 5 = 0. Lasketaan peräkkäisillä neliöönkorotuksilla lukuja a 1, a,... kohdan (4.1) mukaista esitystä varten: a = 17 e 0 = 1 a 1 = a = 17 = 89 (mod 541) e 1 = 0 a = a 1 = 89 = (mod 541) e = 0 a 3 = a 07 = (mod 541) e 3 = 0 a 4 = a = (mod 541) e 4 = 1 a 5 = a = (mod 541) e 5 = 0 a 6 = a 5 5 = (mod 541) e 6 = 1 a 7 = a 6 07 = (mod 541) e 7 = 1 Nyt kohdan (4.1) ja Lauseen 3.3 (kohta 4) nojalla: (a 7 ) e 7 (a6 ) e 6 (a ) e (a1 ) e 1 a e 0 (110) 1 (07) 1 (5) 0 (198) 1 (110) 0 (07) 0 (89) 0 (17) 1 = = (110 07) (198 17) (voidaan ryhmitellä vaikkapa näin)

15 Salakirjoitus 15 = = (mod 541) Vaikka 17 on erittäin suuri luku (siinä on lähes miljoonaa numeroa), tarvittiin laskelmissa vain Eulerin lausetta ja 7 peräkkäistä neliöön korotusta sen selville saamiseen, että (mod 541). Matemaattisissa tietokoneohjelmissa peräkkäisten neliöönkorotusten ideaa käytetään luonnollisesti hyväksi suurten lukujen moduloaritmetiikassa. Harjoituksia 30 Laske (mod 47) käyttämällä Eulerin lausetta ja peräkkäisiä neliöönkorotuksia.

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 4. Eulerin a Fermat'n lauseet à 4.1 Alkuluokka a Eulerin -funktio Yleensä olemme kiinnostuneita vain niistä äännösluokista

Lisätiedot

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Määritelmä 3.1 Kaksi lukua a ja b ovat keskenään kongruentteja (tai

Lisätiedot

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi 3. Kongruenssit 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Tässä kappaleessa esitellään kokonaislukujen modulaarinen aritmetiikka (ns. kellotauluaritmetiikka), jossa luvut tyypillisesti korvataan niillä jakojäännöksillä,

Lisätiedot

Lukuteorian kertausta

Lukuteorian kertausta Lukuteorian kertausta Jakoalgoritmi Jos a, b Z ja b 0, niin on olemassa sellaiset yksikäsitteiset kokonaisluvut q ja r, että a = qb+r, missä 0 r < b. Esimerkki 1: Jos a = 60 ja b = 11, niin 60 = 5 11 +

Lisätiedot

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. (i) Olkoot n, d 1 ja d n. Osoita, että (k, n) d jos ja vain jos k ad, missä (a, n/d) 1. (ii) Osoita, että jos (m j, m k ) 1 kun

Lisätiedot

rm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d.

rm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d. 9. Renkaat Z ja Z/qZ Tarkastelemme tässä luvussa jaollisuutta kokonaislukujen renkaassa Z ja todistamme tuloksia, joita käytetään jäännösluokkarenkaan Z/qZ ominaisuuksien tarkastelussa. Jos a, b, c Z ovat

Lisätiedot

2017 = = = = = = 26 1

2017 = = = = = = 26 1 JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 2, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. Sovella Eukleiden algoritmia ja (i) etsi s.y.t(2017, 753) (ii) etsi kaikki kokonaislukuratkaisut yhtälölle 405x + 141y = 12. Ratkaisu

Lisätiedot

1 Lukujen jaollisuudesta

1 Lukujen jaollisuudesta Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 1 1 Lukujen jaollisuudesta Lukujoukoille käytetään seuraavia merkintöjä: N = {1, 2, 3, 4,... } Luonnolliset luvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Kokonaisluvut Kun

Lisätiedot

Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7

Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7 Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7 2 Alkuluvuista 2.1 Alkuluvut Määritelmä 2.1 Positiivinen luku a 2 on alkuluku, jos sen ainoat positiiviset tekijät ovat 1 ja a. Jos a 2 ei ole alkuluku, se on yhdistetty

Lisätiedot

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä Seuraavassa lauseessa saamme kongruensseille mukavia laskusääntöjä.

Lisätiedot

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään 5. Primitiivinen alkio 5.1. Täydennystä lukuteoriaan. Olkoon n Z, n 2. Palautettakoon mieleen, että kokonaislukujen jäännösluokkarenkaan kääntyvien alkioiden muodostama osajoukko Z n := {x Z n x on kääntyvä}

Lisätiedot

Primitiiviset juuret: teoriaa ja sovelluksia

Primitiiviset juuret: teoriaa ja sovelluksia TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Outi Sutinen Primitiiviset juuret: teoriaa ja sovelluksia Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Huhtikuu 2006 Tampereen yliopisto Matematiikan,

Lisätiedot

802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä

802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä 802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät 2017 Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä Sisältö 1 Lukuteoriaa 3 1.1 Jakoalgoritmi ja alkuluvut.................... 3 1.2 Suurin yhteinen tekijä......................

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Liisa Ilonen. Primitiiviset juuret

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Liisa Ilonen. Primitiiviset juuret TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Liisa Ilonen Primitiiviset juuret Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Joulukuu 2009 Tampereen yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos ILONEN,

Lisätiedot

Multiplikatiivisista funktioista

Multiplikatiivisista funktioista TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Marita Riihiranta Multiplikatiivisista funktioista Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Toukokuu 2008 Tampereen yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen

Lisätiedot

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2 Tekijä Pitkä matematiikka 11 0..017 170 a) Koska 8 = 4 7, luku 8 on jaollinen luvulla 4. b) Koska 104 = 4 6, luku 104 on jaollinen luvulla 4. c) Koska 4 0 = 80 < 8 ja 4 1 = 84 > 8, luku 8 ei ole jaollinen

Lisätiedot

LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät 2013. (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että

LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät 2013. (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että LUKUTEORIA A Harjoitustehtäviä, kevät 2013 1. Olkoot a, b, c Z, p P ja k, n Z +. (a) Osoita, että jos niin Osoita, että jos niin (c) Osoita, että jos niin (d) Osoita, että (e) Osoita, että a bc ja a c,

Lisätiedot

7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi

7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi 7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi Z p [x]/(m), missä m on polynomirenkaan Z p [x] jaoton polynomi (ks. määritelmä 3.19).

Lisätiedot

ALKULUKUJA JA MELKEIN ALKULUKUJA

ALKULUKUJA JA MELKEIN ALKULUKUJA ALKULUKUJA JA MELKEIN ALKULUKUJA MINNA TUONONEN Versio: 12. heinäkuuta 2011. 1 2 MINNA TUONONEN Sisältö 1. Johdanto 3 2. Tutkielmassa tarvittavia määritelmiä ja apulauseita 4 3. Mersennen alkuluvut ja

Lisätiedot

R : renkaan R kääntyvien alkioiden joukko; R kertolaskulla varustettuna on

R : renkaan R kääntyvien alkioiden joukko; R kertolaskulla varustettuna on 0. Kertausta ja täydennystä Kurssille Äärelliset kunnat tarvittavat esitiedot löytyvät Algebran kurssista [Alg]. Hyödyksi voivat myös olla (vaikka eivät välttämättömiä) Lukuteorian alkeet [LTA] ja Salakirjoitukset

Lisätiedot

LUKUTEORIAN ALKEET HELI TUOMINEN

LUKUTEORIAN ALKEET HELI TUOMINEN LUKUTEORIAN ALKEET HELI TUOMINEN Sisältö 1. Lukujärjestelmät 2 1.1. Kymmenjärjestelmä 2 1.2. Muita lukujärjestelmiä 2 1.3. Yksikäsitteisyyslause 4 2. Alkulukuteoriaa 6 2.1. Jaollisuus 6 2.2. Suurin yhteinen

Lisätiedot

802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä

802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä 802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät 2018 Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä Sisältö 1 Lukuteoriaa 3 1.1 Jakoalgoritmi ja alkuluvut.................... 3 1.2 Suurin yhteinen tekijä......................

Lisätiedot

LUKUTEORIA johdantoa

LUKUTEORIA johdantoa LUKUTEORIA johdantoa LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Lukuteorian tehtävä: Lukuteoria tutkii kokonaislukuja, niiden ominaisuuksia ja niiden välisiä suhteita. Kokonaislukujen maailma näyttää yksinkertaiselta,

Lisätiedot

Diofantoksen yhtälön ratkaisut

Diofantoksen yhtälön ratkaisut Diofantoksen yhtälön ratkaisut Matias Mäkelä Matemaattisten tieteiden tutkinto-ohjelma Oulun yliopisto Kevät 2017 Sisältö Johdanto 2 1 Suurin yhteinen tekijä 2 2 Eukleideen algoritmi 4 3 Diofantoksen yhtälön

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 6. Alkeislukuteoria 6.1 Jaollisuus Käsitellään kokonaislukujen perusominaisuuksia: erityisesti jaollisuutta Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,...

Lisätiedot

a ord 13 (a)

a ord 13 (a) JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 4, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. Etsi asteet ord p (a) luvuille a 1, 2,..., p 1 kun p = 13 ja kun p = 17. (ii) Mitkä jäännösluokat ovat primitiivisiä juuria (mod

Lisätiedot

Multiplikatiiviset funktiot

Multiplikatiiviset funktiot TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Ilona Kiiveri Multiplikatiiviset funktiot Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Toukokuu 2015 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö KIIVERI, ILONA:

Lisätiedot

Fermat n pieni lause. Heikki Pitkänen. Matematiikan kandidaatintutkielma

Fermat n pieni lause. Heikki Pitkänen. Matematiikan kandidaatintutkielma Fermat n pieni lause Heikki Pitkänen Matematiikan kandidaatintutkielma Jyväskylän yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Kevät 2009 Sisältö Johdanto 3 1. Fermat n pieni lause 3 2. Pseudoalkuluvut

Lisätiedot

ei ole muita välikuntia.

ei ole muita välikuntia. ALGEBRA II 41 Lause 4.15. F q m on polynomin x qm x hajoamiskunta kunnan F q suhteen. Todistus. Olkoon α kunnan F q m primitiivialkio. Nyt F qm =< α > muodostuu täsmälleen polynomin x qm 1 1nollakohdistajatäten

Lisätiedot

2. Eukleideen algoritmi

2. Eukleideen algoritmi 2. Eukleideen algoritmi 2.1 Suurimman yhteisen tekijän tehokas laskutapa Tässä luvussa tarkastellaan annettujen lukujen suurimman yhteisen tekijän etsimistä tehokkaalla tavalla. Erinomaisen käyttökelpoinen

Lisätiedot

R 1 = Q 2 R 2 + R 3,. (2.1) R l 2 = Q l 1 R l 1 + R l,

R 1 = Q 2 R 2 + R 3,. (2.1) R l 2 = Q l 1 R l 1 + R l, 2. Laajennettu Eukleideen algoritmi Määritelmä 2.1. Olkoot F kunta ja A, B, C, D F [x]. Sanotaan, että C jakaa A:n (tai C on A:n jakaja), jos on olemassa K F [x] siten, että A = K C; tällöin merkitään

Lisätiedot

Jäännösluokat. Alkupala Aiemmin on tullut sana jäännösluokka vastaan. Tarkastellaan

Jäännösluokat. Alkupala Aiemmin on tullut sana jäännösluokka vastaan. Tarkastellaan Jäännösluokat LUKUTEORIA JA TODIS- TAMINEN, MAA Alkupala Aiemmin on tullut sana jäännösluokka vastaan. Tarkastellaan lukujoukkoja 3k k Z =, 6, 3, 0, 3, 6, 3k + k Z =,,,,, 7, 3k + k Z =,,,,, 8, Osoita,

Lisätiedot

802354A Lukuteoria ja ryhmät Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Juha-Matti Tirilä, Antti Torvikoski, Topi Törmä

802354A Lukuteoria ja ryhmät Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Juha-Matti Tirilä, Antti Torvikoski, Topi Törmä 802354A Lukuteoria ja ryhmät Luentorunko Kevät 2014 Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Juha-Matti Tirilä, Antti Torvikoski, Topi Törmä Sisältö 1 Ekvivalenssirelaatio 3 2 Lukuteoriaa 4 2.1 Lukuteorian

Lisätiedot

Valitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia.

Valitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia. MAA11 Koe 8.4.013 5 5 1. Luvut 6 38 ja 43 4 jaetaan luvulla 17. Osoita, että tällöin jakojäännökset ovat yhtäsuuret. Paljonko tämä jakojäännös on?. a) Tutki onko 101 alkuluku. Esitä tutkimuksesi tueksi

Lisätiedot

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten Ratkaisuehdotelma Tehtävä 1 1. Etsi lukujen 4655 ja 12075 suurin yhteinen tekijä ja lausu se kyseisten lukujen lineaarikombinaationa ilman laskimen

Lisätiedot

Äärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause

Äärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause Tero Harju (2008/2010) Äärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause Merkintä X on joukon koko ( eli #X). Vapaat Abelin ryhmät Tässä kappaleessa käytetään Abelin ryhmille additiivista merkintää.

Lisätiedot

a b 1 c b n c n

a b 1 c b n c n Algebra Syksy 2007 Harjoitukset 1. Olkoon a Z. Totea, että aina a 0, 1 a, a a ja a a. 2. Olkoot a, b, c, d Z. Todista implikaatiot: a) a b ja c d ac bd, b) a b ja b c a c. 3. Olkoon a b i kaikilla i =

Lisätiedot

Liite 1. Laajennettu Eukleideen algoritmi suoraviivainen tapa

Liite 1. Laajennettu Eukleideen algoritmi suoraviivainen tapa Liite 1. Laajennettu Eukleideen algoritmi suoraviivainen tapa - johdanto - matemaattinen induktiotodistus - matriisien kertolaskun käyttömahdollisuus - käsinlaskuesimerkkejä - kaikki välivaiheet esittävä

Lisätiedot

Suurin yhteinen tekijä (s.y.t.) ja pienin yhteinen monikerta (p.y.m.)

Suurin yhteinen tekijä (s.y.t.) ja pienin yhteinen monikerta (p.y.m.) Suurin yhteinen tekijä (s.y.t.) ja pienin yhteinen monikerta (p.y.m.) LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Määritelmä, yhteinen tekijä ja suurin yhteinen tekijä: Annettujen lukujen a ja b yhteinen tekijä

Lisätiedot

2 j =

2 j = 1. Modulaariaritmetiikkaa Yksinkertaisissa salausjärjestelmissä käytettävä matematiikka on paljolti lukuteoriaan pohjautuvaa suurten lukujen modulaariaritmetiikkaa (lasketaan kokonaisluvuilla modulo n).

Lisätiedot

pdfmark=/pages, Raw=/Rotate 90 1 LUKUTEORIAA JA MUITA TYÖKALUJA SALAUKSEEN Lukujoukot Sekalaisia merkintöjä...

pdfmark=/pages, Raw=/Rotate 90 1 LUKUTEORIAA JA MUITA TYÖKALUJA SALAUKSEEN Lukujoukot Sekalaisia merkintöjä... pdfmark=/pages, Raw=/Rotate 90 Sisältö 1 LUKUTEORIAA JA MUITA TYÖKALUJA SALAUKSEEN 0-2 2 Merkintöjä 0-3 2.1 Lukujoukot................... 0-3 2.2 Sekalaisia merkintöjä.............. 0-4 2.3 Tärkeitä kaavoja................

Lisätiedot

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta. Väitelause Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta. Tässä P:tä kutsutaan oletukseksi ja Q:ta väitteeksi. Jos yllä oleva väitelause on totta, sanotaan, että P:stä

Lisätiedot

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1) Approbatur 3, demo, ratkaisut Sovitaan, että 0 ei ole luonnollinen luku. Tällöin oletusta n 0 ei tarvitse toistaa alla olevissa ratkaisuissa. Se, pidetäänkö nollaa luonnollisena lukuna vai ei, vaihtelee

Lisätiedot

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa. Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa. Vastaus 2. Vertaillaan

Lisätiedot

Lukuteoria. Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa)

Lukuteoria. Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa) Lukuteoria Lukuteoria on eräs vanhimmista matematiikan aloista. On sanottu, että siinä missä matematiikka on tieteiden kuningatar, on lukuteoria matematiikan kuningatar. Perehdymme seuraavassa luonnollisten

Lisätiedot

Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?

Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Vastaus

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jussi Tervaniemi. Primitiiviset juuret

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jussi Tervaniemi. Primitiiviset juuret TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Jussi Tervaniemi Primitiiviset juuret Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Heinäkuu 2006 Sisältö Johdanto 3 1 Lukuteorian peruskäsitteitä

Lisätiedot

4.3. Matemaattinen induktio

4.3. Matemaattinen induktio 4.3. Matemaattinen induktio Matemaattinen induktio: Deduktion laji Soveltuu, kun ominaisuus on osoitettava olevan voimassa luonnollisilla luvuilla. Suppea muoto P(n) : Ominaisuus, joka joka riippuu luvusta

Lisätiedot

Rationaaliluvun desimaaliesitys algebrallisesta ja lukuteoreettisesta näkökulmasta

Rationaaliluvun desimaaliesitys algebrallisesta ja lukuteoreettisesta näkökulmasta TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Liisa Lampinen Rationaaliluvun desimaaliesitys algebrallisesta ja lukuteoreettisesta näkökulmasta Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Kesäkuu 2016 Tampereen

Lisätiedot

H = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b.

H = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b. 10. Kunnat ja kokonaisalueet Määritelmä 10.1. Olkoon K rengas, jossa on ainakin kaksi alkiota. Jos kaikki renkaan K nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, niin K on jakorengas. Kommutatiivinen jakorengas

Lisätiedot

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät 3. Ryhmät Monoidia rikkaampi algebrallinen struktuuri on ryhmä: Määritelmä (3.1) Olkoon joukon G laskutoimitus. Joukko G varustettuna tällä laskutoimituksella on ryhmä, jos laskutoimitus on assosiatiivinen,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 1 Joukko-oppia Matematiikassa joukko on mikä tahansa kokoelma objekteja. Esimerkiksi joukkoa A, jonka jäseniä ovat numerot 1, 2 ja 5 merkitään A = {1, 2, 5}. Joukon

Lisätiedot

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara Kuvauksista ja relaatioista Jonna Makkonen Ilari Vallivaara 20. lokakuuta 2004 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Kuvauksista 3 3 Relaatioista 8 Lähdeluettelo 12 1 1 Esipuhe Joukot ja relaatiot ovat periaatteessa äärimmäisen

Lisätiedot

HN = {hn h H, n N} on G:n aliryhmä.

HN = {hn h H, n N} on G:n aliryhmä. Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8, 23.27.3.2009 5 sivua Rami Luisto 1. Osoita, että kullakin n N + lukujen n 5 ja n viimeiset numerot kymmenkantaisessa

Lisätiedot

RSA-salausmenetelmä LuK-tutkielma Tapani Sipola Op. nro Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2017

RSA-salausmenetelmä LuK-tutkielma Tapani Sipola Op. nro Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2017 RSA-salausmenetelmä LuK-tutkielma Tapani Sipola Op. nro. 1976269 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2017 Sisältö Johdanto 2 1 Salausmenetelmien yleisiä periaatteita 3 2 Määritelmiä ja

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jarmo Niemelä. Primitiivisistä juurista ja. alkuluokkaryhmistä

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jarmo Niemelä. Primitiivisistä juurista ja. alkuluokkaryhmistä TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Jarmo Niemelä Primitiivisistä juurista ja alkuluokkaryhmistä Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Marraskuu 2000 2 TAMPEREEN YLIOPISTO

Lisätiedot

Ensimmäinen induktioperiaate

Ensimmäinen induktioperiaate Ensimmäinen induktioperiaate Olkoon P(n) luonnollisilla luvuilla määritelty predikaatti. (P(n) voidaan lukea luvulla n on ominaisuus P.) Todistettava, että P(n) on tosi jokaisella n N. ( Kaikilla luonnollisilla

Lisätiedot

Ensimmäinen induktioperiaate

Ensimmäinen induktioperiaate 1 Ensimmäinen induktioperiaate Olkoon P(n) luonnollisilla luvuilla määritelty predikaatti. (P(n) voidaan lukea luvulla n on ominaisuus P.) Todistettava, että P(n) on tosi jokaisella n N. ( Kaikilla luonnollisilla

Lisätiedot

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Tenttiin valmentavia harjoituksia Tenttiin valmentavia harjoituksia Alla olevissa harjoituksissa suluissa oleva sivunumero viittaa Juha Partasen kurssimonisteen siihen sivuun, jolta löytyy apua tehtävän ratkaisuun. Funktiot Harjoitus.

Lisätiedot

Esimerkki A1. Jaetaan ryhmä G = Z 17 H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}.

Esimerkki A1. Jaetaan ryhmä G = Z 17 H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}. Jaetaan ryhmä G = Z 17 n H = 4 sivuluokkiin. Ratkaisu: Koska 17 on alkuluku, #G = 16, alkiona jäännösluokat a, a = 1, 2,..., 16. Määrätään ensin n H alkiot: H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4

Lisätiedot

Johdatus matematiikkaan

Johdatus matematiikkaan Johdatus matematiikkaan Luento 8 Mikko Salo 13.9.2017 Sisältö 1. Kertausta Kurssin suorittaminen Kurssi suoritetaan lopputentillä (20.9. tai 4.10.). Arvostelu hyväksytty/hylätty. Tentissä on aikaa 4 h,

Lisätiedot

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! MAA11 Koe.4.014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Osa 4: Modulaariaritmetiikka Riikka Kangaslampi 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Modulaariaritmetiikka Jakoyhtälö Määritelmä 1 Luku

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 2014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,

Lisätiedot

n (n 1) avainten vaihtoa. Miljoonalle käyttäjälle avainten vaihtoja tarvittaisiin

n (n 1) avainten vaihtoa. Miljoonalle käyttäjälle avainten vaihtoja tarvittaisiin 3. RSA Salausjärjestelmien käytön perusongelma oli pitkään seuraava: Kun Liisa ja Pentti haluavat vaihtaa salakirjoitettuja viestejä keskenään ja jos heidän käyttämänsä salausmenetelmä on symmetrinen,

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,

Lisätiedot

kaikille a R. 1 (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, 2 a(b + c) = ab + ac ja (b + c)a = ba + ca kaikilla a, b, c R, ja

kaikille a R. 1 (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, 2 a(b + c) = ab + ac ja (b + c)a = ba + ca kaikilla a, b, c R, ja Renkaat Tarkastelemme seuraavaksi rakenteita, joissa on määritelty kaksi binääristä assosiatiivista laskutoimitusta, joista toinen on kommutatiivinen. Vaadimme muuten samat ominaisuudet kuin kokonaisluvuilta,

Lisätiedot

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm Edvard Fagerholm 1 Määritelmiä Määritelmä 1 Ryhmä G on syklinen, jos a G s.e. G = a. Määritelmä 2 Olkoon G ryhmä. Tällöin alkion a G kertaluku ord(a) on pienin luku n N \ {0}, jolla a n = 1. Jos lukua

Lisätiedot

Täydelliset totienttiluvut

Täydelliset totienttiluvut TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Tuukka Hyvärinen Täydelliset totienttiluvut Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Toukokuu 2015 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö HYVÄRINEN,

Lisätiedot

Juuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus K1. a) 72 = 2 36 = 2 2 18 = 2 2 2 9 = 2 2 2 3 3 = 2 3 3 2 252 = 2 126 = 2 2 63 = 2 2 3 21 = 2 2 3 3 7 = 2 2 3 2 7 syt(72, 252) = 2 2 3 2 = 36 b) 252 = 72 3 + 36 72 = 36 2 syt(72, 252) = 36 c) pym(72,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

Induktio, jonot ja summat

Induktio, jonot ja summat Induktio, jonot ja summat Matemaattinen induktio on erittäin hyödyllinen todistusmenetelmä, jota sovelletaan laajasti. Sitä verrataan usein dominoefektiin eli ketjureaktioon, jossa ensimmäisen dominopalikka

Lisätiedot

= 3 = 1. Induktioaskel. Induktio-oletus: Tehtävän summakaava pätee jollakin luonnollisella luvulla n 1. Induktioväite: n+1

= 3 = 1. Induktioaskel. Induktio-oletus: Tehtävän summakaava pätee jollakin luonnollisella luvulla n 1. Induktioväite: n+1 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka tutuksi Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia 4-810 1 Osoita induktiolla, että luku 15 jakaa luvun 4 n 1 aina, kun n Z + Todistus Tarkastellaan ensin väitettä

Lisätiedot

ALKULUVUISTA (mod 6)

ALKULUVUISTA (mod 6) Oulun Yliopisto Kandidaatintutkielma ALKULUVUISTA (mod 6) Marko Moilanen Opiskelijanro: 1681871 17. joulukuuta 2014 Sisältö 1 Johdanto 2 1.1 Tutkielman sisältö........................ 2 1.2 Alkulukujen

Lisätiedot

Törmäyskurssi kilpailulukuteoriaan pienin välttämätön oppimäärä

Törmäyskurssi kilpailulukuteoriaan pienin välttämätön oppimäärä Törmäyskurssi kilpailulukuteoriaan pienin välttämätön oppimäärä Anne-Maria Ernvall-Hytönen 14. tammikuuta 2011 Sisältö 1 Jaollisuus, alkuluvut, ynnä muut perustavanlaatuiset asiat 2 1.1 Lukujen tekijöiden

Lisätiedot

Neljän alkion kunta, solitaire-peli ja

Neljän alkion kunta, solitaire-peli ja Neljän alkion kunta, solitaire-peli ja taikaneliöt Kalle Ranto ja Petri Rosendahl Matematiikan laitos, Turun yliopisto Nykyisissä tietoliikennesovelluksissa käytetään paljon tekniikoita, jotka perustuvat

Lisätiedot

1. Esitä rekursiivinen määritelmä lukujonolle

1. Esitä rekursiivinen määritelmä lukujonolle Matematiikan laitos Johdatus Diskrettiin Matematiikkaan Harjoitus 4 24.11.2011 Ratkaisuehdotuksia Aleksandr Pasharin 1. Esitä rekursiivinen määritelmä lukujonolle (a) f(n) = (2 0, 2 1, 2 2, 2 3, 2 4,...)

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Osa : Relaatiot ja funktiot Riikka Kangaslampi 017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Relaatiot Relaatio Määritelmä 1 Relaatio joukosta A

Lisätiedot

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien

Lisätiedot

Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo

Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo 1. a) Laadi lauseen A (B A) totuustaulu. b) Millä lauseiden A ja B totuusarvoilla a-kohdan lause on tosi? c) Suomenna a-kohdan lause, kun lause A on olen vihainen ja

Lisätiedot

Alkulukujen harmoninen sarja

Alkulukujen harmoninen sarja Alkulukujen harmoninen sarja LuK-tutkielma Markus Horneman Oiskelijanumero:2434548 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun ylioisto Syksy 207 Sisältö Johdanto 2 Hyödyllisiä tuloksia ja määritelmiä 3. Alkuluvuista............................

Lisätiedot

Koodausteoria, Kesä 2014

Koodausteoria, Kesä 2014 Koodausteoria, Kesä 2014 Topi Törmä Matemaattisten tieteiden laitos 3.5 Reedin-Mullerin koodit Olkoon tässä kappaleessa F = F2 = Z2 ja n = 2 m. Määritellään avaruuteen F n kertolasku koordinaateittain:

Lisätiedot

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus matemaattiseen päättelyyn Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko N = {1, 2, 3,...} ja kokonaislukujen

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9 Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9 Tuntitehtävät 9-10 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 13-14 loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 11-12 tarkastetaan loppuviikon

Lisätiedot

Lyhyt johdatus alkeelliseen lukuteoriaan. Esa V. Vesalainen

Lyhyt johdatus alkeelliseen lukuteoriaan. Esa V. Vesalainen yhyt johdatus alkeelliseen lukuteoriaan Esa V. Vesalainen Sisällysluettelo 1 Aritmetiikan peruslause 0 Jakoyhtälö.................................. 0 Jaollisuus.................................. 0 Alkuluvut..................................

Lisätiedot

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta: MATP00 Johdatus matematiikkaan Ylimääräisten tehtävien ratkaisuehdotuksia. Osoita, että 00 002 < 000 000. Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa. Lähdetään sieventämään epäyhtälön

Lisätiedot

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite). Yhtäpitävyys Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite). Toisaalta ollaan osoitettu, että n 2 on parillinen (oletus) n on parillinen (väite). Nämä kaksi väitelausetta

Lisätiedot

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) 31.1.-4.2.2011 OT 1. Määritellään kokonaisluvuille laskutoimitus n m = n + m + 5. Osoita, että (Z, ) on ryhmä.

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,

Lisätiedot

c) 22a 21b x + a 2 3a x 1 = a,

c) 22a 21b x + a 2 3a x 1 = a, Tehtäviä on kahdella sivulla; kuusi ensimmäistä tehtävää on monivalintatehtäviä, joissa on 0 4 oikeata vastausta. 1. Lukion A ja lukion B oppilasmäärien suhde oli a/b vuoden 2017 lopussa. Vuoden 2017 aikana

Lisätiedot

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Jaollisuus à. Tekijöihin jako Kerrataan aluksi muutamia merkintöjä: on luonnollisten lukujen joukko, on kokonaislukujen

Lisätiedot

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO 8038A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 016 Sisältö 1 Irrationaaliluvuista Antiikin lukuja 6.1 Kolmio- neliö- ja tetraedriluvut...................

Lisätiedot

j(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1)

j(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1) MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Tentti ja välikokeiden uusinta 10.11.015 Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot! Laskimia tai taulukoita ei saa käyttää tässä kokeessa!

Lisätiedot

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos: 8 Kanta Tässä luvussa tarkastellaan aliavaruuden virittäjävektoreita, jotka muodostavat lineaarisesti riippumattoman jonon. Merkintöjen helpottamiseksi oletetaan luvussa koko ajan, että W on vektoreiden

Lisätiedot

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III 802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 LUKUTEORIA 1 / 77 Irrationaaliluvuista Määritelmä 1 Luku α C \ Q on

Lisätiedot

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 2. Eukleideen algoritmi à 2.1 Suurimman yhteisen tekijän tehokas laskutapa Tässä luvussa tarkastelemme annettujen

Lisätiedot

d Z + 17 Viimeksi muutettu

d Z + 17 Viimeksi muutettu 5. Diffien ja Hellmanin avaintenvaihto Miten on mahdollista välittää salatun viestin avaamiseen tarkoitettu avain Internetin kaltaisen avoimen liikennöintiväylän kautta? Kuka tahansahan voi (ainakin periaatteessa)

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,

Lisätiedot

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx x x x x x x x x Matematiikan johdantokurssi, syksy 08 Harjoitus, ratkaisuista Hanoin tornit -ongelma: Tarkastellaan kolmea pylvästä A, B ja C, joihin voidaan pinota erikokoisia renkaita Lähtötilanteessa

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Ville-Matti Erkintalo. Lukuteoria ja RSA

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Ville-Matti Erkintalo. Lukuteoria ja RSA TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Ville-Matti Erkintalo Lukuteoria ja RSA Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Maaliskuu 2008 Tampereen yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Lisätiedot