Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Transkriptio

1 Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1

2 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot (mmm, hmm) tauotus äänen voimakkuus äänen väri, sävy 2

3 Proksemiikka Kehollinen etäisyys viestintätilanteissa Kulttuurille tyypillinen tilannesidonnainen neutraali (ns. tunnusmerkitön, engl. unmarked), etäisyys josta poikkeavalle etäisyydelle (tunnusmerkkinen etäisyys, marked) pyritään viestintätilanteessa etsimään tilanteen perusteella tulkinta ( merkitys ). 3

4 Kinemiikka käsien, kasvojen ja vartalon eleet kulttuuriset erot kinemiikassa opittava vieraan kielen opetuksen osa? kieltä vai kulttuuria? (> kielen ja ei-kielen rajat?) 4

5 Kielikyky Mitä kielen L osaaminen on? reaalinen tieto maailmasta versus kieli tietotaito kielestä L, esim. hyväksyttävyyden arviointi (kieliopillisuus /epäkieliopillisuus) sosiaalinen tietotaito, kielen käyttö erilaisissa tilanteissa (sosiaalinen kompetenssi) Kieli on avoin, luova ilmiö 5

6 Onko kielikyvyssä eroja yksilöiden Sanasemantiikka Kielen eri genret välillä? Ovatko ne oleellisia? Kielen ydin? sanasto, kielioppi, semanttiset distinktiot, käyttökontekstit 6

7 Kieliopillisuuden arviointi Sanomalehdissä on paljon mainoksia. Kouteissa tipastellaan niippaisesti. Vihreät värittömät ajatukset nukkuvat raivokkaasti. *Pyöräilijä kaatuilevat helposti talvesta. *Virtti tipastelevat. Kielen tutkimuksessa joudutaan nojautumaan introspektioon, ns. kieliintuitio. 7

8 Mihin kieliopillisuuden arviointi perustuu? 1) Sisäinen kielioppi (vrt. sis. moraalikoodi) [I-Language, Noam Chomsky] 2) Kieli on sosiaalinen instituutio, joissa puhuja jäsenenä a) Selvät tapaukset Matti juo piimää b) Tilanne (merkitys) vaikuttaa kieliopillisuuden arviointiin?jos menet ja tulette tänään, se kyllä onnistuu. (Taustalla yleisempi kysymys sosiaalisten sääntöjen luonteesta ja suhteesta ihmisen käyttäytymiseen.) 8

9 Kielitieteen osa-alueet kieliteknologia kielioppiteoria soveltavat alueet psykolingvistiikka sosiolingvistiikka neurolingvistiikka 9

10 Kielioppiteoria kielioppiteoria = yleinen kielitiede suppeassa merkityksessä; yleiskielitieteellinen tutkimus Yleinen teoria ihmiskielen rakenteesta typologia, kielelliset universaalit Kielten rakenteen tieteellinen kuvaus (teoriat ja tutkimusmetodit) Kielen alkuperä, kielen universaalit, kielen funktiot, kielellisen merkityksen luonne 10

11 KIELIOPPI-käsitteen eri merkityksiä 1) vieraan kielen tai äidinkielen rakenteen oppikirja 2) yleiskieltä standardisoiva käsikirja, ohjeisto ( kulttuuriprojekti ) 3) tietyn kielen (tai yleensä ihmiskielen) rakennetta kuvaava systemaattinen tieteellinen esitys (hyvin eri tyyppisiä, eri tavoitteet) 4) tiettyyn kieleen kuuluvat käyttöperiaatteet 11

12 Sosiolingvistiikka Kieli varioi: sanasto, ääntäminen, syntaktiset rakenteet, taivutus tilannesidonnainen variaatio viesti, tilanne, kuulijat ym. vaikuttavat tapaan jolla viestimme demografinen variaatio eri ihmiset käyttävät kieltä eri tavoin, koulutus, ikä, sukupuoli, asuinpaikka, yksilöhistoria 12

13 Sosiolingvistiikan tutkimusmenetelmät labovilainen l. variationistinen sosiolingvistiikka: tilastolliset menetelmät; saatu sosiologiasta: (<William Labov, New York 1960-luku; Suomessa esim. Heikki Paunonen 1970-luku edelleen) Korrelaatiot sosiaalisten ja kielellisten muuttujien esiintymissä Etnometodologia (esim. keskustelunanalyysi) 13

14 Psykolingvistiika Lapsen kieli lapsi omaksuu kielen vähittäin: suhde sosiaaliseen ja älylliseen kehitykseen kumpi ennen: ajattelu vai kieli (Piaget ja Vygotsky) Kielen prosessointi tuottaminen ja ymmärtäminen esim. sisäinen leksikko: miten sananmuodot hallitaan 14

15 Psykolingvistiikan tutkimusmenetelmät Kokeellisen psykologian koejärjestelyt: tehtäviä kerätystä tai keksitystä kielellisestä materiaalista Tulosten tilastollinen käsittely Kognitiivisen psykologian /kognitiotieteen teoreettiset mallit: esim. keinotekoiset hermoverkkomallit 15

16 Neurolingvistiikka Kielen neurologinen perusta millainen ja missä (kuvantaminen, lokalisaatio, aktuaalinen prosessointi) Lapsen neurologinen maturaatio ja kielen kehitys Neurologiset vammat ja häiriöt ja kielen häiriöt (afasiat) 16

17 Neurolingvistiikan tutkimusmenetelmät Läheinen yhteys psykolingvistiikkaan Sähköisen aivotoiminnan havainnointi erilaisin laittein Teoreettiset mallit, joissa hyödynnetään tietokoneita (esim. neuroverkkomallit, SOM) >>>> KOGNITIOTIEDE kielitiede, psykologia, filosofia ja tietojenkäsittelyoppi 17

18 Kieliteknologia (ent. tietokonelingvistiikka.) Kerää tietokonekorpuksia kielistä ja luo apuvälineitä niiden käsittelemiseen (hakuohjelmat) Pyrkii laatimaan tietokoneohjelmia, jotka pystyvät analysoimaan ja syntetisoimaan kieltä (asiantuntijajärjestelmät): ilmaus >>rakenne ja merkitys merkitys >> ilmaus konekääntäminen, kieltä ymmärtävät koneet 18

19 Tekstilingvistiikka Lauseen rakenne ja merkitys osana tekstikokonaisuutta Teksti kulttuurisena ja kognitiivisena kokonaisuutena: - koherenssi: rakenteellinen ja sisällöllinen yhteys - informaation kulku: topiikki (l. teema) = vanha informaatio kommentti (l. reema) = uusi informaatio 19

20 Diskurssintutkimus Kieli sosiaalisena toimintana Kielenkäytössä hyödynnetään moninaisia sosiaalisia, tilanteisia ja kulttuurisia resursseja Kielenkäytön tavat (genret) 20

21 Soveltavat ja muut kielit. alueet Monitieteellisiä ja omia teorioita muodostavia Vieraiden kielten opettaminen (huom. L2- opetus) Viestinnän tutkiminen Kielellinen vaikuttaminen (kriittinen kielitiede) Käännöstiede Forensinen kielitiede Kielitaidon arviointi 21