SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys"

Transkriptio

1 SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, , Silja Symphony 1

2 SUKUPUOLTEN VÄLISET PALKKAEROT Palkkaeroja voidaan tarkastella esimerkiksi: Vertaamalla kaikkien nais- ja miespalkansaajien keskiansioita, jolloin mukana tarkastelussa ovat kaikki toimialat ja tehtävät tai Toimialan sisällä tarkastelemalla naisten ja miesten palkkoja palkkaryhmittäin tai Saman työnantajan palveluksessa samaa ja yhtä vaativaa työtä tekevien työntekijöiden palkkoja Naisten ja miesten keskiansioiden välinen ero on Suomessa noin 20 % miesten eduksi. Tähän eroon keskeisin syy on naisten ja miesten työskentely eri sektoreilla yksityinen julkinen sektori, eri toimialoilla teollisuus palvelualat ja eri tehtävissä Tarkasteltaessa toimialan sisällä palkkaryhmittäin palkkoja tai saman työnantajan palveluksessa olevia samaa ja yhtä vaativaa työtä tekevien työntekijöiden palkkoja, erot naisten ja miesten palkkojen välillä ovat hyvin pienet 2

3 Miesten ja naisten palkkaero, %, vuonna 2005 Slovakia Estonia* Germany United Kingdom Finland* Czech Republic Austria Netherlands Latvia Denmark* Norway Bulgaria Sweden Lithuania EU (25 countries) Luxembourg Romania Spain France Hungary Poland Ireland Greece Slovenia Italy* Belgium Portugal* Malta Lähde: EUROSTAT *tieto vuodelta

4 Naisten keskiansiot (%) miesten keskiansioista, kaikki palkansaajat 90 % Ruotsi Norja Suomi 85 % 80 % 75 % 70 % Lähde: EK 4

5 Miesten ja naisten välinen keskimääräinen palkkaero? Saman yrityksen samoissa tehtävissä 100 % 90 % 1,8 % 2,1 % 13,2 % 8,9 % 5,9 % 13,2 % 9,2 % 80 % 70 % Työntekijät Tekniset- ja konttorioimihenkilöt 25,3 % 60 % Ero 50 % 89,0 % 81,0 % 40 % 30 % 20 % 85,0 % Ero, jonka syy ei selviä palkktilastoista. Pienenee ammattiluokituksen tarkentuessa Ero, joka johtuu siitä, että naiset ja miehet tekevät palkkatilastoluokitusten mukaan eri työtä 65,4 % 10 % Paljonko naisten keskiansio on miesten keskiansiosta 0 % Metalli- ja elektroniikkateollisuus Paperiteollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Paperiteollisuus Lähde: EK 5

6 PALKKAEROJEN SYITÄ Segregaatio Työmarkkinoiden sektorit ja toimialat sekä yrityksissäkin tehtävät ovat voimakkaasti jakautuneet sukupuolen mukaan Koulutusvalinnat ovat keskeinen syy työmarkkinoiden jakautumiselle Eri sektoreilla ja toimialoilla on erilainen palkanmaksukyky (toimintaympäristö ja rahoituspohjat erilaisia) Historialliset syyt, rämettyneet palkkausjärjestelmät Erot työtuntimäärissä, työajoissa (päivätyö-vuorotyö, sunnuntaityö), ylitöiden määrissä, palkkaustavoissa Palkkasyrjintä 6

7 Naisten osuus, %, ammattikorkeakouluopiskelijat ja suoritetut tutkinnot, 2005 Palvelualojen koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Suoritetut tutkinnot Tekniikan koulutus Uudet opiskelijat Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Lähde: Tilastokeskus 7

8 Naisten osuus, %, yliopisto-opiskelijat ja suoritetut tutkinnot, 2005 Palvelualojen koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Tekniikan koulutus Suoritetut tutkinnot Uudet opiskelijat 4) Luonnontieteellinen koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Lähde: Tilastokeskus 8

9 Naisten osuus kemianteollisuudessa vuonna 2005 Työntekijät 24 % Tekniset- ja konttoritoimihenkilöt 56 % Ylemmät toimihenkilöt 40 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: EK 9

10 Naisten keskiarvo miesten keskiarvosta eräiden palkkaan vaikuttavien työpanosta ja työkokemusta kuvaavien muuttujien osalta kemianteollisuuden teknisillä- ja konttoritoimihenkilöillä vuonna % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % Ylityö 37 % Vuorotyö 20 % Saäännöllinen viikkotyöaika 98 % Työsuhteen kesto 98 % Ikä 97 % Lähde: EK 10

11 PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSEN HISTORIA 1980-luvun alussa työmarkkinakeskusjärjestöt ryhtyivät pohtimaan toimihenkilöiden palkkausjärjestelmien uudistamistarpeita Vuonna 1990 maininta keskusjärjestöjen toimihenkilösopimuksiin palkkausjärjestelmän uudistamistyöstä Palkkausjärjestelmien kehitysprojektit keskusjärjestöjen välillä Tepake, Ypake, vuonna alakohtaiset toimihenkilösopimukset kemianteollisuuteen; tekniset toimihenkilöt (miesvaltainen ryhmä) ja teollisuustoimihenkilöt (naisvaltainen ryhmä), kaksi eri työehtosopimusta, kaksi eri palkkausjärjestelmää Palkkausjärjestelmien yhdistämisen tausta: 1) teknisten ja teollisuustoimihenkilöiden työn sisällöt olivat lähentyneet toisiaan mm. tietotekniikan kehittymisen ansiosta, 2) vanhat palkkausjärjestelmät rämettyneet mm. nimike ja vakanssi takasivat tietyn palkan, ei tehtävän vaativuus tai henkilön pätevyys, 3) tarve vähentää sovellettavien työehtosopimusten määrää, 4) toimihenkilöjärjestöjen yhdistymishanke 11

12 AIKATAULU PALKKAUSJÄRJESTELMIEN YHDISTÄMISELLE I - Uudet palkkausjärjestelmät käyttöön , vanhat palkkausjärjestelmät korvattiin uudella tammikuun loppuun 1997 mennessä Sama palkkausjärjestelmä kaikilla toimihenkilöillä, kuitenkin vielä eri palkkataulukot ja eri työehtosopimukset II Työehtosopimukset yhdistettiin kemianteollisuuden toimihenkilösopimukseksi III Samoja palkkataulukoita ryhdyttiin soveltamaan kaikkiin toimihenkilöihin Uusi palkkausjärjestelmä Yksi työehtosopimus Yhtenäiset palkkataulukot

13 PALKKAUSJÄRJESTELMÄN PALKKALUKUJEN KEHITYS teollisuustoimihenkilöiden taulukkopalkat 94% teknisten palkoista, HEKO minimi teollisuustoimihenkilöillä 3% ja 5 % (yritys), teknisillä 3 % ja 7 % (yritys) Kemianteollisuuden työehtosopimusosapuolet sopivat tietyn aikavälin, joka kuluessa ryhmien välinen taulukkopalkkojen ero tuli olla 0 %, siirtymäajan hyväksyi myös tasa-arvovaltuutettu taulukkopalkkojen ero oli 97 % taulukkopalkoissa eikä yrityskohtaisessa HEKO:ssa eroa HEKO-minimi 4 % Palkkaerot palkkaryhmissä ovat jatkaneet pienenemistään uudistuksen jälkeenkin Mitä uudistus maksoi? 2 3 %, tosin yrityskohtaisesti saattoivat kustannukset vaihdella jonkin verran, riippuen mm. teollisuustoimihenkilöiden määrästä järjestelmän toimivuutta on pyritty ohjaamaan myös uudistuksen jälkeenkin liittoerillä/tasa-arvoerillä. 13

14 Naisten keskimääräinen peruskuukausipalkka miesten palkasta kemianteollisuuden teknisilläja konttoritoimihenkilöillä vaativuusluokittain 100 % % 98 % 95 % 94 % 92 % 92 % 93 % 90 % 89 % 88 % 88 % 89 % 87 % 85 % 85 % 80 % 75 % TVL 2 TVL 3 TVL 4 TVL 5 TVL 6 TVL 7 Lähde: EK 14

15 Peruskuukausipalkan muutos teknisillä- ja konttoritoimihenkilöillä kemianteollisuudessa 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % -1,0 % Miehet Naiset Lähde: EK 15

16 Kemianteollisuuden toimihenkilöiden TVL-jakautuma vuosina 1998 ja 2005 (joulukuu), naiset % Lähde: EK:n palkkatilasto TVL1 TVL2 TVL3 TVL4 TVL5 TVL6 TVL7 TVL8 16

17 Naisten osuus teknisistä- ja konttoritoimihenkilöistä sekä kaikien teknisten- ja konttoritoimihenkilöiden määrä kemianteollisuudessa vuonna 2005 Lkm Tekniset- ja konttoritoimihenkilöt yhteensä, lkm Naisten osuus, % Tehtävän vaativuusluokka 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Naisten osuus Lähde: EK 17

18 Kemianteollisuuden toimihenkilötehtävien vaativuus Kemianteollisuuden toimihenkilön palkan muodostuminen Palvelusvuosilisä euroa/kk Henkilökohtainen palkka Henkilökohtainen palkanosa min. 4 % / henk. (0,5 v.) min. 7 % / yritys Tehtäväkohtainen palkanosa (vaativuusluokat 1-8) 18

19 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Palkkausjärjestelmä vaatii jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä Palkkauksen tulee perustua läpinäkyvään ja avoimeen palkkausjärjestelmään Palkkauksen lähtökohtana tulisi jatkossakin olla periaate, jonka mukaan vaativammasta työstä maksetaan parempaa palkkaa ja saman vaativuustason työssä paremmasta työsuorituksesta ja pätevyydestä maksetaan parempaa palkkaa. Toimihenkilöiden ja työnantajien tulee tuntea vaativuuden ja pätevyyden arviointiin käytetyn järjestelmän perusteet, tulokset ja palkkaukselliset vaikutukset, mikä voi edellyttää myös koulutusta Palkkausjärjestelmän yritystason soveltajat ovat keskeisessä asemassa, kun halutaan varmistaa palkkauksen toimivuus. Soveltajia ovat ainakin; - Yritysjohto - Linjajohto ja esimiehet, - Henkilöstöhallinto, - Luottamusmiehet 19

Erään palkkausjärjestelmäuudistuksen kuvaus. 22.1.2009 Niilo Hakonen asiantuntija

Erään palkkausjärjestelmäuudistuksen kuvaus. 22.1.2009 Niilo Hakonen asiantuntija Erään palkkausjärjestelmäuudistuksen kuvaus 22.1.2009 Niilo Hakonen asiantuntija Teollisuuden toimihenkilöiden palkkausjärjestelmien uudistaminen Suomessa 1956 Vanha tehtävänimikkeisiin perustuva teknisten

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Erasmus liikkuvuus Suomesta Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitos Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kokous 28.9.2016

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Tilastokeskuksen väestöennusteet Tilastokeskuksen väestöennusteet Kymppi-Moni hankkeen 2. työpaja Markus Rapo, Väestö- ja kuolemansyytilastot Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa Miksi ennusteita laaditaan Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? 28.5.2014 1 Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? Lieksan Puuakatemia seminaari Puun käytön laaja-alaistaminen Janne Monni, vtj, Iivari Mononen Oy 20.-21.5.2014 Lieksa 28.5.2014 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia. Ilmailijan lääketiede Uudet medikaalivaatimukset Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Fit to fly? Lääketieteellinen

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi

Lisätiedot

Ajankohtaista Fingridistä

Ajankohtaista Fingridistä 1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima

Lisätiedot

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö U 53/2016 vp - valtioneuvoston u- jatkokirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) maa- ja

Lisätiedot

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut - muuttajat ja muutoksen haasteet 4.12.2015 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö U 53/2016 vp - valtioneuvoston U- jatkokirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Ympäristövaliokunta

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi ja

Broilereiden hyvinvointi ja Broilereiden hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus Riitta Maijala Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Vierasainevalvontaohjelma (96/23) Toteutetaan vierasainedirektiivin

Lisätiedot

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia IP/11/488 Bryssel 19. huhtikuuta 2011 EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia EU-maat ovat viime vuosikymmenen aikana kehittäneet koulutusjärjestelmiään keskeisillä

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Mistä hyvinvointi ja erityisesti sen kokemus tulee? Palveluista: 20% Väestötasolla terveydestä terveydenhuollosta

Lisätiedot

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009 Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU = OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA 1. Mihin ostovoimapariteetteja

Lisätiedot

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto ISS Suomessa ja maailmalla Maailmalla Perustettu 1901 Tanskassa Toimimme 53 maassa Työllistämme 534

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen EU Participant Report feedback 2015-2016 Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen 1) Tilastollisen tarkastelun taustoja: Vertailua edelliseen raportoituun sopimuskauteen ei tehty, koska 2014-datan osalta vielä

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2 Suomen

Lisätiedot

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä Argumenta seminaari Tampereen teknillinen yliopisto 17.2.2012 KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä www.tut.fi/cadwes CADWES Capacity Development

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista. 1 MMM/R0/MY 22.3.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta RAHOITUSOIKAISUISTA Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT LSKIVT METLLISS J KOKO TEOLLISUUDESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa Jyväskylä 19.6.2012 Keski-Suomen Energiatoimisto Jyväskylä Innovation Oy 1 European Smart Metering Landscape report 2012 Älykkään energiamittauksen tilanne EU27+Norja

Lisätiedot

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien

Lisätiedot

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti heikki.ervasti@utu.fi Lähtökohdat Käänne työllisyyspolitiikassa 1990-luvulla Painopiste työvoiman tarjonnassa Rakenteellisen työttömyyden

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Metsien hiilinielujen

Metsien hiilinielujen Metsien iilinielujen vertailutasojärjestelmän vaikutus Euroopan unionin metsäsektorille Laturi Jani, Lintunen Jussi & Uusivuori Jussi Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Taustaa Durbanin ilmastoneuvotteluissa

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Matti Tuomala STN Vuosiseminaari 14022017 Helsinki 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Globalisaatio ja ulkomaankauppa:

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020 Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020 Päijät-Hämeen viljaklusterin sadonkorjuujuhla Lahti 17.10.2012 Martti Patjas MMM, tukipolitiikkayksikkö 1 Esityksen sisältö Maatalouden tukijärjestelmien

Lisätiedot

Erasmus+ KA1 Liikkuvuus- apurahat korkeakouluille 10.6.2014

Erasmus+ KA1 Liikkuvuus- apurahat korkeakouluille 10.6.2014 Erasmus+ KA1 Liikkuvuus- apurahat korkeakouluille 10.6.2014 Yleistä ja ajankohtaista missä mennään? Päätökset 2014-2015 liikkuvuustuesta lähetetty korkeakouluille Lopullisia NA-HEI sopimuspohjia vielä

Lisätiedot

Uudistuksia työttömyysturvassa - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen

Uudistuksia työttömyysturvassa - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen Uudistuksia työttömyysturvassa - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen 30.11.2015 Mauri Kotamäki Taloustieteellinen yhdistys Sisältö 1. Johdanto 2. Taustoittavaa

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

CAP2020 - tilannekatsaus

CAP2020 - tilannekatsaus CAP2020 - tilannekatsaus VYR vilja- ja öljykasvipäivä 2013 Ylijohtaja Veli-Pekka Talvela MMM / Ruokaosasto / Markkinayksikkö 31.1.2013 1 VALTIOSIHTEERI Risto Artjoki ERITYISAVUSTAJA Tiina Rytilä MINISTERI

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski 21.9.2006

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski 21.9.2006 Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta Juha Ylä-Jääski 21.9.26 Teknologiateollisuus - Suomen tärkein elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 66 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

KVS2008. Pertti Kuronen

KVS2008. Pertti Kuronen Pertti Kuronen 15.3.2007 1 Pertti Kuronen 15.3.2007 Tariffirakenne ja alustava hintataso KVS2005 toteutuminen KVS2008 lähtökohdat tariffirakenne alustava hintataso alustavat yksikköhinnat 2 Pertti Kuronen

Lisätiedot

verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy

verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy 33 maata mukana, Funet mukana alusta asti * Austria (ACONet) * Belgium (BELNET) * Bulgaria (BREN) * Croatia (CARNet) * Cyprus (CYNET) * Czech Republic (CESNET)

Lisätiedot

Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet

Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet Kyösti Orre 13.12.2011 Yritysten logistiset tarpeet EK Rautateiden merkitys Asiakasnäkökulmia rautateiden käytöstä

Lisätiedot

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Ekonomisti Antti Aarnio, STTK Asiantuntija Niilo Hakonen, EK 13.3.2008 1 Esimerkki: Rahoitusalan palkkakeskustelumalli Sopimuskausi 1.6.2007-31.5.2011

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 9.-10.10.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 9.-10.10.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 9.-10.10.2013 Jorma Mikkonen YMPÄRISTÖMARKKINAT SUOMESSA ü ü ü Yhdyskuntajätteiden osuus materiaalivirrasta

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista IP/08/1144 Bryssel 15. heinäkuuta 2008 Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista Ulkomaisessa verkossa vierailevien

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo. arvo yliopistoissa ja tutkijanuralla

Sukupuolten tasa-arvo. arvo yliopistoissa ja tutkijanuralla Sukupuolten tasa-arvo arvo yliopistoissa ja tutkijanuralla VTT Liisa Husu liisa.husu@hanken.fi Hanken, Svenska Handelshögskolan Företagsledning och organisation Seminaari naiset fysikaalisissa ja matemaattisissa

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys 1 Metalliteollisuuden palkkakehitys Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin sekä Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

SAS ja R yhteiskäyttö

SAS ja R yhteiskäyttö Maria Valaste Kela & Helsingin yliopisto 24.5.2012 SAS Technical Club Sisällys 1 2 3 Tunnuslukuja (R) Hierarkkinen ryhmittely Kuva 4 Aineiston luominen Moni-imputointi R:ssä Tulosten yhdistäminen institution-logo-filen

Lisätiedot

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Maksujärjestelmäsimulaattori 10.12.2013 Tatu Laine Sisältö Maksutapahtuma maksujärjestelmässä BoF-PSS2 simulaattorin historia Maksujärjestelmän simulointi Kysymyksiä, joihin maksujärjestelmäsimulaattori

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Pankkisektori Suomessa

Pankkisektori Suomessa Pankkisektori Suomessa 18.9.2015 Pauli Kariniemi Talousvaliokunnan kuuleminen Rahoitusmarkkinaosasto/Pankki- ja rahoitusyksikkö Sisältö Tilannekuva Sääntelyn ajankohtaiskatsaus Mitä tavoitellaan? Mitä

Lisätiedot

Mielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet

Mielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet Mielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet Kristian Wahlbeck Senior Technical Officer WHO Regional Office for Europe Mental Health Programme tutkimusprofessori, THL kristian.wahlbeck@thl.fi 1 Mielenterveyspalveluiden

Lisätiedot

Erasmus+ KA103 eurooppalaisen liikkuvuuden ajankohtaista Anni Kallio, Sofia Lähdeniemi, Heidi Reese

Erasmus+ KA103 eurooppalaisen liikkuvuuden ajankohtaista Anni Kallio, Sofia Lähdeniemi, Heidi Reese Erasmus+ KA103 eurooppalaisen liikkuvuuden ajankohtaista 17.3.2016 Anni Kallio, Sofia Lähdeniemi, Heidi Reese KA103 Sopimuskausi 2014-2015 Loppuraportointi 2014-15 Loppuraporttien käsittely on kestänyt!

Lisätiedot

CAP2020 - tilannekatsaus

CAP2020 - tilannekatsaus CAP2020 - tilannekatsaus Kari Valonen MMM/MAO/EU-yksikkö 8.6.2012 1 Keskeiset neuvottelukysymykset Suorien tukien jako jäsenmaiden välillä Siirtyminen kohti alueellista tasatukea jäsenvaltioissa Viherryttäminen

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi KOTA seminaari 12.9.2012 Ari Leppälahti Esityksen sisältö Taustaa ja yleistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoinnista Menetelmistä Esimerkkejä

Lisätiedot