Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset

Transkriptio

1 Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset Luennot: ma ja to 8-10 PINNI B 3107 Tenttiminen (= tentti ja kotitehtävien palautus): Tentti to 1.3. klo Pinni B 3107 Tentti koostuu monivalintatehtävistä Tentti sisältää luennot ja jaettavat monisteet Uusinta jakson IV alussa, rästitenttejä kevään aikana (ks. kotisivu) Kotitehtävät (netissä vk 4) palautetaan viim joko sähköpostitse tai paperilla PINNI B4027- huoneen ovilokeroon. 1

2 Tietoa Luentomateriaali löytyy verkosta opettajan kotisivulta( (tavoite viim. 2 päivää ennen luentoa, kaikki aineisto vk 4) Samalta kotisivulla löytyvät ajankohtaiset tiedotukset (luentojen peruutukset, salimuutokset, tenttimahdollisuudet jne.) Suositeltavaa kirjallisuutta (kahdesta ensin mainitusta löytyy hyviä kirjallisuusviitteitä): Karlsson, Yleinen kielitiede (vuoden 1998 tai myöhempi painos) Ojutkangas-Larjavaara-Miestamo-Ylikoski (2009) Johdatus kielitieteeseen Yule, The Study of Language (2. tai myöh. painos) O Grady-Dobrovolsky-Katamba, Contemporary Linguistics, An Introduction On olemassa paljon www-sivuja joista löytyy kielitieteen termien selityksiä ja kuvauksia. Esim. GOOGLE-haulla voi etsiä kätevästi termien merkityksiä. 2

3 Kurssin tavoite Johdanto tieteenalaan nimeltä yleinen kielitiede, lingvistiikka general linguistics, theoretical linguistics, linguistique générale, allgemeine Sprachwissenschaft, Linguistik, lingvistik, jne. 3

4 I II Sisällöstä Luonnollisen kielen käsite, yleiset ominaisuudet (kielelliset universaalit), kielen tehtävät, kielen tutkimuksen osaalueet Luonnollisen kielen rakenteen kuvaaminen semantiikka ja pragmatiikka, fonologia, morfologia, syntaksi 4

5 Kielen merkitys ihmiselle Jokaisella ihmisyhteisöllä kieli / kieliä kieli on yhteisön ei yksilön ominaisuus ihmisiä ilman kieltä? eläimiä, joilla olisi kieli? kieli on nykyihmisen (homo sapiens) eräs luontainen ominaisuus lajitunnus Luonnollinen kieli kieli omaksutaan lapsena (yleensä) kielen evoluutio liittyy ihmisen evoluutioon 5

6 Keinotekoiset ja formaaliset kielet Maailmassa n luonnollista kieltä Tietoa esim. The Ethnologue (toim. Gordon), <ethnologue> puhutut ja viitotut Keinotekoiset kielet matemaattiset ja loogiset kalkyylit tietokonekielet liikennemerkkijärjestelmä Keinotekoiset luonnollisen kielen kaltaiset kielet: esperanto, ido jne 6

7 Kielen käsite Meillä (?) on kielen käsite, joka ohjaa (myös lingvistin) suhtautumista viestintään > kieli nähdään erillisenä oliona Kielen kulttuuri Ihmisyhteisöillä oma kielen kulttuurinsa Asenteet eri kieliin ja niiden variantteihin, toiminnallinen asennoituminen kieleen ja kieliin: kielenhuolto, kiel(t)en opettaminen, kiel(t)en tutkiminen, kielensuunnittelu Kielen evaluatiivinen ja normatiivinen luonne 7

8 Ihmiskielen määrittely 1. Merkkijärjestelmä 2. Biologinen ominaisuus 3. Sosiaalinen instituutio 8

9 1. Kieli merkkijärjestelmänä 1. MERKKI Merkki, symboli, signaali jne. merkitys, tulkinta JÄRJESTELMÄ Merkkien väliset suhteet, merkit muodostavat kokonaisuuden, yksittäinen merkki on perustavasti osa tätä kokonaisuutta 9

10 KIELELL. MERKKI (1.tapa) (Charles S. Peircen mukaan) TULKITSIN MERKKI KOHDE 10

11 Tulkitsin (interpretantti): merkin ja objektin välisen suhteen "ylläpitäjä", "kokija. (Esim. ihminen tai muu systeemi, joka pystyy tunnistamaan merkin.) Merkitys on prosessuaalista semioosia. Kohde (object): mikä tahansa havaittava tai tunnistettavissa oleva esine, asia, ominaisuus tai asiantila. Merkki (sign/representamen): mikä tahansa havaittava tai tunnistettavissa oleva asia, ominaisuus tai asiaintila. Merkit luokitellaan sen mukaan, millainen suhde sillä on kohteeseen. 11

12 Merkkien semioottiset ulottuvuudet merkkityypit (= 1. Symbolisuus a la Peirce) merkin ja kohteen suhteen konventionalisuus on konventionaalinen, sääntöön perustuva 2. Indeksisyys merkin ja kohteen suhde kausaalinen tai osakokonaisuus -suhde 3. Ikonisuus merkin ja kohteen välillä isomorfinen l. rakenneyhtäläinen l. yksi-yksinen -suhde 12

13 Ikonin tyypit: 1. Kuva - piirretty kuva, valokuva 2. Diagrammi -pylväsdiagrammi, viivadiagrammi 3. Metafora l. kielikuva Tutkija liikkuu heikoilla jäillä. Tie nousi seuraavana vuonna pystyyn. Mielessä liikkui toiveikkaita ajatuksia. 13

14 KIELELL. MERKKI (2. tapa) (Ferdinand de Saussure, Cours de linguistique générale 1916/22) MERKITTY MERKITSIJÄ tarkoite kielellinen merkki "viittaa" johonkin kielenulkoiseen objektiin 14

15 eri termejä de Saussuren kaksijakoisen merkin eri puolista : merkitty /// merkitsijä merkitys /// ilmiasu signified /// signifier concept /// sound pattern, sound image 15

16 Saussure versus Peirce Saussurella merkitsijän suhde merkittyyn (ja merkin suhde tarkoitteeseen) on arbitraarinen (=motivoitumaton), sosiaalinen fakta Saussure taustana ns. strukturalistisessa kielitieteessä; rakenteellisten suhdeverkostojen kuvaaminen Peircen prosessuaalinen / toiminnallinen lähtökohta; merkitystä tarkastellaan toiminnallisesta yhteydessä, merkki voi olla enemmän tai vähemmän ikoninen (motivoitunut), konteksti aina mukana > kielen sosiaalisuus ja indeksaalisuus (merkki kertoo kontekstista) 16

17 Järjestelmä (Saussure) Kieli on järjestelmien järjestelmä Fonologia (äännerakenne) Morfologia (muotorakenne) Syntaksi (lauserakenne) 17

18 Järjestelmän muodostuminen Elementit (elementtien inventaario, esim. foneemisto, leksikko) foneemit, morfeemit, sanat Elementtien väliset suhteet (= relaatiot) Erilaisuuteen ja samankaltaisuuteen perustuvat suhteet l. paradigmaattiset suhteet Yhdessä esiintymiseen perustuvat suhteet l. syntagmaattiset suhteet 18

19 Kieli biologisena ominaisuutena Noam Chomsky Ihmiskielen mahdollistava kyky on syntynyt geneettisenä muunnoksena. Tämä perinnöllinen geeneihin koodattu ominaisuus aiheuttaa (mm.) kielen omaksuminen tietyssä kehitysiässä, kieliärsykkeen määrästä riippumatta kaikkien kielten rakenteellisen samanlaisuuden ( = ihmiskielen rakenteelliset universaalit, universaali kielioppi) 19

20 Kieli sosiaalisena instituutiona Sosiaalinen instituutio Perustuu sääntöihin Sääntöjä voidaan rikkoa ja rikotaankin Sosiaalinen yhteisö jakaa säännöt Sääntöjä osataan noudattaa, muttei välttämättä osata esittää sanallisesti Jotkut sosiaaliset instituutiot juridisesti säädeltyjä: säännöt kirjoitettu laeiksi ja asetuksiksi (raha, verotus, avioliitto, omistaminen, jne.) Entä ihmiskieli? 20

21 Säännön käsitteen analyysiä Säännön käsitettä voidaan lähestyä esim. kahden erillisen jaottelun (näkökulman) avulla: A DESKRIPTIIVINEN sääntö (kielen kuvaus) korostuu kieliteiteessä PRESKRIPTIIVINEN sääntö (kielen ohjailu) korostuu kielenhuollossa ja opetuksessa 21

22 B (teoreettinen jako) REGULATIIVINEN sääntö (rajoittava) etikettisääntö, tilannekohtainen tapa KONSTITUOIVA sääntö sääntö, joka määrittää, miten tietyssä sosiaalisessa instituutiossa menetellään sosiaalinen instituutio rakentuu säännöille 22

23 Kielen rakenteet Kielen ja sen rakenteiden funktiot Funktion löytäminen on rationaalistusta ja edellyttää tiettyä näkökulmaa tarkasteltavaan toimintaan Kieli nähdään järkevänä ja sen käyttö intentionaalisena Funktion / funktioiden systemaattinen tarkastelu tapahtuu muotojen tarkastelun kautta Jollakin muodolla M on funktio F 23

24 Kielen funktiot: a Viestinnällinen funktio tiedon välittäminen, käskeminen, tunteiden välittäminen sosiaalinen yhteenkuuluvuus (faattinen kieli) kulttuurin edellytys: työnjako, perinteen siirto, sosiaalistuminen, dialogi / diskurssi ihmisten välillä, ryhmätunne Kognitiivinen havaitseminen, tiedonkäsittely, ongelmanratkaisu muisti maailmankuva (vrt. tässä myöh.) 24

25 Kielellinen relativismi Sapir-Whorf -hypoteesi l. kielellinen relativismi (Edward Sapir ja Benjamin Lee Whorf) Kielet eroavat toisistaan a) sanaston ja b) kieliopin suhteen. Onko eroilla vaikutusta ajatteluun ja todellisuuden hahmottamiseen??? Jos on (= kielellinen relativismi), niin miten suuri vaikutus tällä on todella ihmisen ajatteluun ja toimintaan? (Kielellinen determinismi = kieli määrää ajattelua) 25

26 Kielen funktiot: b Ekspressiivinen (vrt. indeksaalisuus ja ikonisuus) ilmaistaan sisäisiä tai ulkoisia "asioita" Signaloiva (vrt. indeksaalisuus) kieli välittää "tietoa" puhujan sosiaalisesta taustasta, terveydentilasta, käyttötilanteesta jne. ilman, että puhuja erityisesti pyrkii siihen Kuvaileva kielen avulla voimme esittää tosiasioita, jotka ovat riippumattomia yksittäisistä asiantiloista ja ajankohdista 26

27 Kielen (meta)funktiot: c (M.A.K.Halliday) Kielen elementtien / rakenteiden selittäminen palautuu kolmeen kielen metafunktioon Ideationaalinen kielen avulla esitetään/tallennetaan/välitetään tietoa todellisuudesta Interpersoonallinen kielen avulla pidetään yhteyttä muihin; ilmaistaan asenteita ja vaikutetaan muiden ajatteluun ja asenteisiin Tekstuaalinen kielen avulla rakennetaan tekstejä (kirjoitettuja ja puhuttuja) 27

28 Esimerkkejä A Kirja on SINULLA Lauserakenne: Subjekti + Predikaatti + Adverbiaali; lausefunktiot Looginen tai semanttinen rakenne: Predikaatti + Paikan argumentti; semanttiset funktiot Pragmaattinen rakenne (?): Kontrastiivinen funktio, paino sanalla SINULLA: korjaava, kontrastoiva tai inttävä funktio; pragmaattinen funktio, diskurssifunktio 28

29 Esimerkkejä B a: sataako siellä? b: ei jaksa vielä sataa a: lupasi iltapäiväksi kuuroja aito kysymys, rupattelu, small talk, faattinen puhe tietoisuus, tavoitteellisuus, asiat, tunteet, asenteet, sosiaaliset suhteet 29