Olemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset

Transkriptio

1 Luentorunko Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin ongelmat..nominalismi (20.11.) Olemisen mieli Heidegger: Sisältölähtöinen ontologia (Aristoteleen tapa lähteä suoraan olevista) on peittänyt perustavimmat kysymykset: Muotolähtöinen: Mitä tarkoittaa oleminen? Mikä on olemisen mieli? Miksi jotain on pikemmin kuin ei ole? Pitäisi palata takaisin Parmenideeseen. Mitä tarkoittaa oleminen? Onko olemisella sisältöä vai onko se tyhjä käsite? Onko oleminen (olemassaolo) ominaisuus? Ominaisuuksilla on vastaominaisuuksia, ja eiolemassaolo ei voi olla minkään ominaisuus. Oleminen on kiinnittynyt nykyhetkeen toisin kuin ominaisuudet. Aristoteles: Olemassa olevilla on ominaisuuksia mutta olemassaolo ei itse ole ominaisuus. Olemassaolo sisältyy jo kaikkeen. Sen sanominen ei yleensä ole informatiivista. Mitä tarkoittaa oleminen? Olemassaolon klassinen ongelma: Miten siitä, mitä ei ole, voidaan sanoa, ettei se ole, koska sen, mistä pitäisi voida sanoa jotain, pitää olla olemassa? Parmenides: Vain oleva on, ei-oleva ei ole. Oleva on yksi, siitä erillistä olevaa ei voi olla. Mitä tarkoittaa oleminen? Olemassaolon attribuutio saattaa olla informatiivista. Milloin? Mitä sitten? Oleminen ei toimi tavallisen ominaisuuspredikaation tavoin, vaan on pikemminkin sen ehto. Olemisella ei ole selvää merkitystä, mihin monet ontologian ongelmat tiivistyvätkin Olla-verbin merkitykset Oleminen ja olemassaoleminen (Russell) Subsistointi ja eksistointi (keskiajan filosofit) S.A. Kivinen: 7 merkitystä tai käyttöä olla-verbillä: 1. kopula (predikaatio): kissa on musta 2. subsumptio (luokkainkluusio): kissa on eläin 3. identiteetti: iltatähti on aamutähti 4. olemassaolo: on kissoja 5. konstituutio: kissa on solujen joukko 6. representaatio: tuo on kissa (osoitettaessa kissaa valokuvassa) 7. konveijaus (intensionaalinen versio 2:sta): kissuus on eläimyyttä. 1

2 Sisältölähtöinen kysymys: Mitä olevia on? Mitä olevan lajeja on, mistä perusluokista se koostuu? Konkreettiset oliot alkeishiukkaset luonnontieteiden kuvaamat oliot arkipäivän asiat teknologiset esineet olioiden ominaisuuksia olioiden välisiä suhteita abstrakteja olioita tapahtumia mahdollisuuksia sieluainesta yhteiskunnallisia instituutioita taruolentoja ym.? Olevan tasot Olevaa on monella tasolla: Organismit ja käyttöesineet koostuvat alkeishiukkasista. Toisaalta konkreettiset ja abstraktit asiat sijoittuvat eri tasoille? Ovatko kaikki nämä tasot todellisia? Kategorisointiin kuuluu nimetä todelliset perusluokat. Kuinka? Ockhamin partaveitsi Wilhelm Okkamilaisen ( ?) ontologinen partaveitsiperiaate: meidän tulee tulla toimeen mahdollisimman vähäisellä määrällä luokkia. Partaveitsi on teoreettisen yksinkertaisuuden periaate. Okkamilainen: oikeastaan tarvitaan vain yksi: konkreettiset oliot. Entäpä muut asiat? Olioilla on kaikenlaisia ominaisuuksia. Ovatko ne olemassa? Muut asiat voidaan palauttaa konkreettisiksi yksilöolioiksi tai osoittaa olemassaolemattomiksi. Okkamilainen: ominaisuuksia ei ole kuin sanoina kielessämme. Nominalismi (<lat. nomen, nimi ) Monismi Ockhamin partaveitsen parhaiten toteuttavat teoriat ovat monistisia: perusluokkia on vain yksi. Materialismi: on vain yksi olevaisen perusluokka, konkreettiset, materiaaliset oliot. Fysikalismi: on vain fysiikan kuvaamat ilmiöt. Fenomenalismi/idealismi: on vain havainto- /sieluainesta. Pluralismi Ehkäpä kannattaa uskoa useampaan kuin yhteen olevan lajiin Dualismi Pluralismi Tavallisin pluralistinen maailmankuva on realismi ominaisuuksien suhteen (joskus metafyysinen/ontologinen realismi) 2

3 Yksilöoliot ja ominaisuudet Perinteisesti olevaa on tarkasteltu seuraavien kategorioiden kautta: 1) yksilöoliot 2) niiden yleiset ominaisuudet, suhteet, lajit yms.) Ontologista kantaa, jonka mukaan molempia on olemassa, kutsutaan realismiksi. Kantaa, jonka mukaan ei ole olemassa kuin yksilöolioita, kutsutaan nominalismiksi. (On olemassa kanta, jonka mukaan on oikeastaan vain yleisiä ominaisuuksia.) (*On myös kantoja, jotka kieltävät tämän jaottelun.) Yleiset ominaisuudet yksilöoliot / abstraktit konkreettiset asiat Yleisoliot (universaalit) vs Yksilöoliot abstraktit oliot vs. konkreettiset oliot Nämä kaksi erottelua on usein sekoitettu toisiinsa metafysiikan historiassa. Ne tulisi kuitenkin erottaa tarkasti toisistaan. Miten? Abstraktit ja konkreettiset oliot Konkreettisuus = ajallis-avaruudellisesti sijoittunut Vain yksi konkreettinen olio voi sijaita samassa ajallis-avaruudellisuus paikassa. Abstraktius(< ab + trahere = vetää pois ) = ei ajallis-avaruudellista sijaintia mahdollisuus usean sijaita samassa avaruusajallisessa paikassa. Abstraktit ja konkreettiset oliot Konkreettisen olion kanssa voi esiintyä abstrakteja olioita samalla kertaa mutta ei muita konkreettisia olioita. Vertaa konkreettinen abstrakti-erottelua materiaalinen immateriaalinenerotteluun: konkreettinen voi olla immateriaalinen esimerkiksi fenomenalismissa Voiko materiaalinen olla abstrakti? Abstraktit ja konkreettiset oliot Esimerkki: Kissa on konkreettinen yksilöolio, jolla on avaruus-ajallinen sijainti. Kissan ominaisuus mustuus on abstrakti ominaisuus. Abstrakti ominaisuus sileäkarvaisuus voi olla samaan aikaan samassa paikassa kuin mustuus. Lisäkysymys, onko mustuus jollain tavalla yhteinen kaikille mustille olioille, kuuluu universalia-kiistaan. Ominaisuudet: universalia-kiista Universalia-kiista koskee ykseys moneudessa ongelmaa (The One over the Many). Yhteinen lähtökohta on samankaltaisuus, samaksi tunnistettava ykseys moneudessa, jonka kaikki tunnustavat. Eri olioissa näyttää olevan jotain samaa. Ja jotkut oliot ovat enemmän samanlaisia toistensa kanssa kuin toiset oliot keskenään. Mihin tämä voi perustua? 3

4 Ominaisuudet Ykseyttä moneudessa edustavat ne, mitä kutsumme ominaisuuksiksi. Myös suhteet ja luokat voivat edustaa ykseyttä moneudessa, mutta tulevassa keskitytään ominaisuuksiin. Ominaisuuksia voi jakaa monella tapaa: Derivatiiviset/ei-derivatiiviset ominaisuudet Relationaaliset/ei-relationaaliset ominaisuudet Aktuaaliset/dispositionaaliset/modaaliset ominaisuudet Primaariset/sekundaariset ominaisuudet Toteutuneet/ei-toteutuneet ominaisuudet Välttämättömät/satunnaiset ominaisuudet (substanssin ongelma) Ym. Universalia-kiista: kysymykset ja kannat Onko ominaisuus yksi ja sama monella olioilla? Esimerkiksi onko mustuus sama monella mustalla oliolla? Vai onko niin, että ominaisuuksia ei oikeasti ole, ainoastaan yksilöolioita olioita? ( vai että jokaisella mustalla ominaisuus mustuus on yksilöllinen, vai että yksilöolioita ei ole, ainoastaan ominaisuuksia ja niiden yhdistelmiä?) Universalia-kiista: realismi Realismin sisältö Kantaa, jonka mukaan tunnistettava ykseys moneudessa on olemassa oleva yleinen ominaisuus, universaali, kutsutaan realismiksi. Kaikki mustat oliot jakavat saman olemassa olevan universaalin mustuus. Universaalit tai yleisoliot ovat toistuvia, ne voivat toteutua useissa yksilöolioissa tai muissa universaaleissa. Yksilöoliot eivät voi toteutua useasti, ainoastaan toteuttaa. mustuus toteutuu Universaaleihin lasketaan usein ominaisuudet, suhteet ja lajit (luokat) ym. Universaalit muodostavat yleisyytensä perusteella hierarkioita. Yksipaikkaiset universaalit (ominaisuudet) monipaikkaiset universaalit (relaatiot, relationaaliset ominaisuudet). Vaativat monta yksilöoliota toteuttamaan. Samankaltaisuus on ominaisuuksien osittaista samuutta. Realismin motivaatio Ontologiset syyt 1) Ontologiset syyt: - Tervejärkisyys. 2) Semanttiset syyt: - Kielenkäyttö (ja ajattelu), jossa subjektiin liitetään attribuutteja - Viittaaminen substantiivisilla ominaisuustermeillä Vastaa paremmin arkikäsitystä ja tervettä järkeä, että ominaisuuksia on olemassa. Toimimme sen mukaan, että niitä on olemassa. Onko tapamme toimia vailla ontologista perustetta? Mitä tarkoittaa sanoa, että ominaisuuksia ei ole? Samankaltaisuutta on, eikä sitä voi muuten ymmärtää. 4

5 Semanttiset syyt Realisti: tavallinen ominaisuustermejä ( musta ja mustuus ) sisältävä kielenkäyttö voidaan selittää vain olettamalla universaaleja. Etenkin niiden väitelauseiden merkitys ja totuusarvo, joissa subjektiin liitetään ominaisuuksia (subjekti attribuutti - yhdistelmä/ subjekti kopula predikatiivi) ja sellaiset, joissa esiintyy substantiivisia ominaisuustermejä, kuten mustuus. Semanttiset syyt: esimerkki Otetaan lause Tuo kissa on musta. Lause ei selvästikään ole pelkkää hölynpölyä. Mihin perustuvat sen merkityksellisyys ja totuusarvo? Lauseen subjekti kissa on yksilöolion nimi ja viittaa siihen. Predikatiivi musta on universaalin nimi ja viittaa siihen. Semanttiset syyt: substantiivitertmit Kuitenkaan predikatiivit eivät varsinaisesti nimeä universaalia: Lauseessa Kissa on ketterä, ketterä ei ole universaalin nimi, sen nimi on ketteryys. Siksi on ajateltu, että predikaatit eivät nimeä, vaan ilmaisevat universaalin. Ketterä viittaa tiettyyn olioon tai oliojoukkoon ja samalla ilmaisee universaalin ketteryys. Substantiivimuotoiset ominaisuutta tarkoittavat sanat ovat universaalien nimiä. Näitä termejä sisältävät lauseet eivät voi olla totta, ellei näitä termejä vastaavia ominaisuuksia ole olemassa. Semanttiset syyt: substantiiviset ominaisuustermit Yleinen muoto: Kissa on ketterä voidaan kääntää lauseeksi Kissa toteuttaa ketteryyden. Kaikki lauseet voidaan kääntää samalla tavalla: a on F a toteuttaa F:yyden. Ketteryys, mustuus, kissa (eläinlajina) voivat olla lauseiden subjekteja ja objekteja. Semanttiset syyt: substantiiviset ominaisuustermit Jopa lauseet, joissa ominaisuustermejä ei esiinny, saattavat viitata tiettyyn universaaliin ominaisuuteen: Nämä asiat jakavat useita piirteitä keskenään. Realisti: tällaisten lauseiden viittauskohteet on oltava (olemassa olevia) universaaleja. Todistamisen taakka on aina realistilla, jos nominalisti onnistuu tuottamaan teorian ominaisuustermien käytöstä. Realismin ongelmat Miten yksilöoliot ja yleiset ominaisuudet voivat olla yhteydessä toisiinsa? Onko kaksi yhteen sopimatonta kategoriaa sekoitettu yhteen? Muodon ja sisällön ongelma Toteuttamisen käsite on hämärä ja osoittautunut ongelmalliseksi. 5

6 Toteutuminen Universaalit voivat toteuttaa muita universaaleja ja jopa itsensä: värittömyys on ominaisuus, jonka värittömyys itse toteuttaa. Universaali joko toteuttaa itsensä tai ei toteuta. Saadaan universaali itsetoteuttamattomuus. Jos tämä universaali toteuttaa itsensä, se toteuttaa itsetoteuttavuuden ja itsetoteuttamattomuuden ristiriita. Jos se puolestaan ei toteuta itseään, se toteuttaa jälleen itsetoteuttavuuden ja itsetoteuttamattomuuden ristiriita. Toteutuminen Lisäksi (<Platonin Parmenides-dialogi) voidaan ajatella, että ykseyden toteutuminen moneudessa vaatii (tapahtumaluokka-) universaalin toteutuminen ollakseen mahdollinen/ymmärrettävä. Nyt toteutumisen tapaukset vaativat tullakseen ymmärrettäviksi toteutumisen toteutumisen (toteutuminen 2 ) universaalin, tämä taas toteutumisen 3 päättymätön regressi. Siksi on ajateltu, että toteutuminen ei ole suhde. On puhuttu siteestä (tie, nexus). Joka tapauksessa tämä yksilöolion ja yleisen ominaisuuden siteen luonne on jäänyt tyydyttävästi selittämättä. 6