HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN"

Transkriptio

1 HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN KE 16:50-18:20 OPISTOTALO - HELSINGINSALI / HELSINGINKATU 26 FM JUSSI TUOVINEN

2 LUENTOSARJAN OHJELMA Heraldiikka eli vaakunaoppi voi kuulostaa pölyiseltä, mutta se on edelleen voimissaan. Sillä on merkittäviä vaikutuksia visuaaliseen kulttuuriimme, siksi perusperiaatteet on hyödyllistä tuntea Heraldiikan synty ja kehitys Heraldiikan säännöt ja periaatteet Heraldiikka semioottisena symbolijärjestelmänä Heraldiikan lajit ja tyylit Heraldiikka Suomessa

3 LUENTOAINEISTO Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus-ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute on aina tervetullutta!

4 SEMIOTIIKKA Semiotiikka (ant. kreik. sēmeiōtikē tekhnē merkitsemistaito ) eli merkkioppi on filosofinen suuntaus tai tieteenala, joka tutkii merkkien, kuten sanojen, kuvien, äänien, ilmausten ja ajatusten semantiikkaa eli merkitystä, syntaksia eli yhdistelysääntöjä ja pragmatiikkaa eli tilannekohtaista merkitystä ja käyttöä Semiotiikan keskeinen käsite on merkki, joka on mikä tahansa esine, asia tai havainto, joka viittaa tavalla tai toisella itsensä lisäksi myös johonkin muuhun eli edustaa jotain muuta, latinaksi aliquid stat pro aliquo eli jotain jonkin toisen puolesta Merkkisuhde voi toteutua vain tulkinnan kautta, mikä edellyttää intentionaalisuutta Semiotiikka tutkii sitä, miten tämä itsensä ulkopuolelle viittaaminen tapahtuu ja miten merkitykset ja tulkinnat muodostuvat, kehittyvät ja liittyvät toisiinsa

5 SEMIOOTTINEN KOLMIO Semiotiikan merkittävä teoreettinen kehittelijä amerikkalainen Charles Sanders Peirce ( ) kehitti merkin kolmiosaisen mallin, joka edelleen on semiotiikan keskeisin lähtökohta Siinä merkin osat ovat: 1. Merkki(väline) eli representamen 2. Objekti eli merkin viittaamisen kohde tai referentti 3. Interpretantti eli tulkinnos tai tulkinta eli merkitys, joka merkistä syntyy, joka on niin ikään merkki Peircen kolmijako edellyttää, että merkin ja sen kohteen välillä on aina interpretantti, joka muodostaa sekä itse merkkisuhteen että sen kontekstin, jossa se tulkitaan

6 MERKKISUHTEEN KOLME LAJIA TAI ASPEKTIA Peircen tunnetuin merkkejä koskeva jaottelu erottelee kolme erilaista tapaa, joilla merkit voivat viitata objektiinsa: 1. Ikoninen merkki muistuttaa jossain suhteessa kohdettaan; esimerkiksi maalaus muistuttaa maalattua henkilöä ja viittaa täten sisältönsä puolesta häneen 2. Indeksi (osoitin) on merkki, jolla on selkeä kausaalinen yhteys kohteeseensa; esimerkiksi savu toimii tulen merkkinä, koska ihmiset käsittävät savun todennäköiseksi syyksi tulen 3. Symboli (tunnus) on konventionaalinen merkki, jonka viittaus kohteeseensa perustuu sopimukseen ja jonka tulkinta vaatii tuon sopimuksen tuntemista; esimerkiksi vieraan kielen sanat pitää erikseen opetella Toisin kuin usein kuvitellaan ko. merkkilajit eivät ole eksklusiivisia tai toisiaan poissulkevia ja usein niissä on myös ajallista kehitystä; esimerkiksi nykyiset kirjaimemme ovat kehittyneet alun perin eri asioita kuvaavista kuvakkeista eli piktogrammeista, mutta nykyisin harvat kirjainten käyttäjät tietävät tai tulevat ajatelleeksi sitä

7 SEMIOTIIKKA JA SEMANTIIKKA Semiotiikka ja semantiikka sotketaan usein toisiinsa eikä niillä täysin vakiintunutta käsitteellistä suhdetta olekaan Semantiikka on alun perin erityisesti kielitieteen käyttämä termi, jolla tarkoitetaan kielen keskimmäistä osa-aluetta eli kielen suhdetta siihen, mihin se viittaa tai mistä se kertoo Muut kaksi osaa on syntaksi, joka tarkoittaa kielellisten kuten sanojen ja lauseiden suhdetta toisiinsa, ja pragmatiikka, joka tarkoittaa sitä, miten ja missä yhteyksissä kieltä käytännössä käytetään Koska kieli on vain yksi, joskin hyvin keskeinen, merkkijärjestelmä on kielitiedekin siten vain osa semiotiikkaa, joskin se on itsenäisesti kehittynyt monin osin pitemmälle omine erikoisterminologioineen, joita soveltuvin osin voi laajentaa muunkin semiotiikan käyttöön Näin ollen semantiikkaa voi pitää eräänä keskeisenä semiotiikan osa-alueena, jossa tarkastellaan erityisesti merkityssuhteiden muodostumista ja kehittymistä

8 MERKKI JA SYMBOLI Merkki- ja symbolikäsitteiden käyttöä häiritsee jossain määrin se, että em. täsmällisten semioottisten määritelmien ohella niitä käytetään arkikielisesti, jolloin niiden määritelmät tai varsinkin konnotaatiot ovat usein hiukan erilaiset Merkki ymmärretään usein suppeammin kuin semiotiikassa eli että se on joku yksinkertainen usein visuaalinen kuva tai asia, jolla viitataan johonkin yksikäsitteiseen asiaan tai jolla on joku muu selkeästi rajattu funktio kuten esim. liikennemerkki tai postimerkki Symbolin sopimuksenvaraisuudessa nähdään taas usein jotain salattua tai kätkettyä, joka avautuu vain joillekin harvoille joko aiemman tietämyksen tai jonkin erillisen avaimen (vrt. koodi) avulla ja joka kantaa siten erilaisia piilomerkityksiä Molemmat käyttötavat sisältyvät toki vastaavien semioottisten käsitteiden sisälle, mutta jälkimmäiset ovat paljon laajempia käsitteitä Semioottisesti tarkasteltuna kaikki symbolit ovat merkkejä, mutta kaikki merkit eivät välttämättä ole symboleja tai ainakaan pelkästään

9 SYMBOLISMI Symbolismi oli 1800-luvun loppupuolen Ranskasta ja Belgiasta alkanut taidesuuntaus, joka vaikutti runoudessa ja muussa taiteessa ja jolle oli ominaista symbolien käyttö Ranskalainen symbolismi oli toisaalta vastareaktio realismiin ja naturalismiin, jotka vaativat todellisuuden kuvaamista "sellaisena kuin se on", toisaalta jatkoa romantiikan perinteelle Symbolistit olivat kiinnostuneet ihmisen sielunelämästä, mielikuvituksesta ja unista ja uskoivat, että "suurten totuuksien" lähestyminen vaatii epäsuoria keinoja, kuten voimakkaasti vaikuttavia symboleja ja metaforia

10 ALLEGORIA ELI VERTAUSKUVA Allegoria (kreikan sanoista αλλος toinen ja αγορευειν puhua julkisesti ) eli vertauskuva tai vertauksellinen esitystapa on kirjallisuudessa tai kuvataiteissa käytettävä symbolistinen kuvaustapa, jossa alkuperäinen käsite tai idea korvataan toisella Allegoriassa teoksen tai ilmaisun todellinen merkitys on jokin muu kuin sen kirjaimellinen ilmiasu Esimerkiksi jokin abstrakti käsite tai luonnonvoima voidaan kuvata elollisena oliona tai ihmiset muina eläiminä Tyypillisiä esimerkkejä allegoriasta ovat faabelit ja osa Raamatun näyistä Tizianin Harkitsevuuden allegoria 1565: Kolme ihmispäätä symboloivat ikävaiheita ja kolmipäinen peto (koira, leijona, susi) edustaa viisauden asteita

11 ALLEGORIA JA METAFORA Allegoria on periaatteeltaan lähellä metaforaa Metaforan tavoin myös allegoriassa jotakin asiaa (teema) kuvataan toisen asian (reema) kautta Allegorian ja metaforan keskeisimpänä erona on se, että allegoriassa kaksi käsitettä korvaa toisensa sopimuksenvaraisesti, kun taas metafora edellyttää teeman (kohde) ja sitä kuvaavan reeman (ilmaisu) välillä jotakin luonnollista yhteyttä Allegorista vertauskuvaa ei siis voida yleensä ymmärtää suoraan päättelemällä, vaan sitä tulkitsevan on myös tiedettävä tai oivallettava, mitä käsitteitä vertauskuvassa on korvattu Semioottisesti voi sanoa, että allegoriat perustuvat ensisijaisesti symboliselle merkkisuhteelle ja metaforat ikoniselle ja osin indeksiselle

12 METONYMIA Metonymia tarkoittaa tilanteita, joissa johonkin käsitteeseen viitataan nimeämällä jokin toinen, tuohon käsitteeseen läheisesti liittyvä käsite Metonymia on allegorian ja metaforan tapaan retoriikan keskeisiä kielikuvia eli trooppeja, joka lasketaan joissain luokitteluissa metaforan alalajiksi, joskus taas sille rinnakkaiseksi käsitteeksi Metaforassa ilmaisun ja kohteen suhde on keskeisemmin ikoninen eli johonkin ilmeiseen ja havaittavaan (esim. visuaaliseen) samankaltaisuuteen perustuvaa kun metonymiassa se on enemmänkin jonkinlaiseen kausaaliseen eli indeksiseen suhteeseen perustuvaa kuten esim. syy asetetaan seurauksen tilalle, omistaja omistetun tilalle, abstrakti konkreettisen tilalle tai jotain muuta pääteltävissä olevaa Metaforassa yhteys rinnastettavien asioiden tai olioiden välillä on ennakoimaton. Metonymiassa merkityksen siirto tapahtuu tuttuuden ja asiayhteyden perusteella: "Valkoinen talo vaikenee" merkitsee, ettei Yhdysvaltain presidentti aio kommentoida

13 SYNEKDOKEE Neljäs tässä yhteydessä maininnan arvoinen kielikuva on synekdokee, joka tarkoittaa kielikuvaa, jossa ilmaisun ja kohteen yhteys on vahva ja ilmeinen mutta mittakaavaltaan erilainen Synekdokeessa voidaan osaa tarkoittavalla sanalla viitataan suurempaan kokonaisuuteen tai kokonaisuutta tarkoittavalla sanalla sen osaan, yleisemmällä käsitteellä voidaan viitata erityisempään tai erityisemmällä käsitteellä yleisempään tai ainetta tarkoittavalla sanalla viitataan siitä tehtyyn esineeseen tai päinvastoin Synekdokee lasketaan useimmiten erääksi metonymian alalajiksi, mutta joskus se mielletään myös siitä itsenäiseksi troopiksi

14 HERALDIIKKA JA KIELIKUVAT Koska heraldiikassa pyritään lyhyeen ja täsmälliseen ilmaisuun, mutta samalla sillä halutaan usein kuvata vaakunan haltijan kannalta positiivisiin asioihin, ominaisuuksiin ja/tai ilmiöihin, on erilaisten kielikuvien ja merkitystensiirtokeinojen käyttö tullut hyvinkin suosituksi Symbolisilla ja allegorisilla merkeillä halutaan usein tuoda esiin ominaisuuksia ja muita abstrakteja asioita, metaforilla esim. lukumääriä ja metonymioilla ja synekdokeilla asioita ja ilmiöitä, joiden kuvaaminen kokonaan olisi hankalaa tai epäheraldista Usein suoran viittauksen ohella halutaan viitata jo johonkin vakiintuneeseen tai tunnettuun suhteeseen, esim. ristin monilla eri varianteilla voidaan viitata paitsi yhteiseen taustaan eli kristinuskoon niin moniin jonkin ristin muodon jo valinneisiin yhteisöihin tai paikkakuntiin Sama tunnus tai merkki voi viitata moniin eri asioihin sekä erikseen että rinnakkain sen mukaan mitä merkkisuhteen muotoa halutaan painottaa, esimerkkinä ankkuri

15 ANKKURIN MERKITYKSIÄ Virolahden vaakuna, jonka on suunnitellut Olof Eriksson vuonna 1951 Vaakunaselitys: Kulta-apilakylvöisessä punaisessa kentässä paaluttainen hopea-ankkuri Vaakuna kuvastaa aiheiltaan Virolahden vanhaa satamapaikkaa, merenkulkua, kauppaa, kalastusta ja maanviljelystä sekä yli 600-vuotiasta seurakuntaa Synekdokee: Ankkuri -> Laiva -> Merenkulku Metonymia: Merenkulku -> Kauppa, kalastus -> Satamapaikka Metonymia/Metafora: Ankkuri -> Tuki, turva Allegoria: Ankkuri -> Toivo, Kristillinen perinne

16 AARNIKOTKA ELI GRIIPPI Aarnikotka, vaakalintu tai griippi (kreikaksi γρυψ) on taruolento, jolla on kotkan pää, siivet ja jalat etujalkoina sekä leijonan vartalo, takajalat ja häntä; joskus myös käärmeen tai skorpionin pyrstö Griipin alkuperä on Lähi-idässä, mistä se on siirtynyt kreikkalaiseen ja roomalaiseen mytologiaan Keskiajalla griipit olivat suosittuja gargoileina eli rakennusten räystäiden koristeltuina vesiränneinä erityisesti gotiikan kaudella Nykyään esiintyy lähinnä kirjallisuudessa ja heraldiikassa

17 MIKSI AARNIKOTKA? Aarnikotkien uskottiin vartioivan kulta-aarretta, ja tarinoiden mukaan aarnikotkat repisivät kappaleiksi varkaat, jotka yrittäisivät varastaa kullan Aarnikotkia pidettiinkin ylipäätään hyvinä ja vahvoina vartijoina, joten niiden kuvia laitettiin mielellään hautoihin ja pyhiin esineisiin turvaksi pahoja henkiä ja muita vihulaisia vastaan Luultavasti aarnikotkaa pidettiin pyhänä, mutta sen palvonnasta ei ole tarkempaa tietoa Aarnikotkassa yhdistyy kaksi suosittua heraldista tunnusta eli kotka ja leijona, joten aarnikotkaan oli helppo liittää myös sekä kotkaan että leijonaan jo ennestään positiiviseksi mielletyt ominaisuudet

18 HERALDISTA KIKKAILUA Selkeimmin ikonisia heraldisia ratkaisuja ovat heraldiikassa muutoin kiellettyjen kirjainten korvaaminen niitä visuaalisesti muistuttavilla airutkuvioilla Tällaisia ovat esim. paalu tai riuku (I-kirjain), kaateinen polviorsi (V-kirjain), kaksoispolviorsi (M-kirjain), kaateinen kaksoispolviorsi (W-kirjain), vinoristi (X-kirjain), haaruristi (Y-kirjain) sekä lakiopaalu (T-kirjain) Yksi tällainen airutkuvio vielä menee, vaikka oikeaoppinen heraldikko voi sellaiselle hiukan tuhahdellakin, mutta useamman ymppääminen samaan vaakunaan alkaa olla jo keinotekoista Toisaalta kirjainefekti voidaan saada myös sopivasti valitulla tai kuvatulla esineellä kuten esim. vasaralla (T-kirjain) Tampereen vaakunassa tai haahlalla (J-kirjain) Jäppilän vaakunassa

19 KIRJAIMIA SUOMEN KUNTAVAAKUNOISSA

20 EMBLEEMI Embleemi (ransk. emblème) oli alun perin metalliastian kohokuva tai ornamentti Nykyisin se tarkoittaa kuvaesitystä, jossa on symbolinen sisältö Se on abstrakti tai esittävä kuva, joka ilmentää jotain käsitettä, esimerkiksi moraalista totuutta tai allegoriaa, tai edustaa henkilöä, kuten kuningasta tai pyhimystä Andrea Alciaton vuonna 1531 teoksessaan Emblemata määrittelemässä merkityksessä embleemi koostuu motosta, kuvasta ja runosta Motto eli sana tai mietelmä esitetään kuvana ja selitetään runon avulla Embleemit sisältyvät yleensä kirjoihin tai käsikirjoituksiin

21 EMBLEMATIIKKA Emblematiikka tai embleemitaide on renessanssin aikana syntynyt embleemejä sisältävä taide, joka kukoisti barokin aikana varsinkin hovi- ja kirkkomaalauksissa Aluksi motoissa viitattiin antiikista peräisin oleviin yleisiin moraalisiin väitteisiin, mutta 1500-luvulla vastauskonpuhdistus ja protestantismi ottivat embleemitaiteen käyttöönsä Selityksettä ymmärrettäviä allegorioita alettiin kaivata 1700-luvulla, mutta romantiikassa, kuten Caspar David Friedrichin maalauksissa näkyy vielä embleemaattisia motiiveja Myöhemmin embleemi on liittynyt esimerkiksi julisteisiin tai propagandakuviin Myös Venäjän avantgarde käytti hyväkseen eräänlaista abstraktia emblematiikkaa

Skitsofrenia ja C.S. Peirce

Skitsofrenia ja C.S. Peirce Skitsofrenia ja C.S. Peirce Ymmärtäminen lääketieteessä seminaari 13.11.2010 Jukka Aaltonen 11/15/2010 c J. Aaltonen 1 Charles Sanders Peirce (1839-1914) Yhdysvaltalainen filosofi ja semiotiikan klassikko,

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Särkiniemen Sanomat Virallinen leirilehti

Särkiniemen Sanomat Virallinen leirilehti Pääkirjoitus Särkiniemen Sanomat Virallinen leirilehti Nro.1 26.7.2011 Kuoreveden Kotkien vuoden 2011 päätapahtuma eli kesäleiri AARNIKOTKA on alkanut. Monet innokkaat seikkailijat ovat tänä ensimmäisenä

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Ilmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit

Ilmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit Ilmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit Semioottinen analyysi Semiotiikka tutkii ja tulkitsee merkkien muodostumisprosesseja ja esiintymistä yhteiskunnassa. Merkit voivat olla tunnusmerkkejä,

Lisätiedot

Aarnikotka pohjoisen kullan vartija

Aarnikotka pohjoisen kullan vartija Aarnikotka pohjoisen kullan vartija Logon alkuperä Aarnikotka määritellään yleisesti tarueläimeksi, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona. Ikonisesta hahmosta tuli UPM:n symboli vuonna 1899 järjestetyn

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7)

Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7) Uuden testamentin sosiaalinen maailma Aineseminaari 14.12.06 ja 18.1.- 1.3.07 klo 16-19 (sh 7) Ensimmäinen tapaaminen Kurssin tavoitteet 3 op:n tai 5 op: laajuus kandidaatintöiden ohjaus Sovitaan esseiden

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Semioottinen Analyysi

Semioottinen Analyysi Semioottinen Analyysi Hannele Leskinen 1 Määritelmä Semiotiikka = oppi merkeistä, merkkijärjestelmistä ja merkityksistä Kielenrakenne merkkijärjestelmänä Koiran viittaus suhde todelliseen koiraan. Tieteenalana

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

Antti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011

Antti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011 Antti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011 Yleistä olioista ja OOP:sta OOP, eng. Object Oriented Programming C#:ssa oliot luodaan käyttämällä (olio)luokkia Olio tarkoittaa yksinkertaisesti ohjelman

Lisätiedot

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 2 tuntia/viikko 8.lk peruskurssi 3 ja 4 Valokuvaus ja pimiötekniikka: Opit valokuvaamaan

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet

8. Kieliopit ja kielet 8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

Teemana aikajanat Polku versio 0.2

Teemana aikajanat Polku versio 0.2 Teemana aikajanat Polku versio 0.2 UTA VT Polku-projekti Tekijä: J.M. Jokiniemi Tulostettu: Jakelu: Uteam, Polku Dokumentin tila: lopullinen versio Muokattu: 5.11.09 VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät

Lisätiedot

HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN

HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN 25.02.2015-08.04.2015 KE 16:50-18:20 OPISTOTALO - HELSINGINSALI / HELSINGINKATU 26 FM JUSSI TUOVINEN LUENTOSARJAN OHJELMA Heraldiikka eli vaakunaoppi voi kuulostaa pölyiseltä,

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon

Lisätiedot

MYYTIT Totta vai tarua?

MYYTIT Totta vai tarua? MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Tavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon

Tavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon Tavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo 2.12.2014 Tavaramerkkisuoja Kiinassa Pääsääntö: Vain rekisteröidyt tavaramerkit saavat suojaa Ensiksi

Lisätiedot

Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin

Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin Lähtökohtia Mikä on suurin selvittämätön filosofinen ongelma? Entä tieteellinen?

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot

TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot TM 7.9.04 1 Lukijaystävällisyys 1. Lyhyet sanat ja ilmaisut 2. Konkreettiset sanat 3. Perusmuotoiset sanat 4. Tavalliset

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta

Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Jättäkää myöhästyville paikkoja oven lähelle. Ohjelma 1. Keskustelua tyylistä 2. Ohjeita runojen analysoimiseen

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) PÄÄAINEOPISKELIJAT: 402086 Ranskalaisen filologian perusopinnot (RRA100) 25 op 405177 Kielioppi (RRA101) 6 op 405178 Ranskan kielen tuottaminen

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Humanistiset tieteet

Humanistiset tieteet Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet

Lisätiedot

Liikemerkin tehtävät, funktiot

Liikemerkin tehtävät, funktiot Liikemerkki Liikemerkki on työyhteisöä edustava kuvallinen symboli, jota voidaan käyttää logon tai logotypin ohessa tai sen sijasta Logo tai logotyyppi on työyhteisön nimen tietty tarkoin määritelty graafinen

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset

Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) UrhoMäättä(urho.maatta@uta.fi) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset Luennot: ma 10 12 ja to 8-10 PINNI B 3107 Tenttiminen (= tentti ja kotitehtävien palautus):

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa

Lisätiedot

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan

Lisätiedot

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen Hgin työväenopisto 23.9.2008 FM Jussi Tuovinen Mitä ovat ajattelu ja tietoisuus? Mikä niiden suhde on? Kenellä on tietoisuus/tietoisuutta? Mistä tietoisuus alkaa? Voiko tietoisuutta tehdä? Voiko tietoisuutta

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen 14.2.2013 elina.melkko@etnoteam.fi Sisältö! Yleistä käyttöohjeiden laatimisesta Hyvä käyttöohje Käyttöohjeen kieli! Virkailijan käyttöliittymän ohjeiden

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Modernin taiteen tyylisuuntia

Modernin taiteen tyylisuuntia Modernin taiteen tyylisuuntia Pääsin tutustumaan kesällä 2016 modernin taiteen eri tyylisuuntiin modernin taiteen museossa Berlinische gallerie, joka sijaitsee Kreuzbergin kaupunginosassa Berliinissä Saksassa.

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS

PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS Osaava-hanke: varhaisiän taidekasvatuksen kehittäminen kuvataidekouluissa Sinikka Rusanen, Porvoo 2014 TAIDE JA KULTTUURI Lapsen visuaalinen / kuvallinen / kuvataiteellinen

Lisätiedot

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia

Lisätiedot

Mitä kirjallisuusterapia on?

Mitä kirjallisuusterapia on? Mitä kirjallisuusterapia on? Inke Vuorenmaa Lähihoitaja, kirjallisuusterapiaohjaaja, sairaanhoitaja (AMK) opiskelija, Metropolia 1 Kirjallisuusterapian juuret Hoitava sana on lääkitsevä ja eheyttävä Sanat

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2007-2009)

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2007-2009) Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2007-2009) PÄÄAINEOPISKELIJAT: 402086 Ranskalaisen filologian perusopinnot (RRA100) 25 op 402087 Kielioppi (RRA101) 5 op 402088 Ranskan kielen tuottaminen

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.5.2018 C(2018) 3120 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 28.5.2018, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen

Lisätiedot

LOGIIKKA johdantoa

LOGIIKKA johdantoa LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?

Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa? Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa? Pohdiskelua Pohjois- Karjalan TE-toimisto psykologi Mirja Kuiri 1 13.4.2016 LÄHTOKOHTIA Mitä ajattelemme kulttuurista? Ajattelemmeko kotoutumista enemmän

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

LAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin

LAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin LAUSEPANKKI 1.-2. luokkien lukuvuosiarviointiin SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Mekaaninen lukeminen -Harjoittelet äänteitä ja kirjaimia. -Olet oppinut uusia äänteitä ja kirjaimia. -Osaat äänteet ja kirjaimet.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3. Raja-arvon käsite Raja-arvo kuvaa funktion kättätmistä jonkin lähtöarvon läheisdessä. Raja-arvoa tarvitaan toisinaan siksi, että funktion arvoa ei voida laskea kseisellä lähtöarvolla

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN

HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN 25.02.2015-01.04.2015 KE 16:50-18:20 OPISTOTALO - HELSINGINSALI / HELSINGINKATU 26 FM JUSSI TUOVINEN LUENTOSARJAN OHJELMA Heraldiikka eli vaakunaoppi voi kuulostaa pölyiseltä,

Lisätiedot